Ero sivun ”Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma” versioiden välillä

Versio 1. joulukuuta 2015 kello 08.11

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5339
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5339}}

Kysymys

Millainen pitäisi olla Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, jotta se täyttäisi seuraavat ehdot:

Se on ilmastolain mukainen [2] eli siinä huomioidaan:
- kansainvälisistä sopimuksista ja Euroopan unionin sitoumukset,
- ei-päästökauppasektoriin kohdistuvat politiikkatoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi,
- pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma,
- tarvittavat uudet päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kohdistuvat politiikkatoimet,
- päästökehitysarviot seuraavista asioista:
  - Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen kehitykses vuodesta 1990,
  - päästökauppasektorin ja päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjen kehitys vuodesta 2005;
  - kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen ja EPKS:n päästöjen kehitys nykyisten politiikkatoimien perusteella;
  - EPKS-päästöjen kehitys tämän suunnitelman perusteella.
Suunnitelma tulee sovittaa tarvittavilta osin yhteen energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa.
Suunnitelman laatimisen yhteydessä arvioidaan sen ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaikutukset.
Se muutenkin noudattaa tehtäväksiantoa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arvioinnin pääkäyttäjä on ympäristöministeriö, jonka vastuulla suunnitelman tekeminen on. Toistaiseksi tämä Opasnetissä tehdävä työ on vain epävirallista luonnostelua, mutta pyrkimys on tarjota se osaksi virallista suunnitelmatyötä.

Osallistujat

THL?

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysmyksenasettelultaan jne?

Vaihtoehdot

Mitkä ovat tarkasteltavat päätösvaihtoehdot? Miten ne vaikuttavat tarkasteltaviin muuttujiin?

Aikataulu

Suunnitelman tulee olla valmiina eduskunnan hyväksyttävänä toukokuussa 2017. Virallisen työryhmän tehtäväksianto alkoi lokakuussa 2015 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. Asiaan läheisesti liittyvän energia- ja ilmastostrategian tulee olla eduskunnassa joulukuussa 2016. ks. kärkihanke 1.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Arvioinnin yksityiskohtainen kuvaus. Linkit muuttujasivuihin. Kaaviokuva syysuhdeverkosta.

Katso myös

Ilmastolaki
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia [3] (tekeillä vuoden 2016 aikana)
- Skenaarioiden valmistelu Mallit skenaarioiden laskennassa
Osallistumisohjeet (yhteyshenkilö Markku Kinnunen)
Strategiatyön aloitusseminaari 25.11.2015 ja kalvot
Vuoden 2013 strategia selonteko taustaraportti skenaariolaskentayhteenveto
- Strategian vaikutus talouteen
- Strategian vaikutus ympäristöön
Taloussanomat 12.8.2015: KHO hylkäsi valituksen energia-excelistä [4] KHO:n päätös

Fluoratut, CFC-yhdisteitä korvaavat F-kaasut

Wilfried Winiwarter , Lena Höglund-Isaksson , Wolfgang Schöpp , Antti Tohka , Fabian Wagner & Markus Amann (2010) Emission mitigation potentials and costs for non-CO2 greenhouse gases in Annex-I countries according to the GAINS model, Journal of Integrative Environmental Sciences, 7:S1, 235-243, DOI: 10.1080/19438151003774430

Jätteet

Laskentakehikon yleiskuvaus: Maija Mattinen, Mikael Hildén, Jouko Petäjä: Calculations of greenhouse gas emissions of waste sector and F-gases for policy scenarios in Finland. Helsinki : Finnish Environment Institute, 2012. - 50 s. : kuv., taul. Suomen ympäristö, ISSN 1238-7312 ; 18 Ympäristönsuojelu, ISSN 1796-1637
Tuuli Myllymaa, Helena Dahlbo 2012: Elinkaariarviointien käyttö Suomen jätehuollon ympäristövaikutusten tarkastelussa. Yhteenveto Suomen jätehuollon elinkaariarvioinneista ja ohjeita päätöksentekoa varten. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2012. - 85 s. : kuv.,taul. + liitel. Ympäristöministeriön raportteja, ISSN 1796-1696 ; 24
Helena Dahlbo, Reetta Anderson, Tuuli Myllymaa, Kaisa Manninen, Marja-Riitta Korhonen. Jätehuoltoketju voi vähentää päästöjä enemmän kuin tuottaa : Julia 2030-hanke. Jäteplus 2012; (1): 5-8
Rakennusjäte: Helena Dahlbo, John Bachér, Katja Lähtinen, Timo Jouttijärvi, Pirke Suoheimo, Tuomas Mattila, Susanna Sironen, Tuuli Myllymaa, Kaarina Saramäki. 2015. Construction and demolition waste management - a holistic evaluation of environmental performance. Journal of Cleaner Production 2015; 107: 333-341

Tekstiilijäte

Helena Dahlbo, Kristiina Aalto, Hanna Salmenperä, Hanna Eskelinen, Jaana Pennanen, Kirsi Sippola, Minja Huopalainen. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Texjäte-hankkeen loppuraportti. Helsinki : Ympäristöministeriö, 2015. - 86 s. : kuv.,taul. + liitel. Suomen ympäristö. Ympäristönsuojelu, ISSN 1796-1637 ; 4
David Palm, Maria Elander, David Watson, Nikola Kiorboe, Hanna Salmenperä, Helena Dahlbo, Synnove Rubach, Ole-Jorgen Hanssen, Stefán Gíslason, Are Severin Infgulfsvann, Oyistein Nystad. A Nordic textile strategy. II, A proposal for increased collection, sorting, reuse and recycling of textiles. Copenhagen : The Nordic Council of Ministers, 2014. - 272 s. : kuv.,taul. + liitel. Tema Nord, ISSN 0908-6692 ; 513

Maanpuolustus

Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma (670/72.02/2014)
Puolustushallinnon ympäristöraportti 2013 – 2014
Puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelma (PLM 2010)

Politiikka

Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EU:n 2030 ilmasto‐ ja energiatavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 14/2015
Selvitys päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2015
Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn – mitä arvioista voidaan oppia? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2015
EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin vaikutusarvioiden yhteenveto ja vertailu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2015
EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys – arvio LULUCF-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2015
Tarve, tottumukset, tekniikka ja talous – ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet liikenteessä (Ilmastopaneeli 2/2015)
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä (Ilmastopaneeli 6/2014)
Kuluttajien valinnat pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta - asuminen, liikkuminen, ruokailu ja kompensaatiot (Ilmastopaneeli 4/2014)
Musta hiili ilmastopakotteena: päästöjen ja mahdollisten päästövähennysten globaalit ja alueelliset vaikutukset (Ilmastopaneeli 3/2014)
Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä maatalouden ilmastopolitiikka (Ilmastopaneeli 1/2014)
Energiajärjestelmä ja päästövähennystoimet (Ilmastopaneeli 5/2013)
Suomen kuudes maaraportti YK:n ilmastosopimukselle (1.1.2014)
EU:n seurantajärjestelmäasetuksen mukainen Policies and Measures –raportti (PAMs-raportti ), toimitettu 15.3.2015
Suomen toinen kaksivuotisraportti (Biennial Report BR2), toimitetaan 1.1.2016
Rypdal K., Rive N., Åström S., Karvosenoja N., Kupiainen K., Bak J. and Aunan K. 2007. Nordic Air Quality Co-Benefits from European Post-2012 Climate Polices. Energy Policy, 35: pp. 6309-6322.
Mikael Hildén, Niko Karvosenoja, Sirkka Koskela, Kaarle Kupiainen, Jari Liski, Kaisa Manninen, Ville-Veikko Paunu, Anna Repo, Mikko Savolahti 2013. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen ympäristövaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus 19.3.2013.

Puunpoltto

Ekholm T., Karvosenoja K., Tissari J., Sokka L., Kupiainen K., Sippula O., Savolahti M., Jokiniemi J, Savolainen I. 2014. A multi-criteria analysis of climate, health and acidification impacts due to greenhouse gases and air pollution — The case of household-level heating technologies. Energy Policy 74:499-509. DOI: 10.1016/j.enpol.2014.07.002
N. Karvosenoja, M. Holmberg, P. Vanhala, V.-V. Paunu, M. Tainio, and J. Kukkonen 2012. Reduction of CO2 by residential wood heating and trade-off caused by population exposure to primary PM2.5 in urban and non-urban areas in Finland. 8th International Conference on Air Quality - Science and Application Athens, 19-23 March 2012. Short papers proceedings on memory stick. 4 pp. Power point presentation
Karvosenoja N. & Kupiainen K. 2013. Puulämmitys – ilmastoteko vai terveysuhka? In: Hildén M. et al. (ed.) Uusi luonnonvaratalous. Onko biomassa avain kestävään kasvuun?
Paunu V.-V., Savolahti M., Karvosenoja N., Kupiainen K. 2014. Cost-optimization model for reducing health and climate effects from residential wood combustion in Finland. The Sustainable City IX Vol. 2, WIT Transactions on Ecology and The Environment, Vol 191, pp. 1505-1512. doi:10.2495/SC141272.
Savolahti M., Karvosenoja N., Kupiainen K. 2014. Ecodesign directive for residential wood combustion appliances: Impacts and emission reduction potential in Finland. The Sustainable City IX Vol. 2, WIT Transactions on Ecology and The Environment, Vol 191, pp. 1493-1504. doi:10.2495/SC141272.
Savolahti, Karvosenoja, Kupiainen 2013. Impacts and reduction potentials of short-lived climate forcers from Finnish residential wood combustion. 16th IUAPPA World Clean Air Congress, Cape Town, South Africa, 29 September - 4 October 2013. 4 pp.
Savolahti M., Karvosenoja N., Tissari J., Sippula O., Jokiniemi J., Kupiainen K. Black carbon and fine particle emissions in Finnish residential wood combustion: Emission projections, reduction measures and the impact of combustion practices. Manuscript.

Energiantuotanto päästökaupan ulkopuolella

Suoheimo, Pirke; Grönroos, Juha; Karvosenoja, Niko; Petäjä, Jouko; Saarinen, Kristina; Savolahti, Mikko; Silvo, Kimmo 2015. Päästökattodirektiiviehdotuksen ja keskisuurten polttolaitosten direktiiviehdotuksen toimeenpanon vaikutukset Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2015
Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöt ja ilmastovaikutukset Arktisessa ja globaalissa viitekehyksessä
Pietikäinen J.-P., Kupiainen K., Klimont Z., Makkonen R., Korhonen H., Karinkanta R., Hyvärinen A.-P., Karvosenoja N., Laaksonen A., Lihavainen H. and Kerminen V.-M. 2015. Impacts of emission reductions on aerosol radiative effects. Atmos. Chem. and Phys., 15:5501–5519.
Henriksson S., Pietikäinen J.-P., Hyvärinen A.-P., Räisänen P., Kupiainen K., Tonttila J., Hooda R., Lihavainen H., O’Donnell D., Backman L., Klimont Z., Laaksonen A. 2014. [www.atmos-chem-phys.net/14/10177/2014/doi:10.5194/acp-14-10177-2014 Spatial distributions and seasonal cycles of aerosol climate effects in India seen in global climate-aerosol model.] Atmos. Chem. Phys., 14, 10177–10192, 2014
A. Stohl, Z. Klimont, S. Eckhardt, K. Kupiainen, V. P. Shevchenko, V. M. Kopeikin, and A. N. Novigatsky 2013. Black carbon in the Arctic: the underestimated role of gas flaring and residential combustion emissions. Atmos. Chem. Phys. 13:8833–8855.
Shindell, Kuylenstierna, Vignati, Dingenen, Amann, Klimont, Anenberg, Muller, Janssens-Maenhout, Raes, Schwartz, Faluvegi, Pozzoli, Kupiainen, Höglund-Isaksson, Emberson, Streets, Ramanathan, Hicks, Oanh, Milly, Williams, Demkine, Fowler 2012. Simultaneously Mitigating Near-Term Climate Change and Improving Human Health and Food Security. Science 335:183-189.
K. Kupiainen, Z. Klimont, M. Amann, F. Wagner, N. Karvosenoja 2012. EMISSIONS AND RADIATIVE FORCING OF SHORT-LIVED CLIMATE FORCERS FROM DOMESTIC COMBUSTION IN THE NORDIC COUNTRIES. 8th International Conference on Air Quality - Science and Application Athens, 19-23 March 2012. Short papers proceedings on memory stick. 4 pp.
ACAP 2014. Reduction of black carbon emissions from residential wood combustion in the Arctic - Black carbon inventory, abatement instruments and measures. Arctic Contaminants Action Program (ACAP). 164 pp. ISBN 978-82-999755-1-3
Shvidenko A., Klimont Z., Kupiainen K., Rao S.& Schepaschenko D. 2011. The effects of climate change and abatement policies on the value of natural resources in Northern Europe and in the Arctic Sea area. Prime Minister’s Office Reports 1/2011. 93 p.
P.K. Quinn, A. Stohl, A. Arneth, T. Berntsen, J. F. Burkhart, J. Christensen, M. Flanner, K. Kupiainen, H. Lihavainen, M. Shepherd, V. Shevchenko, H. Skov, and V. Vestreng, 2011. The Impact of Black Carbon on Arctic Climate (2011). Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo. 128 pp.
A. Laaksonen, K. Kupiainen, V-M Kerminen, N. Karvosenoja, J-P Pietikäinen, M. Savolahti, V-V Paunu, I. Savolainen, M. Airaksinen, M. Järvelä, K. Kokko, M. Kulmala, J. Seppälä, P. Taalas 2014. Musta hiili ilmastopakotteena: Päästöjen ja mahdollisten päästövähennysten globaalit ja alueelliset vaikutukset. Loppuraportti kansalliselle Ilmastopaneelille 3/2014.

Kulutus

Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M.K. (in print). Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, passenger transport and food in Finland. Journal of Cleaner Production, [5]
Mattinen M.K., Heljo H., Vihola J., Kurvinen A., Lehtoranta S., and Nissinen A. 2014. Modeling and visualization of residential sector energy consumption and greenhouse gas emissions. Journal of Cleaner Production 81: 70-80.
Heiskanen E, Perrels A, Nissinen A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Policy instruments to decrease the climate impact of housing, personal transport and food - Detailed instrument descriptions. (In Finnish, asbtract in English). 143 p. Reports of Finnish Environment Institute 8 / 2012.
Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, personal transport and food – Final report of the KUILU-project. (In Finnish, abstract in English). 78 p. The Finnish Environment 11/2012.
Salo M, Airaksinen M, Mattinen M, Nissinen A and Seppälä J 2014. Potential for decreasing greenhouse gas emissions from housing (In Finnish, Asumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 44-72.
Seppälä J, Salo M, Laurikko J, Nissinen A and Liimatainen H 2014. Possibilities of consumers to decrease greenhouse gas emissions from passenger transport (In Finnish, Kuluttajan mahdollisuudet vähentää liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjä). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli : Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 73-90.
Airaksinen M., Seppälä J, Juhola S, Cantell H, Järvelä M, Haanpää S, Kontio P, Alhola K, Ahonen O, Heikkinen J and Nissinen A 2014. Climate change mitigation and adaptation in built environment (In Finnish, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä). 56 p. Raportti/ Suomen ilmastopaneeli 2014, 6.

Lähteet

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.

@@ Rivi 204: / Rivi 204: @@
 === Kulutus ===
-* Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M.K. (in print). Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, passenger transport and food in Finland. Journal of Cleaner Production, [http://dx.doi.org/10.1016/j.jclepro.2014.08.095]
+* Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M.K. (in print). [http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652614009184 Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, passenger transport and food in Finland.] Journal of Cleaner Production, [http://dx.doi.org/10.1016/j.jclepro.2014.08.095]
-* Mattinen M.K., Heljo H., Vihola J., Kurvinen A., Lehtoranta S., and Nissinen A. 2014. Modeling and visualization of residential sector energy consumption and greenhouse gas emissions. Journal of Cleaner Production 81: 70-80.
+* Mattinen M.K., Heljo H., Vihola J., Kurvinen A., Lehtoranta S., and Nissinen A. 2014. [http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652614005319 Modeling and visualization of residential sector energy consumption and greenhouse gas emissions.] Journal of Cleaner Production 81: 70-80.
-* Heiskanen E, Perrels A, Nissinen A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Policy instruments to decrease the climate impact of housing, personal transport and food - Detailed instrument descriptions. (In Finnish, asbtract in English). 143 p. Reports of Finnish Environment Institute 8 / 2012.
+* Heiskanen E, Perrels A, Nissinen A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39836/SYKEra_8_2012.pdf?sequence=1 Policy instruments to decrease the climate impact of housing, personal transport and food - Detailed instrument descriptions.] (In Finnish, asbtract in English). 143 p. Reports of Finnish Environment Institute 8 / 2012.
-* Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, personal transport and food – Final report of the KUILU-project. (In Finnish, abstract in English). 78 p. The Finnish Environment 11/2012.
+* Nissinen A, Heiskanen E, Perrels A, Berghall E, Liesimaa V, Mattinen M 2012. [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38758 Combinations of policy instruments to decrease the climate impacts of housing, personal transport and food – Final report of the KUILU-project.] (In Finnish, abstract in English). 78 p. The Finnish Environment 11/2012.
-* Salo M, Airaksinen M, Mattinen M, Nissinen A and Seppälä J 2014. Potential for decreasing greenhouse gas emissions from housing (In Finnish, Asumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 44-72.
+* Salo M, Airaksinen M, Mattinen M, Nissinen A and Seppälä J 2014. Potential for decreasing greenhouse gas emissions from housing (In Finnish, Asumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali). In: Seppälä J. (ed.) [http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Hiilineutraalisuus_taustaraportit_2014.pdf Ilmastopaneeli: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli.] p. 44-72.
-* Seppälä J, Salo M, Laurikko J, Nissinen A and Liimatainen H 2014. Possibilities of consumers to decrease greenhouse gas emissions from passenger transport (In Finnish, Kuluttajan mahdollisuudet vähentää liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjä). In: Seppälä J. (ed.) Ilmastopaneeli : Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 73-90.
+* Seppälä J, Salo M, Laurikko J, Nissinen A and Liimatainen H 2014. Possibilities of consumers to decrease greenhouse gas emissions from passenger transport (In Finnish, Kuluttajan mahdollisuudet vähentää liikkumisen kasvihuonekaasupäästöjä). In: Seppälä J. (ed.) [http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Hiilineutraalisuus_taustaraportit_2014.pdf Ilmastopaneeli : Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.] Helsinki, Suomen ilmastopaneeli. p. 73-90.
-* Airaksinen M., Seppälä J, Juhola S, Cantell H, Järvelä M, Haanpää S, Kontio P, Alhola K, Ahonen O, Heikkinen J and Nissinen A 2014. Climate change mitigation and adaptation in built environment (In Finnish, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä). 56 p. Raportti/ Suomen ilmastopaneeli 2014, 6.
+* Airaksinen M., Seppälä J, Juhola S, Cantell H, Järvelä M, Haanpää S, Kontio P, Alhola K, Ahonen O, Heikkinen J and Nissinen A 2014. Climate change mitigation and adaptation in built environment (In Finnish, [http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Ilmastonmuutoksen%20hillint%C3%A4%20ja%20sopeutuminen%20rakennetussa%20ymp%C3%A4rist%C3%B6ss%C3%A4.pdf Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä]). 56 p. Raportti/ Suomen ilmastopaneeli 2014, 6.
 == Lähteet ==