Ero sivun ”Keskustelu:Yhdistelmäliikenne” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
Rivi 1: Rivi 1:
== Yksityisautoilu häviää tulevaisuudessa ==
:''Lähetetty Ylelle vastineeksi kirjoituksesta Itsestään kulkevat laina-autot, paremmin löytyvä parkkipaikka, toisiinsa kytkeytyneet rekat – Näin autoilet 2020-luvulla (Yle Uutiset 4.11.2017) [https://yle.fi/uutiset/3-9843302].
Tässä kuten kaikissa muissakin lukemissani tulevaisuuden liikennettä koskevissa jutuissa on henkilöautoja koskeva näköharha. Kun yhdistetään autonomisuus, jakaminen, pyrkimys sähköautoihin ja taloudelliset kannusteet, päädytään väistämättä tilanteeseen, jossa henkilöauto merkittävänä liikennemuotona häviää. Eiväthän hevosetkaan ole enää logistiikan kannalta olennaisia, ja niitä pitävät vain ne, joille asialla on erityistä henkilökohtaista merkitystä.
Lähdetään vaikka autonomisuudesta. Jos auto oikeasti voi ajella itsekseen, ei auton omistajan tietenkään kannata parkkeerata sitä minnekään vaan ajattaa sillä kyytejä muille silloin kun ei itse sitä tarvitse. Tämä palvelun lisääntyminen vähentää tarvetta omistaa auto. Kyytipalvelu puolestaan kannattaa paremmin, jos kyytiin otetaan useita ihmisiä kerralla, jolloin systeemi alkaa näyttää taksin ja bussin välimuodolta. Kun auton liikkeelläoloaika ja matkustajamäärä lisääntyvät yhtä aikaa, autojen tarve samaa liikkumissuoritetta kohti romahtaa.
Kun autojen määrä vähenee, ratkeavat monet asiat. Parkkipaikka- ja ruuhkaongelmat häviävät tulevaisuudessa kokonaan. Akkujen kalleus ei enää rajoita toimintaa, koska yhden akun tuottamat matkustajakilometrit lisääntyvät hurjasti. Sen sijaan auto investointina pysyy edelleen kalliina tai ehkä jopa entistä paljon kalliimpana. Se yksinkertaisesti lakkaa olemasta mielekäs hankinta tavalliselle ihmiselle. Kalusto siis keskittyy investointikykyisille  firmoille. On myös aivan mahdollista ellei asiaa tarmokkaasti ehkäistä, että koko liikenneala monopolisoituu sen käsiin, jolla on tieto ihmisten liikkumistarpeista ja joka voi yhdistellä matkoja tehokkaammin kuin kilpailijat.
Minun on vaikea kuvitella, että autoteollisuus ei olisi tämän asian väistämättömyyttä ymmärtänyt. Sen sijaan pidän mahdollisena, että se tarkoituksella tuo julkisuuteen asioita sellaisina paloina, ettei kansalainen osaa kokonaisuutta hahmottaa. Muistaakseni joku Volkswagenin johtaja sanoikin: tulevaisuus on sähköauton, mutta se rahoitetaan myymällä polttomoottoriautoja. Kyseessä on siis autoteollisuuden viivytystaistelu.
Yhteiskunnan etu kuitenkin olisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti kohti yhteiskäyttöisiä, matkoja yhdisteleviä ajoneuvoja. Ne olisivat jo kymmenen vuotta sitten olleet aivan toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas vaihtoehto, ja autonomisuuden korvatessa kuljettajat ja poisteassa palkkakustannukset siitä tulee ylivertaisen edullinen. Muu kehitys mahdollistuu vapauasteiden lisääntyessä. Matkojenyhdistely henkilökohtaisena palveluna (mobility as a service, MaaS) on se ratkaiseva mullistus, ja yhdistettävyys, autonomisuus ja sähköistys vain tekevät siitä entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.
Lisätietoja: Jouni T Tuomisto and Marko Tainio. An economic way of reducing health, environmental, and other pressures of urban traffic: a decision analysis on trip aggregation. BMC Public Health 2005 5:123. https://doi.org/10.1186/1471-2458-5-123
Terveisin,
Jouni Tuomisto, johtava tutkija, THL
== Valtio haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua ==
== Valtio haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua ==



Nykyinen versio 5. marraskuuta 2017 kello 08.09

Yksityisautoilu häviää tulevaisuudessa

Lähetetty Ylelle vastineeksi kirjoituksesta Itsestään kulkevat laina-autot, paremmin löytyvä parkkipaikka, toisiinsa kytkeytyneet rekat – Näin autoilet 2020-luvulla (Yle Uutiset 4.11.2017) [1].

Tässä kuten kaikissa muissakin lukemissani tulevaisuuden liikennettä koskevissa jutuissa on henkilöautoja koskeva näköharha. Kun yhdistetään autonomisuus, jakaminen, pyrkimys sähköautoihin ja taloudelliset kannusteet, päädytään väistämättä tilanteeseen, jossa henkilöauto merkittävänä liikennemuotona häviää. Eiväthän hevosetkaan ole enää logistiikan kannalta olennaisia, ja niitä pitävät vain ne, joille asialla on erityistä henkilökohtaista merkitystä.

Lähdetään vaikka autonomisuudesta. Jos auto oikeasti voi ajella itsekseen, ei auton omistajan tietenkään kannata parkkeerata sitä minnekään vaan ajattaa sillä kyytejä muille silloin kun ei itse sitä tarvitse. Tämä palvelun lisääntyminen vähentää tarvetta omistaa auto. Kyytipalvelu puolestaan kannattaa paremmin, jos kyytiin otetaan useita ihmisiä kerralla, jolloin systeemi alkaa näyttää taksin ja bussin välimuodolta. Kun auton liikkeelläoloaika ja matkustajamäärä lisääntyvät yhtä aikaa, autojen tarve samaa liikkumissuoritetta kohti romahtaa.

Kun autojen määrä vähenee, ratkeavat monet asiat. Parkkipaikka- ja ruuhkaongelmat häviävät tulevaisuudessa kokonaan. Akkujen kalleus ei enää rajoita toimintaa, koska yhden akun tuottamat matkustajakilometrit lisääntyvät hurjasti. Sen sijaan auto investointina pysyy edelleen kalliina tai ehkä jopa entistä paljon kalliimpana. Se yksinkertaisesti lakkaa olemasta mielekäs hankinta tavalliselle ihmiselle. Kalusto siis keskittyy investointikykyisille firmoille. On myös aivan mahdollista ellei asiaa tarmokkaasti ehkäistä, että koko liikenneala monopolisoituu sen käsiin, jolla on tieto ihmisten liikkumistarpeista ja joka voi yhdistellä matkoja tehokkaammin kuin kilpailijat.

Minun on vaikea kuvitella, että autoteollisuus ei olisi tämän asian väistämättömyyttä ymmärtänyt. Sen sijaan pidän mahdollisena, että se tarkoituksella tuo julkisuuteen asioita sellaisina paloina, ettei kansalainen osaa kokonaisuutta hahmottaa. Muistaakseni joku Volkswagenin johtaja sanoikin: tulevaisuus on sähköauton, mutta se rahoitetaan myymällä polttomoottoriautoja. Kyseessä on siis autoteollisuuden viivytystaistelu.

Yhteiskunnan etu kuitenkin olisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti kohti yhteiskäyttöisiä, matkoja yhdisteleviä ajoneuvoja. Ne olisivat jo kymmenen vuotta sitten olleet aivan toteuttamiskelpoinen ja kustannustehokas vaihtoehto, ja autonomisuuden korvatessa kuljettajat ja poisteassa palkkakustannukset siitä tulee ylivertaisen edullinen. Muu kehitys mahdollistuu vapauasteiden lisääntyessä. Matkojenyhdistely henkilökohtaisena palveluna (mobility as a service, MaaS) on se ratkaiseva mullistus, ja yhdistettävyys, autonomisuus ja sähköistys vain tekevät siitä entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.

Lisätietoja: Jouni T Tuomisto and Marko Tainio. An economic way of reducing health, environmental, and other pressures of urban traffic: a decision analysis on trip aggregation. BMC Public Health 2005 5:123. https://doi.org/10.1186/1471-2458-5-123

Terveisin,

Jouni Tuomisto, johtava tutkija, THL


Valtio haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua

Lähetetty Helsingin Sanomiin 20.11.2016, julkaistu 23.11.2016.[2]. Tarkempi analyysi ja syykaaviot löytyvät sivulta Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma#Robottiautot ja matkojenyhdistely.

Yhteiskäytössä olevien kulkuneuvojen tukeminen on paljon tehokkaampaa, koska jokainen ajoneuvo kuljettaa paljon enemmän ihmisiä ja koska se tukee myös liikennepalvelumarkkinoiden kehittymistä.

Mielipide 23.11.2016 2:00 Päivitetty: 23.11.2016 7:13 (55 kommenttia tullut, näistä 1 sähköpostilla)

Suomen hallitus harkitsee sadan miljoonan euron tukea sähkö- ja biokaasuautojen lisäämiseksi. Tavoitteena on saada näitä autoja teille 300 000 kappaletta vuoteen 2030 mennessä.

Tämä on vastoin ajatusta liikenteestä palveluna (mobility as a service), josta on puhuttu muutaman vuoden ajan entistä enemmän.

Yksityisen ihmisen kannattaa omistaa oma auto vain, jos se on halvempi tai palvelutasoltaan parempi kuin kilpailevat vaihtoehdot. Kuitenkin yksityisauto tuntuu olevan itsestään selvä lähtökohta useimmille. Itseajavista autoista puhutaan siitä näkökulmasta, että lähitulevaisuudessa omaa autoa ajaessaan voi lukea kirjaa.

Mutta ei robottiautoista tule yksityisautoja, vaan ne romuttavat koko yksityisautoilun merkityksen. Miksikö? Nykyisin autonomistaja voi pitää järkevänä seisottaa autoa yli 22 tuntia päivässä käyttämättömänä. Robottiauton omistaja ei voi. Hänen kannattaa panna ajokkinsa kuljettamaan muita ihmisiä silloin, kun hän ei itse tarvitse sitä.

Tämä on joustavampaa kuin nykyratkaisuilla: taksin kuluja lisää kuljettaja, mutta robotti ei lomarahoja kysele. Yhteisöautoja pitää seistä parkissa odottamassa, mutta robottiautot voivat ajaa koko ajan ja noukkia useita asiakkaita kerralla. Ja koska tämä on hyvä bisnes, kaupunkeihin ilmestyy riittämiin firmojen robottiautoja. Oma auto muuttuu sijoituskohteena huonosta järjettömäksi. Suomen kannattaisi ymmärtää tämä ja varautua siihen ennen muita.

Arvioimme jo vuonna 2005, että puolet pääkaupunkiseudun henkilöautoliikenteestä olisi korvattavissa yhteiskäyttöisiä taksibusseja käyttämällä. Tehokkaan matkojenyhdistelyn ansiosta hinta olisi vain jonkin verran bussia kalliimpi. Kuljettajan palkkamenot olisivat tuosta kustannuksesta selvästi yli puolet.

Yhteiskäytössä olevien robottiautojen avulla voidaan siis päästä busseja halvempaan liikenteeseen tilauskyytien palvelutasolla ja ajoneuvojen määrällä, joka on alle kymmenesosa nykyisestä henkilöautokannasta.

Valtio haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua, olivatpa ne päästöiltään millaisia tahansa. Yhteiskäytössä olevien kulkuneuvojen tukeminen on paljon tehokkaampaa, koska jokainen ajoneuvo kuljettaa paljon enemmän ihmisiä ja koska se tukee myös liikennepalvelumarkkinoiden kehittymistä.

Itseajavien autojen tulo voi kestää vielä useita vuosia, mutta matkojenyhdistelyn tekniikka on jo olemassa, kunhan markkinat saadaan luotua.

Valtion olisi myös kiireesti suunniteltava verotusta ottamaan huomioon, että yksityisautot katoavat verotuskohteena. Tämä on usean miljardin euron haaste.

Jouni Tuomisto
johtava tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yle 19.11.2016: Hallitus aikoo vauhdittaa sähkö- ja biokaasuautojen hankintaa, harkitsee 100 miljoonan euron tukea

Avainsanat: Mielipide Autot Sähköauto Robottiauto

Kommentit (55)

toisin sanoen 23.11. 1:29

Keskivertokansalainen tuskin jaksaa jatkossakaan alkaa siivoilla viikoittain toisten oksennuksia autoistaan, tai selvitellä ilkivaltatapauksia rahattomien Kelan vakioasiakkaiden kanssa – helpompaa ja ennen kaikkiea miellyttävämpää on laittaa esimerkiksi noin puolikkaan vuoden palkka siihen, että omistaa oman autonsa, jotta se on käytettävissä ja käyttökelpoisessa kunnossa silloin kun sitä tarvitsee. (Paljon halvemmallakin pystyy auton hankkimaan, mutta jälleen monet ovat jo nykyisin valmiita maksamaan ekstraa siitä helppoudesta minkä uusi auto suo käytettyyn verrattuna.)

Toki vasemmiston tavoite lienee romahduttaa keskiansiot niin, ettei puolen vuoden palkka tavallisella työssäkäyvällä ihmisellä riitä lähimainkaan tähän enää jatkossa; osahan ei tätä tavoitettaan edes yritä peitellä. Liikkumisen rampauttaminen – ja valvonta ynnä tilastointi – on vain yksi askel tavoitteessa luoda vasemmistolainen kontrollidystopia.

Samaa mieltä Kyllä (55) Ei (20)

Hyvin argumentoitu Kyllä (36) Ei (18)

Neutraaali 23.11. 2:40

Tämä kirjoitus valtion laitoksen palveluksessa olevalta kuvastaa hyvin sitä kuinka kieroon käsitys autoista on Suomessa yli kaksi sukupolvea kestäneen sairaalloisen autoverotuksen ansiosta kasvanut. Suhteellisuuden taju siitä mitä autot ovat, mitä ne maksavat ja mitä niiden käyttö maksaa on täysin hukassa. Tältä pohjalta tästä aiheesta ei meinaa saada kirveelläkään aikaiseksi mitään järkevää keskustelua. Suomen kansan pitäisi tehdä opintoretki omien rajojen ulkopuolelle. Saattaisi aueta silmät ja huomata että meillä kupataan yksityisautoilijaa tosi perverssillä tavalla. Robottiautot ja yhteiskäyttöautot ovat varmasti tulevaisuutta ja toimivia ratkaisuja joillekin. Yksityisautoon liittyy kuitenkin vielä sellaiset asiat kuin että se on yksityistä (ei sosiaalista) tilaa ja että kyse on myös oman persoonallisuuden ilmentämisestä ja elämyksistä. Ne rahat joista tuossa puhutaan on ryöstetty yksityisautoilijoilta. Tuki tässä yhteydessä taas tarkoittaa että ei laiteta ALV:n päälle ihan niin paljoa ylimääräisiä veroja. Saisiko nyt jo pyytää näpit irti mun kukkarolta. Olisi aika reilulle pelille eli laitetaan kaikki liikennemuodot samalle viivalle. Liikennevälineistä, niiden käyttämästä energiasta ja muusta operoinnista maksetaan markkinahinta ja sen päälle ALV (eikä senttiäkään enempää). Jokainen ihminen valitsee itse millä haluaa liikkua. Poliitikkojen ei näihin valintoihin tarvitse sotkeutua. Ilmastoasioihin auttaa tekopyhän verottamisen sijaan valtioiden huomattavasti isommat panostukset uusien energiateknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen.

Samaa mieltä Kyllä (51) Ei (12)

Hyvin argumentoitu Kyllä (42) Ei (11)

Jorma K 23.11. 3:29

Itse liikkuvat autot tulevat palvelemaan hyvin ihmisten liikkumistarvetta, kunhan niistä kehitetään turvallisia. Sen sijaan 'matkojenyhdistely' ei tule menestymään Suomessa johtuen täkäläisistä kalliista kuljettajista.

Samaa mieltä Kyllä (11) Ei (4)

Hyvin argumentoitu Kyllä (8) Ei (4)

Axwell 23.11. 3:37

Yksityisautoileva kansalainen ei ole olemassa valtion rahankeruun vuoksi, sen sijaan valtio on olemassa myös yksityisautoilijoiden palveluita varten jne. kuten kaikkien muidenkin kansalaisten. Nämä demokratian perusteet alkavat näyttävästi unohtua kaikessa keskustekussa suomalaisessa "hyvinvointivaltiossa".

Samaa mieltä Kyllä (43) Ei (4)

Hyvin argumentoitu Kyllä (35) Ei (5)

Näppäilijä 23.11. 3:49

Tutkijan kannattaisi kyllä selvittää itselleen, paljonko autoilusta kerätään veroja ja muita maksuja, minkä jälkeen hänen olisi syytä ymmärtää liikenteelle palautuvan summan olevan seitsemän tai kahdeksan kertaa pienempi. Näin ne tutkijoiden palkat, lomarahat ja muut henkilösivukustannukset maksetaan.

Samaa mieltä Kyllä (41) Ei (6)

Hyvin argumentoitu Kyllä (33) Ei (6)

Jorma Kassinen 23.11. 4:06

Johtava tutkija ehdottaa että Suomen pitää korvata autoilu 15 vuodessa siirtymällä käyttämään liikennemuotoa jota ei ole olemassa?

Ja rahoitus? No ei hajuakaa. Omistus? sosialistinen kunnan auto. Käytäntö? Teoria.

Mainiota, ei voi kuin taputtaa.

Samaa mieltä Kyllä (41) Ei (3)

Hyvin argumentoitu Kyllä (29) Ei (4)

origami 23.11. 4:07

Erinomaisen tärkeä ja raikas näkemys tulevaisuudesta. Ongelma on siinä että varsinkin monen vanhemman miehen identiteetti ja itsekunniotus on sidoksissa omaan peltikotteroon.

Samaa mieltä Kyllä (11) Ei (38)

Hyvin argumentoitu Kyllä (10) Ei (28)

Koistinen E 23.11. 5:06

Ei valtio anna mitään autoilijoille,se vain ottaa hiukan vähemmän. Liikenteeltä kerätään miljardeja rahaa,jotka jaetaan saamattomille ja osaamattomille. Sehän on rahojen tuhlausta jos mikä. Miksi valtion pitää avustaa kaikkea mahdollista veroja keräämällä. Avustuksia jakamalla rahamäärä ei kasva. Eduskunnan kerhotoimintaankin menee lähes 100000€ vuodessa, nuokin rahat saattavat ole peräisin autoveroista. Taisi muuten loppua äänestäminen tähän en ala harrastuksia varten ketään äänestämään eduskuntaan.

Samaa mieltä Kyllä (26) Ei (3)

Hyvin argumentoitu Kyllä (20) Ei (5)

AlwariTuohitorvi 23.11. 5:27

"VALTIO haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua, olivatpa ne päästöiltään millaisia tahansa."

Mielenkiintoinen näkemys tämäkin. Valtio kerää yli 8 miljardia euroa vuodessa autoilusta ja tästä palautuu liikenteeseen mm. teiden ylläpitona ym. alle viidesosa. Sata miljoonaa tuosta potista ei kuulosta tuelta.

Samaa mieltä Kyllä (37) Ei (3)

Hyvin argumentoitu Kyllä (29) Ei (4)

Zuum 23.11. 5:49

Tuo on varmaankin ihan hyvä ajatus. Mutta toimii vain kehä I:n sisäpuolella.

Samaa mieltä Kyllä (8) Ei (4)

Hyvin argumentoitu Kyllä (9) Ei (1)

Joonas10 23.11. 5:57

Asia on päinvastoin:

Yksityisautoilu TUKEE VALTIOTA!!! Valtio käyttää vain murto-osan autoilijoilta perimistään veroista ennen kaikkea tieverkoston ylläpitämiseen. Muut autoilua hyödyttävät "tuet" ovat pennosia tähän verrattuna. Ilman autoilijoiden maksamia veroja valtio olisi suoritustilassa.

Samaa mieltä Kyllä (31) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (22) Ei (4)

Antti Naali 23.11. 6:32

Jouni Tuomiston ajatuksissa ei ole kuin yksi pikku mutta: koko homma perustuu elämässä elämässä täydellisen testaamattomalle idealle. Jonkin kestokulutushyödykkeen yhteiskäyttö voi olla vihervasemmkistolaisessa kuplassa elävälle ihan relevantti ajatus, mutta kuten kaikki muutkin vihervasemmiston ajatukset, tämäkin jakaa yhden luonteenomaisen piirteen: täydellisen realismin puutteen. Mikään ei todista, että henkiläautojen yhteiskäyttö, olivat ne robottiautoja tai eivät, toimisi käytännössä. Ja erityisesti, että se toimisi käytännössä täysin ylivoimaisesti auton henkilökohtaiseen omistamiseen verrattuna.

Jouni Tuomisto olisi aivan yhtä hyvin voinut vaatia valtatieverkoston rakentamista yksisarvisia varten. Realismia tuossa olisi toki ollut enemmän, kuin tässä kirjoituksessa. Nyt veronmaksajalle väistämättä tulee sellainen ajatus mieleen, että meillä on aivan liikaa tutkijoita julkisella sektorilla, heillä on aivan liikaa aikaa, aivan liian vähän järkevää tekemistä ja aivan liian vähän älyä.

Samaa mieltä Kyllä (28) Ei (4)

Hyvin argumentoitu Kyllä (20) Ei (5)

Pipa-Tauno 23.11. 6:33

Tuskinpa robottiautot sentään "romuttavat koko yksityisautoilun merkitystä", kuten tutkija raflaavasti esittää. Joissain tapauksissa matkojenyhdistely voi tietysti olla toimiva ratkaisu, ja jopa hyvää liiketoimintaa.

Jos kuitenkin otetaan vaikka keskiverto suomalainen lapsiperhe, jonka illat kuluvat kuskatessa lapsia harrastuksiin takakontti täynnä tavaraa, isä paukuttaa viikonloppuisin rumpuja ja kesällä käydään ahkerasti koko perheen voimin mökillä, niin eipä se oma auto mikään huono ratkaisu ole. Näin täysin hatusta vedettynä, epärealistisena esimerkkinä tietenkin.

Samaa mieltä Kyllä (19) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (14) Ei (1)

--jii-- 23.11. 6:39

"Arvioimme jo vuonna 2005, että puolet pääkaupunkiseudun henkilöautoliikenteestä olisi korvattavissa yhteiskäyttöisiä taksibusseja käyttämällä. "

miljoona ihmistä asuu pk-seudulla. neljä miljoonaa ja risat ei asu. johtavan tutkijan kannattaisi levittää suomen kartta hetkeksi työpöydälle, ottaa kuppi kahvia ja tuijottaa sitä (karttaa) hetki ihan hiljaa. koko ajatusta on kehitetty tiiviin asumisrakenteen näkökulmasta, mutta onko todella kannattavaa ja ympäristön etu että auto ajaa 30km siirtoajoa noutaakseen seuraavan "asiakkaan", siirtääkseen tätä 15 km ja palatakseen taas 45km tyhjänä?

Samaa mieltä Kyllä (23) Ei (3)

Hyvin argumentoitu Kyllä (25) Ei (3)

pekka_62 23.11. 6:50

Erinomainen, oivaltava kirjoitus, jonka visioon on helppo uskoa. Digitalisaatioon perustuva autojen autonomisuus tekee auton omistamisesta todellakin resurssien haaskaamista. Tilannetta voisi verrata vaikkapa teollisuuteen, siellä tuotantoprosessien vajaakäyttöä pidetään isona ongelmana, mutta minunkin autoni seisoo käyttämättömänä 23 tuntia tyypillisenä vuorokautena ...

Samaa mieltä Kyllä (7) Ei (21)

Hyvin argumentoitu Kyllä (5) Ei (13)

--jii-- 23.11. 6:51

.. Tai hetkinen.. Olisko tässä ajatusta laajemminkin? "Nukkuminen palveluna"? Valtaosa makuuhuoneista on yli puolet ajasta käyttämättä, mikseipä yhteiskunta osoittaisi tuotantoyksikölle (ent. "Ihminen") aina illalla mihin tämä voi mennä viettämään lepoaikansa?

Samaa mieltä Kyllä (22) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (21) Ei (2)

Piippola 23.11. 7:02 toisin sanoen

Keskivertokansalainen tuskin jaksaa jatkossakaan alkaa siivoilla viikoittain toisten oksennuksia autoistaan,... näytä lisää

Tämähän ei asiaan sinällään millään tavoin liity, mutta vasemmisto nimenomaan pyrkii kasvattamaan ihmisten tuloja. Oikeisto haluaa pienentää niitä, paitsi niiltä joilla on isoimmat tulot tällä hetkellä. Ensin mainittu kommentti on suosittu erityisesti EK:n ja Suomen yrittäjiä myötäilevissä piireissä ja heidän sanomansa on, että tulojen kasvattaminen on suorastaan rikollista, kansantaloutta tuhoavaa toimintaa.

Mutta varsinaiseen asiaan: missä on oikeasti olemassa teknologia, jolla järjestettäisiin miljoonan ihmisen individualistiset kulkemistarpeet? En tarkoita kulkuneuvoja, vaan niiden reittejä laskevaa ohjelmistoa.

Samaa mieltä Kyllä (4) Ei (9)

Hyvin argumentoitu Kyllä (4) Ei (7)

Reiska Parkanosta 23.11. 7:11

Ihan hyvä kirjoitus mutta itseohjautuvien autojen (ns. robottiautojen) läpimurto on vielä hämärän peitossa, ehkä vuosikymmenien päässä. Autojen yhteyskäyttö sen sijaan tulee varmasti yleistymään jo ennen tätä. Siitä huolimatta, ympäristöystävällistä yksityisautoilua kannattaa tukea tässä ja nyt eikä odottaa vuosikymmenien päässä olevia ratkaisuja.

Samaa mieltä Kyllä (7) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (6) Ei (0)

on sytytty 23.11. 7:32

"Arvioimme jo vuonna 2005"????

Ketkä ME. Onko teitä joutilaita siellä enemmänkin ?

Samaa mieltä Kyllä (19) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (17) Ei (3)

Kesän loppu 23.11. 7:49

Valot päälle näin kaamosaikaan, kiitos. Kirjoittajan ajattelu perustuu niin moneen väärään lähtökohtaan, ettei lopputuloksessakaan ole tolkkua.

Tältä pohjaltako liikennepoliittisia ratkaisuja nykyisin tehdään?

Samaa mieltä Kyllä (22) Ei (5)

Hyvin argumentoitu Kyllä (19) Ei (5)

Tuttava 23.11. 7:57 Jorma K

Itse liikkuvat autot tulevat palvelemaan hyvin ihmisten liikkumistarvetta, kunhan niistä kehitetään turvallisia. näytä lisää

Kutsu+ oli hyvä matkojen yhdistelysysteemi, mutta huono markkinointi koitui kohtaloksi. Myytiin ulkomaille ja pärjää siellä hyvin.

Samaa mieltä Kyllä (4) Ei (10)

Hyvin argumentoitu Kyllä (6) Ei (6)

Ohjeistamispäällikkö 23.11. 8:03

Puhelimet olivat ennen järkevästi yhteiskäytössä ja nyt kaikki kuljettavat omaa puhelinta mukana. Olisi syytä ohjata verotuksella ihmisiä takaisin puhelinten yhteiskäyttöön.

Samaa mieltä Kyllä (14) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (12) Ei (2)

enevpk 23.11. 8:07

Hauska näkökulma!

Samaa mieltä Kyllä (3) Ei (4)

Hyvin argumentoitu Kyllä (3) Ei (3)

milagroso 23.11. 8:41

Sähköautot maksavat ainakin vielä paljon enemmän kuin muut autot. Pitääkö puhua tuesta jos auton ostoon liittyvää veroa ei oteta tai sitä pienennetään huomattavasti? Sähköauton osto ja käyttö hyödyttäisi kaikkia ja sillä lailla kevennys hyödyttää kaikkia enemmän kuin vain käyttäjäänsä.

Samaa mieltä Kyllä (0) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (0) Ei (1)

Taliin asuntoja 23.11. 8:45

Yksityisauton verotus on oltava luksusverotusta, mutta sen pitää ottaa huomioon harva asutus. AsiIlisen kulkupelin hinta on oltava kohtuullinen.

Uudenveroisten autojen tuontia muista maista pitää sen sijaan tukea (arvonalennus jää muuallle).

Samaa mieltä Kyllä (3) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (4)

mikajj2 23.11. 8:49

Kommentoijien pelko on turha:ei valtio tule kieltämään yksityisautoilua ja oman auton omistamista - niin paljon siitä saadaan verotuloja.

Kirjoittajan viesti oli varmaankin, että automaattisesti liikkuvat autot ovat tulossa ennemmin tai myöhemmin ja ne tekevät mahdollisiksi uusia liikkumismuotoja nykyisten taksin, joukkoliikenteen ja yksityisautoilun rinnalle. Jos kuljettajaton taksi romauttaa taksikyydin hinnan bussilipun tasolle, se ratkaisee monen ihmisen liikkumistarpeen ja hyödyt tästä ovat niin suuret, että asiaa kannattaa vähän avittaa julkisista varoista.

Samaa mieltä Kyllä (6) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (4) Ei (1)

M Hytölä 23.11. 8:52

Montakohan joutavaa tutkijaa yksityisautoilijoiden verovaroin elätetään?

Samaa mieltä Kyllä (12) Ei (4)

Hyvin argumentoitu Kyllä (9) Ei (4)

yksityisajattelija 23.11. 8:52

Yksityisautoilun eli henkilökohtaisen auton omistamisen hyviä puolia on ihan turhaa yrittää kiistää. Ihmiset ostavat ja käyttävät henkilöautoja vaikka yhteiskunta ei sitä millään lailla tue, vaan ainoastaan rankaisee ja rokottaa kohtuullisesti, jotta kaikilla kansankerroksilla on siihen varaa. Toki yksityisautoilun tukemiseksi voi sanoa sitä, että valtio ja kunnat rakentavat ja ylläpitävät tieverkkoa, mutta sehän pitäisi tehdä joka tapauksessa, vaikka kenelläkään ei olisi omaa autoa. Maantiet olivat Suomessa jo ennenkuin täällä oli yhtään autoa. Puhumattakaan joka miehen henkilöautoista.

Samaa mieltä Kyllä (10) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (5) Ei (0)

Ville Vipunen 23.11. 8:56

"Yhteiskäytössä olevien robottiautojen avulla "

Muutoin hyvä kirjoitus, paitsi, että ei ole olemassa robottiautoja, ja tuskin tuleekaan muutamia koekappaleita lukuunottamatta.

Samaa mieltä Kyllä (7) Ei (3)

Hyvin argumentoitu Kyllä (5) Ei (1)

Kreivi Krapula 23.11. 9:17

Asiantuntijat kiistelevät toisilleen päinvastaisilla tulevaisuudenkuvilla, ja päättäjät haluavat pitää rattaat urilla joihin niiden pyörät ovat mukavasti uponneet. Suomen valtio vielä enemmän kuin kuluttajat on veronkantotapojensa johdosta pitkälti riippuvainen yksityisautoilusta ja fossiilisista polttoaineista- kuvaavaa on, että valtionvarainministeriön virkamiehet ovat sanelemassa tieliikenteen energiaratkaisuja.

Kirjoittajan kuvaileman taksibussijärjestelmän kaltaista palvelua kokeiltiin pääkaupunkiseudun KutsuPlus-hankkeella muutaman vuoden ajan, ja palvelu tapettiin - hyvistä tuloksista huolimatta- kuljetusala AKT:n vaatimuksesta. Ketä kiinnostaa matkustajien kokemukset ja mielipiteet.

Puheet jonkun tuotteen tai palvelun tukemisesta ovat negatiivisia ja harhaanjohtavia silloin kun aikeena on käyttää raskasta verotaakkaa kulutusvalintojen ohjaamiseen, verotulojen keräämisen lisäksi. Joku neljän tonnin "tuki" sähköautoille olisi käytännössä veronalennus- poliitikot ovat harva se päivä ehdottamassa veronalennuksia omille tukiryhmilleen, mutta tässä tapauksessa se ei käy, ei edes ympäristönsuojelun edistämiseksi. Noki- ja typpioksidien puhdistamisen tuominen dieselautoon jossa pakokaasunpuhdistusta ei ennestään ole voi helposti maksaa tuon neljä tonnia.

Häntä heiluttaa koiraa ja auto- ja polttoaneverot sanelevat, minkälaisilla ajoneuvoilla suomalaiset liikkuvat 15-20 vuoden kuluttua.

Samaa mieltä Kyllä (8) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (5) Ei (1)

Tatti-Petteri 23.11. 9:39

Minä kirjoitin pikkupoikana 1980-luvulla koulussa esseen "koti v. 2000", jossa ennustin mobiilia siirrettävää kotia, jonka voi hinata minne vaan tai vaihtaa kaverin kanssa isompaan tai pienempään.

Ei sitten toteutunut. Jotenkin tuli mieleen tätä mielipidettä lukiessa.

Samaa mieltä Kyllä (8) Ei (2)

Hyvin argumentoitu Kyllä (3) Ei (2)

NettiPelle 23.11. 9:40 Tuttava

Kutsu+ oli hyvä matkojen yhdistelysysteemi, mutta huono markkinointi koitui kohtaloksi. Myytiin ulkomaille ja pärjää siellä hyvin.

Paitsi että ilman tukea sitä ei olisi käyttänyt kukaan. Miksi nämä uudet ja käänteentekevät ideat toimivat vain, jos ne saa käyttöönsä "ilmaiseksi" (lue: maksutta, ilmaista ei ole mikään).

Samaa mieltä Kyllä (15) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (8) Ei (1)

Nebula57 23.11. 9:43

Suomi ei lähde nousuun kun (monesti turhat) laitosten työntekijät ja varsinkin johtajat pitävät kynsin hampain kiinni työpaikoistaan, veronmaksajan rahoilla tietenkin.

Samaa mieltä Kyllä (5) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (4) Ei (1)

VIG 23.11. 9:54

Hieman verotuotoista:

+3 miljardia: Auto-, Ajoneuvo-, Polttoaine- ja Vakuutusverot - nämä ovat siis autoilijoilta kerättyjä "ylimääräisiä" kohdeveroja, eivät arvonlisäveroa

+2,8 miljardia arvonlisäveroja polttoaineista, ajoneuvoista, sekä huoltotöistä ja -osista. - ne tavalliset kulutusverot juoksevista kustannuksista

Julkisen liikenteen suorat tuet, eli veroMENOT ovat noin 1 miljardi Suomessa vuosittain.

Kun valtio nyt suunnittelee 0,1 miljardin projektia autoilijoille, niin minkätasoinen johtava tutkija edes kehtaa puhua autoilijoiden tukemisesta? Maksammeko veroeuroista hänelle palkkaakin?

Samaa mieltä Kyllä (14) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (9) Ei (1)

Anthony 23.11. 9:58

Valtion kannattaa varautua tilanteeseen jossa katolleni on tulossa ylimitoitetut aurinkopaneelit, latailen autoani akkuihin ladatusta ylijäämävirrasta ja ajelen autollani yksin enkä lainaile muille. Pääsen lähtemään vaikkapa Alkoon hetken mielijohteesta eikä tarvitse odotella yhteisökolhoosin sotkuista autoa saapuvaksi. Voin myös säilyttää autossani kännykän laturia pelkäämättä että seuraava käyttäjä pöllii sen.

Samaa mieltä Kyllä (9) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (8) Ei (0)

Yksi työntekijä 23.11. 10:10

Hyvä kirjoitus! On hienoa huomata että Suomessakin on tutkijoita, jotka näkevät tulevaisuuteen, joilla on visioita ja jotka uskaltavat kyseenalaistaa tulevaisuuden kehityslinjojen näkökulmasta pähkähulluja päätöksiä.

Samaa mieltä Kyllä (2) Ei (12)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (12)

entinen Ossi 23.11. 11:09

Kirjoituksessa on aika monta virheellsitä olettamaa ihmisten tavoists ja toiveista. ei autoiluun haluta sellaista automaatiota joka vähentää ajamisen iloa. Edelleen ostetaan autoja joissa saa vaihtaa vaihteita ihan itse vaikka automaattivaihtoistoja olisikin tarjolla pieneen lisähintaan. Monella auton omistavalla kulkee autossaan kaikenlaista omaa tavaraansa. Minulla työkaluja, sählymaila, pastilleja, koiran viltti - asioita joita käytän joko autoillessani tai joita käyttämään päästäkseni joudun kulkemaan autolla. Ei niitä missään yhteisautossa mahdu säilyttämään, tokkopa edes säilyisivät.

Samaa mieltä Kyllä (12) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (9) Ei (1)

titoe 23.11. 11:35

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin ei valtio aio sähkö- ja biopolttoaineautoilua varsinaisesti tukeakaan. Nämä autot vain välttyisivät normaaleihin autoihin kohdistuvan ryöstöverotuksen.

Se mistä tukia kannattaisi karsia on julkinen liikenne. Ei ole järkevää että tukirahoilla suuret bussit jyräävät reittiään iltaisin ja keskipäivällä, saastuttaen ja kuluttaen tietä. Matkustajamäärä saattaa olla vain muutama prosentti bussin kapasiteetista. Henkilöautossa sentään on aina vähintään 20 % matkustajapaikoista täynnä, kun kuski on matkalla määränpäähänsä. Ruuhka-aikoina bussit ovat täynnä jolloin ne kannattavat ilman tukiakin.

Samaa mieltä Kyllä (6) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (5) Ei (0)

Joonas1112 23.11. 12:17

Miten joku voi näin pihalla asioista. Autoilija maksaa jo nyt erilaisina veroina ja maksuina 6-8 kertaisesti liikenneväyliin ja vastaaviin käytetyistä rahoista. Jos tämä on tukea niin minäkin haluan samanlaista tukea omiin veroeuroihini. Maksakaa verot minulle takaisin vaikka kaksinkertaisena en ole ahne.

Samaa mieltä Kyllä (4) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (5) Ei (1)

titoe 23.11. 12:41 pekka_62

Erinomainen, oivaltava kirjoitus, jonka visioon on helppo uskoa. Digitalisaatioon perustuva autojen autonomisuus tekee auton omistamisesta todellakin resurssien haaskaamista. näytä lisää

Ei teollisuudessakaan kaikkia työkaluja käytetä koko aikaa. Niiden hyöty lasketaan siitä, paljonko ne säästävät aikaa, ei siitä paljonko ne ovat käytössä. Esim. autokorjaamolla paineilmatoimiset pulttipyssyt pärisevät pari tuntia kestävän huollon aikana vain ehkä minuutteja, mutta ne säästävät siihen nähden moninkertaisesti työaikaa siihen nähden että joka mutteri väännettäisiin käsivoimin.

Jos pelkkää käyttöaikaa lasketaan niin silloinhan tehokkain väline olisi se joka toimii hitaimmin.

Samaa mieltä Kyllä (9) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (8) Ei (0)

titoe 23.11. 12:47 origami

Erinomaisen tärkeä ja raikas näkemys tulevaisuudesta. Ongelma on siinä että varsinkin monen vanhemman miehen identiteetti ja itsekunniotus on sidoksissa omaan peltikotteroon.

Entäs sitten? Jos ihminen haluaa omistaa jotain niin millä oikeudella valtio tulee väliin? Antaa asioiden mennä markkinaehtoisesti, ihmisten omistaa oma auto tai käyttää yksityisten firmojen omistamia kimppa-autoja tai kimppakyytejä.

Samaa mieltä Kyllä (4) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (4) Ei (0)

brrafunkt 23.11. 12:47 Anthony

Valtion kannattaa varautua tilanteeseen jossa katolleni on tulossa ylimitoitetut aurinkopaneelit, latailen autoani akkuihin ladatusta ylijäämävirrasta ja ajelen autollani yksin enkä lainaile muille. näytä lisää

Voitko vielä harkita tuota Alkossa käyntiä. Alkossa käynti on vielä yksi ääni holhousvaltiolle. Jossa me jo valmiiksi elämme aivan omassa luokassaan. kts. nanny state index. Tähän kun lisätään ajoneuvokannan keski-iän antama lähdetieto liikkumisen suhteellisesti ankaraan verottamiseen niin ainekset ovatkin sitten kasassa. Mielestäni Suomi on huonolla tiellä ja yhteiskunnan dynaamisuus alkaa jähmettyä kun maailmastamme on poissuljettu paheet. Suomi monokulttuuristuu ei suinkaan monimuotoistu. Ei ihme että jäämme jälkeen muista Pohjoismaista.

Samaa mieltä Kyllä (2) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (0)

dtau 23.11. 13:10

"[robottiauton omistajan] kannattaa panna ajokkinsa kuljettamaan muita ihmisiä silloin, kun hän ei itse tarvitse sitä....Oma auto muuttuu sijoituskohteena huonosta järjettömäksi. Suomen kannattaisi ymmärtää tämä ja varautua siihen ennen muita...Valtion olisi myös kiireesti suunniteltava verotusta ottamaan huomioon, että yksityisautot katoavat verotuskohteena." ....

Uberhan on askel juuri tuohon suuntaan, sillä autojen omistajat saivat resurssinsa tehokkaampaan käyttöön. Valtio varautui palvelun yleistymiseen laittamalla kuskit nopeasti tuomiolle.

Kirjoittajan päättely on siis ristiriitaista mitä tulee liikkumisen halpenemiseen nykyisestä. Valtio tulee aina rahastamaan autoilijoilta moninkertaisesti sen mitä liikenne yhteiskunnalle maksaa riippumatta siitä halutaanko sähköautot, palvelut, omat autot vai robottiautot. Sen vuoksi täällä ei myöskään tulla olemaan kehityksen kärjessä.

Samaa mieltä Kyllä (4) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (4) Ei (0)

Zarniwoop 23.11. 13:53 AlwariTuohitorvi

"VALTIO haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua, olivatpa ne päästöiltään millaisia tahansa."

Mielenkiintoinen näkemys tämäkin. näytä lisää

"Valtio haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua, olivatpa ne päästöiltään millaisia tahansa."

Valtion budjettiin tulee 6.000.000.000 euron reikä, jos yksitysautoilun verotus otetaan pois. Noin paljon YLIMÄÄRÄISTÄ kupataan autoilijalta. Tiestön ylläpitoon kerätään sen lisäksi kaksi miljardia, eli yhteensä kahdeksan miljardia revitään autoilevan, pääasiassa Kehä I ulkopuolisen Suomen selkänahasta. Sitä budjettivajetta ei kateta millään ilveellä. Nyt tässä sadalla miljoonalla tuettaisiin sähköautoilua, eli siis palautettaisiin kahdeksaskymmenesosa yksityisautoilijoilta kerätystä varallisuudesta... kyse on kahvirahoista.

Tutkija on pihalla kuin kalakukko.

Samaa mieltä Kyllä (2) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (0)

seikkailija 23.11. 15:01

Henkilöautoja voi vuokrata ja monet vuokraavat. ei tuommoista varten tarvita valtion ohjausta eli porkkanaa. Meilläpäin on useampia autovuokraamoja ja melkein aina autot ajossa. Se, joka tarvitsee enemmän omaa autoa, hankkii sitten omansa.

Valtiolle tulisi hyvin kalliiksi korvata yksityinen henkilöautoliikenne julkisilla kulkuneuvoilla. Jos ei oteta huomioon ihmisten henkilökohtaisen elämän vapauden menetystä, niin monet verotulot jäävät saamatta.

Samaa mieltä Kyllä (2) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (0)

Mäksä_ 23.11. 16:30

Jouni on taas tainnut unohtaa, että ihmisiä asuu myös kehä kolmosen ulkopuolella. Eipä taida tuo toimia harvaan asutuilla ja pitkien välimatkojen alueilla.

Samaa mieltä Kyllä (2) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (1) Ei (0)

Jorma Kassinen 23.11. 17:08 Mäksä_

Jouni on taas tainnut unohtaa, että ihmisiä asuu myös kehä kolmosen ulkopuolella. Eipä taida tuo toimia harvaan asutuilla ja pitkien välimatkojen alueilla.

Eipä se julkinen ole vaihtoehto edes kehä kolmosen sisäpuolella. Ei edes kehä ykkösen. Helsingin keskustassa se voi olla, ei missään muualla.

Samaa mieltä Kyllä (1) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (1) Ei (0)

Clearly 23.11. 18:21

Kirjoittaja on autovastaisuudessaan aivan hakoteillä. Pitkien etäisyyksien isossa kaupungissa (esim. Oulu) ei ole tähän päivään mennessä nähty toimivaa joukkoliikennettä. Olisi kannattanut heti aluksi myöntää, että artikkeli koskee vain pääkaupungin korkeintaan keski-ikäisiä asukkaita. Siis Oulussa on 4 km keskustan ulkopuolella tasan yksi bussireitti, jolla pääsee keskustaan 30 min välein, kesäaikataulujen voimassa ollessa tunnin välein.

Eli ei etäisyyksistäkään ole kysymys, onnikkayhteyksiä ei vain ole. Miten se huonojalakanen vanahus pystyy sen puoli kilometriä pysäkille taivaltaa? Oma auto on välttämättömyys. (Ja tässä tarkoitan aivan keskustan tuntumassa sijaitsevia kaupunginosia.)

Ehkä nyt on liian aikaista haaveilla autottomuudesta, koska suurin osa suomalaisista on täysin riippuvainen omasta autostaan, jotta pystyisi hoitamaan asioitaan, ihmissuhteitaan ja ylipäätään elämässä mukana olemista. - Huonojalakanen voi laittaa vaikka automaattivaihteisen.

Samaa mieltä Kyllä (3) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (1)

derivaatta 23.11. 19:47 titoe

Ei teollisuudessakaan kaikkia työkaluja käytetä koko aikaa. Niiden hyöty lasketaan siitä, paljonko ne säästävät aikaa, ei siitä paljonko ne ovat käytössä. näytä lisää

Jos lasketaan, että auton "hyvä" ajokilometrimäärä on 150000km, ilman suuria korjauksia. Keskinopeus maanteillä ja kaupungeissa yhteensä 60kmh. Tästä saadaan ajoajaksi 2500 tuntia. Se on noin 100 vuorokautta yhtämittaista ajoa. Eli yhteiskäyttöauto pitäisi vaihtaa romutettavaksi noin 3 kk välein. Oma auto on ajossa pari tuntia päivässä, mutta menee vaihtoon vuosien päästä. Eli yhteiskäyttö EI säästä mitään. Saa korjata laskelmia. PS. Jos joku tehdaskoneen käyttöikä olisi 3 kk, niin huonostipa olisi.

Samaa mieltä Kyllä (2) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (0)

Ossaus 23.11. 21:21

SSS pienentää alinpia eläkkeitä ja jakaa rahaa rikkaimmille - sitä enemmän mitä rikkaampi on. Meillä on kommunistit vallassa.

Samaa mieltä Kyllä (1) Ei (1)

Hyvin argumentoitu Kyllä (1) Ei (2)

Jorma Kassinen 24.11. 4:10 --jii--

"Arvioimme jo vuonna 2005, että puolet pääkaupunkiseudun henkilöautoliikenteestä olisi korvattavissa yhteiskäyttöisiä taksibusseja käyttämällä. näytä lisää

Niin yhtä hyvin jokainen suomalainen voidaan viedä ilmaiseksi aamulla taksilla töihin. Tai voitaisiin muuten viedä paitsi että ei riitä rahat.

Ja julkisessa liikenteessä on ihan sama ongelma. Kaikki voitaisiin viedä töihin robottiautolla. Paitsi että niitä ei ole olemassa, niihin ei riitä sähköä ja niihin ei riitä rahat.

Mutta ei näiden pikkuongelmien kannata antaa tutkijan teoriaa haitata.

Samaa mieltä Kyllä (2) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (2) Ei (0)

Jorma Kassinen 24.11. 4:20 Tatti-Petteri

Minä kirjoitin pikkupoikana 1980-luvulla koulussa esseen "koti v. 2000", jossa ennustin mobiilia siirrettävää kotia, jonka voi hinata minne vaan tai vaihtaa kaverin kanssa isompaan tai pienempään. näytä lisää

No voihan sitä kotia vaihtaa. Jos maksaa 10-25 000 euroa varainsiirtoveroa ja jos usein vaihtaa vähän enemmänkin. Suomessa katsos "edistetään" näin työvoiman liikkumista.

Toinen tapa "edistää" työvoiman liikkumista on maailman kalleimmin verotettu liikkuminen ja energia.

No meillä on onneksi maanviljelijöiden puolue ja pienviljelijöiden puolueet ratkomassa ongelmia. Saadaan edes ladot maalattua.

Seuraavaksi kokeillaan taas vaihteeksi sosialismia sitten. Voidaan todeta taas muutaman vuoden tauon jälkeen että ei se edelleenkään toimi.

Samaa mieltä Kyllä (1) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (1) Ei (0)

Jorma Kassinen 24.11. 5:04 mikajj2

Kommentoijien pelko on turha:ei valtio tule kieltämään yksityisautoilua ja oman auton omistamista - niin paljon siitä saadaan verotuloja. näytä lisää

Ei Suomen hinta- ja verotasolla kannata edes se taksiliikenne. Julkinen skeletori Suomessa sen taksiliikenteenkin pitää pystyssä. Koulukyydit, eläkeläiset ja virkamiehet. Ilman niitä häviäisi ne taksitkin.

Ei Suomessa nyt vain kannata julkinen liikenne ilman tukia, eivät edes ne taksit.

Samaa mieltä Kyllä (1) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (1) Ei (0)


Et silleen 24.11. 19:12

"Nykyisin autonomistaja voi pitää järkevänä seisottaa autoa yli 22 tuntia päivässä käyttämättömänä. Robottiauton omistaja ei voi. Hänen kannattaa panna ajokkinsa kuljettamaan muita ihmisiä silloin, kun hän ei itse tarvitse sitä."

On oikeastaan aika pelottavaa, että tällaista kirjoitetaan ihan vakavissaan.

Eihän nimittäin tuohon visioon tarvittaisi edes robottiautoja. Senkun luodaan järjrstelmä, että oman autonsa voi vuokrata muille jonkinlaisen kännykkäsovelluksen avulla, lukot auki tekstiviestillä ja menoksi...

Vaan eikö tutkija aidosti ymmärrä miksi tämmöinen ei toimi? Syy on sama miksi sosialismi ei toimi eikä tule koskaan toimimaan: nimittäin se, että kaikki yhteinen hajoitetaan, tuhotaan tai varastetaan. Ainoastaan sitä, mikä omistetaan itse pidetään arvossa ja siitä huolehditaan.

Tästä syystä autojen yhteiskäyttö on kuollut ajatus, ja mitä pikemmin se unohdetaan, sen parempi meille kaikille!

Samaa mieltä Kyllä (0) Ei (0)

Hyvin argumentoitu Kyllä (0) Ei (0)

Yhteiskäyttöautot liikenteessä 24.11.2016 kello 13.17:

Autonomistajia moititaan siitä, että ei ole järkevää seisottaa autoa yli 22 tuntia päivässä käyttämättömänä. Yhteiskäyttöauton omistaja kun voi panna ajokkinsa kuljettamaan muita ihmisiä silloinkun hän ei itse tarvitse sitä.

Auton käytön kannalta ei kai kuitenkaan ole väliä, missä ajassa auton käyttökilometrit tulevat täyteen, vai onko?

Hei.
On sillä väliä. Jos pääkaupunkiseudulla tarvitaan ihmisten liikuttamiseen 300000 tai 30000 autoa, niissä seisoo aivan eri määrä pääomaa investoituna rautaan, jonka arvo menee nollaan reilussa kymmenessä vuodessa. Arvon lasku on aika riippumatonta ajetuista kilometreistä -- ei tietysti kokonaan.
Jouni

Hyvä oma auto!!! On 28.11.2016 18:31

Arvoisa tutkija

Muuan oikeistopoliitikko sanoi kerran, että liikennesuunnittelua tekevät Helsingissä nuoret, ponihäntäiset miehenpuolikkaat, joilla ei ole autoa enempää kuin ajokorttiakaan. Näyttää siltä, että myös muissa yhteisissä yhteisöissämme on samankaltaisia tutkijoita ja suunnittelijoita.. Kirjoituksenne HS:ssa 23.11.2016 oli selvästi yksityisautoilua vastaan, vaikka se yrittikin kietoitua kuviteltuihin tulevaisuuden näkymiin. Elämme tätä päivää vielä kauan ja oman auton - millainen se sitten onkaan - käyttö pysyy edelleen hyvin merkittävänä. Miten minä, Espoossa omakotitalossa asuva ja Tuuloksessa kesämökin omistava mies ja kaltaiseni hoitaisimme asioitamme ilman omaa autoa. Tarvitsen kyytiä harrastuksiini, kesämökille, kirjastoon, rautakauppaan, näyttelyihin ja ties mihin. Julkinen liikenne ei kerta kaikkiaan kykene tarpeitani täyttämään, koska se ei kulje tarpeitteni edellyttämiä reittejä, enempää kuin kuvittelemanne yhteiskäyttöiset taksibussitkaan. Korostatte kirjoituksessanne taloudellisia näkökohtia toteamalla mm., että "ihmisen kannattaa omistaa oma auto vain, jos se on halvempi... kuin kilpailevat vaihtoehdot" Hah, hah, kyllä se saa maksaa, jos se on miellyttävämpi ja aikaa säästävämpi kuin muut vaihtoehdot. Ja kyllä sitä seisottaa ihan mielellään 22 tuntia käyttämättömänä, jos ei tarvitse tunkea itseään samaan tilaan flunssaisten tai muuten epämiellyttävää seuraa olevien kanssamatkustavien kanssa. Tässä eräs vastaus yhteiskäytössä olevien matkustustapojen tukemiseen. Unohdatte kokonaan erään näkökohdan. Oma auto ja sillä ajelu on monille henkilökohtainen ilo ja harrastus. Minulle se on yhtä tärkeä kuin cowboylle hevonen aikoinaan.

Kaiken kaikkiaan kirjoituksenne oli "johtavan tutkijan" kynästä sekava ja sinne tänne pomppiva,valtion sähköautojen tukemisesta robotteihin ja yksityisautoilun järjettömyyksiin. Eikä millään tavoin aikaan sitoutuva. Tämän päivän näkymät liittyvät sähköautoihin ja moottorikäyttöisten päästöjen vähentämiseen. Robotit ja yksitysautoilun korvaaminen esittämillänne tavoilla on on vielä tänä päivänä haihattelua.

Ystävällisin terveisin

Hyvä vastaanottaja,
Kiitos viestistä ja kiinnostavista ajatuksista. Olen monessa asiassa samaa mieltä enkä väitä etteikö oma auto olisi monessa asiassa kätevä ja joillekin välttämätönkin. Ymmärrän myös, että autoon liittyy monilla myönteisiä kokemuksia ja tunteita ja että ne vaikuttavat liikkumistavan valintaan. Itse asiassa olen itsekin käyttänyt tuota hevosvertausta tässä yhteydessä, koska se on mielestäni varsin osuva.
Kehotan kuitenkin lukemaan tutkimusartikkelimme, jonka mainitsin. Se löytyy ilmaiseksi netistä:
http://dx.doi.org/10.1186/1471-2458-5-123
Kuten siitä voi huomata, käsittelimme jo silloin monia mainitsemiasi asioita, kuten matkustamiseen kuluvaa aikaa tai sitä lisäarvoa, joka tulee siitä että saa itse ajaa. Kun nämä kaikki otetaan huomioon, tutkimuksemme mukaan jopa lähes puolet pääkaupunkiseudun henkilöautomatkoista on sellaisia, että ne olisivat matkustajalle kokonaisedullisempia mainitsemillani taksibusseilla toteutettuna. Tämä suoraan tarkoittaa myös, että reilulle puolelle nykyisistä automatkustajista auto säilyy edelleen parempana vaihtoehtona. En siis näe autoilijan kannalta mitään ongelmaa siinä, jos vajaa puolet autoilijoista siirtyy pois ratista ja jää enemmän tilaa niille, jotka haluavat edelleen ajaa itse.
Tarkastelussamme ei huomioitu robottiautoja, jotka toteutuessaan vähentäisivät olennaisesti tällaisen taksibussiliikenteen kustannuksia, kun suurin menoerä eli palkkakulut jäävät pois. Jos tekisimme tuon analyysimmme uudestaan näillä tiedoilla, matkojenyhdistely taksibusseihin olisi entistä suuremman osan mielestä kokonaisedullisempi kuin oma auto.
Lyhyessä kirjoituksessa ei ollut mahdollista käsitellä sitä, millaisella aikataululla tällainen muutos olisi mahdollinen, eikä tätä tietysti ole helppoa ennustaakaan. Esittämäni liikenneratkaisu ei tietenkään ole tänään mahdollinen, mutta kannattaa huomata, että robottiautoja on jo koekäytössä Googlella ja Teslalla, ja Helsingissäkin sellaista testataan suljetulla alueella. Tekniikka on lupaavaa ja kehittyy nopeasti, joten kysymys on pikemminkin siitä, milloin ne ovat osana päivittäistä liikennettä, ei siitä että ne olisivat mahdottomia. Myöskään matkojenyhdistely ei ole mitään mahdotonta, koska Reittiopas ja muut palvelut jo nyt auttavat ihmisiä yhdistelemään erilaisia joukkoliikenteen muotoja kätevästi. Itsekin käytän sitä Helsingissä jatkuvasti, ja se on erittäin tehokas tapa päästä paikasta toiseen nopeasti.
En myöskään vastusta moottoritekniikan kehittämistä tai sähköautoja päästöjen ja haittojen pienentämiseksi. Juttuni pääpointti oli, että näiden autokohtainen tukeminen valtion varoista on melko tehoton tapa pienentää päästöjä ja enemmän huomiota kannattaisikin kiinnittää liikennejärjestelmän kokonaistehokkuuden parantamiseen. Sillä rintamalla on odotettavissa isoja edistysaskelia, kun taas esimerkiksi uudet nykyautot ovat jo varsin vähäpäästöisiä ja siksi esimerkiksi biokaasuautot eivät tuo mitään radikaalia parannusta.
En siis vastusta henkilöautoja enkä cowboyta. Mutta vastustan sitä, että cowboyt saisivat yhteiskunnassa määrätä, että kukaan ei saa kulkea taksibussilla vain siksi, että he itse haluavat ratsastaa hevosella.
Terveisin,
Jouni Tuomisto

Kyytipalvelujen monopolit estettävä

Yleisönosastokirjoitus Helsingin Sanomiin 20.11.2014 vastineena isolle Uber-uutiselle. Julkaistu alla olevassa, toimituksen editoimassa muodossa 22.11.2014 (HS Mielipide C20).[3]

Taksipalvelujen monopoli on estettävä

Taksipalvelu Uber on tulossa voimalla Suomeenkin (HS Uutiset 20.11.). On hyvä asia, että syntyy palveluja, joissa nokkelan käyttöliittymän avulla matkustajien ja kyytiä tarjoavien ihmisten tarpeet saadaan yhdistettyä nykyistä paremmin ja halvemmalla.

Kymmenisen vuotta sitten arvioimme, että tällainen matkojen yhdistelyyn perustuva yhdistelmäliikenne vähentäisi hiilidioksidipäästöjä ja terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä 50 - 70 % henkilöautoiluun verrattuna ja olisi selvästi taksia halvempi.

Samalla havaitsimme, että tieto matkustustarpeista ja autojen reiteistä on arvokasta pääomaa: matkojen yhdistely on sitä tehokkaampaa, mitä suurempi osuus tästä tiedosta on yhden matkapalveluja tarjoavan tahon käsissä. Jos siis joku saa kaapattua tämän tietovarannon itselleen, kilpailijoiden on vaikea horjuttaa asemaa.

Logistiikassa pyörii iso raha ja sen monopolisoituminen olisi ehdottomasti yhteiskunnan tappio. Siksi sen estämiseksi on toimittava aktiivisesti. Onneksi on olemassa keinoja.

Koska matkustustiedot ovat tämän bisneksen öljy, on tehtävä laki, joka pakottaa avaamaan ne. Kilpailu on hedelmällistä vain, jos kaikilla toimijoilla on samat reaaliaikaiset tiedot matkustustarpeesta. Helsingin joukkoliikenneaikataulujen julkaisu avoimena datana on tuottanut toinen toistaan parempia reittioppaita. Matkustustiedoissa potentiaali on vielä paljon suurempi. Henkilötason datan avaaminen sisältää monia tietoturvaongelmia, jotka on järkevintä ratkaista yhteiskunnan resurssein. Palvelutuotanto jätettäköön yrityksille.

Kyytipalvelujen mahdollisuudet tuottaa matkustajan ja yhteiskunnan kannalta nykyistä parempaa palvelua ovat niin hyvät, että mitkään edunvalvojien protestit tai nykyinen jäykkä taksilaki eivät kehitystä estä. Ne voivat enintään hidastaa kehitystä, jolloin ulkomaiset logistiikan edelläkävijät vievät markkinat.

Jouni Tuomisto
johtava tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kirjoitukseen tai sen aiheeseen liittyviä jatkojuttuja:

  • 27.11.2014 Samuli Laita: Kutsuplus saa tänä vuonna tukea 39,80 euroa matkalta (Kaupunki A26)
  • 28.11.2014 Jouni Mutanen (Taksiliiton osastopäällikkö): Taksin voi pian tilata sovelluksen avulla (HS Mielipide B16)
  • 30.11.2014 Toni Lehtinen: Maaseudun autokyydit myllerretään (HS Uutiset A6-7)
  • 2.12.2014 Petri Ollila: Kilpailu ei välttämättä paranna taksipalvelua (HS Mielipide B11)

Yhdistelmäliikenteen idean synty

Teksti löytyi huippuyksikön serveriltä tekstitiedostona ja on päivätty 16.4.2003.

Hei!

Pistin ajatukseni paperille. Mitä sanot? Jos kuulostaa järkevältä, voisin pistää tämän tänään HEAT-ihmisille ihmeteltäväksi.

Jouni

Yhdistelmäliikennemalli

Asioiden selkeyttämiseksi kirjasin ylös ajatuksia KTL:n esittämän liikenneskenaarion tavoitteista, sisällöstä ja roolista HEAT-projektissa. Kaikki tässä esittämäni on minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, ja ne ovat siis keskustelun pohjaksi, eivät mitään KTL:n kannanottoja. Aiemmin kutsuimme skenaariota optimiliikennemalliksi, mutta ajattelin yhdistelmäliikennemallin olevan osuvampi nimi. Sehän on yhdistelmä eri liikennemuotojen ominaisuuksista: bussien suuremmat matkustajamäärät yksikköä kohti ja taksien etukäteen määrittelemättömät reitit.

Yhdistelmäliikenneskenaarion tavoite HEATissa on antaa näppituntuma pienhiukkaspäästöihin, altistukseen ja terveysvaikutuksiin hypoteettisessa tilanteessa, jossa pienhiukkaspäästöt pyritään minimoimaan henkilöliikenteen kulkuneuvojen kokojakaumaa muuttamalla. Kaikki muut keskeiset muuttujat, kuten matkustussuoritteen volyymi, tietyn ajoneuvotyypin ominaispäästöt, tai väestön sijoittuminen maantieteellisesti tai ajallisesti pidetään samana kuin perusskenaariossa. Yhdistelmäskenaario toimisi siis karkeana mittarina sille, kuinka paljon pienhiukkaspäästöjä ylipäänsä voidaan vähentää liikennejärjestelyjen avulla.

Jossakin aiemmassa HEAT-kokouksessa puhuimme siitä, että yhdistelmäliikenne on hankala toteuttaa, ja on helpompi olettaa vähäpäästöisiä kulkuneuvoja. Mutta tämä ei mielestäni ole tieteellisesti mielenkiintoinen ongelma: jos oletamme kaikki autot vaikkapa sähköautoiksi, on selvää, että pienhiukkaspäästöt ovat nolla ja mallittaminen onnistuu yksinkertaisesti poistamalla liikennepäästöt. Tieteellinen mielenkiinto perustuukin yhdistelmäliikennemallissa juuri siihen, ettemme voi etukäteen tietää, vähenisivätkö päästöt perusskenaarioon verrattuna paljon, vähän vai ei lainkaan. Siksi se täytyisi minusta pitää mukana HEATin skenaariolistassa.

Millaisiin oletuksiin yhdistelmäliikenneskenaario sitten perustuisi? Se olisi lähtökohtaisesti sama kuin tutkimuksen pääskenaario eli hyväksytty PLJ. Ainoa ero olisi, että tietty osuus (esim. 90 %) henkilöautoliikenteestä pakattaisiin uudelleen yhdistelmäkulkuneuvoihin, joiden avulla nämä matkat siis suoritettaisiin. Nykyisessä hahmotelmassani yhdistelmäkulkuneuvoja on kolmenlaisia: 28- ja 8-paikkaisia busseja ja kahden hengen miniautoja. Olennaista on, että skenaario olisi FYYSISESTI realistinen eli että halutut matkat todella voitaisiin toteuttaa

  • kyseisillä kulkuneuvoilla
  • määritellyillä, korkeilla käyttöasteilla
  • ilman pitkiä odotuksia
  • ilman pitkiä kävelyjä alku- tai loppupäässä
  • korkeintaan yhdellä vaihdolla
  • kaluston kierto ja riittävyys huomioiden.

Sen sijaan yhdistelmäliikenteen tarkoitus ei ole olla POLIITTISESTI realistinen. Se ei ole vaihtoehto todelliselle PLJ:lle. Sen ei tarvitse olla taloudellisesti kannattava. Se ei edellytä, että ihmiset oikeasti käyttäisivät sitä mieluummin kuin omaa autoa. Se olettaa ettei muun joukkoliikenteen kysynnässä tapahdu muutoksia. Se olettaa, että jäljelle jäävä 10 % henkilöautoilijoista valitsee ajoreittinsä samoilla kriteereillä kuin ennenkin. Se olettaa, että ajoneuvojen nopeudet linkeille lasketaan kuten ennenkin.

Miksi skenaario olettaa epärealistisesti, että kaikki bussimatkustajat käyttäytyvät kuten ennenkin vaikka liikennejärjestelmässä tehdään näin iso muutos? Yksinkertaisesti siksi, että yhdistelmäliikenneskenaarion pitää olla mahdollisimman helppo mallittaa. En halua teettää ylimääräistä työtä YTV:n liikenneosastolla, joka ei ole tähän asiaan resursseja varannut. Emme voi tietää, miten ihmiset todellisuudessa käyttäytyisivät, jos tällainen liikennemuoto olisi tarjolla. Niinpä en edes yrittäisi lähteä optimoimaan matkustajan valintaa henkilöauton, bussin ja yhdistelmäliikenteen välillä, koska siihen ei ole olemassa kriteerejä. Ja kuten sanottu, haemme hiukkaspäästöjen ääriarvoa emmekä liikennekäyttäytymisen realismia.

En lähtisi siirtämään bussimatkustajia yhdistelmäliikenteeseen millään vakio-osuudella kuten tekisin henkilöautojen matkustajille. Jos siirtäisimme esim. 50 % bussimatkustajista muualle, mallissa lopputuloksena olisi että ruuhkabussissa olisi 80 hengen sijasta 40 henkeä ja hiljaisessa bussissa 6 hengen sijasta 3 henkeä, mutta kaikki bussit ajaisivat edelleen. Todellisuudessahan näin ei tietenkään kävisi vaan ehkä niin, että hiljaisia bussivuoroja lakkautettaisiin. Tämän mallittaminen olisi vaikeaa ja varmasti aikaa ja käsityötä vaativaa puuhaa.

Sen sijaan tekisin seuraavasti. PLJ:n mukainen joukkoliikenteen liikennesuorite eli OD-matriisi otetaan liikennemalliin pohjakuormaksi, kuten tehdään oikeassakin PLJ:ssä. YTV toimittaa henkilöautoliikenteen OD-matriisin KTL:een, jossa otamme vakio-osuuden matkoista (esim. sen 90 %) ja pakkaamme sen yhdistelmäliikenteen kulkuneuvoihin, ja loppu 10 % jätetään henkilöautomatriisiin. Yhdistelmäliikenteen uudet ajoneuvokohtaiset OD-matriisit lisätään YTV:llä liikenteen pohjakuormaan (ilman reittioptimointia eli olettaen että kaikki käyttävät lyhintä reittiä), ja pienentynyt henkilöautojen OD-matriisi sijoitetaan linkeille käyttäen samaa optimointialgoritmia kuin PLJ:ssä. Lopputuloksena saadaan ajoneuvotyypeittäin liikennekuormat linkeille, ja niiden avulla lasketaan päästöt Ilmatieteen laitoksen leviämismalleja varten. Tästä eteenpäin skenaario on vain yksi muiden joukossa eikä poikkea laskennaltaan muista.

Asia ehkä kuulostaa äkkisestään monimutkaiselta ja vaikealta, mutta sen perusteella mitä olen puhunut eri ihmisten kanssa, uskoisin että tämmöinen skenaario pystyttäisiin rakentamaan kohtuullisen vähällä lisätyöllä. Kuten sanottu, skenaario ei kelpaa kilpailemaan todellisen PLJ:n kanssa, vaan sillä on lähinnä tieteellistä mielenkiintoa. Mutta antaa se myös osviittaa käytännölliseen kysymykseen: kuinka paljon on ylipäänsä mahdollista vähentää pienhiukkasten haittoja liikennejärjestelyjä tehostamalla? Vastaus voi olla hyvin hyödyllinen, kun mietitään, millaisiin asioihin tulevaisuuden PLJ-skenaarioissa kiinnitetään huomiota.