Ero sivun ”Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma” versioiden välillä

Versio 13. syyskuuta 2016 kello 09.21

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5339
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5339}}

Kysymys

Millainen pitäisi olla Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, jotta se täyttäisi seuraavat ehdot:

Se on ilmastolain mukainen [2] eli siinä huomioidaan:
- kansainvälisistä sopimuksista ja Euroopan unionin sitoumukset,
- ei-päästökauppasektoriin kohdistuvat politiikkatoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi,
- pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma,
- tarvittavat uudet päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kohdistuvat politiikkatoimet,
- päästökehitysarviot seuraavista asioista:
  - Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen kehitykses vuodesta 1990,
  - päästökauppasektorin ja päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjen kehitys vuodesta 2005;
  - kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen ja EPKS:n päästöjen kehitys nykyisten politiikkatoimien perusteella;
  - EPKS-päästöjen kehitys tämän suunnitelman perusteella.
Suunnitelma tulee sovittaa tarvittavilta osin yhteen energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa.
Suunnitelman laatimisen yhteydessä arvioidaan sen ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaikutukset.
Se muutenkin noudattaa tehtäväksiantoa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arvioinnin pääkäyttäjä on ympäristöministeriö, jonka vastuulla suunnitelman tekeminen on. Toistaiseksi tämä Opasnetissä tehdävä työ on vain epävirallista luonnostelua, mutta pyrkimys on tarjota se osaksi virallista suunnitelmatyötä.

Osallistujat

THL?

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysmyksenasettelultaan jne?

Vaihtoehdot

Mitkä ovat tarkasteltavat päätösvaihtoehdot? Miten ne vaikuttavat tarkasteltaviin muuttujiin?

Aikataulu

Suunnitelman tulee olla valmiina eduskunnan hyväksyttävänä toukokuussa 2017. Virallisen työryhmän tehtäväksianto alkoi lokakuussa 2015 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. Asiaan läheisesti liittyvän energia- ja ilmastostrategian tulee olla eduskunnassa joulukuussa 2016. ks. kärkihanke 1.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Yleiskuvaus

Suomen energia- ja ilmastostrategian prosessikaavio ja hallituksen tavoitteet 2015.[1]
Jaettu ymmärrys liikenteestä energia- ja ilmastostrategiassa. Siniset laatikot ja nuolet kuvaavat kausaalista viitekehystä eli tosimaailman ilmiöitä ja syysuhteita, joihin pyritään toimilla vaikuttamaan. Vihreät soikiot ovat energia- ja ilmastostrategialuonnoksessa mainittuja, liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä. Oranssit soikiot ovat asiaan liittyviä väitteitä ja arvoja. Vihreät nuolet tarkoittavat, että päätös tai väite tukee tai edistää kohteena olevaa asiaa, punainen nuoli puolestaan että se vastustaa tai estää sitä.

Energia- ja ilmastostrategian luonnoksen sisältämät toimenpide-ehdotukset järjestettynä sen mukaan, kuinka moni yleisöäänestyksessä kannatti kyseistä toimenpidettä. Vastustavat näkemykset ovat negatiivisella puolella.
Energia- ja ilmastostrategian luonnoksen sisältämät epäsuositut toimenpide-ehdotukset. Ehdotukset on järjestetty vastustavien ja puolustavien äänien suhteen mukaisesti. Mukana ovat ehdotukset, joiden suhde on yli 0.5 tai jotka ovat saaneet yli 40 vastustavaa ääntä.
Liikennetoimien suosio. Kiinnostavaa kyllä, biopolttonesteiden jakeluvelvoiteeseen ja velvoitteen kiristämiseen liittyvät toimet aiheuttavat selvästi enemmän vastustusta kuin muut; toiset taas kannattavat niitä. Muita suosittuja toimia ovat biokaasun ja sähköautojen edistäminen sekä kevyen ja joukkoliikenteen tukeminen maankäytöllä ja muuten.

**Liikenteeseen liittyvät toimenpide-ehdotukset energia- ja ilmatostrategian luonnoksessa ja kansalaiskeskustelun palaute 31.8.2016.**
Nro	Aihe	Toimi	Ehdotus	Puolesta	Vastaan	Kannatus
53	Uusiutuvat	Nykyverotus liikennepolttoaineille	Jatketaan nykyistä liikennepolttoaineinen verojärjestelmää ja jakeluvelvoitetta.	80	-99	-19
54	Uusiutuvat	Jakeluvelvoitteen nosto	Jakeluvelvoite nostetaan nykytasolta.	91	-81	10
55	Uusiutuvat	Demotukirahoja biopolttoaineille	Kehittyneiden biopolttoaineiden demolaitokset voivat kilpailla demotukirahoista.	158	-51	107
56	Uusiutuvat	Liikennebiokaasun lisääminen	Liikennebiokaasun käytön edistäminen.	172	-52	120
57	Liikennejärjestelmä	Maankäyttö ja autoton liikenne	Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen kaupunkiseuduilla.	132	-17	115
58	Liikennejärjestelmä	Pitkän matkan joukkoliikenne	Joukkoliikenteen edistäminen pitkillä matkoilla (henkilöautojen sijaan).	114	-31	83
59	Liikennejärjestelmä	Palvelut ja energiatehokkuus	Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen digitalisaatiota ja muita ratkaisuja hyödyntämällä.	110	-12	98
60	Liikennejärjestelmä	Raskaan liikenteen energiatehokkuus	Raskaan liikenteen energiatehokkuuden parantaminen (esim. ammattiliikenteen vastuullisuusmalli, tavanomaista suuremmat mitat ja massat raskaissa kuljetuksissa).	89	-29	60
61	Liikennejärjestelmä	Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot	Henkilö- ja pakettiautojen energiatehokkuuden parantaminen (autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).	97	-28	69
62	Liikennejärjestelmä	Raskaan kaluston raja-arvot	Raskaan kaluston energiatehokkuuden parantaminen (CO2-päästöjä koskeva ilmoittamismenettely ja autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).	95	-19	76
63	Liikennejärjestelmä	Sähköisen liikenteen edistäminen	Sähköisen liikenteen edistäminen	136	-16	120
64	Liikenteen uusiutuvat	Jakeluvelvoite 40 prosenttiin	Jakeluvelvoitelain jatkaminen ja tavoitetason kiristäminen (nestemäiset biopolttoaineet ja biokaasu).	73	-45	28
65	Liikenteen uusiutuvat	Flexfuel ja muut uusiutuvia edistävät	Uusiutuvien polttoaineiden käytön mahdollistaminen henkilöautokannassa (sähköautot, kaasuautot, FFV-autot eli flexfuel-autot, muut korkeille uusiutuvien polttoaineiden seoksille soveltuvat autot).	138	-19	119
66	Korjausrakentaminen	Sähköautojen latauspisteet	Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen.	82	-9	73

Huom! Numerointi jatkuu siitä, mihin edellinen jaetun ymmärryksen esimerkki jäi sivulla Jaetun ymmärryksen menetelmä.

Data

Energiajailmasto sisältää kyselyn ja kommentoinnin tulokset sivulta http://www.energiajailmasto.fi 31.8.2016 asti, jolloin kommentointimahdollisuus sulkeutui. Zip-tiedostossa on kolme tiedostoa:
- TEM - Energia ja Ilmasto lopullinen.htm: sisältää luonnoksessa olevat ehdotukset, niiden äänestystulokset ja kommentit.
- TEM - Energia ja Ilmasto yleisoehdotukset.htm: sisältää yleisön antamat toimenpide-ehdotukset.
- Energiajailmastotekstit.txt: Kahden edellisen nettisivun sisältö tekstimuotoisena lievästi muokattuna lukukelpoisempaan muotoon (suhteellisen hyvin luettavissa esim. wikisivuna, mutta tekstiä on yli 80 printattua sivua). Tästä on kevyesti muokattu versio erillisenä tiedostona: Energiajailmastotekstit

Jaetun ymmärryksen kuvaus

Tässä osiossa kuvataan jaettua ymmärrystä käyttäen apuna jaetun ymmärryksen menetelmää, jossa kokonaisuus kuvataan asioina ja niiden välisinä relaatioina (eli suhteina). Alla olevat taulukot ja koodi sisältävät täsmällisemmässä muodossa yllä olevan kaaviokuvan sisällön.

Jos asia on yhtaikaa teko ja päätös, päätöksen loogisena vaihtoehtona on, että kuvattua tekoa ei tehdä. Tekemättömyys ei siis tarvitse omaa asiaa.

Malliajo 13.9.2016

+ Näytä koodi - Piilota koodi

# Tämä koodi on Op_fi5339/ sivulla [[Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma]]

library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)
library(igraph)

asiat <- opbase.data("Op_fi5339", subset = "Asiat")[-1] #Poistetaan Obs
asiat <- asiat[!duplicated(asiat$Asia) , ]
relaatiot <- opbase.data("Op_fi5339", subset = "Relaatiot")[-1] #Poistetaan Obs

jy <- merge(relaatiot, asiat, by.x = "Asia 1", by.y = "AsiaID", all.x = TRUE)
jy <- merge(jy, asiat, by.x = "Asia 2", by.y = "AsiaID", all.x = TRUE)
colnames(jy)[colnames(jy) == "Asia.x"] <- "Subjekti"
colnames(jy)[colnames(jy) == "Asia.y"] <- "Objekti"
colnames(jy)[colnames(jy) == "Result.x"] <- "Lisätieto relaatio"
colnames(jy)[colnames(jy) == "Result.y"] <- "Lisätieto subjekti"
colnames(jy)[colnames(jy) == "Result"] <- "Lisätieto objekti"
colnames(jy)[colnames(jy) == "Tyyppi.x"] <- "Tyyppi subjekti"
colnames(jy)[colnames(jy) == "Tyyppi.y"] <- "Tyyppi objekti"

jy <- jy[c("Subjekti", "Relaatio", "Voima", "Objekti", "Lisätieto subjekti", "Lisätieto relaatio", "Lisätieto objekti", "Tyyppi subjekti", "Tyyppi objekti", "Asia 1", "Asia 2")]

oprint(jy)

jygraph <- graph.data.frame(jy[c(10:11, 1:9)], directed = TRUE)#, vertices = asiat[c(2, 1, 3, 4)])
for(i in asiat$AsiaID) {
  if(!i %in% V(jygraph)$name) jygraph <- jygraph + vertex(i)
  temp <- as.character(asiat$Tyyppi[asiat$AsiaID == i])
  if(!is.na(temp)) V(jygraph)$Tyyppi[V(jygraph)$name == i] <- temp
  temp <- as.character(asiat$Result[asiat$AsiaID == i])
  if(!is.na(temp)) V(jygraph)$Huom[V(jygraph)$name == i] <- temp
}

edgetype <- data.frame(
  Relaatio = c(
    "jos niin",
    "jos niin ei",
    "kuuluu valintajoukkoon",
    "tekee relevantiksi",
    "vaikuttaa",
    "on sama kuin",
    "omistaa tägin",
    "on"
  ),
  Color = c(
    "Green",
    "Red",
    "Brown",
    "Skyblue2",
    "Black",
    "White",
    "White",
    "White"
  ),
  Width = c(1, 1, 0.5, 1, 3, 1, 1, 1)
)
edgetype$Color <- as.character(edgetype$Color)

vertextype = data.frame(
  Type = c(
    "muuttuja",
    "päätös",
    "teko",
    "väite",
    "arvo",
    "oliotyyppi"
  ),
  Shape = c(
    "sphere",
    "rectangle",
    "square",
    "circle",
    "circle",
    "circle"
  )
)
vertextype$Shape <- as.character(vertextype$Shape)
  
plot(jygraph, 
  vertex.label.cex = 0.8, 
  vertex.size = ifelse(grepl("muuttuja", V(jygraph)$Tyyppi), 20, 10), 
  vertex.color = ifelse(grepl("kiistelty", V(jygraph)$Huom), "Brown", "SkyBlue2"), 
  vertex.shape = as.character(apply(
    as.array(V(jygraph)$Tyyppi), 
    MARGIN = 1, 
    FUN = function(x) grep(as.vector(x), vertextype$Type)[1]
    )),
  vertex.label.family = "Helvetica",
  edge.color = edgetype$Color[match(E(jygraph)$Relaatio, edgetype$Relaatio)],
  edge.width = edgetype$Width[match(E(jygraph)$Relaatio, edgetype$Relaatio)],
  edge.arrow.size = 0.5,
  layout = layout.fruchterman.reingold
)
    
cat("Onnistui\n")

Näytä yksityiskohdat

Asiat(-)
Obs	AsiaID	Asia	Tyyppi	Huom
1	53	Nykyverotus liikennepolttoaineille	teko	Epäselvää mikä on vaihtoehto
2	54	Jakeluvelvoitteen nosto	teko
3	55	Demotukirahoja biopolttoaineille	teko, päätös
4	56	Liikennebiokaasun lisääminen	teko, päätös
5	57	Maankäyttö ja autoton liikenne	teko, päätös
6	58	Pitkän matkan joukkoliikenne	teko, päätös
7	59	Palvelut ja energiatehokkuus	teko, päätös
8	60	Raskaan liikenteen energiatehokkuus	teko, päätös
9	61	Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot	teko, päätös
10	62	Raskaan kaluston raja-arvot	teko, päätös
11	63	Sähköisen liikenteen edistäminen	teko, päätös
12	64	Jakeluvelvoite 40 prosenttiin	teko
13	65	Flexfuel ja muut uusiutuvia edistävät	teko, päätös
14	66	Sähköautojen latauspisteet	teko, päätös
15	67	Pitkän matkan joukkoliikenne	teko
16	68	Raskaan liikenteen energiatehokkuus	teko
17	69	Jakeluvelvoitepäätös	päätös
18	70	Biopolttoaineet lisäävät päästöjä	väite	kiistelty
19	71	Biopolttoaineet eivät ole tulevaisuuden suunta	väite	kiistelty
20	72	MaaS on vajaakäytöllä	väite
21	73	Tiivis maankäyttö helpottaa liikkumistarvetta	väite
22	74	Hyötyliikuntaa mietittävä osana liikkumistarvetta	väite
23	75	Dieseleitä on vähennettävä päästöjen takia	väite
24	76	Hankintatuki sähköautoille on tärkeä	väite
25	77	Sähköliikenteen potentiaali on suuri	väite
26	78	Bensan hinta vaikuttaa kuluihin (vai hillitsevästi liikkumissuoritteeseen?)	väite
27	79	Energiaköyhyys iskee jos kulut nousevat	väite	kiistelty
28	80	Ilmasto- ja saastepäästöt on tärkeä ratkaista	väite
29	81	Liikkumistarve	muuttuja
30	82	Ajoneuvokanta	muuttuja
31	83	Liikenneympäristö	muuttuja
32	84	Liikkumissuorite	muuttuja
33	85	Päästökertoimet	muuttuja
34	86	Ilmasto- ja saastepäästöt	muuttuja
35	87	Energiankulutus ja kulut	muuttuja
36	88	päätös	oliotyyppi
37	89	Valintajoukko	oliotyyppi

Relaatiot(-)
Obs	Asia 1	Relaatio	Voima	Asia 2	Tarkenne
1	68	on sama kuin		60
2	67	on sama kuin		58
3	69	omistaa tägin		88
4	69	on		89
5	64	kuuluu valintajoukkoon		69
6	54	kuuluu valintajoukkoon		69
7	70	jos niin ei		54
8	70	jos niin ei		64
9	70	jos niin ei	ehkä	65
10	71	jos niin ei		55
11	53	vaikuttaa		82	lisää dieselautoja
12	54	vaikuttaa	alentavasti	85	kiistelty
13	55	vaikuttaa	alentavasti	85
14	56	vaikuttaa	alentavasti	85
15	57	vaikuttaa	parantavasti	83
16	58	vaikuttaa	parantavasti	84
17	59	vaikuttaa	parantavasti	84
18	60	vaikuttaa	alentavasti	85
19	61	vaikuttaa	alentavasti	85
20	62	vaikuttaa	alentavasti	85
21	63	vaikuttaa	parantavasti	82
22	64	vaikuttaa	alentavasti	85	kiistelty
23	65	vaikuttaa	parantavasti	82
24	66	vaikuttaa	parantavasti	82
25	72	jos niin		59
26	73	jos niin		57
27	81	tekee relevantiksi		74
28	86	tekee relevantiksi		75
29	76	jos niin		63
30	77	jos niin		63
31	87	tekee relevantiksi		78
32	87	tekee relevantiksi		79
33	86	tekee relevantiksi		80
34	81	vaikuttaa	lisäävästi	84
35	82	vaikuttaa		84
36	83	vaikuttaa		84
37	83	vaikuttaa		87
38	84	vaikuttaa	lisäävästi	87
39	82	vaikuttaa		87
40	84	vaikuttaa	lisäävästi	86
41	85	vaikuttaa	lisäävästi	86

Analyysi

Alla oleva koodi tarkastelee energiajailmasto.fi-sivulla esiteltyjä toimenpide-ehdotuksia. Niistä tiedoista voi piirtää mm. oheisen kuvan, joka esittää eri toimenpide-ehdotuksia niiden saaman kannatuksen mukaisessa järjestyksessä. Vastustavat näkemykset tulevat negatiiviselle puolelle.

Malliajo 12.9.2016

+ Näytä koodi - Piilota koodi

library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)
library(reshape2)

#Hae data, kun ensin on kaikki ":t muutettu ':ksi.
#dat <- sc#an(file="/home/openuser/Documents/Energiajailmastotekstit.txt", what = character(), sep='\n', quote='\"', encoding = "latin1")
dat <- opasnet.csv("d/d4/Energiajailmastotekstit.txt", wiki = "opasnet_fi", sep='\n', quote='\"', encoding = "latin1")[[1]]
dat <- as.character(dat)

ehd <- (1:length(dat))[grepl("puolesta, vastaan", dat)]
ehdo <- strsplit(dat[ehd], split = " puolesta, vastaan ", fixed = TRUE)

dat2 <- data.frame(
  Puolesta = as.integer(unlist(lapply(ehdo, FUN = function(x) x[[1]]))),
  Vastaan = -as.integer(unlist(lapply(ehdo, FUN = function(x) x[[2]]))),
  Aihe = c(
    rep("Uusiutuvat", 26), 
    rep("Hiilettömyys", 2), 
    rep("Liikennejärjestelmä", 7), 
    rep("Liikenteen uusiutuvat", 2), 
    rep("Sähkömarkkinat", 7), 
    rep("Kaasumarkkinat", 4), 
    rep("Jätteet", 4), 
    rep("Maatalous", 3), 
    rep("F-kaasut", 5),
    rep("Energiatehokkuus", 7),
    rep("Alueidenkäyttö", 7),
    rep("Uudisrakentaminen", 8),
    rep("Korjausrakentaminen", 7),
    rep("Muut rakennustoimet", 4),
    rep("Liikennejärjestelmä", 6)
  ),
  Toimi = c(
   rep("", 16), 
   "Nykyverotus liikennepolttoaineille",
   "Jakeluvelvoitteen nosto",
   "Demotukirahoja biopolttoaineille",
   "Liikennebiokaasun lisääminen",
   rep("", 8),
   "Maankäyttö ja autoton liikenne",
   "Pitkän matkan joukkoliikenne",
   "Palvelut ja energiatehokkuus",
   "Raskaan liikenteen energiatehokkuus",
   "Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot",
   "Raskaan kaluston raja-arvot",
   "Sähköisen liikenteen edistäminen",
   "Jakeluvelvoite 40 prosenttiin",
   "Flexfuel ja muut uusiutuvia edistävät",
   rep("", 51),
   "Sähköautojen latauspisteet",
   rep("", 4),
   "Maankäyttö ja autoton liikenne",
   "Pitkän matkan joukkoliikenne",
   "Palvelut ja energiatehokkuus",
   "Raskaan liikenteen energiatehokkuus",
   "Henkilö- ja pakettiautojen raja-arvot",
   "Raskaan kaluston raja-arvot"
  ),
  Ehdotus = dat[ehd+1]
)

dat2$Kannatus <- dat2$Puolesta + dat2$Vastaan
dat2$Otsikko <- substr(dat2$Ehdotus, 1, 80)
dat2 <- dat2[!duplicated(dat2$Ehdotus),] # Muutamia toimia on kysytty kahdesti. Vai pitäisikö summata aggregatella?
# Vaikka jotkin kysymykset (6 liikenneaiheista) on kysytty kahdesti, sanamuoto ei ole identtinen ja siksi kaikki tuplakysymykset eivät poistu tällä.
# Kuitenkin ne näkyvät erillisinä eivätkä siis aiheuta virhelaskentaa.

oprint(dat2[c(3,4,5,1,2,6)]) # Järjestetään ja poistetaan Otsikko-sarake turhana

ggplot(dat2, aes(x = Ehdotus, y = Puolesta, fill = Aihe)) + geom_bar(stat="identity")

dat3 <- dat2
dat3$Ehdotus <- factor(dat3$Ehdotus, levels = dat3$Ehdotus[order(-dat3$Puolesta)])
dat3 <- melt(dat3, measure.vars = c("Puolesta", "Vastaan"))

ggplot(dat3, aes(x = Ehdotus, y = value, fill = Aihe)) + 
  geom_bar(data = dat3[dat3$value >= 0 , ], stat="identity") +
  geom_bar(data = dat3[dat3$value < 0 , ], stat="identity") + 
  geom_hline(yintercept = 0)+
  labs(title = "Eri toimien saamat äänet suosituimmuusjärjestyksessä aiheen mukaan")

dat4 <- dat2[-dat2$Vastaan > 40 | -dat2$Vastaan / dat2$Puolesta > 0.5 , ]
dat4$Otsikko <- factor(dat4$Otsikko, levels = dat4$Otsikko[order(-dat4$Vastaan / dat4$Puolesta)])
dat4 <- melt(dat4, measure.vars = c("Vastaan", "Puolesta"))

ggplot(dat4, aes(x = Otsikko, y = value, fill = Aihe)) + 
  geom_bar(data = dat4[dat4$value >= 0 , ], stat="identity") +
  geom_bar(data = dat4[dat4$value < 0 , ], stat="identity") + 
  geom_hline(yintercept = 0)+
  theme(axis.text.x = element_text(angle = 90, hjust = 1, vjust = 0.5))+
  coord_flip()+
  labs(
    title = "Eri toimien kannatus ja vastustus suurimman vastustusosuuden mukaan",
    y = "Äänien lukumäärä (negatiiviset vastustusta)",
    x = "Toimet epäsuosituimmuusjärjestyksessä"
   )

dat5 <- dat2[dat2$Toimi != "" , ]
dat5 <- dat5[!duplicated(dat5$Toimi) , ]
dat5$Toimi <- factor(dat5$Toimi, levels = dat5$Toimi[order(dat5$Puolesta)])
dat5 <- melt(dat5, measure.vars = c("Vastaan", "Puolesta"))
ggplot(dat5, aes(x = Toimi, y = value, fill = Aihe)) + 
  geom_bar(data = dat5[dat5$value >= 0 , ], stat="identity") +
  geom_bar(data = dat5[dat5$value < 0 , ], stat="identity") + 
  geom_hline(yintercept = 0)+
  theme(axis.text.x = element_text(angle = 90, hjust = 1, vjust = 0.5))+
  coord_flip()+
  labs(
    title = "Liikennetoimien kannatus ja vastustus",
    y = "Äänien lukumäärä (negatiiviset vastustusta)",
    x = "Toimet suosituimmuusjärjestyksessä"
   )+
   theme_gray(base_size = 24)

Katso myös

Ilmastolaki
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia [3] (tekeillä vuoden 2016 aikana)
- Skenaarioiden valmistelu Mallit skenaarioiden laskennassa
Osallistumisohjeet (yhteyshenkilö Markku Kinnunen)
Strategiatyön aloitusseminaari 25.11.2015 ja kalvot
Vuoden 2013 strategia selonteko taustaraportti skenaariolaskentayhteenveto
- Strategian vaikutus talouteen
- Strategian vaikutus ympäristöön
Taloussanomat 12.8.2015: KHO hylkäsi valituksen energia-excelistä [4] KHO:n päätös
op_en:Energy balance of electric power in the Nord Pool area
Sitra 18.11.2015: Ilmastonmuutos kuriin nykyisillä ratkaisuilla. Sitran selvityksiä 105/2015. [5]
Ympäristötiedon foorumi
Kunta-TV 29.10.2015: Ihminen ympäristössä: Ilma (pienhiukkaset, melu, säteily)
VTV Pienhiukkasten terveysvaikutuksia ei huomioida riittävästi [6]
Keskustelua terveys- ja sosiaalivaikutusten arvioinnista osana ilmastostrategioiden valmistelua R↻
VN-TEAS-hanke KEIJU: Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU)
TEM: Energia- ja ilmastostrategian valmistelu 2016
Ilmastopolitiikan suunnittelu vuoteen 2030
Osallistu stratgioiden valmisteluun 2016

Fluoratut, CFC-yhdisteitä korvaavat F-kaasut

Wilfried Winiwarter , Lena Höglund-Isaksson , Wolfgang Schöpp , Antti Tohka , Fabian Wagner & Markus Amann (2010) Emission mitigation potentials and costs for non-CO2 greenhouse gases in Annex-I countries according to the GAINS model, Journal of Integrative Environmental Sciences, 7:S1, 235-243, DOI: 10.1080/19438151003774430

Jätteet

Laskentakehikon yleiskuvaus: Maija Mattinen, Mikael Hildén, Jouko Petäjä: Calculations of greenhouse gas emissions of waste sector and F-gases for policy scenarios in Finland. Helsinki : Finnish Environment Institute, 2012. - 50 s. : kuv., taul. Suomen ympäristö, ISSN 1238-7312 ; 18 Ympäristönsuojelu, ISSN 1796-1637
Tuuli Myllymaa, Helena Dahlbo 2012: Elinkaariarviointien käyttö Suomen jätehuollon ympäristövaikutusten tarkastelussa. Yhteenveto Suomen jätehuollon elinkaariarvioinneista ja ohjeita päätöksentekoa varten. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2012. - 85 s. : kuv.,taul. + liitel. Ympäristöministeriön raportteja, ISSN 1796-1696 ; 24
Helena Dahlbo, Reetta Anderson, Tuuli Myllymaa, Kaisa Manninen, Marja-Riitta Korhonen. Jätehuoltoketju voi vähentää päästöjä enemmän kuin tuottaa : Julia 2030-hanke. Jäteplus 2012; (1): 5-8
Rakennusjäte: Helena Dahlbo, John Bachér, Katja Lähtinen, Timo Jouttijärvi, Pirke Suoheimo, Tuomas Mattila, Susanna Sironen, Tuuli Myllymaa, Kaarina Saramäki. 2015. Construction and demolition waste management - a holistic evaluation of environmental performance. Journal of Cleaner Production 2015; 107: 333-341

Tekstiilijäte

Helena Dahlbo, Kristiina Aalto, Hanna Salmenperä, Hanna Eskelinen, Jaana Pennanen, Kirsi Sippola, Minja Huopalainen. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Texjäte-hankkeen loppuraportti. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2015. - 86 s. : kuv.,taul. + liitel. Suomen ympäristö. Ympäristönsuojelu, ISSN 1796-1637 ; 4
David Palm, Maria Elander, David Watson, Nikola Kiorboe, Hanna Salmenperä, Helena Dahlbo, Synnove Rubach, Ole-Jorgen Hanssen, Stefán Gíslason, Are Severin Infgulfsvann, Oyistein Nystad. A Nordic textile strategy. II, A proposal for increased collection, sorting, reuse and recycling of textiles. Copenhagen : The Nordic Council of Ministers, 2014. - 272 s. : kuv.,taul. + liitel. Tema Nord, ISSN 0908-6692 ; 513

Maanpuolustus

Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma (670/72.02/2014)
Puolustushallinnon ympäristöraportti 2013 – 2014
Puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelma (PLM 2010)

Politiikka

Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EU:n 2030 ilmasto‐ ja energiatavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 14/2015
Selvitys päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2015
Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn – mitä arvioista voidaan oppia? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2015
EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin vaikutusarvioiden yhteenveto ja vertailu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2015
EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys – arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2015
Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä (Ilmastopaneeli 2/2015)
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä (Ilmastopaneeli 6/2014)
Kuluttajien valinnat pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta - asuminen, liikkuminen, ruokailu ja kompensaatiot (Ilmastopaneeli 4/2014)
Musta hiili ilmastopakotteena: päästöjen ja mahdollisten päästövähennysten globaalit ja alueelliset vaikutukset (Ilmastopaneeli 3/2014)
Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä maatalouden ilmastopolitiikka (Ilmastopaneeli 1/2014)
Energiajärjestelmä ja päästövähennystoimet (Ilmastopaneeli 5/2013)
Suomen kuudes maaraportti YK:n ilmastosopimukselle (1.1.2014)
EU:n seurantajärjestelmäasetuksen mukainen Policies and Measures –raportti (PAMs-raportti ), toimitettu 15.3.2015
Suomen toinen kaksivuotisraportti (Biennial Report BR2), toimitetaan 1.1.2016
Rypdal K., Rive N., Åström S., Karvosenoja N., Kupiainen K., Bak J. and Aunan K. 2007. Nordic Air Quality Co-Benefits from European Post-2012 Climate Polices. Energy Policy, 35: pp. 6309-6322.
Mikael Hildén, Niko Karvosenoja, Sirkka Koskela, Kaarle Kupiainen, Jari Liski, Kaisa Manninen, Ville-Veikko Paunu, Anna Repo, Mikko Savolahti 2013. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen ympäristövaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus 19.3.2013.

Puunpoltto

Ekholm T., Karvosenoja K., Tissari J., Sokka L., Kupiainen K., Sippula O., Savolahti M., Jokiniemi J, Savolainen I. 2014. A multi-criteria analysis of climate, health and acidification impacts due to greenhouse gases and air pollution — The case of household-level heating technologies. Energy Policy 74:499-509. DOI: 10.1016/j.enpol.2014.07.002
N. Karvosenoja, M. Holmberg, P. Vanhala, V.-V. Paunu, M. Tainio, and J. Kukkonen 2012. Reduction of CO2 by residential wood heating and trade-off caused by population exposure to primary PM2.5 in urban and non-urban areas in Finland. 8th International Conference on Air Quality - Science and Application Athens, 19-23 March 2012. Short papers proceedings on memory stick. 4 pp. Power point presentation
Karvosenoja N. & Kupiainen K. 2013. Puulämmitys – ilmastoteko vai terveysuhka? In: Hildén M. et al. (ed.) Uusi luonnonvaratalous. Onko biomassa avain kestävään kasvuun?
Paunu V.-V., Savolahti M., Karvosenoja N., Kupiainen K. 2014. Cost-optimization model for reducing health and climate effects from residential wood combustion in Finland. The Sustainable City IX Vol. 2, WIT Transactions on Ecology and The Environment, Vol 191, pp. 1505-1512. doi:10.2495/SC141272.
Savolahti M., Karvosenoja N., Kupiainen K. 2014. Ecodesign directive for residential wood combustion appliances: Impacts and emission reduction potential in Finland. The Sustainable City IX Vol. 2, WIT Transactions on Ecology and The Environment, Vol 191, pp. 1493-1504. doi:10.2495/SC141272.
Savolahti, Karvosenoja, Kupiainen 2013. Impacts and reduction potentials of short-lived climate forcers from Finnish residential wood combustion. 16th IUAPPA World Clean Air Congress, Cape Town, South Africa, 29 September - 4 October 2013. 4 pp.
Savolahti M., Karvosenoja N., Tissari J., Sippula O., Jokiniemi J., Kupiainen K. Black carbon and fine particle emissions in Finnish residential wood combustion: Emission projections, reduction measures and the impact of combustion practices. Manuscript.

Energiantuotanto päästökaupan ulkopuolella

Suoheimo, Pirke; Grönroos, Juha; Karvosenoja, Niko; Petäjä, Jouko; Saarinen, Kristina; Savolahti, Mikko; Silvo, Kimmo 2015. Päästökattodirektiiviehdotuksen ja keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen toimeenpanon vaikutukset Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2015
Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöt ja ilmastovaikutukset Arktisessa ja globaalissa viitekehyksessä
Pietikäinen J.-P., Kupiainen K., Klimont Z., Makkonen R., Korhonen H., Karinkanta R., Hyvärinen A.-P., Karvosenoja N., Laaksonen A., Lihavainen H. and Kerminen V.-M. 2015. Impacts of emission reductions on aerosol radiative effects. Atmos. Chem. and Phys., 15:5501–5519.
Henriksson S., Pietikäinen J.-P., Hyvärinen A.-P., Räisänen P., Kupiainen K., Tonttila J., Hooda R., Lihavainen H., O’Donnell D., Backman L., Klimont Z., Laaksonen A. 2014. [www.atmos-chem-phys.net/14/10177/2014/doi:10.5194/acp-14-10177-2014 Spatial distributions and seasonal cycles of aerosol climate effects in India seen in global climate-aerosol model.] Atmos. Chem. Phys., 14, 10177–10192, 2014
A. Stohl, Z. Klimont, S. Eckhardt, K. Kupiainen, V. P. Shevchenko, V. M. Kopeikin, and A. N. Novigatsky 2013. Black carbon in the Arctic: the underestimated role of gas flaring and residential combustion emissions. Atmos. Chem. Phys. 13:8833–8855.
Shindell, Kuylenstierna, Vignati, Dingenen, Amann, Klimont, Anenberg, Muller, Janssens-Maenhout, Raes, Schwartz, Faluvegi, Pozzoli, Kupiainen, Höglund-Isaksson, Emberson, Streets, Ramanathan, Hicks, Oanh, Milly, Williams, Demkine, Fowler 2012. Simultaneously Mitigating Near-Term Climate Change and Improving Human Health and Food Security. Science 335:183-189.
K. Kupiainen, Z. Klimont, M. Amann, F. Wagner, N. Karvosenoja 2012. EMISSIONS AND RADIATIVE FORCING OF SHORT-LIVED CLIMATE FORCERS FROM DOMESTIC COMBUSTION IN THE NORDIC COUNTRIES. 8th International Conference on Air Quality - Science and Application Athens, 19-23 March 2012. Short papers proceedings on memory stick. 4 pp.
ACAP 2014. Reduction of black carbon emissions from residential wood combustion in the Arctic - Black carbon inventory, abatement instruments and measures. Arctic Contaminants Action Program (ACAP). 164 pp. ISBN 978-82-999755-1-3
Shvidenko A., Klimont Z., Kupiainen K., Rao S.& Schepaschenko D. 2011. The effects of climate change and abatement policies on the value of natural resources in Northern Europe and in the Arctic Sea area. Prime Minister’s Office Reports 1/2011. 93 p.
P.K. Quinn, A. Stohl, A. Arneth, T. Berntsen, J. F. Burkhart, J. Christensen, M. Flanner, K. Kupiainen, H. Lihavainen, M. Shepherd, V. Shevchenko, H. Skov, and V. Vestreng, 2011. The Impact of Black Carbon on Arctic Climate (2011). Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo. 128 pp.
A. Laaksonen, K. Kupiainen, V-M Kerminen, N. Karvosenoja, J-P Pietikäinen, M. Savolahti, V-V Paunu, I. Savolainen, M. Airaksinen, M. Järvelä, K. Kokko, M. Kulmala, J. Seppälä, P. Taalas 2014. Musta hiili ilmastopakotteena: Päästöjen ja mahdollisten päästövähennysten globaalit ja alueelliset vaikutukset. Loppuraportti kansalliselle Ilmastopaneelille 3/2014.

Kulutus

Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M.K. (in print). Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, passenger transport and food in Finland. Journal of Cleaner Production, [7]
Mattinen M.K., Heljo H., Vihola J., Kurvinen A., Lehtoranta S., and Nissinen A. 2014. Modeling and visualization of residential sector energy consumption and greenhouse gas emissions. Journal of Cleaner Production 81: 70-80.
Heiskanen E, Perrels A, Nissinen A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Policy instruments to decrease the climate impact of housing, personal transport and food - Detailed instrument descriptions. (In Finnish, asbtract in English). 143 p. Reports of Finnish Environment Institute 8 / 2012.
Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, personal transport and food – Final report of the KUILU-project. (In Finnish, abstract in English). 78 p. The Finnish Environment 11/2012.
Salo M, Airaksinen M, Mattinen M, Nissinen A and Seppälä J 2014. Potential for decreasing greenhouse gas emissions from housing (In Finnish, Asumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 44-72.
Seppälä J, Salo M, Laurikko J, Nissinen A and Liimatainen H 2014. Possibilities of consumers to decrease greenhouse gas emissions from passenger transport (In Finnish, Kuluttajan mahdollisuudet vähentää liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjä). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli : Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 73-90.
Airaksinen M., Seppälä J, Juhola S, Cantell H, Järvelä M, Haanpää S, Kontio P, Alhola K, Ahonen O, Heikkinen J and Nissinen A 2014. Climate change mitigation and adaptation in built environment (In Finnish, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä). 56 p. Raportti/ Suomen ilmastopaneeli 2014, 6.

Lähteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Energiajailmasto sisältää kyselyn ja kommentoinnin tulokset sivulta http://www.energiajailmasto.fi 31.8.2016 asti, jolloin kommentointimahdollisuus sulkeutui. Zip-tiedostossa on kolme tiedostoa:
- TEM - Energia ja Ilmasto lopullinen.htm: sisältää luonnoksessa olevat ehdotukset, niiden äänestystulokset ja kommentit.
- TEM - Energia ja Ilmasto yleisoehdotukset.htm: sisältää yleisön antamat toimenpide-ehdotukset.
- Energiajailmastotekstit.txt: Kahden edellisen nettisivun sisältö tekstimuotoisena lievästi muokattuna lukukelpoisempaan muotoon (suhteellisen hyvin luettavissa esim. wikisivuna, mutta tekstiä on yli 80 printattua sivua). Tästä on kevyesti muokattu versio erillisenä tiedostona: Energiajailmastotekstit

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.