Ero sivun ”Arvoarvostelma” versioiden välillä
(linkkejä lisätty) |
(muokattu vastaamaan keskustelujen resoluutioita) |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Luokka:Arvostelma]] | [[Luokka:Arvostelma]] | ||
{{ensyklopedia|moderator=Jouni}} | {{ensyklopedia|moderator=Jouni}} | ||
'''Arvoarvostelma''' on kannanotto siihen, miten asioiden pitäisi olla, tai mitkä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Arvoarvostelmat ovat siis moraalisia kannanottoja. Avoimessa arvioinnissa arvoarvostelman pätevyyden kriteerinä on, että joku henkilö sen ääneen ja omalla nimellään lausuu. Arvoarvostelmia voidaan myös tutkia tieteellisesti, joten voidaan lausua tieteellisesti päteviä väitteitä siitä, millaisia jonkun ihmisen tai jonkin ihmisryhmän arvoarvostelmat ovat. {{ratkaisulinkki|Miten johdetaan yhteisön arvot?}} | '''Arvoarvostelma''' on kannanotto siihen, miten asioiden pitäisi olla, tai mitkä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Arvoarvostelmat ovat siis moraalisia kannanottoja. Avoimessa arvioinnissa arvoarvostelman pätevyyden kriteerinä on, että joku henkilö sen ääneen ja omalla nimellään lausuu. Arvoarvostelmia voidaan myös tutkia tieteellisesti{{ratkaisulinkki|Tieteellä ei voi perustella etiikkaa}}, joten voidaan lausua tieteellisesti päteviä väitteitä siitä, millaisia jonkun ihmisen tai jonkin ihmisryhmän arvoarvostelmat ovat. {{ratkaisulinkki|Miten johdetaan yhteisön arvot?}} | ||
Yhteisön arvot ovat yhteisössä yleisesti hyväksyttyjä arvoarvostelmia. [[Avoin arviointi|Avoimessa arvioinnissa]] ne johdetaan suoraan yhteisön jäsenten eli yksilöiden ääneen lausumista henkilökohtaisista arvoista. Muuta perimmäistä (kuten uskonnollista) perustelua ei tarvita.{{ratkaisulinkki|Miten johdetaan yhteisön arvot?}}{{ratkaisulinkki|Onko uskonnollisilla argumenteilla itseisarvo?}} | |||
==Arvot, välinearvot ja teot== | |||
Uskonnollisten argumenttien rooli on mielenkiintoinen, koska ne ovat esittäjilleen erityisen tärkeitä ja toisaalta ne ovat ainakin pinnallisesti tarkasteltuna perustavassa ristiriidassa tieteellisen lähestymistavan kanssa.{{ratkaisulinkki|Uskonnolliset argumentit yhteiskunnallisessa keskustelussa}} | Keskustelussa on syytä selkeästi pitää erillään teot, arvoarvostelmat (eli lyhyesti arvot) ja välinearvolliset argumentit (lyhyesti välinearvot) ja niiden erilainen suhde moraaliin. '''Tekojen''' tulee noudattaa voimassaolevia lakeja ja normeja. Sananvapauden vallitessa (kuten esimerkiksi [[Opasnet]]issä) '''arvoarvostelmia''' saa esittää vapaasti, vaikka ne olisivatkin vastoin vallitsevia normeja. Siten henkilö, joka pitää vallitsevia normeja oman moraalinsa vastaisina, saa tämän ilmaista mutta ei silti saa toimia vastoin niitä. Sen sijaan hän on vapaa toimimaan normien muuttamiseksi vallitsevien normien puitteissa. Vaikka periaate kuulostaa selkeältä, on käytännössä ongelmallista erottaa, mikä on mielipiteenilmaisua ja mikä esimerkiksi jotakin kansalaisryhmää halventava teko. | ||
'''Välinearvollisilla argumenteilla''' perustellaan jotakin toimintaa sillä, että vaikka se itsessään on moraalisesti neutraalia, se kuitenkin edistää jonkin moraalisesti hyvän tai estää pahan lopputuloksen syntymistä. Välinearvollisten argumenttien analyysissä tieteellä on tärkeä rooli, koska suurimmat epävarmuudet yleensä koskevat syy-seuraussuhteita ja niiden voimakkuutta välinearvollisten ja itseisarvollisten ilmiöiden välillä. Jos syy-seuraussuhteet tiedetään, myös välinearvollisten ilmiöiden moraalinen arvo on suoraan pääteltävissä itseisarvollisista ilmiöistä tieteen keinoin. | |||
==Uskonnolliset argumentit== | |||
Uskonnollisten argumenttien rooli on mielenkiintoinen, koska ne ovat esittäjilleen erityisen tärkeitä ja toisaalta ne ovat ainakin pinnallisesti tarkasteltuna perustavassa ristiriidassa tieteellisen lähestymistavan kanssa.{{ratkaisulinkki|Uskonnolliset argumentit yhteiskunnallisessa keskustelussa}} On kuitenkin mahdollista tieteellisen johdonmukaisesti tutkia yhteisön arvoja ja kytkeä niitä tietämykseen maailmasta, vaikka arvot perustuisivatkin uskontoon. Tällöin uskonnollisia arvoja kuitenkin tarkastellaan kuin mitä tahansa henkilökohtaisia arvoarvostelmia, eikä niiden uskonnollinen olemus ole lisäperustelu tai este niiden käyttämiselle.{{ratkaisulinkki|Sallitaanko uskonnolliset arvoarvostelmat?}}{{ratkaisulinkki|Onko uskonnollisilla argumenteilla itseisarvo?}} | |||
Paitsi että ihmisten moraalikäsityksiä voidaan tutkia tieteellisesti<ref>[http://www.wjh.harvard.edu/~mnkylab/ Harvard Cognitive Evolution Laboratory]</ref>, on mahdollista tutkia myös moraalin olemusta evolutiivisena ominaisuutena, "moraaliaistina".{{ratkaisulinkki|Moraali on kehittynyt ihmiselle evoluutiossa}} | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
| Rivi 14: | Rivi 22: | ||
* [[Arvostusteoria]] | * [[Arvostusteoria]] | ||
* [http://www.wjh.harvard.edu/~mnkylab/ Harvard Cognitive Evolution Laboratory] | * [http://www.wjh.harvard.edu/~mnkylab/ Harvard Cognitive Evolution Laboratory] | ||
==Viitteet== | |||
<references/> | |||
Versio 29. joulukuuta 2009 kello 12.56
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi1782 |
|---|
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Arvoarvostelma on kannanotto siihen, miten asioiden pitäisi olla, tai mitkä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Arvoarvostelmat ovat siis moraalisia kannanottoja. Avoimessa arvioinnissa arvoarvostelman pätevyyden kriteerinä on, että joku henkilö sen ääneen ja omalla nimellään lausuu. Arvoarvostelmia voidaan myös tutkia tieteellisestiR↻, joten voidaan lausua tieteellisesti päteviä väitteitä siitä, millaisia jonkun ihmisen tai jonkin ihmisryhmän arvoarvostelmat ovat. R↻
Yhteisön arvot ovat yhteisössä yleisesti hyväksyttyjä arvoarvostelmia. Avoimessa arvioinnissa ne johdetaan suoraan yhteisön jäsenten eli yksilöiden ääneen lausumista henkilökohtaisista arvoista. Muuta perimmäistä (kuten uskonnollista) perustelua ei tarvita.R↻R↻
Arvot, välinearvot ja teot
Keskustelussa on syytä selkeästi pitää erillään teot, arvoarvostelmat (eli lyhyesti arvot) ja välinearvolliset argumentit (lyhyesti välinearvot) ja niiden erilainen suhde moraaliin. Tekojen tulee noudattaa voimassaolevia lakeja ja normeja. Sananvapauden vallitessa (kuten esimerkiksi Opasnetissä) arvoarvostelmia saa esittää vapaasti, vaikka ne olisivatkin vastoin vallitsevia normeja. Siten henkilö, joka pitää vallitsevia normeja oman moraalinsa vastaisina, saa tämän ilmaista mutta ei silti saa toimia vastoin niitä. Sen sijaan hän on vapaa toimimaan normien muuttamiseksi vallitsevien normien puitteissa. Vaikka periaate kuulostaa selkeältä, on käytännössä ongelmallista erottaa, mikä on mielipiteenilmaisua ja mikä esimerkiksi jotakin kansalaisryhmää halventava teko.
Välinearvollisilla argumenteilla perustellaan jotakin toimintaa sillä, että vaikka se itsessään on moraalisesti neutraalia, se kuitenkin edistää jonkin moraalisesti hyvän tai estää pahan lopputuloksen syntymistä. Välinearvollisten argumenttien analyysissä tieteellä on tärkeä rooli, koska suurimmat epävarmuudet yleensä koskevat syy-seuraussuhteita ja niiden voimakkuutta välinearvollisten ja itseisarvollisten ilmiöiden välillä. Jos syy-seuraussuhteet tiedetään, myös välinearvollisten ilmiöiden moraalinen arvo on suoraan pääteltävissä itseisarvollisista ilmiöistä tieteen keinoin.
Uskonnolliset argumentit
Uskonnollisten argumenttien rooli on mielenkiintoinen, koska ne ovat esittäjilleen erityisen tärkeitä ja toisaalta ne ovat ainakin pinnallisesti tarkasteltuna perustavassa ristiriidassa tieteellisen lähestymistavan kanssa.R↻ On kuitenkin mahdollista tieteellisen johdonmukaisesti tutkia yhteisön arvoja ja kytkeä niitä tietämykseen maailmasta, vaikka arvot perustuisivatkin uskontoon. Tällöin uskonnollisia arvoja kuitenkin tarkastellaan kuin mitä tahansa henkilökohtaisia arvoarvostelmia, eikä niiden uskonnollinen olemus ole lisäperustelu tai este niiden käyttämiselle.R↻R↻
Paitsi että ihmisten moraalikäsityksiä voidaan tutkia tieteellisesti[1], on mahdollista tutkia myös moraalin olemusta evolutiivisena ominaisuutena, "moraaliaistina".R↻