|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{kaivos-YVA-raportti}}
| | #REDIRECT [[Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi#Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset]] |
| | |
| ==='''Kaasumaiset epäpuhtaudet'''===
| |
| | |
| | |
|
| |
| Terveysriskin suhteen potentiaalisia arvioitavia kaasumaisia ilman epäpuhtauksia ovat mm.:
| |
| *Rikkidioksidi (SO2)
| |
| *Rikkivety (H2S)
| |
| *Muut haisevat rikkiyhdisteet (TRS)
| |
| *Typpidioksidi (NO2), tarvittaessa muut typen oksidit (typpioksidi, NO)
| |
| *Hiilivedyt (HC)
| |
| *Hiilimonoksidi (CO)
| |
| *Hiilidioksidi (CO2)
| |
| *Muut haihtuvat orgaaniset aineet (VOC)
| |
| | |
| | |
| | |
| Kaasumaisiin ilman epäpuhtauksiin liittyvä terveysriski arvioidaan niiden pitoisuuden perusteella ilmassa. Terveyshaitta liittyy aineiden hengitysilmassa oleviin/hengitettäviin pitoisuuksiin. Tulisi arvioida kaasumaisten epäpuhtauksien suoriin toksisiin vaikutuksiin perustuva riski. Kaasumaisten aineiden hajuun liittyvä hajuhaitta arvioidaan erikseen (kohta Hajuhaitat). Hajuhaitta on usein merkittävin/merkittävämpi haitta (rikkiyhdisteet) kuin kaivokselta tulevien kaasumaisten ilman epäpuhtauksien muut terveysvaikutukset.
| |
| | |
| | |
| | |
| Riskinarviossa tulisi kuvata:
| |
| *Prosessit, joista kaasumaiset epäpuhtaudet syntyvät, päästöjen ajallinen vaihtelu
| |
| *Aineet/kemikaalit, joista kaasumaisia ilmapäästöjä syntyy, sellaisenaan tai prosesseissa, aineen käyttömäärä/vuosi
| |
| *Kokonaispäästön määrä ilmaan kaivoksella (tn/vuosi tms. määrä kvantitatiivisesti)
| |
| *Aineen mitatut pitoisuudet ilmassa (jos tietoa on)
| |
| *Arvio päästön luonteen ja kokonaismäärän perusteella vaikutuksesta kaivosalueen ympäristön ilmanlaatuun (pitoisuusmuutokset ilmassa, vaikutusalue ympäristössä)
| |
| | |
| | |
| | |
| Todettuja pitoisuuksia ilmassa kannattaa verrata ensin keskimääräisiin yleisiin '''ympäristön taustapitoisuuksiin'''. Jos pitoisuudet ovat kaivoksen ympäristössä koholla luonnon taustapitoisuuksiin nähden, niiden tasoa voi verrata muissa ympäristöissä esiintyviin tasoihin (esimerkiksi kaupunkiympäristö) ongelman suuruuden arvioimiseksi. Varsinainen terveysriski voidaan arvioida vertaamalla kaivosympäristössä todettuja pitoisuuksia aineen terveysperusteisiin '''raja-, ohje- ja viitearvoihin''' ja kuvaamalla terveysriskin suuruus suhteessa niihin (Komulainen 2013c).
| |
| | |
| | |
| Kaasumaisten epäpuhtauksien potentiaalista terveyshaittaa voidaan karkeasti arvioida myös päästömäärien perusteella. Tätä voi käyttää erityisesti päätökseen, mistä aineista on tarpeen tehdä yksityiskohtaisempi, pitoisuuksiin perustuva riskinarvio. Jos kaivokselta tulee merkittäviä kaasumaisia haitalliseksi luokiteltavia päästöjä ja kaivoksen lähiympäristössä on altistuvaa asutusta, kaasumaisten epäpuhtauksien pitoisuutta ympäristössä suositellaan arvioitavaksi mahdollisuuksien mukaan myös leviämismalleilla. Oleellista on tehdä/saada käsitys, muodostavatko kaivostoimintaan liittyvät kaasumaiset epäpuhtaudet päästön, joka voi aiheuttaa terveysriskin, tai siihen on muuten syytä kiinnittää huomiota (esimerkiksi rikkilaskeuma ekotoksikologisena ongelmana).
| |
| | |
| | |
| | |
| Kaivosympäristöön liittyvistä kaasumaisista päästöistä ja aineista on koottua tietoa viitteessä Komulainen (2013c), mm. ulkoilmassa esiintyneitä pitoisuuksia, raja- ja ohjearvoja sekä tietoa aineiden haitallisista terveysvaikutuksista ja haittaa aiheuttaneista pitoisuuksista.
| |
| | |
| | |
|
| |
| Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet laimenevat nopeasti ilmassa kaivosalueen ulkopuolella. Vallitsevat tuulensuunnat vaikuttavat, millä taholla pitoisuudet saattavat olla suurimpia ja minne saakka säilyä taustasta poikkeavana (erityisesti tuulen alapuolella). Myös päästölähteen (”piipun”) korkeus vaikuttaa, missä määrin päästöä jää kaivosalueen välittämään lähiympäristöön. Potentiaalisimmat ongelmat liittyvät hajurikkiyhdisteisiin (kohta Hajuhaitat).
| |
| | |
| | |
| Luotettavin riskinarvio voidaan tehdä kaivosympäristön ilmasta mitattujen pitoisuuksien perusteella, joita voidaan verrata viitearvoihin. Kaasumaiset epäpuhtaudet (erityisesti rikkivety) muodostavat potentiaalisemman terveysriskin kaivosalueella päästölähteiden lähellä (työntekijöille) kuin alueen ulkopuolella, koska pitoisuudet ilmassa ennen laimenemista ovat todennäköisesti suurempia.
| |