Kulttuuri hyvinvointikertomuksissa

Mistä on kyse

Tämä sivu on käsikirjoitus opastavalle materiaalille, jonka tarkoituksena on innostaa kulttuurialan toimijoita osallistumaan hyvinvointikertomustyöhön ja toisaalta hyvinvointikertomuksen vastuutaholle innostukseksi varmistaa kulttuurialan mukanaolo kertomustyössä. Materiaali julkaistaan THL:n nettisivuina ja esitteenä.

Sivut kehittyvät vähitellen kevään 2016 aikana.

Kommentoi ja anna esimerkkejä, erityisesti sellaisia, joita pienetkin kunnat voivat omassa hyvinvointikertomustyössään. Kommentteja ja materiaalia voi lisätä suoraan tälle sivulle tai sähköpostitse: tapani.kauppinen()thl.fi

Teen työtä STM:n tilauksesta ja sen huomion pohjalta, että kulttuurialan asiantuntemus näkyy vaihtelevasti nykyisissä hyvinvointikertomuksissa ja osassa kertomuksista se puuttuu tyystin. Lue lisää hyvinvointikertomuksista täältä: https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/johtaminen/tyokaluja/hyvinvointikertomus

Jos asia kiinnostaa enemmän:

• Alueellisen hyvinvointikertomustyön materiaalia: http://fi.opasnet.org/fi/Alueellinen_hyvinvointikertomus
• Vastaava paketti Elinympäristö hyvinvointikertomuksissa
• Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat mukaan hyvinvointikertomuksiin, Tiedä ja toimi -kortti

Materiaalia johdantoon

”Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan ja että kulttuurin vaikutukset ihmisen hyvinvointiin on tunnustettu poliittisella, hallinnollisella ja rakenteiden tasoilla.” (Taiku 2015)

”Monen kunnan strategioissa tämä ulottuvuus huomioidaan tavalla tai toisella, ja myös hyvinvointikertomuksissa peilataan kuntalaisten hyvinvointia kulttuuripalvelujen näkökulmasta.” (Taiku 2015)

Kulttuurin rooli hyvinvointikertomuksissa on useimmissa kaupungeissa suhteellisen pieni. Usein kulttuuritoiminnan huomioiminen on vaihtelevaa ja etsii osin vielä muotoaan. Kulttuuritoiminnan huomioimista hyvinvointikertomuksissa vaikeuttaa myös se, että vaikka taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on olemassa jo runsaasti tutkimusta, ei kulttuuritoiminnan ja hyvinvoinnin yhteydestä ole saatavilla samanlaisia valmiita tunnuslukuja tai indikaattoreita kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla. Näin myös kulttuuritoiminnan hyvinvointivaikutusten arviointi jää kertomuksissa lähes täysin puuttumaan. (Ruusuvuori 2015)

Esimerkiksi selvityksessä mukana olleista 24 kaupungin hyvinvointikertomuksista (Ruusuvirta 2015):

• 6 kulttuurilla on oma osio
• 5 kulttuuri näkyi runsaasti
• 10 vähäisessä määrin muiden osioiden yhteydessä
• 2 kulttuuria ei mainita lainkaan

”Taiteen ja kulttuurin menetelmät ovat jalkautumassa pienin askelin varsinaisen toiminnan piiriin, mutta alueelliset erot ovat vielä suuria.” (Taiku 2015)

Monissa kunnissa kulttuuripalvelut nähdään kunnan vahvuutena ja ne ovat usein palveluita, joihin asukkaat ovat tyytyväisiä. Kulttuuripalvelut ovat kunnissa ennen muuta sivistyksen, henkisen kasvun, elinikäisen oppimisen ja kansalaisvalmiuksien Kehittämisen lähteitä. Kulttuuritoiminnan kautta tarjotaan virikkeitä, virkistystä ja elämyksiä. Kulttuuritoiminnalla on oma roolinsa myös viihtyisien ja laadukkaiden asumisympäristöjen sekä kaupungin vetovoimaisuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Identiteetin vahvistaminen ja osallisuuden edistäminen ovat tärkeitä kulttuuripalvelujen tavoitteita. (Ruusuvuori 2015)

Ketkä ovat tekijät

Kunnissa paljon tekijöitä, organisointi, koordinointi, monialainen yhteistyö, järjestöt ja yhdistykset

Miten mukaan

Jokin innostava lause, miten mukaan….. kertomustyötä käynnistettäessä kutsutaan laajasti ja tarpeen mukaan perustetaan alaryhmä...?

”Palvelujen järjestämisen kannalta huomio on kiinnittynyt palvelujen hankinnan sujuvuuteen, helppouteen ja selkeyteen. On huomattu, että niissä kunnissa, joissa on luotu välittäjätaho kulttuuripalvelujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välille, on palvelujen toteuttaminen huomattavasti helpottunut. Palvelujen tarkastelu elämänkaaren mukaan on myös edesauttanut kulttuuripalvelujen integrointia kaikkiin palveluketjuihin.” (Taiku 2015)

Miksi tärkeää

Taide ja kulttuuri nähdään henkisen kasvun ja elinikäisen oppimisen lähteinä ja tätä kautta ne ennaltaehkäisevät esimerkiksi syrjäytymistä. (Ruusuvirta 2015)

Esille nousi useita erilaisia hyvinvointivaikutuksiin viittaavia asioita, joita voidaan ryhmitellä muutaman eri teeman alle (Pärjälä 2014):

• Yhteisöllisyys / sosiaalisuus
• Itsensä toteuttaminen
• Harrastuksen vaikutus olotilaan ja tunne-elämään
• Positiiviset vaikutukset minäkuvaan

tai Kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa, ja toisaalta vaaratekijät (Lappeenranta - Hyvinvointikertomus 2013 – 2016):

+ Nuorten syrjäytymisen ehkäisy

+ Ikäihmisten osallisuuden lisääminen

+ Kaupungin elävöityminen ja vetovoimaisuus

+ Valmis infra, syrjäytymisen ehkäisy

- Kulttuuria ei nähdä mahdollisuutena, ei pystytä yhteistyöhön

- Karsitaan ja kohdennetaan vain lakisääteisiin palveluihin.

Turun monipuolinen, vireä kaupunkikulttuuri ja ympärivuotinen tapahtumatarjonta vahvistavat alueen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kulttuuri on osa jokapäiväistä kaupunkielämää. (Turun hyvinvointikertomus 2014)

”Kunnan vahvuutena hyvinvoinnin edistämisessä on vahva yhteistyö sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palveluiden välillä. Tällöin on helpompaa saada tarvittavia palveluja oikea-aikaisesti.” (Jämsän hyvinvointikertomus 2013)

Kulttuurin ja taiteen merkitystä ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille on tuotu esiin monissa tutkimuksissa. Kulttuuri ja taide tuovat hyvää mieltä ja oloa, jotka parantavat ihmisen elämänlaatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kulttuuri ja taide tarjoavat myös tilaisuuden osallistua ja tehdä itse, jolloin voimme olla sekä kokijan että tekijän roolissa. Hyvinvointipalvelujen ketjussa kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli esimerkiksi yksinäisyyden poistajana ja yhteisöllisyyden edistäjänä. (Rovaniemen laaja hyvinvointikertomus 2013–2016)

Rovaniemen kaupungissa tehtävässä lasten ja nuorten kulttuurityössä etsitään ja käytetään tietoisesti menetelmiä, joiden avulla mahdollistetaan sosiaalinen vahvistuminen. Kulttuurityössä etsitään myös tietoisesti kohderyhmiä, joiden parissa on mahdollista saada aikaan positiivinen vaikutus. Osallisuuden kokemista, suunnitelmallista tietojen ja taitojen kartuttamista, luovaa tekemistä ja monipuolista yhteistyötä, hyvinvoinnin ja tasa-arvoisten palvelujen kehittämistä on tehty kaupunkimme kulttuurityössä laajalti. (Rovaniemen laaja hyvinvointikertomus 2013–2016)

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluilla on keskeinen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Kulttuuri ja liikunta ovat osa asukkaiden elämäntapaa. Osallisuuden ja toimijuuden kokemukset kytkevät ihmisen yhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi, millä on todettu olevan elinikää pidentävä ja elämäniloa ja mielihyvää lisäävä vaikutus. Kulttuurin ja liikunnan harrastaminen lapsena luo pohjaa koko elämänkaaren kantavan ja hyvinvointia tukevan elämäntavan muodostumiselle. (Jyväskylän kaupunki, Hyvinvointikertomus 2011)

Millaisia mittareita kulttuuritoimen myötä on otettu mukaan kuvaamaan hyvinvointia?

Hyvinvointikertomuksissa käytettyjä kulttuuritoiminnan tunnuslukuja ja Indikaattoreita (Ruusuvirta 2015)

”Työväenopisto on järjestänyt monipuolisia ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä opintoja ja kursseja suunniteltaessa on otettu huomioon kuntalaisten tarpeet. Kulttuuripalveluiden Kivipankki-gallerian taidenäyttelyt, vilkas teatteritoiminta, konsertit, 10 museota, kesätapahtumat ja taideleirit luovat henkistä vireyttä, viihtyvyyttä ja tasapainoa niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin. Kaupungin lisäksi yhdistykset järjestävät teatteri ja konserttitoimintaa. Kirjaston monipuoliset kokoelmat ovat saatavissa kaikissa taajamissa, kirjastoauton täydentäessä palveluverkkoa.” (Jämsän hyvinvointikertomus 2013)

Kulttuuri hyvinvointikertomusten tavoitteina ja toimenpiteinä

Usein strategiset painopistealueet nojaavat laajempaan kaupunkistrategiaan ja niissä on jonkin verran myös kulttuuritoimintaan liittyviä teemoja. Esimerkiksi Kajaanissa vetovoimainen kulttuuri on yksi kaupungin tulevaisuuden strateginen tavoite, Porissa kaupungin tunnettuus kulttuurikaupunkina nähdään tulevaisuuden painopisteenä ja menestystekijänä. Lappeenrannan hyvinvointikertomuksessa katsotaan, että kulttuurin merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa. (Ruusuvirta 2015)

Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle (Turun hyvinvointikertomus 2014):

Vuodelle 2015 kirjatut toimenpiteet:

• :Vahvistetaan Turkua taidemusiikin dynaamisena keskittymänä ja taiteilijavierailijoiden esiintymispaikkana sekä kiinnostavana yhteistyökumppanina musiikin alalla. -Toimiala VAPA
• :Tuotannot valmistellaan ja suunnitellaan koordinoidusti ja hyödynnetään yhteisesti kaupunkitasolla. -Toimiala VAPA
• :Museotoimintaa uudistetaan kokemuksellisen perhe- ja matkailutoiminnan suuntaan. -Toimiala VAPA

Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa (Turun hyvinvointikertomus 2014): Kansalais- ja järjestöyhteistyötä aloitettiin vuonna 2014 vapaa-aikatoimialan sisällä kartoittamalla kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen kanssa toteutettavia käytäntöjä ja toimintatapoja. Tavoitteena on ottaa käyttöön kumppanuuksia ja uusia yhteistyötapoja palvelutuotannossa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen kanssa.

Vuodelle 2015 kirjatut toimenpiteet:

• :Vaikuttavien ja kustannustehokkaiden ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäminen (ikäihmisten palveluohjaus) ja tehostaminen toimialojen ja tulosalueiden yhteistyönä -Toimiala: HYTO
• :Kumppanuus ja uudet yhteistyötavat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen kanssa palvelutuotannossa -Toimiala: VAPA
• :Palvelutiedon tuotteistaminen ja sen esille tuominen (kuntalaiset, 3. sektori löytävät tiedot, toimialojen toimintaa ylittävät palvelupolut, Palvelutorihanke) -Toimiala: KONSHAL
• :Kaupunki on mukana kehittämässä aluetyötä ja – kumppanuutta osana osallisuustoimintaansa ja tukee aluetyössä mukana olevia yhdistyksiä. -Toimiala: KONSHAL

Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet: Liikkumisen ja henkisen vireyden edistäminen. Teemavuosi 2014 (Jämsä hyvinvointikertomus 2013):

Kulttuuriasiain yksikkö solmi yhdeksän (9) palvelusopimusta yhdistysten kanssa kulttuuripalvelujen tuottamiseksi kaupunkilaisille kohdennettuina hyvinvointipalveluna. Pääpaino oli musiikilla. Konsertti- ja työpaja-toiminta kohdistettiin erityisesti kouluikäisiin lapsiin. Vanhuksille kaupungin tehostetun palveluasumisen kohteissa, hoivakodeissa ja palvelukeskuksissa järjestettiin kaikkiin konserttikiertueet.. Taidemuseon kuuteen päänäyttelyyn, työpajoihin ja 44 tapahtumaan osallistui 19 043 henkilöä. Ilmaiskävijöitä joukosta oli 8843 henkilöä. Salon taidemuseon Ystäväyhdistys jatkoi taidemuseon näyttelyiden yhteydessä ns. juttukaveritoimintaa, ’kulttuuriluotsitoimintaa’. Yhdistyksen jäsenet ovat kiertäneet näyttelyissä vapaaehtoisina näyttelykavereina ja keskustelleet museovieraiden kanssa näyttelyteoksista. (Salon hyvinvointitilinpito 2014)

(Seinäjoen vuosiraportti 2013)

Kulttuurikummit syrjäytymisen ja yksinäisyyden vähentäjinä. (Lahden hyvinvointikertomus 2012)

Rovaniemen hyvinvointikertomuksessa (2013-2016) tavoitteen "Kulttuuri hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä" yhtenä toimenpiteenä on ikäihmisille kohdennettujen kulttuuripalvelujen saavutettavuuden lisääminen asiakaslähtöisesti (vastuutahoina Sivistyspalvelukeskus ja perusturvapalvelut). Toiminnan arviointimittarina on IkäEhyt-hankkeen arviointi ja kulttuurin eri yksikköjen tuottama arviointi.

”Merkittävänä toimijana kaupungin aktiivisuutta edistävien kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tuottamisessa sekä nuorisopalveluissa on kolmas sektori, jota kaupunki tukee avustuksilla. Avustusjärjestelmää uudistamalla ja yhtenäistämällä voidaan parantaa kolmannen sektorin edellytyksiä toimia kaupungin strategisia tavoitteita toteuttavalla tavalla. Kulttuuripääkaupungin perintönä syntyneitä teemoja edelleen kehittämällä sekä jatkamalla hyviksi arvioituja toimintatapoja voidaan vahvistaa ja tukea monimuotoisen kulttuuritarjonnan syntymistä.” (Turun hyvinvointikertomus 2014)

Ideoita ja tietolähteitä

Katso ideoita toimintatavoiksi Innokylästä https://www.innokyla.fi/web/verkosto1195361/toimintamallit-ja-kaytannot-jakoon-

Terveytemme-palvelun tiedot sukupuolittain ja sosioekonomisen aseman mukaan, esimerkiksi:

Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%) http://www.terveytemme.fi/ath/2013-2015/graph/userselect.php?alue1=ath_01&alue2=ath_1001&osoitin=ath_service_oth_culture_cr&kuvio=gender_educ3&laheta=N%E4yt%E4

Muita Terveytemme-palvelun kulttuuri-osoittimia (http://terveytemme.fi/ath/2013-2015/hyvinvointi.html)

• Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%)
• Kulttuuripalveluita 1-3 kertaa kk käyttävien osuus (%)
• Museoissa tai taidenäyttelyissä vähintään kerran kk käyvien osuus (%)
• Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%)
• Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%)
• Kulttuuripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus koko väestöstä (%)
• Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%)
• Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%)
• Kirjastopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus koko väestöstä (%)
• Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kansalais- työväenopiston palveluita (%)
• Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi tietoa kunnan kulttuuripalveluista (%)
• Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi tietoa kunnan kirjastopalveluista (%)

Lähteet

Pärjälä Eeva (2014) HYVINVOINTIA KULTTUURISTA – Kulttuuriharrastusten vaikutukset kuntalaisen hyvinvointiin. raportti http://www.mikkeli.fi/sites/mikkeli.fi/files/atoms/files/vaikuttavuusselvitys_raportti.pdf

Ruusuvirta Minna (2015) Kulttuuri kaupunkien hyvinvointikertomuksissa. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Kuntaliitto

STM (2015) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010 - 2014 loppuraportti http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3578-5

Hyvinvointikertomukset

Turun hyvinvointikertomus 2014 http://ah.turku.fi/kv/2015/0831008x/Images/1399363.pdf

Jämsän kaupunki (2013) Laaja hyvinvointikertomus 2013 – 2016 http://www.ksshp.fi/download/noname/%7B92D595C5-D786-400B-8836-B72ABC4623C5%7D/52113

Tampereen kaupunki, Hyvinvointisuunnitelma, 7 http://www.tampere.fi/liitteet/h/6KjP5EKyq/DK_tre_HVS_netti.pdf

Lahden hyvinvointikertomus (2012) http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/E2A4C8E0AE66A1DFC2257AC3002E0234/$file/Hyvinvointikertomus2012_20121126.pdf

Jyväskylän hyvinvointikertomus (2011) http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/51192_hvk_2011a.pdf

Lappeenrannan hyvinvointikertomus 2013_2016

Rovaniemen laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Seinäjoki Vuosiraportti 2013, osa II hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2014

Salon hyvinvointitilipito 2014 http://salo.tjhosting.com/kokous/20153387-3-1.PDF

Kiitokset Kirsi Lajunen, Taiteen edistämiskeskus Ditte Winqvist, Suomen Kuntaliitto Jarno Karjalainen, THL Minna Ruusuvirta, Jyväskylän yliopisto