Helsingin energiapäätös 2015

UUSIA TULOKSIA ENERGIA-ARVIOINNISTA: Hankkeen loppuraportti: Helsingin energiapäätös 2015 raportti. Helsingin energiapäätöksen tulokset 2015. Jouni Tuomisto esitys arvioinnista: Helsingin energiapäätös 2015. Petteri Huuskan evaluaatio arvioinnin toteutuksesta: Helsingin energiapäätös 2015 -evaluaatio Videotallenne tilaisuudesta löytyy täältä ja muistiinpanot keskustelusta täältä.

Pääviesti

Kysymys: Helsinki tekee syksyllä 2015 voimalaitoksista ison energiapäätöksen, joka vaikuttaa energiantuotantoon vuosikymmeniä. Tärkeä päätös vaatii perusteellista taustatietoa. Kuinka varmistetaan jatkuva ja riittävä lämmön ja sähkön tarjonta Helsingissä vuoden ympäri kaikissa oloissa seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan siten, että vaikutukset kustannuksiin, ilmastopäästöihin, terveyteen, toimitusvarmuuteen ja kestävään kasvuun ovat mahdollisimman suotuisat? Kuinka hajautettu energiantuotanto ja energiatehokkuuskorjaukset voisivat parantaa tilannetta? Tämän jälkimmäisen kysymyksen esitti kaupunginvaltuusto keväällä 2015, ja toinen arviointi (Helsingin kaupungin ja Helen Oy:n koordinoimana) vastasi siihen lokakuussa 2015. Vastaus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki avoimen arvioinnin Opasnet-verkkotyötilassa kesällä ja syksyllä 2015 tavoitellen jaettua ymmärrystä. Hyödynsimme työssä tietokiteitä eli verkossa säännöllisesti päivittyviä tietopohjaisia vastauksia täsmälliseen kysymykseen. Niiden avulla kehitimme Sofia-mallin arvioimaan erilaisten ehdotettujen Helsingin energiavaihtoehtojen toteutettavutta ja useita eri vaikutuksia. Sofia osaa laskea rakennuskannan suuruuden ja energiankäytön perustuen keskimääräiseen energiatehokkuuteen, rakennuspinta-alaan ja ulkolämpötilaan. Sofian ydin on energiatasemalli, joka optimoi energiantuotannon kustannuksia varmistaen kaukolämmön riittävyyden ja kustannustehokkuuden helsinkiläisistä voimaloista jokaiselle päivälle. Tilannetta seurataan vuodesta 1985 vuoteen 2065. Sofia katsoo myös muuta lämmön ja sähkön kulutusta, mutta ei kuitenkaan teollisuutta ja liikennettä. Tasapainotetun energiantuotannon perusteella Sofia laskee polttoaineiden ja muut kustannukset sekä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöt voimaloista ja muista energiaprosesseista. Malli voi tarkastella useita skenaarioita ja siten verrata erilaisten toimenpiteiden (kuten energiaremonttien tai uusien voimaloiden) vaikutuksia kokonaistilanteeseen. Sofian keskeisenä päätelmänä on, että energiaratkaisut näyttävät jakautuvan kahteen luokkaan: sellaisiin, jotka kaukolämmön sivutuotteena tuottavat sähköä, kuten Hanasaaren hiilivoimala ja ehdotettu Vuosaari C -biovoimala, ja sellaisiin, jotka kaukolämmön tuotannossa eivät tuota tai jopa kuluttavat sähköä huomattavia määriä, kuten hajautetut biolämpövoimalat ja merilämpöpumput. Keskustelussa olevien ratkaisujen valossa Helsingin sähköomavaraisuus on tulevaisuudessa katoamassa ja muuttumassa voimakkaaksi sähköriippuvuudeksi. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittymisestä riippuu, onko tilanne ongelmallinen vai ei. Valitettavasti sähkömarkkinat ovat voimakkaan muutoksen kourissa, ja esimerkiksi tuulivoimatariffit mutkistavat tilannetta entisestään vaikeuttaen tämän ratkaisevan kysymyksen ennakointia. Paikallisten lämpöratkaisujen onnistumiseksi kansallinen sähkötilanne ja -politiikka pitäisi nopeasti saada selkeytettyä, kuvattua ja johdonmukaistettua. Muuten Suomessa aiemmin erittäin kustannus- ja energiatehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto korvautuu jollain paljon tehottomammalla. Jos unohdetaan kysymys sähköomavaraisuudesta ja tarkastellaan ainoastaan kaukolämmön tuotantoa, on useita kustannustehokkaita ratkaisuja tarjolla. Datakeskusten tai Nesteen jalostamon kaltaiset hukkalämpöä hyödyntävät prosessit näyttävät olevan kustannustehokkaampia kuin esimerkiksi Vuosaari C -biovoimala. Myös ympäristöstä lämpöä ottavat talokohtaiset tai isot lämpöpumput näyttävät kustannustehokkailta. Loviisan ydinkaukolämpö on laskelmissamme kannattava, mutta siinä ei ole kokonaisuudessaan pystytty huomioimaan rakentamiskustannusten epävarmuutta; ja on muistettava, ettei voimalan rakentamispäätös ole Helsingin kaupungin vallassa. Kaikki nämä ratkaisut kuitenkin kuluttavat sähköä juuri silloin, kun sähkön kysyntä on suurimmillaan ja hinta korkeimmillaan, eikä sähkön hinnan vuodenaikais- tai vuorokaudenaikaisvaihtelua ole laskelmissa huomioitu. Siksikin olisi tärkeää tehdä koko valtakunnan laajuinen energiatasemalli tuntikohtaisesti ja sisällyttää siihen myös sähkö, teollisuus ja liikenne. Terveys- ja ilmastovaikutukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa merkittävä osa kustannuksista vaihdellen viidenneksen ja neljänneksen välillä siten, että tästä on noin puolet kumpaakin. Yllättävää on, että eri vaihtoehtojen välillä erot sekä ilmasto- että terveysvaikutusten osalta vaihtelevat varsin vähän, vaikka vaihtoehtojen maine tässä suhteessa on hyvin erilainen. Tämä johtuu Sofian mukaan useasta tekijästä. Terveyden osalta kaikki suuret voimalat puhdistavat pienhiukkaspäästöt tehokkaasti, joten terveyseroja ei helposti synny; poikkeuksena on talokohtainen lämmitys puulla, joka on moninkertaisesti epäterveellisempää kuin mikään muu vaihtoehto. Sekä ilmaston että terveyden kannalta epäsuorat päästöt ovat myös merkittävät: vaikka lämpöpumpusta ei tule lainkaan suoria päästöjä, tarvittava sähköntuotanto aiheuttaa kuitenkin päästöjä. Päästökaupassa hiilineutraaliksi katsottu biopolttoaine aiheuttaa päästöjä elinkaarensa aikana, ja siksi myöskään yksinkertaiselta kuulostava polttoaineen vaihto ei tuota toivottuja tuloksia. Pöyry jätti oman, kiinteistökohtaisen hajautetun energian tuotantopotentiaaliin (aurinkosähkö, aurinkolämpö, maalämpö) keskittyvän raporttinsa 22.9.2015. Sen ja sen pohjalta tehdyn kaupungin julkaiseman raportin mukaan teknis-taloudellinen potentiaali tällaiseen lämmöntuotantoon on noin 1200 GWh/vuosi vuoteen 2030 mennessä eli noin viidesosa nykyisestä kulutuksesta. Sähkön vastaava potentiaali on huomattavasti pienempi, noin 250 GWh/vuosi. Lämmityspotentiaali kohdistuu öljy- ja sähkölämmitystaloihin eikä siis juuri vaikuta kaukolämmön kysyntään. Kaukolämmitystaloissa lämmönlähteen vaihtamisen sijasta kannattaa raportin mukaan tehdä energiakorjauksia. Sofia olettaa maalämmön osuudeksi 2035 noin 500 GWh/vuosi eli hieman vähemmän kuin Pöyry, mutta ero ei muuta päätelmiä. Näiden kahden raportin, Helenin kehitysohjelmasuunnitelman ja Hanasaaren vaihtoehtoja tarkastelleen vaikutusarvioinnin perusteella konsernijaosto päätyi suosittelemaan 9.11.2015 kaupunginhallitukselle kehitysohjelman vaihtoehtoa 3, joka on Sofian tarkatelemista skenaarioista kutakuinkin sama kuin Isot biolämpökeskukset, ja kaupunginhallitus suositteli 16.11.2015 tätä edelleen kaupunginvaltuustolle, joka hyväksyi sen 2.12.2015. Sofian mukaan vaihtoehto näyttää terveys- ja ilmastovaikutuksiltaan keskimääräistä paremmalta vaikkei ole kokonaishinnaltaan halvin. Se kuitenkin vähentää sähköomavaraisuutta. Tämä konsernijaostonkin päätöksessä mainitaan, mutta arvio on paljon pienempi (5 prosentin lasku) kuin Sofian mukaan. Mallien päätelmät tietenkin riippuvat käytettävän datan hyvyydestä. Sofian osalta epävarmuuksien täsmentämiseen olisi ollut vielä tarvetta vaikkei aikataulumme antanut siihen mahdollisuutta. Erityisesti polttoaineiden hinnat ovat vaikeasti ennustettavissa. Myös polttoaineverot ovat suuria joillakin polttoaineilla kun taas toisilla eivät. Verotuksen avulla yhteiskunta siis itse asiassa päättää, mitkä ratkaisut kaupunkitasolla osoittautuvat järkeviksi. Tämä onkin kolmas syy, miksi Suomessa pitäisi olla kansallinen, pitkäjänteinen ja selkeä energiapolitiikka ja tätä tukeva veropolitiikka, joka perustuu yksityiskohtaiseen, avoimeen energiatasemallinnukseen ja parhaaseen tietoon.

Kysymys

Helsingin on pystyttävä tuottamaan asukkailleen luotettavaa, ilmastoystävällistä ja kustannustehokasta kaukolämpöä ja sähköä joka päivä vuoden ympäri useita vuosikymmeniä. Kun tätä kysynnän ja tarjonnan energiatasetta tarkastellaan, mitä energiantuotannon vaihtoehtoja Helsingin kaupungilla on ja kuinka hyviä eri vaihtoehdot ovat seuraavien kriteerien suhteen?

• ilmastonmuutoksen hillitseminen,
• tuotannon vakaus,
• kustannukset kaupungille ja kansalaisille,
• ympäristövaikutukset,
• terveysvaikutukset,
• biopolttoaineiden määrä,
• energiaomavaraisuus,
• kotimaisuus.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Helsingin kaupunginvaltuusto tekee syksyllä 2015 päätöksen koskien kaupungin energiapolitiikkaa. Tämä arviointi tuo tuohon keskusteluun määrällisiä, punnittuja näkökulmia ja toimenpidesuosituksia. Tarkasteltavina vaihtoehtoina ovat vanhojen voimalaitoksien remontointi, uuden voimalaitoksen rakentaminen Vuosaareen sekä muut, sekalaiset vaihtoehdot, jotka ehkä poistavat uuden voimalaitoksen tarpeen.

Näytä yksityiskohdat

Osallistujat THL vastasi arvioinnista ja työn koordinoinnista. Kyseessä ei ollut tilaustutkimus, vaan se on osa THL:n tehtävää tuottaa omalta alaltaan tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Ainakin nämä tahot tunnistettiin tärkeiksi osallistumaan ja tuottamaan tietoa ja kuvaamaan arvoja vaikutusarviointiin: THL, Helsingin kaupunki, Helen, Uusi energiapolitiikka -ryhmä Energiaremontti 2015 Energia-alan asiantuntijat Kansalaiset Rajaus Aika: vuodet 1985-2065. Energiantarve arvioitu Helsingin kaupungille. Päähuomio paikallisessa kaukolämmön ja sähkön tarpeessa. Terveysvaikutukset arvioidaan pienhiukkasten leviämisalueella (muutaman sadan kilometrin säteellä). Erikseen arvioitu vaikutus kansalaiselle, kaupungille, Helenille ja Suomelle. Kuljetuksen aiheuttamia vaikutuksia ja kuluja ei oteta huomioon.

Vaihtoehdot

Virallinen päätösvalmistelu tarkastelee pääasiassa kahta vaihtoehtoa: A) Vuosaari C + Hanasaaren purku tai B) Hanasaari 40 bio + Salmisaari 40 bio. Kuitenkin päätöstilanne voidaan ajatella koostuvaksi useammasta osapäätöksestä, joita voi yhdistellä myös eri tavoilla. Lisäksi valmistelun aikana on esitetty erilaisia ratkaisuja, jotka ovat jääneet selvityksissä vähälle huomiolle. Tässä arvioinnissa pyrittiin katsomaan useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä kattavasti ja sulkemaan pois vaihtoehtoja vain ääneen lausuttujen, vaikutusarviointiin perustuvien syiden takia. Vaihtoehdot on tarkemmin kuvattu kohdassa Toimenpidevaihtoehdot.

1. Tätä menoa: Tehdään vain välttämättömät korjaukset nykyvoimaloihin ja jatketaan hiilen ja kaasun polttamista voimaloiden elinkaaren loppuun.
2. Vuosaari C: Vuosaareen rakennetaan uusi voimalaitos, joka voi käyttää 100% puuperäistä polttoainetta.
3. Hanasaaren purku: Hanasaaren voimalaitos puretaan ja alueelle rakennetaan asuintaloja.
4. Hanasaari 40 bio: Hanasaaren voimalaitos uudistetaan niin, että se voi käyttää 40% puuperäistä polttoainetta.
5. Salmisaari 40 bio: Salmisaaren voimalaitos uudistetaan niin, että se voi käyttää 40% puuperäistä polttoainetta.
6. Biolämpölaitokset: Salmisaaren öljylämpölaitos suljetaan ja Salmisaareen ja Vuosaareen rakennetaan uudet biolämpölaitokset.
7. Loviisan ydinkaukolämpö: Kaukolämpöä uudesta Loviisa 3 -ydinvoimalasta.
8. Nesteen hukkalämpö: Nesteen Porvoon-jalostamon hukkalämpöä tuodaan Helsinkiin, jossa siitä tehdään kaukolämpöä.
9. Hajautettu energiantuotanto: Lisätään hajautettua energiantuotantoa niin paljon kuin mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa aurinkopaneelien, maalämmön, puun pienpolton ja ehkä myös tuulimyllyjen rakentamista.
10. Suuret lämpöpumput: Rakennetaan suuria lämpöpumppuja, jotka ottavat lämpönsä merivedestä tai erittäin syvistä porarei'istä ja tuottavat kaukolämpöä.
11. Energiansäästö: Energiansäästökampanja valtavalla skaalalla esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantaen. Tavoitteena energiankulutuksen voimakas vähentäminen.

Monet näistä vaihtoehdoista kuitenkin ovat mahdollisia yhtä aikaa, ja siksi niitä voi yhdistellä sadoilla eri tavoilla. Kaikkien vaihtehtojen tutkiminen on käytännössä mahdotonta, ja siksi päädyimme tarkastelemaan asiaa toisin. Alle olevassa taulukossa on listattu kaikki mallissa olevat voimalaitokset. Niiden käyttöönottoyhdistelmiä malliin rakennettiin seitsemän, ja niistä jokainen tarkastelee jotain tiettyä poliittisesti johdonmukaista ratkaisua. Ratkaisut ovat lyhyesti kuvattuna:

• Tätä menoa: Tehdään mahdollisimman vähän muutoksia nykytilanteeseen paitsi jo päätettyjen asioiden osalta.
• Prosessilämpö: otetaan ensisijaisesti käyttöön erilaisten prosessien hukkalämpöä ja korvataan sillä fossiilisia polttoaineita.
• Isot biolämpökeskukset: Rakennetaan lisää keskikokoisia bioenergialla toimivia lämpökeskuksia. Yksi Helenin kesäkuussa 2015 mainitsema vaihtoehto ja Helenin mielestä vähiten huono. Konsernijaosto päätyi suosittelemaan tätä kaupunginhallitukselle 9.11.2015.
• Investointikielto: Ei investoida uusiin laitoksiin vaan koetetaan pärjätä sillä mikä jo on.
• Hiilineutraaliksi 2050: Luovutaan kaikesta fossiilisesta polttoaineesta vuoteen 2050 mennessä.
• Yhdistetty sähkö ja lämpö biovoimalla: Rakennetaan lisää CHP-laitoksia ja korjataan vanhoja toimimaan bioenergialla. Maksimoidaan biopolttoaineiden osuus.
• Hajautettu ja merilämpö: rakennetaan mahdollisimman paljon rakennuskohtaista energiantuotantoa ja täydennetään tätä merestä lämpönsä ottavilla lämpöpumpuilla.

Mallissa tarkastellut poliittiset vaihtoehdot ja niiden sisältämät voimalaitosyhdistelmät.

	Tätä menoa	Prosessi­lämpö	Isot bio­läm­pö­kes­kuk­set	Inves­toin­ti­kiel­to	Hiili­neutraa­liksi 2050	Yhdis­tetty sähkö ja lämpö bio­voi­malla	Hajau­tetty ja meri­lämpö
Bioenergia­lämpövoimalat	Ei	Ei	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei	Ei
Datakes­kusten lämpö	Ei	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Hanasaari	kunnos­tetaan bio­poltto­aineille	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei	Ei	Ei
Katri Valan jäähdytys	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Katri Valan lämmitys	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Kello­saaren vara­lauhde­voimala	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Kymijoen vesi­voima	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Loviisan ydinvoima	Ei	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Meri­lämpö­pumppu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Meri­lämpö­pumppu jäähdy­tykseen	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Nesteen öljyn­jalos­tamon hukka­lämpö	Ei	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Pienet kaasu­lämpö­keskukset	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä
Pienet öljy­lämpö­keskukset	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä
Puun pien­poltto	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Salmisaari A&B	kunnos­tetaan bio­poltto­aineille	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	kunnos­tetaan bio­poltto­aineille	Kyllä
Suvi­lahen sähkö­varasto	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Syväkai­raus­lämpö	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Talo­kohtainen aurinko­sähkö	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Talo­kohtaiset ilmalämpö­pumput	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Talo­kohtainen ilmas­tointi	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Talo­kohtainen maalämpö	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Tuuli­myllyt	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Vanhan­kaupungin museo	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Vuosaari A	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä
Vuosaari B	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä
Vuosaari C bioenergia	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä	Ei
Yhdistetyt CHP-diesel­generaattorit	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä

Aikataulu

Arviointi alkoi toukokuussa 2015. Ensimmäiset, alustavat tulokset saatiin ennen juhannusta ja lopulliset tulokset ovat valmiina 15.10.2015 mennessä. Lähes lopullisia tuloksia esiteltiin ja niiden merkityksestä keskusteltiin THL:ssä Helsingissä 11.9.2015. Arvioinnin loppuraportti ilmeistyi sähköisenä lokakuussa ja painettuna marraskuussa 2015.

Vastaus

Arvioinnin varsinaiset tulokset löytyvät kohdasta Skenaariot ja tulokset.

Aiempia, vuositasotarkastelun tuloksia on esitetty THL:n suppeammassa arvioinnissa Climate change policies in Helsinki. Yksityiskohtaisempia tietoja arviointimallista löytyy sivulla Helsinki energy decision 2015. Arviointisivuilta on linkkejä useisiin rakennuskantaa, energiankulutusta, päästöjä ja terveysvaikutuksia kuvaileviin sivuihin ja tietoaineistoihin. Lukija voi tutustua niihin näistä arvioinneista riippumatta ja rakentaa vaikka oman arviointisi niiden varaan.

Helsingin konsernijaosto päätyi 9.11.2015 suosittelemaan kaupunginhallitukselle sitä vaihtoehtoa, joka Helenin kehitysohjelman suunnittelussa oli vaihtoehto 3 ja joka tässä arvioinnissa kulki nimellä Isot biolämpökeskukset. Kaupunginhallitus esitti eteenpäin kaupunginvaltuustolle 16.11.2015, että Helen Oy:n kehitysohjelma toteutetaan erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun (kehitysohjelmavaihtoehto 3) mukaisena ja että Hanasaaren nykyisen energiahuoltoalueen käyttötarkoitusta muutetaan biolämpökeskusten valmistuttua 2020-luvun alkupuolella siten, että voimalaitostoiminta alueella päättyy ja voimalaitos suljetaan.

Perustelut

Matemaattinen malli

Energiapäätös-arvioinnin taustalla oleva matemaattinen malli yksinkertaistettuna.

Arvioinnin tueksi luotiin matemaattinen malli. Mallia kehitettiin avoimesti Opasnetissä, ja sen on tarkoitus olla työkalu, jolla voi helposti tarkastella erilaisten energiapäätösten pitkäaikaisia vaikutuksia. Malli on kuvattuna yksinkertaistettuna viereisessä kaaviossa.

Rakennuskanta tarkoittaa tietokantaa kaikista Helsingin rakennuksista. Käytännössä kyseessä on valtava taulukko, josta ilmenee mm. rakennuksen käyttötarkoitus, pinta-ala, energiatehokkuus ja lämmitystapa. Tätä dataa käytetään laskelmien lähtökohtana. Nykyinen rakennuskantatieto saatiin Helsingin kaupungilta. Se sisältää tiedot rakennusten rakennusalasta, lämmitysmuodosta ja rakentamisvuodesta. Uusien rakennusten rakentamisvauhti arvioidaan Helsingin kaupungin yleiskaavan perusteella, jonka mukaan rakennusala kasvaa 42 % vuosien 2010 ja 2050 välillä. Suurin osa rakennuksista oletetaan kaukolämpöön, ja öljylämmityksen oletetaan korvautuvan talokohtaisella maalämmöllä tarkastelujakson aikana. WWF-energiansäästöskenaariossa vanhoja rakennuksia puretaan 1 prosentti vuodessa, muissa skenaarioissa rakennuksia ei pureta.

Rakennuksiin arvioidaan tehtävän energiakorjausremontteja 1 - 4 prosenttia vuodessa skenaariosta riippuen. Useimmat remontit oletetaan pienehköiksi esimerkiksi ikkunoiden vaihtamiseksi, jolloin energiansäästö on 15 prosenttia. Jonkin verran oletetaan myös laajempia remontteja, joissa tehdään useita toimia kuten lisätään ulkoseinien eristävyyttä ja jotka parantavat energiatehokkuutta jopa 65 prosenttia. Erilaisten remonttien suosio vaihtelee skenaariosta toiseen.

Energiankulutus lasketaan päivitetyn rakennuskannan, lämmitysmuodon, energiatehokkuuden ja rakennukseen tehtyjen energiakorjausten perusteella. Energiatehokkuus arvioidaan rakennusvuoden perusteella, ja tulevaisuuden talojen oletetaan lisääntyvässä määrin olevan passiivienergiataloja. Näiden tietojen avulla arvioidaan rakennuskannan energiankulutus yhden asteen lämpötilaeroa kohti sisällä ja ulkona. Kun tähän yhdistetään pävittäiset keskilämpötilat Helsingissä, saadaan lämmitysenergiankulutus päivittäin koko kaupungissa. Lopuksi lisätään kulutussähkön ja kuuman veden lämmitysenergia, jolloin saadaan kaupungin kokonaisenergiankulutus päivittäin. Liikenne ja teollisuus eivät kuitenkaan ole laskuissa mukana.

Päivittäinen energiankulutus syötetään energiatasemalliin, joka etsii mahdollisimman kustannustehokkaaan tavan tuottaa tarvittava määrä kaukolämpöä skenaariossa käytössä olevien voimaloiden avulla. Jos sähköä tuotetaan liikaa tai liian vähän, erotus ostetaan valtakunnanverkosta olettaen, että sitä on saatavilla keskihinnalla rajattomasti.

Päästöt ja kulut lasketaan energiankulutuksesta optimoitujen tuotantotapojen määrien perusteella. Eri prosessien ominaispäästöt perustuvat pääasiassa suomalaiseen tutkimuskirjallisuuteen ja mm. SYKEn tutkimuksiin. Polttoaineiden hinnat perustuvat arvioituihin maailmanmarkkinahintoihin, joihin on lisätty Suomessa käytössä olevat verot. Tulevaisuuden polttoainehinnat noudattelevat karkeasti Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvioita.

Ilmastovaikutukset lasketaan hiilidioksidin päästöistä kolmella eri painokertoimella: suorien piippupäästöjen mukaan, elinkaarivaikutusten mukaan ja päästökaupassa käytettyjen kertoimien mukaan. Nämä laskentatavat tuottavat hieman erilaisia tuloksia. Suurin ero on siinä, että päästökauppa antaa biopolttoaineille pienemmät päästöt kuin muut menetelmät. Hiilidoksidipäästön hinta arvioitiin noin 45 euroksi tonnilta, millä tasolla monien mielestä päästökaupankin pitäisi olla toimiakseen kunnolla.

Terveysvaikutukset arvioitiin laskemalla ensin altistuminen pienhiukkasille saantiosuuden avulla. Saantiosuus kertoo, kuinka suuri osuus päästöstä päätyy lopulta jonkun hengittämäksi pienhiukkasten leviämisalueella eli useiden satojen kilometrien säteellä päästölähteestä. Terveysvaikutukset eivät siis kaikki ilmaannu Helsingissä tai päästön välittömässä läheisyydessä. Vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ennenaikaista kuolleisuutta, joka on pienhiukkasten tärkein terveysvaikutus. Altistus-vastesuhteet saadaan kansainvälisestä tieteellisestä kirjallisuudesta. Ennenaikaiset kuolemat muutetaan haittapainotetuiksi elinvuosiksi, jotka mittaavat montako tervettä elinvuotta väestössä menetetään yhteensä. Tämä muutetaan kustannukseksi olettamalla, että menetetty elinvuosi on noin 100000 euron suuruinen kustannus.

Katso myös

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5057
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5057}}

Otakantaa-sivuston projektisivut pdf:nä

• Projektin pääsivu
• Projektiin liittyvä tapahtuma
• Aiheeseen liittyvä kysely
  • Kyselyn vastaukset (tuli vain yksi)
• Kooste sivustolla käydyistä keskusteluista
  • Pitääkö Helsingin kaupungin velvottaa uusien rakennusten aurinkopaneeleihin?
  • Pitääkö siirtyä sähkön tuntihinnoitteluun?
  • Pitääkö Suomen valion tukea hajautettua energiantuotantoa?
  • Miksi THL tekee arviointia?
  • Pitääkö Helenin tuottaa voittoa?
  • Pitääkö Helsingin käyttää ydinkaukolämpöä?
  • Millainen rooli vaikutusarvioinnilla pitäisi olla energiapäätöksessä?
    • Ennen suurten hankkeiden toteuttamista pitää tehdä ympäristövaikutusten arviointi eli YVA. Mutta se kattaa vain joitakin asioita, eikä sitä vaadita pienistä hankkeista. Onko tämä järkevää, vai pitäisikö aina olla jonkinlainen vaikutusten ennakkoarviointi? Miten tiukasti pitäisi pitäytyä sen tuottamissa suosituksissa, vai voiko päättäjä vapaasti päättää haluamiensa kriteerien perusteella? Tai toisaalta, pitäisikö vaikutusarvioinnista vaatia, että se kattaisi myös ne todelliset kriteerit, joiden perusteella asia oikeasti päätetään? Miten arviointi silloin toteutettaisiin?

Muita

• Sitra 18.11.2015: Ilmastonmuutos kuriin nykyisillä ratkaisuilla. Sitran selvityksiä 105/2015. [1]
• Ympäristötiedon foorumi
• Kunta-TV 29.10.2015: Ihminen ympäristössä: Ilma (pienhiukkaset, melu, säteily)
• VTV Pienhiukkasten terveysvaikutuksia ei huomioida riittävästi [2]
• Helen Oy:n kehitysohjelman päätöksen käsittelyhistoria 2015. [3]
• Helsingin Sanomat (Kimmo Oksanen) 10.11.2015: Helsinkin haluaa vähentää kivihiilen käyttöä - sähkölle tulee monta lähdettä [4]
• Helsingin Sanomat (Kimmo Oksanen) 9.11.2015: Hiilenpoltto hiipuu Helsingissä - tilalle aurinkoenergiaa ja maalämpöä [5]
• YLE 8.11.2015: Energiateesit kansanedustajilta: Kivihiili pannaan ja maanteille 200 000 sähköautoa. [6] D↷
• YLE 4.11.2015: Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % - Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja. [7]
• YLE 30.9.2015: Loppuuko pistorasiasta sähkö, jos Suomi luopuu kivihiilestä? [8]
• YLE 30.9.2015: Tuleeko kotona kylmä, jos Suomi luopuu kivihiilestä? [9]
• Commercialisation of energy storage in Europe. Final Resport, March 2015. [10]
  • Fuel Cells and Hyrdogen. Joint undertaking. [11]
• Tuulivoiman sosiaalinen Hyväksyttävyys Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 14.10.2015. [12] ←--#: . Tämä on tulossa avoimeksi dataksi Helsinki Region Infoshareen. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 11.18 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
• Mikko Kärnä ja 26 muuta kansanedustajaa: Kirjallinen kysymys ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta. KK 279/2015 vp. [13] D↷
• Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi
• Ekorem-rakennusten energiamalli englanniksi suomeksi
• Smart energy system design for large clean power schemes in urban areas. By Lund, Mikkola, Ypyä
• Ohjauskeinoja asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään – yksityiskohtaiset ohjauskeinokuvaukset. Heiskanen, Eva; Perrels, Adriaan; Nissinen, Ari; Berghäll, Elina; Liesimaa, Virpi; Mattinen, Maija.
• Carbon footprint calculators for public procurement. Mattinen, Maija; Nissinen, Ari
• Ekorem-malli
  • Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila. Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa Tampereen teknillinen yliopisto 2005:4
• Energiateollisuus: Säätövoima, mitä se on?
• What is the impact of online calculator tools for environmental sustainability? Are calculators worth your effort and funder’s money? at: The Global Cleaner Production and Sustainable Consumption Conference: Accelerating the Transition to Equitable, Sustainable, Post Fossil Carbon Societies Nov. 1 – 4, 2015, Sitges, Barcelona, Spain [14]

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua (sekä suomen- että englanninkielisiä) tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.