Ero sivun ”Kirjallisuutta ympäristöstä terveyden ja hyvinvoinnin voimavarana” versioiden välillä

Versio 10. syyskuuta 2014 kello 20.59

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi4563
Moderaattori:Opashknet (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi4563}}

Tämä sivu sisältää kirjallisuutta sivua Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 varten.

1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä fyysinen ympäristö

1a. Hyvä ravitsemus ja laadukkaan ruokailun edistäminen

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

1b. Talous-, jäte- ja muut vedet

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Vesiturvallisuuden edistämisellä tähdätään nykyistä pienempään riskiin sairastua veden välityksellä leviäviin sairauksiin. Suomen tavoite, jota vielä ei ole saavutettu, on vuositasolla enintään 1 sairastunut / 10 000 asukasta. Vesiturvallisuuden tulevaisuuden merkittävimpiä uhkia ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimistuvat sääilmiöt, vesijohtoverkostojen kunnon jatkuva heikentyminen ja puutteellinen peruskorjaus sekä vesiturvallisuuden kannalta merkittävien taudinaiheuttajien rantautuminen Suomeen.

• Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä, Lontoo 17.6.1999. Pöytäkirjaan liittyvät kansalliset tavoitteet ja tavoitepäivämäärät, 15.2.2008. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=40879&name=DLFE-26247.pdf

• Number of outbreaks of waterborne diseases attributable to drinking-water and bathing water each year. 2009. WHO/ENHIS report. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0009/96885/1.1.-Outbreaks-of-waterborne-diseases-EDITED_layout_V03.pdf

• Ruokamyrkytykset Suomessa 2010. Eviran ja THL:n yhteisraportti. Eviran julkaisuja 10/2012. http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=336

• Välisalo ym. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuuden hallinta, VTT Working Papers 98, 2008. http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W98.pdf

• Vesihuoltoverkostojen nykytila ja saneeraustarve. YVES-tutkimuksen päivitys 2008. 2312-C9259. Maa- ja metsätalousministeriö. Finnish Consulting Group, 30.4.2008. http://www.mmm.fi/attachments/vesivarat/5xAhDyJGF/YVES2008-raportti_300408.pdf

• Innala ja Menonen. HAVERI – Hallintaan vesiriskit. Suomen ympäristöopisto, Sykli. 2010. http://static.ecome.fi/upload/1498/HAVERI.pdf

• Climate change and water adaptation issues, EEA technical report. 2/2007 http://www.eea.europa.eu/publications/technical_report_2007_2

• Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM. Julkaisuja 1/2005. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/5entWjJIi/MMMjulkaisu2005_1.pdf

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu • Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (442/2014) toimeenpano

• Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) soveltamisoppaan päivittäminen

• Vesihuollon riskienarvioinnin ja –hallinnan toimeenpano Suomessa, Water Safety Planning (WSP)

• Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa –oppaan päivittäminen, Valvira, 1.4.2009.

• Vesihuoltolain 119/2001 uudistus. MMM:n vetämä lainsäädäntöhanke

• Vesihuollon korjausinvestointien suunnitteluun, verkostovuotojen vähentämiseen ja hulevesien hallintaan liittyvien hyvien käytäntöjen yhteen sovittaminen terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseksi, MMM:n suunnittelema hanke yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

• THL:n vesivälitteisten epidemioiden ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja selvittämiseen liittyvä asiantuntija- ja tutkimustyö yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten, vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kanssa. Meneillään olevia laajoja tutkimushankkeita ovat mm. CONPAT, POLARIS, DWSOME.

• Zoonoosikeskuksen toiminta, THL:n ja Eviran yhteistyöverkosto.

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

• STM – EU-direktiivit, kansallinen lainsäädäntötyö (talous-, uimaranta- ja allasvedet)

• Valvira – lainsäädännön toimeenpanon ohjaus

• Aluehallintoviranomaiset – terveydensuojelun ohjaus ja valvonta

• Kuntien terveydensuojeluviranomaiset – terveydensuojelun edistäminen ja valvonta omalla alueellaan

• THL – asiantuntijarooli vesiepidemia ja vesiongelmatilanteissa sekä asiantuntijuuden edellyttämä tutkimus (konsultaatio- ja analytiikkavalmius)

• Vesilaitosyhdistys (VVY) - vesilaitosten etujärjestö ja yksittäiset vesilaitokset

• Aalto/Itä-Suomen/Tampereen teknillinen/Oulun/Lappeenrannan teknillinen/ yliopisto - alan korkein koulutus ja perustutkimus

• Wander Vesi-instituutti - veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien asiantuntijapalvelut

• Savonia/Satakunnan/Mikkelin AMK:t - ympäristötekniikan koulutus

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

• Vesivaroja ja terveyttä koskevaan pöytäkirjaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö veden välityksellä leviävien sairauksien vähentämiseksi

• EU-vesidirektiiveihin liittyvä työ, kuten esillä oleva juomavesidirektiivin 98/83/EC uudistaminen

• European Environmental Association (EEA): The European Climate Adaptation Platform (Climate-ADAPT)

• WHO/Water sanitation and health/Water-related diseases- seurantatiedot /WSPn valmistelu

• Horizon2020 – tutkimushankkeet

• Water-JPI- tutkimusohjelma

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Suoraa kytkentää olemassa oleviin Valtioneuvoston kansalian tutkimusaiheisiin ei tällä hetkellä ole olemassa. Aiheen suuri kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys huomioon ottaen olisi kuitenkin toivottavaa, että vesiturvallisuus-teema sisällytettäisiin tulevaisuudessa TULA-tutkimushankkeisiin.

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

Ilkka Miettinen, Outi Zacheus, Jaana Kusnetsov ja Tarja Pitkänen, THL/YMTO, Vesi ja terveys -yksikkö

1c. Terveellinen asuinympäristö

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

1. Kosteus- ja homeongelmat:

WHO Regional Office for Europe (2009). WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe
Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K, et al. (2011). Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect, 119(6):748-56.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
Kosteus ja homeongelmien yleisyys asunnoissa ja kouluissa: esim. Haverinen-Shaughnessy U. Prevalence of dampness and mould in European housing stock. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology, 22, 461–467 (2012). Haverinen-Shaughnessy U, Turunen T, Borras A, Zock J-P, Jacobs J, Krop E, Heederik D, Shaughnessy R, Täubel M, Hyvärinen A, Nevalainen A. Occurrence of dampness, excess moisture and mould in schools in three climatic regions of Europe. Indoor Air, 22(6), 457-466 (2012)

3. Ilmastonmuutos

Yleistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen: IPCC WGII Assessment Report Climate Change 2014:Impacts, Adaptation, and Vulnerability.
Kaupungit ovat ilmastonmuutokseen sopeutumista suunnitellessaan sivunneet usein myös terveyttä; esimerkkinä Helsinki.
Ilmastonnmuutokseen sopeutumisesta Suomessa, Maa- ja metsätalousministeriön raportti.

4. Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen ja sen vaikutus terveyteen:

Directive 2010/31/EU of the European Parliament and of the Council of 19 May 2010 on the energy performance of buildings. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32010L0031:EN:NOT
WHO 2010, International Workshop on Housing, Health and Climate Change: Developing guidance for health protection in the built environment mitigation and adaptation responses Geneva, 13-15 October 2010 http://www.who.int/hia/house_report.pdf
IOM, Climate Change, the Indoor Environment, and Health. Report 7.6.2011, Information about the report: http://www.iom.edu/Reports/2011/Climate-Change-the-Indoor-Environment-and-Health.aspx