Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5339
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5339}}

Kysymys

Millainen pitäisi olla Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, jotta se täyttäisi seuraavat ehdot:

• Se on ilmastolain mukainen [2] eli siinä huomioidaan:
  • kansainvälisistä sopimuksista ja Euroopan unionin sitoumukset,
  • ei-päästökauppasektoriin kohdistuvat politiikkatoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi,
  • pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma,
  • tarvittavat uudet päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kohdistuvat politiikkatoimet,
  • päästökehitysarviot seuraavista asioista:
    • Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen kehitykses vuodesta 1990,
    • päästökauppasektorin ja päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjen kehitys vuodesta 2005;
    • kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen ja EPKS:n päästöjen kehitys nykyisten politiikkatoimien perusteella;
    • EPKS-päästöjen kehitys tämän suunnitelman perusteella.
• Suunnitelma tulee sovittaa tarvittavilta osin yhteen energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa.
• Suunnitelman laatimisen yhteydessä arvioidaan sen ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaikutukset.
• Se muutenkin noudattaa tehtäväksiantoa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arvioinnin pääkäyttäjä on ympäristöministeriö, jonka vastuulla suunnitelman tekeminen on. Toistaiseksi tämä Opasnetissä tehdävä työ on vain epävirallista luonnostelua, mutta pyrkimys on tarjota se osaksi virallista suunnitelmatyötä.

Osallistujat

• THL?

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysmyksenasettelultaan jne?

Vaihtoehdot

Mitkä ovat tarkasteltavat päätösvaihtoehdot? Miten ne vaikuttavat tarkasteltaviin muuttujiin?

Aikataulu

Suunnitelman tulee olla valmiina eduskunnan hyväksyttävänä toukokuussa 2017. Virallisen työryhmän tehtäväksianto alkoi lokakuussa 2015 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. Asiaan läheisesti liittyvän energia- ja ilmastostrategian tulee olla eduskunnassa joulukuussa 2016. ks. kärkihanke 1.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Yleiskuvaus

• 

  Suomen energia- ja ilmastostrategian prosessikaavio ja hallituksen tavoitteet 2015.[1]

• 

  Jaettu ymmärrys liikenteestä energia- ja ilmastostrategiassa. Siniset laatikot ja nuolet kuvaavat kausaalista viitekehystä eli tosimaailman ilmiöitä ja syysuhteita, joihin pyritään toimilla vaikuttamaan. Vihreät soikiot ovat energia- ja ilmastostrategialuonnoksessa mainittuja, liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä. Oranssit soikiot ovat asiaan liittyviä väitteitä ja arvoja. Vihreät nuolet tarkoittavat, että päätös tai väite tukee tai edistää kohteena olevaa asiaa, punainen nuoli puolestaan että se vastustaa tai estää sitä.

• 

  Energia- ja ilmastostrategian luonnoksen sisältämät toimenpide-ehdotukset järjestettynä sen mukaan, kuinka moni yleisöäänestyksessä kannatti kyseistä toimenpidettä. Vastustavat näkemykset ovat negatiivisella puolella.

• 

  Energia- ja ilmastostrategian luonnoksen sisältämät epäsuositut toimenpide-ehdotukset. Ehdotukset on järjestetty vastustavien ja puolustavien äänien suhteen mukaisesti. Mukana ovat ehdotukset, joiden suhde on yli 0.5 tai jotka ovat saaneet yli 40 vastustavaa ääntä.

• 

  Liikennetoimien suosio. Kiinnostavaa kyllä, biopolttonesteiden jakeluvelvoiteeseen ja velvoitteen kiristämiseen liittyvät toimet aiheuttavat selvästi enemmän vastustusta kuin muut; toiset taas kannattavat niitä. Muita suosittuja toimia ovat biokaasun ja sähköautojen edistäminen sekä kevyen ja joukkoliikenteen tukeminen maankäytöllä ja muuten.

Liikenteeseen liittyvät toimenpide-ehdotukset energia- ja ilmatostrategian luonnoksessa ja kansalaiskeskustelun palaute 31.8.2016.

Nro	Aihe	Toimi	Ehdotus	Puolesta	Vastaan	Kannatus
53	Uusiutuvat	Nykyverotus liikennepolttoaineille	Jatketaan nykyistä liikennepolttoaineinen verojärjestelmää ja jakeluvelvoitetta.	80	-99	-19
54	Uusiutuvat	Jakeluvelvoitteen nosto	Jakeluvelvoite nostetaan nykytasolta.	91	-81	10
55	Uusiutuvat	Demotukirahoja biopolttoaineille	Kehittyneiden biopolttoaineiden demolaitokset voivat kilpailla demotukirahoista.	158	-51	107
56	Uusiutuvat	Liikennebiokaasun lisääminen	Liikennebiokaasun käytön edistäminen.	172	-52	120
57	Liikennejärjestelmä	Maankäyttö ja autoton liikenne	Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen kaupunkiseuduilla.	132	-17	115
58	Liikennejärjestelmä	Pitkän matkan joukkoliikenne	Joukkoliikenteen edistäminen pitkillä matkoilla (henkilöautojen sijaan).	114	-31	83
59	Liikennejärjestelmä	Palvelut ja energiatehokkuus	Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen digitalisaatiota ja muita ratkaisuja hyödyntämällä.	110	-12	98
60	Liikennejärjestelmä	Raskaan liikenteen energiatehokkuus	Raskaan liikenteen energiatehokkuuden parantaminen (esim. ammattiliikenteen vastuullisuusmalli, tavanomaista suuremmat mitat ja massat raskaissa kuljetuksissa).	89	-29	60
61	Liikennejärjestelmä	Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot	Henkilö- ja pakettiautojen energiatehokkuuden parantaminen (autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).	97	-28	69
62	Liikennejärjestelmä	Raskaan kaluston raja-arvot	Raskaan kaluston energiatehokkuuden parantaminen (CO2-päästöjä koskeva ilmoittamismenettely ja autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).	95	-19	76
63	Liikennejärjestelmä	Sähköisen liikenteen edistäminen	Sähköisen liikenteen edistäminen	136	-16	120
64	Liikenteen uusiutuvat	Jakeluvelvoite 40 prosenttiin	Jakeluvelvoitelain jatkaminen ja tavoitetason kiristäminen (nestemäiset biopolttoaineet ja biokaasu).	73	-45	28
65	Liikenteen uusiutuvat	Flexfuel ja muut uusiutuvia edistävät	Uusiutuvien polttoaineiden käytön mahdollistaminen henkilöautokannassa (sähköautot, kaasuautot, FFV-autot eli flexfuel-autot, muut korkeille uusiutuvien polttoaineiden seoksille soveltuvat autot).	138	-19	119
66	Korjausrakentaminen	Sähköautojen latauspisteet	Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen.	82	-9	73

Huom! Numerointi jatkuu siitä, mihin edellinen jaetun ymmärryksen esimerkki jäi sivulla Jaetun ymmärryksen menetelmä.

Data

Energia ja ilmasto -kysely

• Energiajailmasto sisältää kyselyn ja kommentoinnin tulokset sivulta http://www.energiajailmasto.fi 31.8.2016 asti, jolloin kommentointimahdollisuus sulkeutui. Zip-tiedostossa on kolme tiedostoa:
  • TEM - Energia ja Ilmasto lopullinen.htm: sisältää luonnoksessa olevat ehdotukset, niiden äänestystulokset ja kommentit.
  • TEM - Energia ja Ilmasto yleisoehdotukset.htm: sisältää yleisön antamat toimenpide-ehdotukset.
  • Energiajailmastotekstit.txt: Kahden edellisen nettisivun sisältö tekstimuotoisena lievästi muokattuna lukukelpoisempaan muotoon (suhteellisen hyvin luettavissa esim. wikisivuna, mutta tekstiä on yli 80 printattua sivua). Tästä on kevyesti muokattu versio erillisenä tiedostona: Energiajailmastotekstit

Näytä yksityiskohdat

Nettikyselyn päätösehdotukset(-) Obs Aihe Toimi Vaikutus 1 Uusiutuvat Energiateknologian edistäminen 2 Uusiutuvat Fossiilisten ja turpeen verotus 3 Uusiutuvat Demotukirahoja energiateknologiaan 4 Uusiutuvat Sähkön tuotantotuki tarvittaessa 5 Uusiutuvat Teknologianeutraali sähkötuotantotuki 6 Uusiutuvat Tuotantotuki sähkökapasiteettiin 7 Uusiutuvat Sähköveron vapautus omalle käytölle 8 Uusiutuvat Sähköinvestointitukia yrityksille 9 Uusiutuvat Investointitukia uuteen teknologiaan 10 Uusiutuvat Aurinkoenergia julkisissa hankinnoissa 11 Uusiutuvat Hyvien referenssien mainostus 12 Uusiutuvat Tuotantotuki aurinkosähköön 13 Uusiutuvat Vesivoiman edistäminen 14 Uusiutuvat Geotermisen energian edistäminen 15 Uusiutuvat Hajautetun tuotannon edistäminen 16 Uusiutuvat Nykyverotus liikennepolttoaineille 17 Uusiutuvat Jakeluvelvoitteen nosto 18 Uusiutuvat Demotukirahoja biopolttoaineille 19 Uusiutuvat Liikennebiokaasun lisääminen 20 Uusiutuvat Biokaasulaitosten ympäristötuet 21 Uusiutuvat Biokaasulaitosten investointituet 22 Uusiutuvat Tuulivoimaan varautuminen 23 Uusiutuvat Rakentamisessa varaudutaan aurinkovoimaan 24 Uusiutuvat Puhtaan pienpolton edistäminen 25 Uusiutuvat Biosekoitevelvoite öljylämmityksessä 26 Hiilettömyys Kivihiilen kieltäminen 27 Hiilettömyys Kivihiilen verotus 28 Liikennejärjestelmä Maankäyttö ja autoton liikenne 29 Liikennejärjestelmä Pitkän matkan joukkoliikenne 30 Liikennejärjestelmä Palvelut ja energiatehokkuus 31 Liikennejärjestelmä Raskaan liikenteen energiatehokkuus 32 Liikennejärjestelmä Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot 33 Liikennejärjestelmä Raskaan kaluston raja-arvot 34 Liikennejärjestelmä Sähköisen liikenteen edistäminen 35 Liikenteen uusiutuvat Jakeluvelvoite 40 prosenttiin 36 Liikenteen uusiutuvat Flexfuel ja muut uusiutuvia edistävät 37 Sähkömarkkinat Sähkövähittäismarkkinoiden kehittäminen 38 Sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden joustavuus 39 Sähkömarkkinat Sähköälyverkkojen kehitys 40 Sähkömarkkinat Sähkön toimitusvarmuustavoite 41 Sähkömarkkinat Sähkön kyberturvallisuus 42 Sähkömarkkinat Sähkön toimitusvarmuus 43 Sähkömarkkinat CHP:n edellytysten säilyttäminen 44 Kaasumarkkinat Balticconnector-maakaasuputki 45 Kaasumarkkinat Kaasumarkkinayhteistyö Baltiaan 46 Kaasumarkkinat Maakaasumarkkinat kilpailtavaksi 47 Kaasumarkkinat Kaasun siirron eriytys myynnistä 48 Jätteet Kaatopaikkakaasun kerääminen 49 Jätteet Orgaanisen läjityksen lopetus 50 Jätteet Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite 51 Jätteet Jätteenpoltto päästökauppaan 52 Maatalous Pellonraivauksen rajoitus 53 Maatalous Lannankäytön tehostaminen 54 Maatalous Maatalouden uusiutuvien investointituet 55 F-kaasut Julkisten hankintojen kriteerit 56 F-kaasut Vaihtoehtoiset kylmäaineet 57 F-kaasut Talteenoton informaatio-ohjaus 58 F-kaasut Vaihtoehtojen kehittämishankkeet 59 F-kaasut Taloudelliset ohjauskeinot 60 Energiatehokkuus Energiakatselmukset PK-yrityksissä 61 Energiatehokkuus Energiatehokkuussopimukset 62 Energiatehokkuus Energiatuki: investoinnit, katselmukset 63 Energiatehokkuus Tuotteiden energiatehokkuus 64 Energiatehokkuus Energiatehokkuustiedottaminen 65 Energiatehokkuus Energiaverojen nosto 66 Energiatehokkuus CHP:n tuki verotuksella 67 Alueidenkäyttö Kaupunkirakenteen tiivistäminen 68 Alueidenkäyttö Haja-alueiden maankäytön ohjaus 69 Alueidenkäyttö Maaseutukeskusten palvelujen turvaaminen 70 Alueidenkäyttö Täydennysrakentaminen tukemaan 71 Alueidenkäyttö Täydennysrakentaminen ja viherympäristöt 72 Alueidenkäyttö Laki tukemaan kaupunkisuunnittelua 73 Alueidenkäyttö Aluesuunnittelun kokeilut 74 Uudisrakentaminen Energiatehokkuuden suositustaso 75 Uudisrakentaminen Aurinkolämmön ja -sähkön edistäminen 76 Uudisrakentaminen Sähkön huipputehon alentaminen 77 Uudisrakentaminen Energiatehokas puurakentaminen 78 Uudisrakentaminen Olosuhdeseurannan digitalisaatio 79 Uudisrakentaminen Kysyntäjouston lisääminen 80 Uudisrakentaminen Energiatehokkuus EU-laeissa 81 Uudisrakentaminen Arktinen yhteistyö rakennusenergiassa 82 Korjausrakentaminen Peruskorjausten tehostaminen 83 Korjausrakentaminen Cleantech-ratkaisut 84 Korjausrakentaminen Passiivinen jäähdytys 85 Korjausrakentaminen Kioton pyramidin käyttö 86 Korjausrakentaminen Korjausten talouskannusteet 87 Korjausrakentaminen Läpimurtojen testausmahdollisuus 88 Korjausrakentaminen Sähköautojen latauspisteet 89 Muut rakennustoimet Hiilijalanjälki rakennusohjeisiin 90 Muut rakennustoimet Sisäilma- ja käyttöneuvonta 91 Muut rakennustoimet Energiatodistusten hyödyntäminen 92 Muut rakennustoimet Energiaseuranta ja laskutus ----#: . Huom! Vaikka yhdessä kommentissa olisi kaksi eri asiaa, niille on annettava eri tunniste. Muuten jatkossa tulee ongelmia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 24. lokakuuta 2016 kello 07.04 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Kyselyn kommenttien tiedot(-) Obs Row Name Type Note 1 1424 Asuntojen lämpölaskut määrättävä todellista kulutusta vastaaviksi päätös 2 1432 Nykyisistä energiatodistuksista on luovuttava ja korvattava ne todellisella tuntikohtaisella kulutustiedolla päätös 3 1435 Energiakatselmuksissa löytyvien ongelmien korjaamista on tuettava. päätös 4 1442 Energiansäästöä on tehostettava koulutuksella ja neuvonnalla päätös 5 1445a Aurinkosuojaus on lisättävä rakennusmääräyksiin asuinkerrostaloille. päätös 6 1445 Rakennuksille pakollinen 5-vuotiskatsastus päätös 7 1448a Huonoja vanhoja rakennuksia on purettava ja rakennettava uusia energiatehokkaita päätös 8 1448 Sähkön huippukulutuksen hillitseminen on tärkeää arvo 9 1470 Pitkäikäistä hengittävää puurakentamista on suosittava arvo kiistelty 10 1472 Rakennuksista puhuttaessa muistettava myös ihmisten hyvinvointi. arvo 11 1484 Rakennusten viilennys alkaa olla tärkeämpää kuin lämmitys. väite 12 1494 Kielletään puun poltto takoissa nokeamisen takia päätös kiistelty 13 1504 Sähkön pitäisi olla kalliimpaa, jotta se kannustaisi säästöön. väite 14 1511 Uusista rakennuksista on ilmoitettava energiankulutus kWh/asunto-m2/a. päätös 15 1525 Lämmön talteenottoa lämpöpumpuilla lisättävä. päätös 16 1576 Julkisella sektorilla ei ole oikeutta ohjata ihmisten asumista eikä kulutuskäyttäytymistä. arvo kiistelty

Alustus 25.10.2016 ja kysely ja kommentit taulukoituna.

+ Näytä koodi- Piilota koodi # This is code Op_en5339/preprocessing on page [[Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma]] library(OpasnetUtils) #Hae data, kun ensin on kaikki ":t muutettu ':ksi. dat <- opasnet.csv("d/d4/Energiajailmastotekstit.txt", wiki = "opasnet_fi", sep='\n', quote='\"', encoding = "latin1")[[1]] dat <- as.character(dat) ehdrow <- (1:length(dat))[grepl("puolesta, vastaan", dat)] ehdo <- strsplit(dat[ehdrow], split = " puolesta, vastaan ", fixed = TRUE) ### Create a data.frame with action suggestions and their votes. ejikysely <- data.frame( Puolesta = as.integer(unlist(lapply(ehdo, FUN = function(x) x[[1]]))), Vastaan = -as.integer(unlist(lapply(ehdo, FUN = function(x) x[[2]]))), Ehdotus = dat[ehdrow+1] ) ejikysely$Kannatus <- ejikysely$Puolesta + ejikysely$Vastaan ejikysely <- ejikysely[-c(7, 94:99) , ] # Muutamia toimia on kysytty kahdesti, ja jälkimmäinen poistetaan. # Vastaavat jätettävät kysymykset ovat c(3, 29:34). ejikysely <- cbind( ejikysely, opbase.data("Op_fi5339", subset = "Nettikyselyn päätösehdotukset")[-1] ) colnames(ejikysely)[colnames(ejikysely) == "Result"] <- "Vaikutus" ejikysely <- ejikysely[c(5,6,7,4,1,2,3)] # Sarakkeet: Aihe, Toimi, Vaikutus, Kannatus, Puolesta, Vastaan, Ehdotus oprint(ejikysely) ### Create a data.frame with comments and their topics # First find topics. Note that the discussion has fewer and broader topics than actions do. komdat <- opbase.data("Op_fi5339", subset = "Kyselyn kommenttien tiedot")[-1] for(i in 1:ncol(komdat)) komdat[[i]] <- as.character(komdat[[i]]) colnames(komdat)[colnames(komdat) == "Result"] <- "Note" keskrow <- "Valitse esitetyist" # Instruction sentence for each topic keskrow <- grep(keskrow, dat) topics <- data.frame( ID = keskrow, Topic = dat[keskrow - 2], Description = dat[keskrow - 1] ) for(i in 1:ncol(topics)) if(is.factor(topics[[i]])) topics[[i]] <- as.character(topics[[i]]) topics$Topic[6] <- topics$Description[6] # No description in the data and one row missing ejikomm <- dat[1:1583] # After this row, there are citizens action suggestions, not comments. ejikomm[unique(c(ehdrow, keskrow, keskrow - 1, keskrow - 2))] <- "" # Remove non-comments komrow <- grep("[0-9][0-9].[0-9][0-9].2016 - ", ejikomm) # Start rows of comments temp <- character() for(i in 1:length(komrow)) { temp[i] <- paste(ejikomm[komrow[i]:(c(komrow, max(komrow))[i+1] - 1)], collapse = "\n") } temp <- gsub("[\n ]*$", "", temp) ejikomm <- data.frame( Row = komrow, Time = as.POSIXct(strptime(substr(temp, 1, 18), "%d.%m.%Y - %H:%M")), Comment = substr(temp, 20, 30000), Topic = apply( array(komrow), MARGIN = 1, FUN = function(x) topics$Topic[max(which(x > topics$ID))] ) ) ejikomm <- merge(ejikomm, komdat, by = "Row", all.x = TRUE) ejikomm$Type[is.na(ejikomm$Type)] <- "väite" ejikomm$Name[is.na(ejikomm$Name)] <- "Ks. kuvaus" ejikomm$Note[is.na(ejikomm$Note)] <- "" oprint(ejikomm) objects.store(ejikysely, ejikomm) cat("Nettikyselyn tulokset ja kommentit tallennettu data.frameihin ejikysely ja ejikomm.\n")

Keskustelutilaisuus terveydestä ja ilmastopolitiikasta

• 23.8.2016 järjestettiin keskustelutilaisuus ilmastopolitiikasta ja sen kytkennöistä terveyteen. Nämä keskustelut antoivat lisämateriaalia ja -tietoa asiasta. R↻

←--#: . Ehkä väitteet pitäisi nostaa tähän koska ne ovat siitä aineistosta peräisin. Päätökset puolestaan kuuluvat energia ja ilmasto -kyselyn puolelle? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 14.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Analyysi

Alla oleva koodi tarkastelee energiajailmasto.fi-sivulla esiteltyjä toimenpide-ehdotuksia.

• Malliajo 12.9.2016

+ Näytä koodi- Piilota koodi # This is code Op_en5339/ on page [[Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma]] library(OpasnetUtils) library(ggplot2) library(reshape2) objects.latest("Op_fi5339", code_name = "preprocessing") ggplot(ejikysely, aes(x = Toimi, y = Puolesta, fill = Aihe)) + geom_bar(stat="identity") dat3 <- ejikysely dat3$Toimi <- factor(dat3$Toimi, levels = dat3$Toimi[order(-dat3$Puolesta)]) dat3 <- melt(dat3, measure.vars = c("Puolesta", "Vastaan")) ggplot(dat3, aes(x = Toimi, y = value, fill = Aihe)) + geom_bar(data = dat3[dat3$value >= 0 , ], stat="identity") + geom_bar(data = dat3[dat3$value < 0 , ], stat="identity") + geom_hline(yintercept = 0)+ labs(title = "Eri toimien saamat äänet suosituimmuusjärjestyksessä aiheen mukaan") dat4 <- ejikysely[-ejikysely$Vastaan > 40 | -ejikysely$Vastaan / ejikysely$Puolesta > 0.5 , ] dat4$Toimi <- factor(dat4$Toimi, levels = dat4$Toimi[order(-dat4$Vastaan / dat4$Puolesta)]) dat4 <- melt(dat4, measure.vars = c("Vastaan", "Puolesta")) ggplot(dat4, aes(x = Toimi, y = value, fill = Aihe)) + geom_bar(data = dat4[dat4$value >= 0 , ], stat="identity") + geom_bar(data = dat4[dat4$value < 0 , ], stat="identity") + geom_hline(yintercept = 0)+ theme(axis.text.x = element_text(angle = 90, hjust = 1, vjust = 0.5))+ coord_flip()+ labs( title = "Eri toimien kannatus ja vastustus suurimman vastustusosuuden mukaan", y = "Äänien lukumäärä (negatiiviset vastustusta)", x = "Toimet epäsuosituimmuusjärjestyksessä" ) dat5 <- ejikysely[ejikysely$Toimi != "" , ] dat5 <- dat5[!duplicated(dat5$Toimi) , ] dat5$Toimi <- factor(dat5$Toimi, levels = dat5$Toimi[order(dat5$Puolesta)]) dat5 <- melt(dat5, measure.vars = c("Vastaan", "Puolesta")) ggplot(dat5, aes(x = Toimi, y = value, fill = Aihe)) + geom_bar(data = dat5[dat5$value >= 0 , ], stat="identity") + geom_bar(data = dat5[dat5$value < 0 , ], stat="identity") + geom_hline(yintercept = 0)+ theme(axis.text.x = element_text(angle = 90, hjust = 1, vjust = 0.5))+ coord_flip()+ labs( title = "Liikennetoimien kannatus ja vastustus", y = "Äänien lukumäärä (negatiiviset vastustusta)", x = "Toimet suosituimmuusjärjestyksessä" )+ theme_gray(base_size = 24)

Muut

Helsingin kaupungilla on meneillään hankkeita, jotka kytkeytyvät tähän aiheeseen. Myös niiden sisällöstä ollaan tekemässä jaettua ymmärrystä, mutta sitä työtä tehdään sivulla Energiarenessanssi.

• Helsingin ohjelmalliset energiatehokkuus- ja ilmastotoimenpiteet ja -tavoitteet sisältää yli 600 kaupungin eri ohjelmista löydettyä toimenpide-ehdotusta.
• Energiarenessanssi on arviointi, jonka tavoitteena on tuottaa jaettu ymmärrys rakennusten energiatehokkuuden kehittämiseen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen.

Jaetun ymmärryksen kuvaus

Jaettu ymmärrys liikenteestä energia- ja ilmastostrategissa. Kuva on sama kuin ylempänä mutta tuotettu koneellisesti ilmiökuvausten tietokannasta. Numerot viittaavat alla olevien taulukoiden (piilotettuna) numerointiin.

Tässä osiossa kuvataan jaettua ymmärrystä käyttäen apuna jaetun ymmärryksen menetelmää, jossa kokonaisuus kuvataan asioina ja niiden välisinä relaatioina (eli suhteina). Alla olevat taulukot ja koodi sisältävät täsmällisemmässä muodossa yllä olevan kaaviokuvan sisällön.

Jos asia on yhtaikaa teko ja päätös, päätöksen loogisena vaihtoehtona on, että kuvattua tekoa ei tehdä. Tekemättömyys ei siis tarvitse omaa asiaa.

• Malliajo 13.9.2016

Minkätyyppiset asiat haluat nimineen (muut ovat tunnistenumerolla)?: Muuttuja Päätös Teko Väite Haluatko näyttää kiistellyt asiat nimineen?: Kyllä Ei + Näytä koodi- Piilota koodi # Tämä koodi on Op_fi5339/ sivulla [[Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma]] library(OpasnetUtils) library(ggplot2) library(igraph) edgetype <- data.frame( Relation = c( "jos niin", "jos niin ei", "kuuluu valintajoukkoon", "tekee relevantiksi", "vaikuttaa", "on sama kuin", "omistaa tägin", "on" ), Color = c( "Green", "Red", "Brown", "Skyblue2", "Black", "White", "White", "White" ), Width = c(1, 1, 0.5, 1, 3, 1, 1, 1) ) edgetype$Color <- as.character(edgetype$Color) vertextype = data.frame( Type = c( "muuttuja", "päätös", "teko", "väite", "arvo", "oliotyyppi" ), Shape = c( "sphere", "rectangle", "square", "circle", "circle", "circle" ) ) vertextype$Shape <- as.character(vertextype$Shape) findtypes <- function( x, # vector with type data (possibly several per row) y # vector of unique types in the order of preference ) { temp <- apply(as.data.frame(y), MARGIN = 1, FUN = function(a) grep(a, x)) out <- rep(NA, length(x)) for(i in length(temp):1) { out[temp[[i]]] <- i } return(out) } findanytype <- function( # Finds which values of x contain any of entries y x, # vector with type data (possibly several per row) y # vector of unique types that give TRUE ) { if(length(y) > 0) { out <- apply(array(y), MARGIN = 1, FUN = function(a) grepl(a, x)) out <- apply(out, MARGIN = 1, FUN = any) } else { out <- rep(FALSE, length(x)) } return(out) } asiat <- opbase.data("Op_fi5339", subset = "Asiat")[-1] #Poistetaan Obs asiat <- asiat[!duplicated(asiat$Asia) , ] asiat$AsiaID <- as.character(asiat$AsiaID) relaatiot <- opbase.data("Op_fi5339", subset = "Relaatiot")[-1] #Poistetaan Obs relaatiot <- relaatiot[relaatiot$Relaatio != "on sama kuin" , ] # Nämä poistetaan turhana. # Create full table with edges and vertices. jy <- merge(relaatiot, asiat, by.x = "Asia 1", by.y = "AsiaID", all.x = TRUE) jy <- merge(jy, asiat, by.x = "Asia 2", by.y = "AsiaID", all.x = TRUE) #colnames: #[1] "Asia 2" "Asia 1" "Relaatio" "Voima" "Result.x" "Asia.x" "Tyyppi.x" "Result.y" #[9] "Asia.y" "Tyyppi.y" "Result" jy <- jy[c(6, 3, 4, 9, 8, 5, 11, 7, 10, 2, 1)] colnames(jy) <- c( "Subject", "Relation", "Strength", "Object", "Note_s", "Note_r", "Note_o", "Type_s", "Type_o", "ID_s", "ID_o" ) for(i in 1:ncol(jy)) { if(is.factor(jy[[i]])) jy[[i]] <- as.character(jy[[i]]) } # Remove redundant relations jy <- jy[!jy$Relation %in% c("on sama kuin", "omistaa tägin", "on") , ] jy <- jy[!jy$Type_o %in% c("oliotyyppi") , ] # Add text to selected nodetypes jy$Subject <- ifelse(findanytype(jy$Type_s, sanalliset) | findanytype(jy$Note_s, kiistat), jy$Subject, jy$ID_s) # Selected vertex types and disputes with names jy$Object <- ifelse(findanytype(jy$Type_o, sanalliset), jy$Object, jy$ID_o) oprint(jy) #Format edges jy$ecolor <- edgetype$Color[match(jy$Relation, edgetype$Relation)] jy$ewidth <- edgetype$Width[match(jy$Relation, edgetype$Relation)] jy$earrow.size <- 0.5 # Format vertices jy_asiat <- jy[c(1,5,8,10)] colnames(jy_asiat) <- c("Name", "Note", "Type", "ID") temp <- jy[c(4,7,9,11)] colnames(temp) <- c("Name", "Note", "Type", "ID") jy_asiat <- rbind(jy_asiat, temp) jy_asiat <- jy_asiat[!duplicated(jy_asiat$Name) , ] jy_asiat$vsize <- ifelse(grepl("muuttuja", jy_asiat$Type), 20, 10) jy_asiat$vcolor <- ifelse(grepl("kiistelty", jy_asiat$Note), "Brown", "SkyBlue2") jy_asiat$vshape <- vertextype$Shape[findtypes(jy_asiat$Type, vertextype$Type)] jygraph <- graph.data.frame( jy[c(1, 4, 2, 3, 5:ncol(jy))], directed = TRUE, vertices = jy_asiat ) plot(jygraph, vertex.label.cex = 0.8, vertex.size = V(jygraph)$vsize, vertex.color = V(jygraph)$vcolor, vertex.shape = V(jygraph)$vshape, vertex.label.family = "Helvetica", edge.color = E(jygraph)$ecolor, edge.width = E(jygraph)$ewidth, edge.arrow.size = 0.5, layout = layout.fruchterman.reingold ) cat("Onnistui\n")

Näytä yksityiskohdat

Asiat(-) Obs AsiaID Asia Tyyppi Huom 1 53 Nykyverotus liikennepolttoaineille teko Epäselvää mikä on vaihtoehto 2 54 Jakeluvelvoitteen nosto teko 3 55 Demotukirahoja biopolttoaineille teko, päätös 4 56 Liikennebiokaasun lisääminen teko, päätös 5 57 Maankäyttö ja autoton liikenne teko, päätös 6 58 Pitkän matkan joukkoliikenne teko, päätös 7 59 Palvelut ja energiatehokkuus teko, päätös 8 60 Raskaan liikenteen energiatehokkuus teko, päätös 9 61 Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot teko, päätös 10 62 Raskaan kaluston raja-arvot teko, päätös 11 63 Sähköisen liikenteen edistäminen teko, päätös 12 64 Jakeluvelvoite 40 prosenttiin teko 13 65 Flexfuel ja muut uusiutuvia edistävät teko, päätös 14 66 Sähköautojen latauspisteet teko, päätös 15 67 Pitkän matkan joukkoliikenne teko 16 68 Raskaan liikenteen energiatehokkuus teko 17 69 Jakeluvelvoitepäätös päätös 18 70 Biopolttoaineet lisäävät päästöjä väite kiistelty 19 71 Biopolttoaineet eivät ole tulevaisuuden suunta väite kiistelty 20 72 MaaS on vajaakäytöllä väite 21 73 Tiivis maankäyttö helpottaa liikkumistarvetta väite 22 74 Hyötyliikuntaa mietittävä osana liikkumistarvetta väite 23 75 Dieseleitä on vähennettävä päästöjen takia väite 24 76 Hankintatuki sähköautoille on tärkeä väite 25 77 Sähköliikenteen potentiaali on suuri väite 26 78 Bensan hinta vaikuttaa kuluihin (vai hillitsevästi liikkumissuoritteeseen?) väite 27 79 Energiaköyhyys iskee jos kulut nousevat väite kiistelty 28 80 Ilmasto- ja saastepäästöt on tärkeä ratkaista väite 29 81 Liikkumistarve muuttuja 30 82 Ajoneuvokanta muuttuja 31 83 Liikenneympäristö muuttuja 32 84 Liikkumissuorite muuttuja 33 85 Päästökertoimet muuttuja 34 86 Ilmasto- ja saastepäästöt muuttuja 35 87 Energiankulutus ja kulut muuttuja 36 88 päätös oliotyyppi 37 89 Valintajoukko oliotyyppi Relaatiot(-) Obs Asia 1 Relaatio Voima Asia 2 Tarkenne 1 68 on sama kuin 60 2 67 on sama kuin 58 3 69 omistaa tägin 88 4 69 on 89 5 64 kuuluu valintajoukkoon 69 6 54 kuuluu valintajoukkoon 69 7 70 jos niin ei 54 8 70 jos niin ei 64 9 70 jos niin ei ehkä 65 10 71 jos niin ei 55 11 53 vaikuttaa 82 lisää dieselautoja 12 54 vaikuttaa alentavasti 85 kiistelty 13 55 vaikuttaa alentavasti 85 14 56 vaikuttaa alentavasti 85 15 57 vaikuttaa parantavasti 83 16 58 vaikuttaa parantavasti 84 17 59 vaikuttaa parantavasti 84 18 60 vaikuttaa alentavasti 85 19 61 vaikuttaa alentavasti 85 20 62 vaikuttaa alentavasti 85 21 63 vaikuttaa parantavasti 82 22 64 vaikuttaa alentavasti 85 kiistelty 23 65 vaikuttaa parantavasti 82 24 66 vaikuttaa parantavasti 82 25 72 jos niin 59 26 73 jos niin 57 27 81 tekee relevantiksi 74 28 86 tekee relevantiksi 75 29 76 jos niin 63 30 77 jos niin 63 31 87 tekee relevantiksi 78 32 87 tekee relevantiksi 79 33 86 tekee relevantiksi 80 34 81 vaikuttaa lisäävästi 84 35 82 vaikuttaa 84 36 83 vaikuttaa 84 37 83 vaikuttaa 87 38 84 vaikuttaa lisäävästi 87 39 82 vaikuttaa 87 40 84 vaikuttaa lisäävästi 86 41 85 vaikuttaa lisäävästi 86

Robottiautot ja matkojenyhdistely

Tässä jäsennetään keskustelua, joka käytiin mielipidekirjoituksesta Keskustelu:Yhdistelmäliikenne#Valtio haaskaa rahansa, jos se tukee yksityisautoilua.

Näytä yksityiskohdat

Robottiautot ja matkojenyhdistely(-) Obs Subjekti Predikaatti Objekti Tarkenne Kuvaus 1 Robottiauto Jos – niin Autonvuokraus Robottiauto voi kuljettaa muita ihmisiä silloin kun omistaja ei sitä tarvitse. 2 Robottiauto vaikuttaa Autonkäyttökustannus Voima;alentavasti;; Robottiauto alentaa autonkäyttökustannuksia koska kuljettajaa ei tarvita ja joustavuus lisääntyy. 3 Robottiauto vaikuttaa Matkojenyhdistely Voima;lisäävästi;; Robottiauto tekee matkojenyhdistelyn tehokkaaksi. 4 Matkojenyhdistely robottiautoilla on halvin ja paras tapa tekee relevantiksi Robottiauto 5 Robottiauto wd:P31 (kuuluu joukkoon) 82 (Ajoneuvokanta) 6 Henkilöauto wd:P31 (kuuluu joukkoon) 82 (Ajoneuvokanta) 7 Julkinen liikenne wd:P31 (kuuluu joukkoon) 82 (Ajoneuvokanta) 8 Autonvuokraus wd:P31 (kuuluu joukkoon) 82 (Ajoneuvokanta) 9 Sähköauto wd:P31 (kuuluu joukkoon) 82 (Ajoneuvokanta) 10 Matkojenyhdistely vaikuttaa Liikkumissuorite Voima;alentavasti;; Matkojenyhdistely vähentää ajoneuvojen liikuttelua samalla liikkumistarpeella 11 Matkojenyhdistely tekee relevantiksi Valtiontuet yhteiskäyttöautoihin eikä yksityisautoihin. Valtion mahdolliset tuet on suunnattava yhteiskäyttöisiin autoihin eikä yksityisautoihin. Muuten haaskataan rahaa. 12 Matkojenyhdistely tekee relevantiksi Keskivertokansalainen haluaa autonsa. Keskivertokansalainen maksaa mielellään nykykustannuksen saadakseen hyvän auton henkilökohtaiseen käyttöönsä. Henkilöauto on yksityistä tilaa. 13 Henkilöauto tekee relevantiksi Henkilöautoverotus on liian kireää. Henkilöautoverotus on liian kireää. ALVin lisäksi muut verot poistettava. 14 81 (Liikkumistarve) tekee relevantiksi Valinnanvapaus liikkumisessa. Yhteiskunta ei saa vaikuttaa ihmisten liikkumisvalintoihin vaan valinnanvapaus on säilytettävä. 15 Henkilöauto tekee relevantiksi Henkilöauto on arvostuksen mittari. Henkilöauto on monelle ihmiselle arvostuksen mittari ja itsekunnioituksen lähde. 16 Henkilöauto tekee relevantiksi Yksityisautoilun 'tukeminen' herättää virheellisiä tulkintoja. Tukea ei ole se, että ensin otetaan ja sitten annetaan vähemmän takaisin. ← vastusta: Riippumatta siitä, mistä verot on ensin kerätty, rahan sijoittaminen tiettyyn toimintaan on sen tukemista verrattuna siihen, että ne rahat sijoitetaan muualle. 17 Matkojenyhdistely tekee relevantiksi Matkojenyhdistely ei voi toimia käytännössä. 18 Henkilöauto tekee relevantiksi Yksityisauto on kätevä. 19 Lapsiperheelle yksityisauto on kätevä. Jos – niin Yksityisauto on kätevä. Lapsiperheelle yksityisauto on kätevä, esimerkiksi lasten kuskaamisessa harrastuksiin, mökkireissuille ja tavaroiden kuljettamiseen. ← Vastusta: nimenomaan lasten kuljettamiseen robottiauto-matkojenyhdistely toimii hovin, koska vanhemman ei tarvitse iltakausia ajella ympäriinsä. 20 Matkojenyhdistely ei voi toimia harvaanasutulla alueella. Siirtokuljetukset tulevat liian pitkiksi. Jos – niin Matkojenyhdistely ei voi toimia käytännössä. 21 84 (Liikkumissuorite) tekee relevantiksi Liikenne palveluna on typerä idea eikä toimi. 22 Matkojenyhdistelyn vaatimaa tekniikkaa ei ole vielä olemassa. jos – niin Matkojenyhdistely ei voi toimia käytännössä. 23 Sähköauto tekee relevantiksi Ympäristöystävällisiä autoja on tuettava. Robottiautot tulevat niin myöhään, että sitä ennen pitää tukea tavallisia ympäristöystävällisiä autoja. 24 Matkojenyhdistely tekee relevantiksi Matkojenyhdistelyä on tehty onnistuneesti. Kutsu+ oli hyvä matkojen yhdistelysysteemi, mutta huono markkinointi koitui kohtaloksi. Myytiin ulkomaille ja pärjää siellä hyvin. 25 Sähköauto tekee relevantiksi Sähköautoja kannattaa tukea. Sähköautot ovat vielä kalliita mutta yhteiskunnan kannalta parempia. Siksi niitä pitäisi tukea. 26 81 (Liikkumistarve) tekee relevantiksi Asiallisen kulkupelin hinnan on oltava kohtuullinen. 27 81 (Liikkumistarve) tekee relevantiksi Kaikilla on oltava mahdollisuus kohtuuhintaiseen liikkumiseen. Pitää huomioida erilaiset asutustiheydet ja varmistettava, että kaikkialla on mahdollisuus kohtuuhintaiseen liikkumiseen. 28 Robottiauto tekee relevantiksi Robottiautoja ei tule käyttöön. 29 Autoverotus tekee relevantiksi Autoverotulot varmistavat, että valtio ei päästä autoja häviämään. Valtio on riippuvainen henkilöautojen verottamisesta, ja siksi eli fiskaalisista syistä yksityisautoilua ei päästetä kuihtumaan. Verotustarve koskee kaikkia liikkumismuotoja, mikä jarruttaa kehitystä. 30 Ajoneuvokanta vaikuttaa Autoverotus Voima;lisää;; Ajoneuvokanta vaikuttaa verokertymään. Erityisesti yksityisautot. 31 Matkojenyhdistely ei toimi ilman tukea. tekee relevantiksi Matkojenyhdistely ei voi toimia käytännössä. Tällaiset uudet ja muka-mullistavat ideat toimivat vain, jos ne saa maksutta eli raskaasti tuettuna. 32 Sähköauto tekee relevantiksi Sähköauton voin hankkia, matkojenyhdistelyyn en suostu. 33 Yksityisautossa on kätevä kuljettaa ja säilyttää tavaraa. Jos – niin Yksityisauto on kätevä. Omassa autossa on kätevä kuljettaa ja säilyttää tavaraa, toisin kuin muissa liikkumismuodoissa. 34 Julkinen liikenne tekee relevantiksi Julkinen liikenne on tehotonta hiljaisina aikoina. 35 Julkinen liikenne tekee relevantiksi Julkista liikennettä ei pidä tukea hiljaisina aikoina, ja ruuhka-aikoina ei tarvitse. 36 Henkilöauto tekee relevantiksi Kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuutta omaan autoon. Kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuutta omaan autoon. Siksi muut liikkumismuodot ovat myös tasa-arvokysymys. 37 Robottiauto tekee relevantiksi Hyöty tulee ajansäästöstä, ei käyttöasteesta. Työkalujen hyöty lasketaan siitä, paljonko ne säästävät aikaa, ei siitä paljonko ne ovat käytössä. ← Vastusta: Tarkaan ottaen kyse ei ole ajansäästöstä sinänsä vaan siitä, paljonko resurssia tarvitaan tietyn palvelun tai tuotteen tuottamiseen. Robottiautolla voidaan kiistatta saada aikaan enemmän palvelua kuin henkilöautolla. 38 Matkojenyhdistely tekee relevantiksi Markkinavoimat määrätköön matkojenyhdistelystä. Markkinavoimat määrätköön, toimiiko matkojenyhdistely vai ei. Ihmiset päättäkööt. 39 Henkilöauto tekee relevantiksi Lisää vapautta ihmisille toteuttaa paheitaan, jos niin haluavat. 40 Robottiauto tekee relevantiksi Robottiauton elinkaari on tehokas. Jos robottiautolla ajettaisiin jatkuvasi, normaali 150000 km tulisi täyteen 3 kk:ssa, mikä todistaa, että noin aikainen romutusikä ei voi olla kannattava. ← Vastusta: Jatkuvasti ajavan auton etuna on, että moottori on jatkuvasti lämmin, eikä se ehdi ruostua vuosien varrella. Käyttömatka olisi siis reilusti yli normaaliauton 150000 km. Toisaalta, jos autoista saataisiin sähköautoja, moottorin elinikä pitenisi entisestään. Silloin 1-2 milj km viiden vuoden aikana ei ole mahdoton, ja olisi varsin edullista toimintaa. – Väite: On yhdentekevää, missä ajassa ajokilometrit tulevat täyteen. ← Vastusta: Se ei ole yhdentekevää kuten edellä todisteltiin. Lisäksi auton myyntiarvo menee nollaan kymmenessä vuodessa. On siis parempi ehtiä ajaa siinä ajassa paljon kuin vähän. 41 84 (Liikkumissuorite) tekee relevantiksi Suomen hinta- ja verotasolla ei kannata mikään liikenne, ei edes taksi. 42 Ihmiset eivät anna autojaan tärveltäväksi. tekee relevantiksi Matkojenyhdistely ei voi toimia käytännössä. Matkojenyhdistely ei voi toimia, koska ihmiset eivät anna omia autojaan muiden käyttöön, koska yhteiset asiat tärvellään. 43 Tasa-arvo tekee relevantiksi Tasa-arvo on tärkeää yhteiskunnassa. 44 Tasa-arvo tägi muuttuja 45 Autonvuokraus tägi muuttuja 46 Autonkäyttökustannus tägi muuttuja 47 Matkojenyhdistely tägi muuttuja 48 Robottiauto tägi muuttuja 49 Henkilöauto tägi muuttuja 50 Julkinen liikenne tägi muuttuja 51 Autonvuokraus tägi muuttuja 52 Sähköauto tägi muuttuja 53 Matkojenyhdistely tägi muuttuja 54 Liikkumissuorite tägi muuttuja 55 Valtiontuet yhteiskäyttöautoihin eikä yksityisautoihin. tägi arvo 56 Keskivertokansalainen haluaa autonsa. tägi väite 57 Henkilöautoverotus on liian kireää. tägi arvo 58 Valinnanvapaus liikkumisessa. tägi arvo 59 Henkilöauto on arvostuksen mittari. tägi väite 60 Yksityisautoilun 'tukeminen' herättää virheellisiä tulkintoja. tägi väite 61 Matkojenyhdistely ei voi toimia käytännössä. tägi väite 62 Yksityisauto on kätevä. tägi väite 63 Matkojenyhdistely ei voi toimia käytännössä. tägi väite 64 Liikenne palveluna on typerä idea eikä toimi. tägi väite 65 Ympäristöystävällisiä autoja on tuettava. tägi arvo 66 Matkojenyhdistelyä on tehty onnistuneesti. tägi väite 67 Sähköautoja kannattaa tukea. tägi väite 68 Asiallisen kulkupelin hinnan on oltava kohtuullinen. tägi arvo 69 Kaikilla on oltava mahdollisuus kohtuuhintaiseen liikkumiseen. tägi arvo 70 Robottiautoja ei tule käyttöön. tägi väite 71 Autoverotulot varmistavat, että valtio ei päästä autoja häviämään. tägi väite 72 Autoverotus tägi muuttuja 73 Sähköauton voin hankkia, matkojenyhdistelyyn en suostu. tägi arvo 74 Julkinen liikenne on tehotonta hiljaisina aikoina. tägi väite 75 Julkista liikennettä ei pidä tukea hiljaisina aikoina, ja ruuhka-aikoina ei tarvitse. tägi arvo 76 Kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuutta omaan autoon. tägi väite 77 Hyöty tulee ajansäästöstä, ei käyttöasteesta. tägi väite 78 Markkinavoimat määrätköön matkojenyhdistelystä. tägi arvo 79 Lisää vapautta ihmisille toteuttaa paheitaan, jos niin haluavat. tägi arvo 80 Robottiauton elinkaari on tehokas. tägi väite 81 Suomen hinta- ja verotasolla ei kannata mikään liikenne, ei edes taksi. tägi väite 82 Ihmiset eivät anna autojaan tärveltäväksi. tägi väite 83 Tasa-arvo on tärkeää yhteiskunnassa. tägi arvo

Katso myös

• Ilmastolaki
• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia [3] (tekeillä vuoden 2016 aikana)
  • Skenaarioiden valmistelu Mallit skenaarioiden laskennassa
• Osallistumisohjeet (yhteyshenkilö Markku Kinnunen)
• Strategiatyön aloitusseminaari 25.11.2015 ja kalvot
• Vuoden 2013 strategia selonteko taustaraportti skenaariolaskentayhteenveto
  • Strategian vaikutus talouteen
  • Strategian vaikutus ympäristöön
• Taloussanomat 12.8.2015: KHO hylkäsi valituksen energia-excelistä [4] KHO:n päätös
• op_en:Energy balance of electric power in the Nord Pool area
• Sitra 18.11.2015: Ilmastonmuutos kuriin nykyisillä ratkaisuilla. Sitran selvityksiä 105/2015. [5]
• Ympäristötiedon foorumi
• Kunta-TV 29.10.2015: Ihminen ympäristössä: Ilma (pienhiukkaset, melu, säteily)
• VTV Pienhiukkasten terveysvaikutuksia ei huomioida riittävästi [6]
• Keskustelua terveys- ja sosiaalivaikutusten arvioinnista osana ilmastostrategioiden valmistelua R↻
• VN-TEAS-hanke KEIJU: Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU)
• TEM: Energia- ja ilmastostrategian valmistelu 2016
• Ilmastopolitiikan suunnittelu vuoteen 2030
• Osallistu stratgioiden valmisteluun 2016
• Living Lab Bus -hankkeen tavoitteena on luoda palvelutasoltaan hallittu innovointi- ja kokeiluympäristö, joka mahdollistaa uusien palveluiden ja teknologioiden kehittämisen, demonstroimisen ja testaamisen sekä palveluiden arvioinnin (toimivuus, hyväksyttävyys, vaikuttavuus) kansainvälisiä markkinoita varten.
• Ympäristöministeriö: Uutta tietoa energiaköyhyydestä

Energiasektori

• Biofuels 'worse than petrol' for the environment, new study finds
• Selvitys energiapolitiikan vaihtoehdoista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 25/2015
• Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030. Pöyry Management Consulting Oy 23.1.2015
• Preparatory study on general reform of the natural gas market act. Pöyry Management Consulting (UK) Ltd 2015
• Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö 16. päivänä lokakuuta 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 31/2014
• Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelystä. KPMG Oy Ab 2014
• Tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 3/2014
• Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 55/2014
• Sähkön pientuotannon kilpailukyvyn ja kokonaistaloudellisten hyötyjen analyysi. Gaia Consulting Oy 3.10.2014
• Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio. Pellervon taloustutkimus 19.11.2014
• Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi 2010–2013 − VNp 4.2.2010. Motiva Oy 2014
• Aurinkolämmön liiketoimintamahdollisuudet kaukolämmön yhteydessä Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Energiateollisuus ry 7.6.2013
• Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011. Tutkimusraportti 26.2.2013
• Tuulivoiman edistämistä ja tutkavalvontaa yhteensovittavan työryhmän loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriö 13.4.2012
• Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta. Pöyry Management Consulting Oy 25.6.2012
• Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutuksesta. Bionova Consulting 12.6.2012
• Sähkömarkkinaskenaariot vuoteen 2035. SKM Market Predictor 5.12.2012
• Tuulivoimaa edistämään. Lauri Tarastin selvitys 13.5.2012
• Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet 2011
• EU:n 2030 -energia- ja ilmastopaketin vaikutukset Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Taustaraportti. VTT TECHNOLOGY 170. 2014 Väliraportti tutkimustuloksista
• Input to strategy on demand flexibility in the Nordic countries. THEMA report 2014-24
• Capacity adequacy in the Nordic electricity market. TemaNord 2015:560
• VTT:n Low Carbon Finland –hanke

Liikenne

• Liikenteen ympäristöstrategia 2013-2020 (sis. liikenteen ilmastotavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2020)
• Ilmastopolitiikan toteutuminen LVM:n hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman 2009-2020 seuranta 2014
• Liikenteen khk-päästöjen kehittymisestä vuoteen 2050. LVM.
• Nils-Olof Nylund et al: Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset (VTT-R-00752-15)
• Anu Tuominen et al: Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EU:n 2030 ilmasto‐ ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako
• Heikki Liimatainen et al: Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä
• Markku Ollikainen et al: Including heavy duty road transport CO2 emissions in the European Union Emissions Trading Scheme
• Ville Karttunen et al: Sähköisen liikenteen dynaamiset vaikutukset

Maa- ja metsätalous

• Maatalouden ilmasto-ohjelma ”Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa”. MMM 2014
• Ilmastonmuutoksen hillintävaihtoehtojen ja -skenaarioiden tarkastelu maa- ja elintarviketaloudessa vuoteen 2030. LUKE 12/2015
• Politiikka ja luonnonvarat. Luke 20/2015
• Tulevaisuuden kestävä maa- ja metsätalous - Uusien ohjauskeinojen toteutettavuusarviointi. Luke 22/2015
• Maatalouden energia- ja ilmastopolitiikan suuntia vuoreen 2030 - hillintäkeinojen analyysi tilatason vaikutuksista ja keinojen hyväksyttävyydestä. Luke 35/2015
• Kristiina Regina, Heikki Lehtonen, Taru Palosuo ja Seppo Ahvenjärvi: Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. MTT raportti 127/2013
• Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästö-skenaariot (GAF- hanke) MTT, Metla, Syke 2013
• Ilmastopolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi: ristiriidat ja synergiat metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin vaikuttavissa politiikkatoimissa (IlpoKohe) (Suomen ympäristö 34/2012)

Rakennettu ympäristö

• Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmatieteenlaitos, raportteja 2011:6, Helsinki 2011.
• Rakennusfysiikan testivuosien sääaineistot havaitussa ja arvioidussa tulevaisuuden ilmastossa. Ilmatieteenlaitos, raportteja 2013:1, Helsinki 2013.
• Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille ja valmistelijoille. Suomen kuntaliitto, Helsinki 2012.
• Selvitys energiaköyhyydestä. Kotitalouksien energiakustannukset. Ympäristöministeriön raportteja 21/2013, Helsinki 2013
• Pienituloisen omistusasujan energiaköyhyys. Energiaköyhyyden jatkoselvitys liittyen asuntojen lämmitysremontteihin ja energiakuluihin. Ympäristöministeriön raportteja 6/2015. Helsinki 2015.
• Energiakaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöministeriö, ympäristöopas 2013. Helsinki 2013.
• Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten aluetaloudelliset vaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT tutkimukset 182. Helsinki 2015
• Energiamuotojen kerroin. Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet 2000–2008. Raportti ympäristöministeriölle. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Espoo 23.11.2010
• [Ympäristö- ja elinkaarimittareiden hyödyntäminen ARA-kohteissa.] Bionova Consulting, Helsinki 25.2.2014.
• Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. Tampereen teknillinen yliopisto, tutkimusraportti 160. Marraskuu 2012.
• Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa. Tampereen teknillinen yliopisto, tutkimusraportti 159. Tampere 2013.
• SunZEB – Plusenergiaa kaupungissa. Uusiutuvaa energiaa asumiseen ja toimistoon. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. VTT Technology 219. Espoo 2015.
• Lämmitystapojen kehitys 2000-2012-aineistoselvitys. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Raportti 10. Tampere 2012
• Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto. Konstruktiotekniikan laitos.Tampere 2011
• Finzeb-hanke. Lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Loppuraportti. Granlund Oy. Helsinki 31.3.2015
• Renewable energy production of Finnish heat pumps. Final report of the SPF-project. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. VTT Technology 164, Espoo 2014.
• Kehityspolut tulevaisuuden rakennusvaippojen lämmöneristysratkaisuille. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. VTT Technology 169, Espoo 2014.
• Ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Suomen ympäristö 3 | 2015. Ympäristöministeriö 2015.
• Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt. Kehitysvertailuja 2005-2050. Lahti, Pekka; Moilanen, Paavo. Suomen ympäristö 12/2010. Ympäristöministeriö.

Fluoratut, CFC-yhdisteitä korvaavat F-kaasut

• Wilfried Winiwarter , Lena Höglund-Isaksson , Wolfgang Schöpp , Antti Tohka , Fabian Wagner & Markus Amann (2010) Emission mitigation potentials and costs for non-CO2 greenhouse gases in Annex-I countries according to the GAINS model, Journal of Integrative Environmental Sciences, 7:S1, 235-243, DOI: 10.1080/19438151003774430

Jätteet

• Laskentakehikon yleiskuvaus: Maija Mattinen, Mikael Hildén, Jouko Petäjä: Calculations of greenhouse gas emissions of waste sector and F-gases for policy scenarios in Finland. Helsinki : Finnish Environment Institute, 2012. - 50 s. : kuv., taul. Suomen ympäristö, ISSN 1238-7312 ; 18 Ympäristönsuojelu, ISSN 1796-1637
• Tuuli Myllymaa, Helena Dahlbo 2012: Elinkaariarviointien käyttö Suomen jätehuollon ympäristövaikutusten tarkastelussa. Yhteenveto Suomen jätehuollon elinkaariarvioinneista ja ohjeita päätöksentekoa varten. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2012. - 85 s. : kuv.,taul. + liitel. Ympäristöministeriön raportteja, ISSN 1796-1696 ; 24
• Helena Dahlbo, Reetta Anderson, Tuuli Myllymaa, Kaisa Manninen, Marja-Riitta Korhonen. Jätehuoltoketju voi vähentää päästöjä enemmän kuin tuottaa : Julia 2030-hanke. Jäteplus 2012; (1): 5-8
• Rakennusjäte: Helena Dahlbo, John Bachér, Katja Lähtinen, Timo Jouttijärvi, Pirke Suoheimo, Tuomas Mattila, Susanna Sironen, Tuuli Myllymaa, Kaarina Saramäki. 2015. Construction and demolition waste management - a holistic evaluation of environmental performance. Journal of Cleaner Production 2015; 107: 333-341

Tekstiilijäte

• Helena Dahlbo, Kristiina Aalto, Hanna Salmenperä, Hanna Eskelinen, Jaana Pennanen, Kirsi Sippola, Minja Huopalainen. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Texjäte-hankkeen loppuraportti. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2015. - 86 s. : kuv.,taul. + liitel. Suomen ympäristö. Ympäristönsuojelu, ISSN 1796-1637 ; 4
• David Palm, Maria Elander, David Watson, Nikola Kiorboe, Hanna Salmenperä, Helena Dahlbo, Synnove Rubach, Ole-Jorgen Hanssen, Stefán Gíslason, Are Severin Infgulfsvann, Oyistein Nystad. A Nordic textile strategy. II, A proposal for increased collection, sorting, reuse and recycling of textiles. Copenhagen : The Nordic Council of Ministers, 2014. - 272 s. : kuv.,taul. + liitel. Tema Nord, ISSN 0908-6692 ; 513

Maanpuolustus

• Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma (670/72.02/2014)
• Puolustushallinnon ympäristöraportti 2013 – 2014
• Puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelma (PLM 2010)

Politiikka

• Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EU:n 2030 ilmasto‐ ja energiatavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 14/2015
• Selvitys päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2015
• Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn – mitä arvioista voidaan oppia? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2015
• EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin vaikutusarvioiden yhteenveto ja vertailu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2015
• EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys – arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2015
• Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä (Ilmastopaneeli 2/2015)
• Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä (Ilmastopaneeli 6/2014)
• Kuluttajien valinnat pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta - asuminen, liikkuminen, ruokailu ja kompensaatiot (Ilmastopaneeli 4/2014)
• Musta hiili ilmastopakotteena: päästöjen ja mahdollisten päästövähennysten globaalit ja alueelliset vaikutukset (Ilmastopaneeli 3/2014)
• Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä maatalouden ilmastopolitiikka (Ilmastopaneeli 1/2014)
• Energiajärjestelmä ja päästövähennystoimet (Ilmastopaneeli 5/2013)
• Suomen kuudes maaraportti YK:n ilmastosopimukselle (1.1.2014)
• EU:n seurantajärjestelmäasetuksen mukainen Policies and Measures –raportti (PAMs-raportti ), toimitettu 15.3.2015
• Suomen toinen kaksivuotisraportti (Biennial Report BR2), toimitetaan 1.1.2016
• Rypdal K., Rive N., Åström S., Karvosenoja N., Kupiainen K., Bak J. and Aunan K. 2007. Nordic Air Quality Co-Benefits from European Post-2012 Climate Polices. Energy Policy, 35: pp. 6309-6322.
• Mikael Hildén, Niko Karvosenoja, Sirkka Koskela, Kaarle Kupiainen, Jari Liski, Kaisa Manninen, Ville-Veikko Paunu, Anna Repo, Mikko Savolahti 2013. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen ympäristövaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus 19.3.2013.

Puunpoltto

• Ekholm T., Karvosenoja K., Tissari J., Sokka L., Kupiainen K., Sippula O., Savolahti M., Jokiniemi J, Savolainen I. 2014. A multi-criteria analysis of climate, health and acidification impacts due to greenhouse gases and air pollution — The case of household-level heating technologies. Energy Policy 74:499-509. DOI: 10.1016/j.enpol.2014.07.002
• N. Karvosenoja, M. Holmberg, P. Vanhala, V.-V. Paunu, M. Tainio, and J. Kukkonen 2012. Reduction of CO2 by residential wood heating and trade-off caused by population exposure to primary PM2.5 in urban and non-urban areas in Finland. 8th International Conference on Air Quality - Science and Application Athens, 19-23 March 2012. Short papers proceedings on memory stick. 4 pp. Power point presentation
• Karvosenoja N. & Kupiainen K. 2013. Puulämmitys – ilmastoteko vai terveysuhka? In: Hildén M. et al. (ed.) Uusi luonnonvaratalous. Onko biomassa avain kestävään kasvuun?
• Paunu V.-V., Savolahti M., Karvosenoja N., Kupiainen K. 2014. Cost-optimization model for reducing health and climate effects from residential wood combustion in Finland. The Sustainable City IX Vol. 2, WIT Transactions on Ecology and The Environment, Vol 191, pp. 1505-1512. doi:10.2495/SC141272.
• Savolahti M., Karvosenoja N., Kupiainen K. 2014. Ecodesign directive for residential wood combustion appliances: Impacts and emission reduction potential in Finland. The Sustainable City IX Vol. 2, WIT Transactions on Ecology and The Environment, Vol 191, pp. 1493-1504. doi:10.2495/SC141272.
• Savolahti, Karvosenoja, Kupiainen 2013. Impacts and reduction potentials of short-lived climate forcers from Finnish residential wood combustion. 16th IUAPPA World Clean Air Congress, Cape Town, South Africa, 29 September - 4 October 2013. 4 pp.
• Savolahti M., Karvosenoja N., Tissari J., Sippula O., Jokiniemi J., Kupiainen K. Black carbon and fine particle emissions in Finnish residential wood combustion: Emission projections, reduction measures and the impact of combustion practices. Manuscript.

Energiantuotanto päästökaupan ulkopuolella

• Suoheimo, Pirke; Grönroos, Juha; Karvosenoja, Niko; Petäjä, Jouko; Saarinen, Kristina; Savolahti, Mikko; Silvo, Kimmo 2015. Päästökattodirektiiviehdotuksen ja keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen toimeenpanon vaikutukset Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2015
• Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöt ja ilmastovaikutukset Arktisessa ja globaalissa viitekehyksessä
• Pietikäinen J.-P., Kupiainen K., Klimont Z., Makkonen R., Korhonen H., Karinkanta R., Hyvärinen A.-P., Karvosenoja N., Laaksonen A., Lihavainen H. and Kerminen V.-M. 2015. Impacts of emission reductions on aerosol radiative effects. Atmos. Chem. and Phys., 15:5501–5519.
• Henriksson S., Pietikäinen J.-P., Hyvärinen A.-P., Räisänen P., Kupiainen K., Tonttila J., Hooda R., Lihavainen H., O’Donnell D., Backman L., Klimont Z., Laaksonen A. 2014. [www.atmos-chem-phys.net/14/10177/2014/doi:10.5194/acp-14-10177-2014 Spatial distributions and seasonal cycles of aerosol climate effects in India seen in global climate-aerosol model.] Atmos. Chem. Phys., 14, 10177–10192, 2014
• A. Stohl, Z. Klimont, S. Eckhardt, K. Kupiainen, V. P. Shevchenko, V. M. Kopeikin, and A. N. Novigatsky 2013. Black carbon in the Arctic: the underestimated role of gas flaring and residential combustion emissions. Atmos. Chem. Phys. 13:8833–8855.
• Shindell, Kuylenstierna, Vignati, Dingenen, Amann, Klimont, Anenberg, Muller, Janssens-Maenhout, Raes, Schwartz, Faluvegi, Pozzoli, Kupiainen, Höglund-Isaksson, Emberson, Streets, Ramanathan, Hicks, Oanh, Milly, Williams, Demkine, Fowler 2012. Simultaneously Mitigating Near-Term Climate Change and Improving Human Health and Food Security. Science 335:183-189.
• K. Kupiainen, Z. Klimont, M. Amann, F. Wagner, N. Karvosenoja 2012. EMISSIONS AND RADIATIVE FORCING OF SHORT-LIVED CLIMATE FORCERS FROM DOMESTIC COMBUSTION IN THE NORDIC COUNTRIES. 8th International Conference on Air Quality - Science and Application Athens, 19-23 March 2012. Short papers proceedings on memory stick. 4 pp.
• ACAP 2014. Reduction of black carbon emissions from residential wood combustion in the Arctic - Black carbon inventory, abatement instruments and measures. Arctic Contaminants Action Program (ACAP). 164 pp. ISBN 978-82-999755-1-3
• Shvidenko A., Klimont Z., Kupiainen K., Rao S.& Schepaschenko D. 2011. The effects of climate change and abatement policies on the value of natural resources in Northern Europe and in the Arctic Sea area. Prime Minister’s Office Reports 1/2011. 93 p.
• P.K. Quinn, A. Stohl, A. Arneth, T. Berntsen, J. F. Burkhart, J. Christensen, M. Flanner, K. Kupiainen, H. Lihavainen, M. Shepherd, V. Shevchenko, H. Skov, and V. Vestreng, 2011. The Impact of Black Carbon on Arctic Climate (2011). Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo. 128 pp.
• A. Laaksonen, K. Kupiainen, V-M Kerminen, N. Karvosenoja, J-P Pietikäinen, M. Savolahti, V-V Paunu, I. Savolainen, M. Airaksinen, M. Järvelä, K. Kokko, M. Kulmala, J. Seppälä, P. Taalas 2014. Musta hiili ilmastopakotteena: Päästöjen ja mahdollisten päästövähennysten globaalit ja alueelliset vaikutukset. Loppuraportti kansalliselle Ilmastopaneelille 3/2014.

Kulutus

• Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M.K. (in print). Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, passenger transport and food in Finland. Journal of Cleaner Production, [7]
• Mattinen M.K., Heljo H., Vihola J., Kurvinen A., Lehtoranta S., and Nissinen A. 2014. Modeling and visualization of residential sector energy consumption and greenhouse gas emissions. Journal of Cleaner Production 81: 70-80.
• Heiskanen E, Perrels A, Nissinen A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Policy instruments to decrease the climate impact of housing, personal transport and food - Detailed instrument descriptions. (In Finnish, asbtract in English). 143 p. Reports of Finnish Environment Institute 8 / 2012.
• Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, personal transport and food – Final report of the KUILU-project. (In Finnish, abstract in English). 78 p. The Finnish Environment 11/2012.
• Salo M, Airaksinen M, Mattinen M, Nissinen A and Seppälä J 2014. Potential for decreasing greenhouse gas emissions from housing (In Finnish, Asumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 44-72.
• Seppälä J, Salo M, Laurikko J, Nissinen A and Liimatainen H 2014. Possibilities of consumers to decrease greenhouse gas emissions from passenger transport (In Finnish, Kuluttajan mahdollisuudet vähentää liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjä). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli : Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 73-90.
• Airaksinen M., Seppälä J, Juhola S, Cantell H, Järvelä M, Haanpää S, Kontio P, Alhola K, Ahonen O, Heikkinen J and Nissinen A 2014. Climate change mitigation and adaptation in built environment (In Finnish, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä). 56 p. Raportti/ Suomen ilmastopaneeli 2014, 6.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

• Energiajailmasto sisältää kyselyn ja kommentoinnin tulokset sivulta http://www.energiajailmasto.fi 31.8.2016 asti, jolloin kommentointimahdollisuus sulkeutui. Zip-tiedostossa on kolme tiedostoa:
  • TEM - Energia ja Ilmasto lopullinen.htm: sisältää luonnoksessa olevat ehdotukset, niiden äänestystulokset ja kommentit.
  • TEM - Energia ja Ilmasto yleisoehdotukset.htm: sisältää yleisön antamat toimenpide-ehdotukset.
  • Energiajailmastotekstit.txt: Kahden edellisen nettisivun sisältö tekstimuotoisena lievästi muokattuna lukukelpoisempaan muotoon (suhteellisen hyvin luettavissa esim. wikisivuna, mutta tekstiä on yli 80 printattua sivua). Tästä on kevyesti muokattu versio erillisenä tiedostona: Energiajailmastotekstit

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.