Ero sivun ”YVAR Vaikutukset työvoimaan” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Työvoiman tarpeen kokonaismäärää voidaan ennakoida numeroina usealla tavalla. Voidaan ilmoittaa vain suora työllisyysvaikutus, mieluummin henkilötyövuosina. Kehittyneemmässä tavassa suoraan vaikutukseen lisätään arvio kerroinvaikutuksista, jotka kuvaavat kaivosta palvelevilla toimialoilla tapahtuvaa työllisyyden kasvua ja kasvavan ostovoiman aiheuttamaa, erityisesti palvelujen työvoimatarpeen kasvua. Arvio työllisyyden suorasta ja kerroinvaikutuksien tasosta muodostavat arvion työllisyyteen tulevasta kokonaisvaikutuksesta. | Työvoiman tarpeen kokonaismäärää voidaan ennakoida numeroina usealla tavalla. Voidaan ilmoittaa vain suora työllisyysvaikutus, mieluummin henkilötyövuosina. Kehittyneemmässä tavassa suoraan vaikutukseen lisätään arvio kerroinvaikutuksista, jotka kuvaavat kaivosta palvelevilla toimialoilla tapahtuvaa työllisyyden kasvua ja kasvavan ostovoiman aiheuttamaa, erityisesti palvelujen työvoimatarpeen kasvua. Arvio työllisyyden suorasta ja kerroinvaikutuksien tasosta muodostavat arvion työllisyyteen tulevasta kokonaisvaikutuksesta. | ||
Suhteellisen yksinkertainen tapa, joka kuvaa lähinnä lyhyen tähtäimen tilannetta on arvioida kokonaisvaikutusta Tilastokeskuksen julkaisemissa panos-tuotos-taulukoissa olevan informaation perusteella, eli käyttää kiinteitä kansantalouden tason kertoimia kerroinvaikutuksen laskemiseen. Kaivoksen investointivaiheessa voidaan käyttää niiden toimialojen kertoimia, joilla on suurin merkitys hankkeen kannalta. Investoinneista on usein esim. 67% rakentamista, joten siitä on hyvä aloittaa. Tilastokeskuksen panos-tuotos-taulukoissa on määritelty kansallisella tasolla, että rakentamisessa suora työllisyysvaikutus on | Suhteellisen yksinkertainen tapa, joka kuvaa lähinnä lyhyen tähtäimen tilannetta on arvioida kokonaisvaikutusta Tilastokeskuksen julkaisemissa panos-tuotos-taulukoissa olevan informaation perusteella, eli käyttää kiinteitä kansantalouden tason kertoimia kerroinvaikutuksen laskemiseen. Kaivoksen investointivaiheessa voidaan käyttää niiden toimialojen kertoimia, joilla on suurin merkitys hankkeen kannalta. Investoinneista on usein esim. 67% rakentamista, joten siitä on hyvä aloittaa. Tilastokeskuksen panos-tuotos-taulukoissa on määritelty kansallisella tasolla, että rakentamisessa suora työllisyysvaikutus on 6 työllistä ja kokonaisvaikutus on 12 työllistä yhtä tuotannon milj. euron lisäystä kohden. Kerroinvaikutus on siten 12 - 6 = 6 työllistä ja kerroin on 12/6 = 2,0 -> 6 * 2 = 12. | ||
Jos suora työllisyysvaikutus tunnetaan, niin se kerrotaan kaivannaistoiminnan työpanoskertoimella, joka on tällä hetkellä määritelty kansallisella tasolla vuodelle 2012 arvoon 8 työllistä yhden miljoonan tuotosta kohden, suoran vaikutuksen ollessa 3, kerroinvaikutus on siten 8 - 3 = 5 työllistä. Kertoimen arvo 8/3 = 2,666 -> 3 * 2,666 = 8 työllistä. Näin saadaan karkea arvio tuotantovaiheen kokonaisvaikutuksesta työllisyyteen. Tämä kertoimen arvo on todennäköisesti liian suuri, koska sen laskennassa on otettu huomioon vain tuotannon kasvusta tulevat vaikutukset. Pidemmällä tähtäimellä palkka- ja tavaroiden, palvelujen ja asumisen hintatasot voivat nousta, jolloin ostovoiman kasvu jää pienemmäksi ja arvio työllisyyteen kokonaisvaikutuksesta on ylimitoitettu. Toimiva tapa on arvioida tilannetta ja laskea kertoimen arvoa esim. tasolle 2,0. | Jos suora työllisyysvaikutus tunnetaan, niin se kerrotaan kaivannaistoiminnan työpanoskertoimella, joka on tällä hetkellä määritelty kansallisella tasolla vuodelle 2012 arvoon 8 työllistä yhden miljoonan tuotosta kohden, suoran vaikutuksen ollessa 3, kerroinvaikutus on siten 8 - 3 = 5 työllistä. Kertoimen arvo 8/3 = 2,666 -> 3 * 2,666 = 8 työllistä. Näin saadaan karkea arvio tuotantovaiheen kokonaisvaikutuksesta työllisyyteen. Tämä kertoimen arvo on todennäköisesti liian suuri, koska sen laskennassa on otettu huomioon vain tuotannon kasvusta tulevat vaikutukset. Pidemmällä tähtäimellä palkka- ja tavaroiden, palvelujen ja asumisen hintatasot voivat nousta, jolloin ostovoiman kasvu jää pienemmäksi ja arvio työllisyyteen kokonaisvaikutuksesta on ylimitoitettu. Toimiva tapa on arvioida tilannetta ja laskea kertoimen arvoa esim. tasolle 2,0. |
Versio 21. elokuuta 2015 kello 09.08
Työvoiman tarpeen kokonaismäärää voidaan ennakoida numeroina usealla tavalla. Voidaan ilmoittaa vain suora työllisyysvaikutus, mieluummin henkilötyövuosina. Kehittyneemmässä tavassa suoraan vaikutukseen lisätään arvio kerroinvaikutuksista, jotka kuvaavat kaivosta palvelevilla toimialoilla tapahtuvaa työllisyyden kasvua ja kasvavan ostovoiman aiheuttamaa, erityisesti palvelujen työvoimatarpeen kasvua. Arvio työllisyyden suorasta ja kerroinvaikutuksien tasosta muodostavat arvion työllisyyteen tulevasta kokonaisvaikutuksesta.
Suhteellisen yksinkertainen tapa, joka kuvaa lähinnä lyhyen tähtäimen tilannetta on arvioida kokonaisvaikutusta Tilastokeskuksen julkaisemissa panos-tuotos-taulukoissa olevan informaation perusteella, eli käyttää kiinteitä kansantalouden tason kertoimia kerroinvaikutuksen laskemiseen. Kaivoksen investointivaiheessa voidaan käyttää niiden toimialojen kertoimia, joilla on suurin merkitys hankkeen kannalta. Investoinneista on usein esim. 67% rakentamista, joten siitä on hyvä aloittaa. Tilastokeskuksen panos-tuotos-taulukoissa on määritelty kansallisella tasolla, että rakentamisessa suora työllisyysvaikutus on 6 työllistä ja kokonaisvaikutus on 12 työllistä yhtä tuotannon milj. euron lisäystä kohden. Kerroinvaikutus on siten 12 - 6 = 6 työllistä ja kerroin on 12/6 = 2,0 -> 6 * 2 = 12.
Jos suora työllisyysvaikutus tunnetaan, niin se kerrotaan kaivannaistoiminnan työpanoskertoimella, joka on tällä hetkellä määritelty kansallisella tasolla vuodelle 2012 arvoon 8 työllistä yhden miljoonan tuotosta kohden, suoran vaikutuksen ollessa 3, kerroinvaikutus on siten 8 - 3 = 5 työllistä. Kertoimen arvo 8/3 = 2,666 -> 3 * 2,666 = 8 työllistä. Näin saadaan karkea arvio tuotantovaiheen kokonaisvaikutuksesta työllisyyteen. Tämä kertoimen arvo on todennäköisesti liian suuri, koska sen laskennassa on otettu huomioon vain tuotannon kasvusta tulevat vaikutukset. Pidemmällä tähtäimellä palkka- ja tavaroiden, palvelujen ja asumisen hintatasot voivat nousta, jolloin ostovoiman kasvu jää pienemmäksi ja arvio työllisyyteen kokonaisvaikutuksesta on ylimitoitettu. Toimiva tapa on arvioida tilannetta ja laskea kertoimen arvoa esim. tasolle 2,0.
Jos kaivoksen tuotanto lisää kaivannaistoiminnan tuotannon arvoa alueella toiminta-aikana keskimäärin 400 milj. eurolla, niin arvio alueen työllisyyden kokonaiskasvusta olisi 400 * 2,666 = 1066 työllistä, kerroinvaikutuksen ollessa 1066 - 400 = 666 työllistä.
Työvoiman tarvetta koskeva kirjallinen ennakkoarviointi olisi hyvä tehdä erikseen kaivoksen investointi- ja käyttövaiheelle.
Investointivaiheelle on tyypillistä, että:
- usein investoinnit suoritetaan suhteellisen nopeasti, muutaman vuoden aikana
- työntekijät tulevat suurelta osin kohdealueen ulkopuolelta, koska tehdään erityistä ammattitaitoa vaativaa asiantuntijatyötä, jota ei ole paikallisesti tarjolla
- suunnitteluun valitut, yleensä suuret konsulttiyhtiöt vaikuttavat alihankkijoihinsa
- kokonaisia tehtaita ja niiden laitteita saatetaan tuoda ulkomailta
- niiden asentaminen tapahtuu tarjouskilpailun voittaneen yrityksen toimesta
- sama koskee muuta rakennus- ja LVSI-töitä, joiden työntekijöiden valinnasta vastaa kaivosyhtiön valitsema yritys
Investointivaiheessa paikallisen työvoiman osuus kokonaistyövoimasta riippuu siitä onko työtehtäviin sopivia paikallisia yrityksiä tarjolla, niiden kyvystä osallistua ja onnistua tarjouskilpailuissa ja missä määrin niiden työntekijät asuvat paikkakunnalla.
Työvoiman tarpeen ennakkoarvioinnissa olisi hyvä ottaa kantaa tämän tyyppisiin seikkoihin ja kertoa miten kyseessä olevan hanke mahdollisesti poikkeaa yleisestä mielikuvasta. Lisäksi olisi hyvä avoimesti kertoa kaivosyrityksen kilpailuttamisperiaatteista, työvoiman rekrytointisuunnitelmista ja -käytännöistä.
Kaivoksen käyttövaihe on ...