Ero sivun ”Partiolaisten toimintalinjat Pohjois-Savossa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(uuden toimintalinjaidean kuvaus)
Rivi 6: Rivi 6:
Vuoden aikana useimmat Pohjois-Savon Partiolaisten (PoSaPan) lippukunnista ovat liittyneet Järvi-Suomen Partiolaisten (JSP) jäseniksi. PoSaPaa ei silti ole haluttu purkaa, koska muutama lippukunta haluaa pitää sitä kotipiirinään. Monet JSP:hen siirtyneet lippukunnat ovat pysyneet myös PoSaPa:n jäseninä, koska ne haluavat olla päättämässä piirin omaisuuden käyttämisestä. Tilanne on monella tavalla ongelmallinen, ja kevätkokouksessa oltiinkin yksimielisiä siitä, että PoSaPa:n omaisuus (piiritoimisto ja yksiö, arvo yhteensä n. 150000 €) ja nykyinen, pienentynyt toiminta pitää eriyttää.
Vuoden aikana useimmat Pohjois-Savon Partiolaisten (PoSaPan) lippukunnista ovat liittyneet Järvi-Suomen Partiolaisten (JSP) jäseniksi. PoSaPaa ei silti ole haluttu purkaa, koska muutama lippukunta haluaa pitää sitä kotipiirinään. Monet JSP:hen siirtyneet lippukunnat ovat pysyneet myös PoSaPa:n jäseninä, koska ne haluavat olla päättämässä piirin omaisuuden käyttämisestä. Tilanne on monella tavalla ongelmallinen, ja kevätkokouksessa oltiinkin yksimielisiä siitä, että PoSaPa:n omaisuus (piiritoimisto ja yksiö, arvo yhteensä n. 150000 €) ja nykyinen, pienentynyt toiminta pitää eriyttää.


Tätä eriyttämistä on valmistellut piirihallituksen nimittämä työryhmä, joka on lukuisten ihmisten kanssa keskusteltuaan kuullut neljän erilaisen toimintalinjan mukaisia ehdotuksia:
==Ylimääräinen kokous päätti==
# Perustetaan säätiö, joka hallinnoi omaisuutta ja tukee tuotoilla partiotoimintaa Pohjois-Savossa.
# Luovutetaan omaisuus Partiotalosäätiölle. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska Partiotalosäätiön säännöt rajaavat sen toiminnan Kuopioon, eikä sääntöjen muutos ole näköpiirissä.
# Luovutetaan omaisuus Järvi-Suomen Partiolaisille.
# Luovutetaan omaisuus Järvi-Suomen Partiolaisille ehdollisena siten, että omaisuus rahastoidaan ja tuoton käytöstä tehdään sopimus piirien kesken.
# Myydään omaisuus ja jaetaan se lippukunnille.
# Jaetaan omaisuus kahteen osaan lippukuntien tai jäsenmäärien perusteella. J-SP:iin kuuluvat lippukunnat vievät omaisuutensa J-SP:iin, loppuosa jää PoSaPa:an jääneiden lippukuntien käyttöön.


Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot vaativat 3/4 enemmistön toteutuakseen. Jos enemmistöä ei saavuteta, toteutuu nollavaihtoehto:
Asiasta päättämään kutsuttiin piirin ylimääräinen kokous 14.9.2008 klo 14.00 Ruokoniemen leirikeskuksessa Siilinjärvellä. Keskusteluissa oli esillä piirihallituksen nimittämän työryhmän hahmottelemia erilaisia toimintavaihtoehtoja. Näistä voit lukea tarkemmin [http://tyjak.pyrkilo.fi/tyjak/index.php?title=Partiolaisten_toimintalinjat_Pohjois-Savossa&oldid=2194 tämän sivun aiemmasta versiosta]. Kokouksessa ehdotettiin useita erilaisia toimintalinjoja, jotka olivat hahmoteltujen kaltaisia, mutta kokouksessa niitä vielä täsmennettiin. Neljää eri vaihtoehtoa esitettiin ja kannatettiin:
:0. Omaisuus jää PoSaPa:n hallintaan. PoSaPa vastaa omaisuuden tuottojen kanavoimisesta pohjoissavolaiseen partiotoimintaan.
# Perustetaan uusi säätiö tukemaan pohjoissavolaista partiotoimintaa. Koko PoSaPan omaisuus luovutetaan säätiölle.
# Jaetaan omaisuus J-SP:läisten ja ei-J-SP:läisten kesken lippukuntien jäsenmäärän suhteessa. J-SP:läisten osa luovutetaan J-SP:hen, toinen osa pysyy PoSaPassa.
# Luovutetaan koko omaisuus J-SP:lle sillä ehdolla, että piiritoimisto säilyy Kuopiossa vähintään viisi vuotta.
# Luovutetaan koko omaisuus J-SP:lle ehdoitta.


Jokaista ehdotusta äänestettiin nollavaihtoehtoa eli nykytilaa vastaan. Äänestyksen tulos oli seuraava:
# Säätiö: 46 puolesta, 22 vastaan
# Jakaminen: 40 puolesta, 28 vastaan
# Ehdollisena luovutus: 37 puolesta, 31 vastaan
# Luovutus ehdoitta: 39 puolesta, 29 vastaan.


==Ylimääräinen kokous päättää==


Asiasta päättämään on kutsuttu piirin ylimääräinen kokous 14.9.2008 klo 14.00 Ruokoniemen leirikeskuksessa Siilinjärvellä. Koska omaisuuden luovuttaminen vaatii 3/4 enemmistön kokouksessa, on kokouksen oltava asiasta varsin yksimielinen. Jotta tällainen yhteinen tahtotila voidaan saavuttaa, pitää kaikilla olla aikaa ja mahdollisuuksia keskustella ja punnita kaikkia vaihtoehtoja huolella. Toisaalta, jotta kokouksessa todella saadaan aikaan piirin tahtoa vastaavat päätökset, täytyy kokous vetää läpi niin, että keskusteluissa huomio kiinnitetään varsinaiseen asiaan eikä joihinkin satunnaisiin kysymyksiin tai yllättäen esitettyihin välistävetoihin. Samoin päätöksentekomenettelyn pitää olla johdonmukainen ja selkeä, jotta se johtaa piirin tahdon mukaiseen lopputulokseen, mikä se sitten onkin.
'''Yksikään vaihtoehto ei siis saanut vaadittua 3/4 enemmistöä, joten nollavaihtoehto eli nykytila jäi voimaan.
 
Tavoitteena on siis mahdollisimman hyvin ennakoitava prosessi, jossa kaikkien mielipiteet kuullaan. Tämän takia järjestetään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta keskustelutilaisuus, jossa sovitaan varsinaisen kokouksen asialista, käydään läpi mahdolliset päätösvaihtoehdot, ja tarkennetaan niiden sisältöä. TARKOITUKSENA ON, ETTÄ KOKOUKSESSA ASIALISTAA EI ENÄÄ MUUTETA EIKÄ UUSIA PÄÄTÖSVAIHTOEHTOJA EHDOTETA. Vaikka tätä ei voi tietenkään kieltää (onhan siihen lainkin mukaan oikeus), voidaan pitää älyllisenä laiskuutena sitä, jos jättää nyt tarjotut vaikutusmahdollisuudet käyttämättä.
 
==Äänestyskäytäntö==
 
Piirin ylimääräinen kokous keskustelee 14.9. yhdessä tehdyn esityslistan pohjalta ja tekee päätöksen omaisuuden ja toiminnan mahdollisesta eriyttämisestä. Ehdotettu äänestyskäytäntö on seuraava: Järjestetään tarvittaessa kolme äänestyskierrosta. Jos tulee vain yksi kannatettu esitys, se voittaa yksimielisesti. Jos tulee useampia kannatettuja esityksiä, järjestetään ensimmäinen äänestyskierros:
# Jokainen kannatettu esitys äänestetään erikseen ns. nollavaihtoehtoa eli "PoSaPa:n omaisuutta ei eriytetä eikä luovuteta" vastaan. Kaikkia esityksiä äänestetään yhdellä kertaa ja yhdellä äänestyslipulla. Äänestyskysymykset siis kuuluvat: "Onko esitys 1 (2, 3 jne) parempi kuin nollavaihtoehto? Kyllä/Ei." Näin minimoidaan taktikoinnin mahdollisuus, koska kokousedustajien kannattaa miettiä yksinomaan omaa mielipidettään esitysten paremmuudesta. Jos tietty esitys ei saa 3/4 äänistä, sillä ei ole lain vaatimaa määräenemmistöä ja se hylätään. Hyväksyttyjen eli yli 3/4 kannatuksen saaneiden esitysten väliltä suoritetaan uusi äänestys, jos niitä on enemmän kuin yksi. Jos yksikään esitys ei saa 3/4 enemmistöä, nollavaihtoehto voittaa.
# Toisella kierroksella äänestetään hyväksyttyjen esitysten väliltä. Nyt vain yhtä vaihtoehtoa saa äänestää. Jos mikään esitys ei saa yli 50% annetuista äänistä, järjestetään kolmas kierros.
# Kolmannella kierroksella voi äänestää vain kahta toisella kierroksella eniten ääniä saanutta esitystä. Yksinkertaisen enemmistön saanut vaihtoehto voittaa. Toisen ja kolmannen kierroksen käytäntö on siis sama kuin presidentinvaaleissa.


==Osallistu keskusteluun==
==Osallistu keskusteluun==


Voit osallistua keskusteluun kirjoittamalla näille internet-sivuille (klikkaa sivun ylälaidasta ''keskustelu'') tai piirin nettisivuille, lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai lähettämällä postia piirihallituksen jäsenille (esim. Anne Jalkanen: anne.jalkanen@gmail.com, Taivaanpankontie 1 A 20, 70200 Kuopio, 050–5179337). Kaikki saamamme palaute kerätään tiivistettynä näille internet-sivuille.
Voit osallistua keskusteluun kirjoittamalla näille internet-sivuille (klikkaa sivun ylälaidasta ''keskustelu'') tai piirin nettisivuille, lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai lähettämällä postia piirihallituksen jäsenille (esim. Anne Jalkanen: anne.jalkanen(a)gmail.com, Taivaanpankontie 1 A 20, 70200 Kuopio, 050–5179337). Kaikki saamamme palaute kerätään tiivistettynä näille internet-sivuille.


Esityslista piirin ylimääräiseen kokoukseen lähtee pian keskustelutilaisuuden jälkeen. Tämän jälkeenkin voi keskustelua vapaasti käydä, mutta uusia päätösesityksiä ei enää tehdä.
Piirin varsinainen kokous on 26.10. Se käsittelee sääntömääräiset asiat siltä pohjalta kuin ylimääräinen kokous on päättänyt piiriä eteenpäin viedä.


Piirin ylimääräinen kokous keskustelee 14.9. yhdessä tehdyn esityslistan pohjalta ja tekee päätöksen omaisuuden ja toiminnan mahdollisesta eriyttämisestä. Piirin varsinainen kokous on 26.10. Se käsittelee sääntömääräiset asiat siltä pohjalta kuin ylimääräinen kokous on päättänyt piiriä eteenpäin viedä.
==Vaihtoehto eteenpäin==
 
==Eri esitysten yksityiskohtia ja todennäköisiä seurauksia==


===Yleistä===
===Yleistä===
Rivi 45: Rivi 35:
* Partiopiirin tärkeimpänä ääneen lausuttuna, omaisuuteen liittyvänä tehtävänä on ylläpitää piiritoimistoa, jossa on toimintaa tukeva työntekijä ja retkeilytarvikkeiden lainausta. Nyt keskusteltavilla omaisuusjärjestelyillä ei ole tähän asiaan juuri vaikutusta. Ainoastaan J-SP:llä (ja Kalakukkopartiolla) on mahdollisuus palkata työntekijä. PoSaPan omaisuudella voidaan varmistaa sopiva tila muttei työntekijää.
* Partiopiirin tärkeimpänä ääneen lausuttuna, omaisuuteen liittyvänä tehtävänä on ylläpitää piiritoimistoa, jossa on toimintaa tukeva työntekijä ja retkeilytarvikkeiden lainausta. Nyt keskusteltavilla omaisuusjärjestelyillä ei ole tähän asiaan juuri vaikutusta. Ainoastaan J-SP:llä (ja Kalakukkopartiolla) on mahdollisuus palkata työntekijä. PoSaPan omaisuudella voidaan varmistaa sopiva tila muttei työntekijää.
* Toinen piirin olennainen tehtävä on koulutus. Omaisuuden avulla voidaan tukea koulutusta, mutta kriittinen resurssi ovat kouluttajat, ei raha.
* Toinen piirin olennainen tehtävä on koulutus. Omaisuuden avulla voidaan tukea koulutusta, mutta kriittinen resurssi ovat kouluttajat, ei raha.
* Jokaisessa esityksessä jokin osa omaisuudesta on jätettävä PoSaPa:an, jotta voidaan turvata sen partiotoiminta.
=== Esitys 1: Perustetaan uusi säätiö===
[[Pohjois-Savon Partiosäätiö|Luonnos mahdollisesti perustettavan säätiön säännöistä]] löytyy näiltä sivuilta. Säätiötä varten perustetaan hallitus, joka vastaa säätiön asioista ja sen omaisuuden hoidosta.
:+ Säilytetään päätösvalta omaisuudesta Pohjois-Savossa.
:+ Jos J-SP:lle käy kehnosti, PoSaPa:n omaisuus ei siinä rytäkässä häviä.
:- Omaisuutta joudutaan hoitamaan harrastuspohjalta (ei palkattua työntekijää).
:- Säätiön perustaminen maksaa 840 €.
:- Jos säätiö tulkitaan ei-yleishyödylliseksi, se joutuu veronalaiseksi. Toisaalta, verotuskäytännöt ovat muuttumassa ja yhdistyksetkin voivat joutua veronalaiseksi.
===Esitys 2: Luovutetaan omaisuus Partiotalosäätiölle ===
:+ Ei tarvita uusia organisaatioita
:+ Partiotalosäätiön nykyinenkin toimenkuva on kiinteistöjen omistamista ja ylläpitoa.
:- Partiotalosäätiön toiminta-alue on Kuopio. Tämän takia omaisuudella ei voi tukea lippukuntia, vaan tuotot käytännössä jouduttaisiin käyttämään piiritoimiston ylläpitoon ja varusteluun. Toisaalta tätä voidaan pitää hyvänäkin.
:- Partiotalosäätiö ottaa lahjoituksen vastaan vain, jos päätös tehdään riidatta ja yksimielisesti.
=== Esitys 3: Luovutetaan omaisuus Järvi-Suomen Partiolaisille ===
J-SP:iin kuuluvat lippukunnat vievät omaisuutensa J-SP:iin, loppuosa jää PoSaPa:an jääneiden lippukuntien käyttöön.
===Esitys 4: Luovutetaan omaisuus Järvi-Suomen Partiolaisille ehdollisena ===
Kuten 3, mutta luovutetaan omaisuus ehdollisena siten, että omaisuus rahastoidaan ja tuoton käytöstä tehdään sopimus piirien kesken. Tähän mennessä ei ole kuvattu niitä ehtoja, joilla omaisuus luovutetaan. Käytännössä tämä tarkoittanee, että piirin kokous voi antaa jotain yleisevästystä, mutta piirihallitus kirjoittaa harkintansa mukaiset ehdot luovutuskirjaa varten.
===Esitys 5: Myydään omaisuus ja jaetaan se lippukunnille===
:- Tätä on esitetty mutta kukaan ei ole kannattanut.


===Nollavaihtoehto: Omaisuus jää PoSaPa:an===
===Nollavaihtoehto: Omaisuus jää PoSaPa:an===


Jos mitään muuta esitystä ei hyväksytä, tämä jää voimaan. Hyvin harva tätä vaihtoehtoa ääneen kannattaa, mutta senkin vaikutuksia on syytä huolellisesti miettiä. Koska suuri osa PoSaPa:n jäsenistä toimii J-SP:ssä, he pysyvät PoSaPa:ssa ainoastaan valvomassa hyvää omaisuuden hoitoa ja käyttöä. On epätodennäköistä, että päätösvaltaa annettaisiin niille muutamalle lippukunnille, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä niin kauan kuin merkittävää omaisuutta on. Tätä on nyt harjoiteltu vajaa vuosi, ja seurauksena on ollut PoSaPa:n keskittyminen omaisuuskysymyksiin eli on jouduttu sitä haluamatta [http://tyjak.pyrkilo.fi/tyjak/index.php?title=Toimintalinja:Pohjois-Savon_Partiolaiset_ry_s%C3%A4ilyy_omaisuudenhoitoyhdistyksen%C3%A4&oldid=2137 toimintalinjaan "omaisuudenhoitoyhdistys"]. Jos alkaa näyttää siltä, ettei omaisuuskysymykseen saada 3/4-ehdon täyttävää ratkaisua, pidän hyvin todennäköisenä, että PoSaPa muutetaan pysyvästi omaisuudenhoitoyhdistykseksi. Tämähän ei vaadi kuin yksinkertaisen (50 %) enemmistön, eikä tarvitsisi edes perustaa mitään.
Koska muut eivät saaneet riittävää kannatusta, nollavaihtoehto jäi voimaan. Koska suuri osa PoSaPa:n jäsenistä toimii J-SP:ssä, he pysyvät PoSaPa:ssa ainoastaan valvomassa hyvää omaisuuden hoitoa ja käyttöä. On epätodennäköistä, että päätösvaltaa annettaisiin niille muutamalle lippukunnille, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä niin kauan kuin merkittävää omaisuutta on. Tätä on nyt harjoiteltu vajaa vuosi, ja seurauksena on ollut PoSaPa:n keskittyminen omaisuuskysymyksiin eli on jouduttu sitä haluamatta [http://tyjak.pyrkilo.fi/tyjak/index.php?title=Toimintalinja:Pohjois-Savon_Partiolaiset_ry_s%C3%A4ilyy_omaisuudenhoitoyhdistyksen%C3%A4&oldid=2137 toimintalinjaan "omaisuudenhoitoyhdistys"]. On hyvin todennäköisenä, että PoSaPa muutetaan pysyvästi omaisuudenhoitoyhdistykseksi. Tämähän ei vaadi kuin yksinkertaisen (50 %) enemmistön, eikä tarvitsisi edes perustaa mitään.
 
Tässä tilanteessa PoSaPa:ssa toimintaansa yrittävien lippukuntien alta siis vetäistään matto pois. Käytännössä tämä voi tapahtua määräämällä jäsenmaksu 0 €:ksi, jolloin kaikki jäsenet ovat äänioikeutettuja; tekemällä toimintasuunnitelma jossa kaikki piiritoimintaan liittyvä tehdään J-SP:n johdolla ja oma toiminta ainoastaan hoitaa taloutta; tai luopumalla piiristatuksesta. Piiristatus voi tosin hävitä joka tapauksessa, jos Suomen Partiolaisissa arvellaan, ettei toisen piirin sisällä toimiva 200 partiolaisen piiri voi täyttää velvoitteitaan.
 
==Päätös omaisuuden jakamisesta luovutettavaan ja PoSaPa:ssa säilytettävään osaan==
 
Tämä on entinen "Esitys 6: Jaetaan omaisuus kahteen osaan lippukuntien tai jäsenmäärien perusteella." Kuitenkin omaisuuden jakamiskysymys tulee itse asiassa vastaan jokaisessa edellä mainitussa esityksessä. Niinpä sitä on järkevää tarkastella omana, itsenäisenä kysymyksenään.
 
===Mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa piirin omaisuus PoSaPan ja J-SP:n kesken?===


Käytännössä lienee järkevää jakaa omaisuus siten, että kiinteä omaisuus (toimisto, asunto ja kalusto) siirtyy pääosan mukana, ja PoSaPa:lle jää ainoastaan rahaa. Hankalampi kysymys on se, Kuinka suuri osuus pitäisi irrottaa ja kuinka suuri jättää PoSaPa:an. Yleisenä kriteerinä voisi kai sanoa, että omaisuuden tarkoitus on varmistaa piiritason partiotoiminta Pohjois-Savossa. Niinpä jako pitäisi suorittaa siten, että se tukee tätä toimintaa.
Piirin kokouksen jälkeen 14.9.2008 tuli esille mahdollisia toimenpiteitä nykytilanteessa. Nämä konkretisoituivat allekirjoituslistoina, joissa vaadittiin seuraavien asioiden tuomista piirin syyskokoukseen. Asiat tulevat esityslistalle, jos vähintään 10 % piirin jäsenistä sitä kannattaa.
* Äänestyksessä ollut vaihtoehto 2 eli omaisuuden jakaminen uudestaan.
Lisäksi on kaksi ehdotusta toiminnan lakkauttamiseksi PoSaPa:ssa, jotta se voi rauhassa keskittyä omaisuuden hallinnointiin:
* Jäsenmaksun muuttaminen 0 €:ksi, jolloin kaikki jäsenet (myös maksamattomat) ovat äänioikeutettuja piirin kokouksissa.
* Piirin sääntöjen muuttaminen siten, että se lakkaa olemasta partiopiiri.


Tähän kysymykseen on useita mahdollisia vaihtoehtoja. Neljä perusteiltaan erilaista tapaa on esitelty.
===Toimintalinja: PoSaPan sulauttaminen J-SP:iin===
# Pohjoissavolaisten jäsenlippukuntien määrän suhteessa.
#* Laskentaperuste: päätöshetken tilanteessa J-SP:läisiksi lasketaan J-SP:n jäsenet ja jäsenyyttä hakeneet, PoSaPa:laisiksi ne PoSaPa:n jäsenet, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä eivätkä ole hakeneet jäsenyyttä. (Jos omaisuus jaetaan lippukuntien suhteessa 1.9.2008 tilanteen mukaan, osuus on 3/39 = 8%.)
# Piiriin kuuluvien pohjoissavolaisten partiolaisten määrän suhteessa.
#* Laskentaperuste: Lippukuntien viralliset jäsenmäärät jäsenmaksukauden päättyessä eli 31.7.2008. Jaottelu J-SP:läisiin ja PoSaPa:laisiin kuten yllä. (Jos omaisuus jaetaan jäsenmäärän 2007 suhteessa, PoSaPa:n osuus on 208/1963 = 11 %.)
# Siinä suhteessa kuin piirit tuottavat piiritason palveluja (mukaan lukien varsinainen partiotoiminta) pohjoissavolaisille partiolaisille.
#* Laskentaperuste: Palvelujen määrä arvioidaan talousarviossa esitettyjen rahamäärien perusteella.  Piiritason toiminnaksi lasketaan se toiminta, joka
#** välittömästi hyödyttää pohjoissavolaisia partiolaisia,
#** löytyy piirin toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta 2009,
#** ei ole selkeästi lippukuntatason toimintaa.
#* PoSaPa:n osalta kaikki toiminta lasketaan pohjoissavolaiseksi. J-SP:n osalta lasketaan koko piirin kattavista palveluista pohjoissavolaisten osuus seuraavasti:
#** Toimistopalveluista lasketaan siinä suhteessa kuin J-SP:n Kuopion-työntekijät ovat koko henkilökunnasta.
#** Piirin yleisistä tapahtumista ja koulutuksesta lasketaan siinä suhteessa kuin pohjoissavolaisia on koko piirin partiolaisten määrästä.
#** Vapaaehtoistoiminta lasketaan kertomalla edellinen kohta tapahtumista ja koulutuksesta kahdella.
#** Pohjois-Savon ulkopuolisia kiinteistöjä (esim. Partiokolkka) ei lasketa.
# Piirin kokous keskustelee asiasta ja päättää jonkin summan, joka jätetään PoSaPa:an. Muu omaisuus siirtyy.


==Päätöksenteon kannalta tärkeää==
Vaikka edellä mainittu omaisuuden jakamisesitys tulisikin uudestaan äänestykseen, ei ole mielekästä tuudittautua sen läpimenoon; sen verran vankkoja olivat mielipiteet. Niinpä tärkein kysymys kuuluukin, miten PoSaPan toiminta järjestetään tilanteessa, jossa omaisuutta ei saada sieltä pois. Tässä on luonnosteltu toimintalinjaa, joka on näillä reunaehdoilla kaikkien tavoitteiden (ainakin ääneen lausuttujen sellaisten) mukainen.


Epävirallisesti on myös mietitty PoSaPa:n purkamista, koska se on kutistunut selvästi kevään tilannetta pienemmäksi. Joka tapauksessa näyttää siltä, että omaisuuden eriyttäminen ja toiminnan jatkaminen ovat kaksi erillistä asiaa, jotka voidaan harkita erikseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin tehdään päätös omaisuuden mahdollisesta luovuttamisesta, ja sen jälkeen erikseen mietitään PoSaPa:n toiminnan jatkaminen.
Ensinnäkin varmistetaan, että kaikilla pohjoissavolaisilla lippukunnilla säilyy päätösvalta PoSaPan asioihin PoSaPan jäsenmaksusta riippumatta; useimmathan maksavat vain J-SP:n jäsenmaksun. Tähän on kaksi mahdollisuutta:
* Muutetaan sääntöjä siten, että jäsenmaksu ei ole äänioikeuden edellytys, vaan riittää että on hallituksen hyväksymä jäsen (näitä ovat pohjoissavolaiset lippukunnat ja partiojohtajat; piirin ulkopuolelta tuleva kaappaus ei siis onnistu). Ongelmana on, että tämä vaatii 2/3 enemmistön.
* Jos sääntöjä ei saada muutettua, voidaan yksinkertaisella enemmistöllä päättää jäsenmaksu 0 €:ksi, jolloin äänioikeus säilyy. Tällöin tosin PoSaPan jäsenlippukunnat eivät maksa lainkaan piirijäsenmaksua ja nämä tulot jäävät saamatta.


Päättäminen yhdistyksen toiminnan uudelleenjärjestelystä tai jopa purkamisesta on erityisen hankalaa, koska siinä on niin paljon liikkuvia osia. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että päätettävänä on lukuisia asioita, jotka kaikki ovat tärkeitä ja joista perustellusti voi olla monta mieltä. Kuitenkin vain muutamat päätösvaihtoehtojen yhdistelmät ovat järkeviä.  
Toiseksi varmistetaan, että omaisuus ja sen tuotto hyödyttää J-SP:ssä olevaa pohjoissavolaista piiritoimintaa. Tämä toteutetaan siten, että omaisuus luovutetaan J-SP:n käyttöön. Tämä voi käytännössä olla esimerkiksi:
* Piiritoimisto vuokrataan J-SP:lle ilmaiseksi. Yksiön tuotoilla maksetaan yhtiövastike.
* Piirin kalusto luovutetaan J-SP:n käyttöön ja hoidettavaksi.
* J-SP:n kanssa tehdään yhteinen toimintasuunnitelma siten, että J-SP:n pohjoissavolainen toiminta on samalla PoSaPan toimintaa. Toiminta organisoidaan J-SP:n kautta.
* PoSaPa budjetoi omat tulonsa siten, että ne kuluvat mainittuun yhteistoimintaan.
* Piirihallitus keskittyy hoitamaan omaisuutta ja ylläpitämään tarvittavia suhteita, sopimuksia ja yhteistyösuunnitelmia J-SP:hen, muihin partio-organisaatioihin ja ulkopuolisiin.


Seuraavassa on hahmoteltu päätöksentekomallia, jonka avulla jokin alla esitetyistä toimintamalleista voidaan toivottavasti riidattomasti valita -- riidattomasti tarkoittaa tässä sitä, että päätöksentekoprosessi voidaan hyväksyä yleisesti.
Kolmanneksi varmistetaan, että omaisuus ja sen tuotto hyödyttää ei-J-SP:läistä pohjoissavolaista piiritoimintaa.
* PoSaPa säilyttää itsellään käyttöoikeuden piiritoimistoon ja kalustoon.
* Jos PoSaPan jäsenlippukunnat haluavat järjestää J-SP-yhteistyön lisäksi jotain omaa piiritason toimintaa, tähän annetaan mahdollisuus. Toiminta kirjataan normaaliin tapaan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Hallitus ei kuitenkaan tätä toimintaa suunnittele ja järjestä.
* Piirin jäsenmaksu- ja valtionaputulot voidaan tarvittaessa käyttää tähän tarkoitukseen. Lippukuntien toimintaa ei kuitenkaan tueta; jos näin poikkeuksellisesti joskus tehdään, tuki kohdistetaan kaikkiin pohjoissavolaisiin lippukuntiin samalla tavalla.


Päätöksenteolle asetetaan seuraavat tavoitteet:
Neljänneksi normalisoidaan valtakunnalliset partiosuhteet siten, että J-SP edustaa kaikkia pohjoissavolaisia ulospäin. Ei-JSP:läiset voivat henkilöinä osallistua mihin tahansa valtakunnalliseen partiotoimintaan, mutta edustaessaan piiriä he edustavat J-SP:tä eivätkä PoSaPaa. PoSaPa luopuu seuraavista SP:n luottamustehtävistä ja -paikoista:
# Päätöksenteon jälkeen tiedetään mitä päätettiin.
* Jäsenkokous
# Päätöksentekoprosessi ei ole ristiriidassa laissa tai säännöissä asetettujen määräenemmistösäädösten kanssa.
* Partioneuvosto
# Päätöksenteko johtaa kaikissa tilanteissa lopputulokseen, joka on yksi toimintalinjoista.
* Laajennetut valiokunnat
# Päätöksenteko perustuu niin sanottuun pienimmän tappion periaatteeseen eli hyväksytyn lopputuloksen ja äänestäjän mielestä parhaan vaihtoehdon välisen hyvyyseron pitäisi olla keskimäärin mahdollisimman pieni. Keskustele tästä seuraamalla linkkiä: {{Keskustelulinkki|Mikä on päätöksenteon optimointikriteeri?}}


Tässä tilanteessa on huomattava, että päätöstilanne on erityisen hankala siksi, että eri toimintalinjat vaativat erisuuruisen määräenemmistön -- joko 1/2, 2/3 tai 3/4. Jotkin vaativat myös kaksi kokousta, toiset taas yhden. On siis pystyttävä ennakoimaan kaikki mahdolliset tilanteet kahdessa eri kokouksessa. Teoriassa vaihtoehdot ovat seuraavat.
===Perustelut===


{|{{prettytable}}
Tämä toimintalinja toteutuessaan varmistaa, että tärkeimmät ääneen lausutut tavoitteet täyttyvät:
! Toimintalinja
* Pääosa piiristä saa toimia J-SP:ssä kuten haluavat, ja omaisuus hyödyttää heidän toimintaansa.
! Määräenemmistö
* Ne, jotka eivät halua liittyä J-SP:hen, saavat jatkaa eristäytymistään ja saavat myös mahdollisuuden harjoittaa piiritoimintaa haluamassaan muodossa. Tämä on tosin mahdollista vain niin kauan, kuin SP pitää PoSaPaa partiopiirinä.
! Miten tulee päätökseksi
* Ne, jotka pelkäävät omaisuuden häviävän J-SP:n hallinnassa, pääsevät nyt kahdesti vuodessa PoSaPan kokouksissa valvomaan, että omaisuus säilyy.
|-----
* PoSaPa pääsee eroon valtakunnallisessa partiotoiminnassa kahden lautasen ongelmasta, joka on aiheuttanut aikamoista hämmästelyä.
| Purkaminen
| 2/3, kaksi kokousta
| Voittaa ensimmäisen JA toisen kokouksen
|-----
| Omaisuuden luovutus
| 3/4, yksi kokous
| Voittaa ensimmäisen TAI toisen kokouksen
|-----
| Jatkaminen
| 1/3 tai 1/4, yksi kokous
| Jää voimaan ellei purkaminen tai luovutus toteudu
|}


{{Pohjoissavolaiset lippukunnat}}
{{Pohjoissavolaiset lippukunnat}}

Versio 15. syyskuuta 2008 kello 20.51


Mistä ollaan päättämässä?

Vuoden aikana useimmat Pohjois-Savon Partiolaisten (PoSaPan) lippukunnista ovat liittyneet Järvi-Suomen Partiolaisten (JSP) jäseniksi. PoSaPaa ei silti ole haluttu purkaa, koska muutama lippukunta haluaa pitää sitä kotipiirinään. Monet JSP:hen siirtyneet lippukunnat ovat pysyneet myös PoSaPa:n jäseninä, koska ne haluavat olla päättämässä piirin omaisuuden käyttämisestä. Tilanne on monella tavalla ongelmallinen, ja kevätkokouksessa oltiinkin yksimielisiä siitä, että PoSaPa:n omaisuus (piiritoimisto ja yksiö, arvo yhteensä n. 150000 €) ja nykyinen, pienentynyt toiminta pitää eriyttää.

Ylimääräinen kokous päätti

Asiasta päättämään kutsuttiin piirin ylimääräinen kokous 14.9.2008 klo 14.00 Ruokoniemen leirikeskuksessa Siilinjärvellä. Keskusteluissa oli esillä piirihallituksen nimittämän työryhmän hahmottelemia erilaisia toimintavaihtoehtoja. Näistä voit lukea tarkemmin tämän sivun aiemmasta versiosta. Kokouksessa ehdotettiin useita erilaisia toimintalinjoja, jotka olivat hahmoteltujen kaltaisia, mutta kokouksessa niitä vielä täsmennettiin. Neljää eri vaihtoehtoa esitettiin ja kannatettiin:

  1. Perustetaan uusi säätiö tukemaan pohjoissavolaista partiotoimintaa. Koko PoSaPan omaisuus luovutetaan säätiölle.
  2. Jaetaan omaisuus J-SP:läisten ja ei-J-SP:läisten kesken lippukuntien jäsenmäärän suhteessa. J-SP:läisten osa luovutetaan J-SP:hen, toinen osa pysyy PoSaPassa.
  3. Luovutetaan koko omaisuus J-SP:lle sillä ehdolla, että piiritoimisto säilyy Kuopiossa vähintään viisi vuotta.
  4. Luovutetaan koko omaisuus J-SP:lle ehdoitta.

Jokaista ehdotusta äänestettiin nollavaihtoehtoa eli nykytilaa vastaan. Äänestyksen tulos oli seuraava:

  1. Säätiö: 46 puolesta, 22 vastaan
  2. Jakaminen: 40 puolesta, 28 vastaan
  3. Ehdollisena luovutus: 37 puolesta, 31 vastaan
  4. Luovutus ehdoitta: 39 puolesta, 29 vastaan.


Yksikään vaihtoehto ei siis saanut vaadittua 3/4 enemmistöä, joten nollavaihtoehto eli nykytila jäi voimaan.

Osallistu keskusteluun

Voit osallistua keskusteluun kirjoittamalla näille internet-sivuille (klikkaa sivun ylälaidasta keskustelu) tai piirin nettisivuille, lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai lähettämällä postia piirihallituksen jäsenille (esim. Anne Jalkanen: anne.jalkanen(a)gmail.com, Taivaanpankontie 1 A 20, 70200 Kuopio, 050–5179337). Kaikki saamamme palaute kerätään tiivistettynä näille internet-sivuille.

Piirin varsinainen kokous on 26.10. Se käsittelee sääntömääräiset asiat siltä pohjalta kuin ylimääräinen kokous on päättänyt piiriä eteenpäin viedä.

Vaihtoehto eteenpäin

Yleistä

  • Partiopiirin tärkeimpänä ääneen lausuttuna, omaisuuteen liittyvänä tehtävänä on ylläpitää piiritoimistoa, jossa on toimintaa tukeva työntekijä ja retkeilytarvikkeiden lainausta. Nyt keskusteltavilla omaisuusjärjestelyillä ei ole tähän asiaan juuri vaikutusta. Ainoastaan J-SP:llä (ja Kalakukkopartiolla) on mahdollisuus palkata työntekijä. PoSaPan omaisuudella voidaan varmistaa sopiva tila muttei työntekijää.
  • Toinen piirin olennainen tehtävä on koulutus. Omaisuuden avulla voidaan tukea koulutusta, mutta kriittinen resurssi ovat kouluttajat, ei raha.

Nollavaihtoehto: Omaisuus jää PoSaPa:an

Koska muut eivät saaneet riittävää kannatusta, nollavaihtoehto jäi voimaan. Koska suuri osa PoSaPa:n jäsenistä toimii J-SP:ssä, he pysyvät PoSaPa:ssa ainoastaan valvomassa hyvää omaisuuden hoitoa ja käyttöä. On epätodennäköistä, että päätösvaltaa annettaisiin niille muutamalle lippukunnille, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä niin kauan kuin merkittävää omaisuutta on. Tätä on nyt harjoiteltu vajaa vuosi, ja seurauksena on ollut PoSaPa:n keskittyminen omaisuuskysymyksiin eli on jouduttu sitä haluamatta toimintalinjaan "omaisuudenhoitoyhdistys". On hyvin todennäköisenä, että PoSaPa muutetaan pysyvästi omaisuudenhoitoyhdistykseksi. Tämähän ei vaadi kuin yksinkertaisen (50 %) enemmistön, eikä tarvitsisi edes perustaa mitään.

Piirin kokouksen jälkeen 14.9.2008 tuli esille mahdollisia toimenpiteitä nykytilanteessa. Nämä konkretisoituivat allekirjoituslistoina, joissa vaadittiin seuraavien asioiden tuomista piirin syyskokoukseen. Asiat tulevat esityslistalle, jos vähintään 10 % piirin jäsenistä sitä kannattaa.

  • Äänestyksessä ollut vaihtoehto 2 eli omaisuuden jakaminen uudestaan.

Lisäksi on kaksi ehdotusta toiminnan lakkauttamiseksi PoSaPa:ssa, jotta se voi rauhassa keskittyä omaisuuden hallinnointiin:

  • Jäsenmaksun muuttaminen 0 €:ksi, jolloin kaikki jäsenet (myös maksamattomat) ovat äänioikeutettuja piirin kokouksissa.
  • Piirin sääntöjen muuttaminen siten, että se lakkaa olemasta partiopiiri.

Toimintalinja: PoSaPan sulauttaminen J-SP:iin

Vaikka edellä mainittu omaisuuden jakamisesitys tulisikin uudestaan äänestykseen, ei ole mielekästä tuudittautua sen läpimenoon; sen verran vankkoja olivat mielipiteet. Niinpä tärkein kysymys kuuluukin, miten PoSaPan toiminta järjestetään tilanteessa, jossa omaisuutta ei saada sieltä pois. Tässä on luonnosteltu toimintalinjaa, joka on näillä reunaehdoilla kaikkien tavoitteiden (ainakin ääneen lausuttujen sellaisten) mukainen.

Ensinnäkin varmistetaan, että kaikilla pohjoissavolaisilla lippukunnilla säilyy päätösvalta PoSaPan asioihin PoSaPan jäsenmaksusta riippumatta; useimmathan maksavat vain J-SP:n jäsenmaksun. Tähän on kaksi mahdollisuutta:

  • Muutetaan sääntöjä siten, että jäsenmaksu ei ole äänioikeuden edellytys, vaan riittää että on hallituksen hyväksymä jäsen (näitä ovat pohjoissavolaiset lippukunnat ja partiojohtajat; piirin ulkopuolelta tuleva kaappaus ei siis onnistu). Ongelmana on, että tämä vaatii 2/3 enemmistön.
  • Jos sääntöjä ei saada muutettua, voidaan yksinkertaisella enemmistöllä päättää jäsenmaksu 0 €:ksi, jolloin äänioikeus säilyy. Tällöin tosin PoSaPan jäsenlippukunnat eivät maksa lainkaan piirijäsenmaksua ja nämä tulot jäävät saamatta.

Toiseksi varmistetaan, että omaisuus ja sen tuotto hyödyttää J-SP:ssä olevaa pohjoissavolaista piiritoimintaa. Tämä toteutetaan siten, että omaisuus luovutetaan J-SP:n käyttöön. Tämä voi käytännössä olla esimerkiksi:

  • Piiritoimisto vuokrataan J-SP:lle ilmaiseksi. Yksiön tuotoilla maksetaan yhtiövastike.
  • Piirin kalusto luovutetaan J-SP:n käyttöön ja hoidettavaksi.
  • J-SP:n kanssa tehdään yhteinen toimintasuunnitelma siten, että J-SP:n pohjoissavolainen toiminta on samalla PoSaPan toimintaa. Toiminta organisoidaan J-SP:n kautta.
  • PoSaPa budjetoi omat tulonsa siten, että ne kuluvat mainittuun yhteistoimintaan.
  • Piirihallitus keskittyy hoitamaan omaisuutta ja ylläpitämään tarvittavia suhteita, sopimuksia ja yhteistyösuunnitelmia J-SP:hen, muihin partio-organisaatioihin ja ulkopuolisiin.

Kolmanneksi varmistetaan, että omaisuus ja sen tuotto hyödyttää ei-J-SP:läistä pohjoissavolaista piiritoimintaa.

  • PoSaPa säilyttää itsellään käyttöoikeuden piiritoimistoon ja kalustoon.
  • Jos PoSaPan jäsenlippukunnat haluavat järjestää J-SP-yhteistyön lisäksi jotain omaa piiritason toimintaa, tähän annetaan mahdollisuus. Toiminta kirjataan normaaliin tapaan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Hallitus ei kuitenkaan tätä toimintaa suunnittele ja järjestä.
  • Piirin jäsenmaksu- ja valtionaputulot voidaan tarvittaessa käyttää tähän tarkoitukseen. Lippukuntien toimintaa ei kuitenkaan tueta; jos näin poikkeuksellisesti joskus tehdään, tuki kohdistetaan kaikkiin pohjoissavolaisiin lippukuntiin samalla tavalla.

Neljänneksi normalisoidaan valtakunnalliset partiosuhteet siten, että J-SP edustaa kaikkia pohjoissavolaisia ulospäin. Ei-JSP:läiset voivat henkilöinä osallistua mihin tahansa valtakunnalliseen partiotoimintaan, mutta edustaessaan piiriä he edustavat J-SP:tä eivätkä PoSaPaa. PoSaPa luopuu seuraavista SP:n luottamustehtävistä ja -paikoista:

  • Jäsenkokous
  • Partioneuvosto
  • Laajennetut valiokunnat

Perustelut

Tämä toimintalinja toteutuessaan varmistaa, että tärkeimmät ääneen lausutut tavoitteet täyttyvät:

  • Pääosa piiristä saa toimia J-SP:ssä kuten haluavat, ja omaisuus hyödyttää heidän toimintaansa.
  • Ne, jotka eivät halua liittyä J-SP:hen, saavat jatkaa eristäytymistään ja saavat myös mahdollisuuden harjoittaa piiritoimintaa haluamassaan muodossa. Tämä on tosin mahdollista vain niin kauan, kuin SP pitää PoSaPaa partiopiirinä.
  • Ne, jotka pelkäävät omaisuuden häviävän J-SP:n hallinnassa, pääsevät nyt kahdesti vuodessa PoSaPan kokouksissa valvomaan, että omaisuus säilyy.
  • PoSaPa pääsee eroon valtakunnallisessa partiotoiminnassa kahden lautasen ongelmasta, joka on aiheuttanut aikamoista hämmästelyä.
Kaikki pohjoissavolaiset lippukunnat ja äänimäärät J-SP:ssä ja PoSaPa:ssa (tilanne 1.9.2008; äänimäärät 31.7.2007 tilanteen mukaan).
  • Alapitkän Metsämyyrät ry 1 / 1
  • Iisalmen Korventytöt ry 1 / 2
  • Iisalmen Korvenveikot ry 1 / 2
  • Juankosken Korpikulkurit ry 1 / 2
  • Järvisissit ry 2 / 3
  • Kaavin Kiehiset ry 1 / 2
  • Kallan Kontiot ry 1 / 1
  • Kallan Tiirat ry (3) / 5
  • Kallan Tytöt ry 2 / 4
  • Karttulan Kannonkiertäjät ry 2 / 3
  • Keiteleen Saukot ry 1 / 2
  • Kinahmin Kiipijät ry 1 / 2
  • Kiuru-Partio ry 1 / 1
  • Kuilun Kulkijat ry 3 / 6
  • Kuopion Eräversot ry 1 / 1
  • Kuopion Kurjenmiekat ry 2 / 3
  • Kuopion Metsäpojat ry 2 / 3
  • Kuopion opiskelijapartiolaiset ry (KUOPPA) 1 / 1
  • Lapinlahden Siniveikot ry 2 / 4
  • Leijona Tytöt ry 2 / 3
  • Lepikon Tarpojat ry 1 / 2
  • Länsirannan partiolaiset ry 1 / 2
  • Maaningan Maahiset ry (1) / 2
  • Männistön Nuotta ry 1 / 1
  • Petosen Polunetsijät ry 2 / 3
  • Puijon Pakertajat ry 3 / 6
  • Puijon Pojat  ? / ?
  • Rautalammin Rautiaiset ry 1 / 2
  • Rautavaaran Korvenkulkijat ry 1 / 1
  • Riistaveden Vaarunvartijat ry 1 / 2
  • Soisalon Samoilijat ry 2 / 3
  • Sonkapartio ry 2 / 3
  • Suonenjoen Sirkut ja Sotkat ry 2 / 3
  • Sutelan Hukat ry 2 / 3
  • Talaspartio ry 1 / 2
  • Tervaspartio ry (2) / 3
  • Tuusniemen Tuohiset 0 / 0
  • Vehmerin Vaeltajat ry 1 / 2
  • Vesannon Partiolaiset ry 1 / 2
Lippukunnat, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä. Näiden osalta äänimäärä on sulkeissa ja tarkoittaa sitä määrää jonka lippukunta saisi liittyessään J-SP:hen.
  • Kallan Tiirat ry (3) / 5
  • Maaningan Maahiset ry (1) / 2
  • Tervaspartio ry (2) / 3
J-SP:hen kuulumattomien lippukuntien jäsenmäärä on 208 (11% entisestä PoSaPa:sta) ja J-SP:hen kuuluvien 1581, yhteensä 1963 (tilanne 31.7.2007).

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Partiolaisten_toimintalinjat_Pohjois-Savossa&oldid=2198”