Partiolaisten toimintalinjat Pohjois-Savossa

Mistä ollaan päättämässä?

Vuoden aikana useimmat Pohjois-Savon Partiolaisten (PoSaPan) lippukunnista ovat liittyneet Järvi-Suomen Partiolaisten (JSP) jäseniksi. PoSaPaa ei silti ole haluttu purkaa, koska muutama lippukunta haluaa pitää sitä kotipiirinään. Monet JSP:hen siirtyneet lippukunnat ovat pysyneet myös PoSaPa:n jäseninä, koska ne haluavat olla päättämässä piirin omaisuuden käyttämisestä. Tilanne on monella tavalla ongelmallinen, ja kevätkokouksessa oltiinkin yksimielisiä siitä, että PoSaPa:n omaisuus (piiritoimisto ja yksiö, arvo yhteensä n. 150000 €) ja nykyinen, pienentynyt toiminta pitää eriyttää.

Tätä eriyttämistä on valmistellut piirihallituksen nimittämä työryhmä, joka on lukuisten ihmisten kanssa keskusteltuaan kuullut neljän erilaisen toimintalinjan mukaisia ehdotuksia:

1. Perustetaan säätiö, joka hallinnoi omaisuutta ja tukee tuotoilla partiotoimintaa Pohjois-Savossa.
2. Luovutetaan omaisuus Partiotalosäätiölle. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin, koska Partiotalosäätiön säännöt rajaavat sen toiminnan Kuopioon, eikä sääntöjen muutos ole näköpiirissä.
3. Luovutetaan omaisuus Järvi-Suomen Partiolaisille.
4. Luovutetaan omaisuus Järvi-Suomen Partiolaisille ehdollisena siten, että omaisuus rahastoidaan ja tuoton käytöstä tehdään sopimus piirien kesken.
5. Myydään omaisuus ja jaetaan se lippukunnille.
6. Jaetaan omaisuus kahteen osaan lippukuntien tai jäsenmäärien perusteella. J-SP:iin kuuluvat lippukunnat vievät omaisuutensa J-SP:iin, loppuosa jää PoSaPa:an jääneiden lippukuntien käyttöön.

Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot vaativat 3/4 enemmistön toteutuakseen. Jos enemmistöä ei saavuteta, toteutuu nollavaihtoehto:

0. Omaisuus jää PoSaPa:n hallintaan. PoSaPa vastaa omaisuuden tuottojen kanavoimisesta pohjoissavolaiseen partiotoimintaan.

Ylimääräinen kokous päättää

Asiasta päättämään on kutsuttu piirin ylimääräinen kokous 14.9.2008 klo 14.00 Ruokoniemen leirikeskuksessa Siilinjärvellä. Koska omaisuuden luovuttaminen vaatii 3/4 enemmistön kokouksessa, on kokouksen oltava asiasta varsin yksimielinen. Jotta tällainen yhteinen tahtotila voidaan saavuttaa, pitää kaikilla olla aikaa ja mahdollisuuksia keskustella ja punnita kaikkia vaihtoehtoja huolella. Toisaalta, jotta kokouksessa todella saadaan aikaan piirin tahtoa vastaavat päätökset, täytyy kokous vetää läpi niin, että keskusteluissa huomio kiinnitetään varsinaiseen asiaan eikä joihinkin satunnaisiin kysymyksiin tai yllättäen esitettyihin välistävetoihin. Samoin päätöksentekomenettelyn pitää olla johdonmukainen ja selkeä, jotta se johtaa piirin tahdon mukaiseen lopputulokseen, mikä se sitten onkin.

Tavoitteena on siis mahdollisimman hyvin ennakoitava prosessi, jossa kaikkien mielipiteet kuullaan. Tämän takia järjestetään kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta keskustelutilaisuus, jossa sovitaan varsinaisen kokouksen asialista, käydään läpi mahdolliset päätösvaihtoehdot, ja tarkennetaan niiden sisältöä. TARKOITUKSENA ON, ETTÄ KOKOUKSESSA ASIALISTAA EI ENÄÄ MUUTETA EIKÄ UUSIA PÄÄTÖSVAIHTOEHTOJA EHDOTETA. Vaikka tätä ei voi tietenkään kieltää (onhan siihen lainkin mukaan oikeus), voidaan pitää älyllisenä laiskuutena sitä, jos jättää nyt tarjotut vaikutusmahdollisuudet käyttämättä.

Äänestyskäytäntö

Piirin ylimääräinen kokous keskustelee 14.9. yhdessä tehdyn esityslistan pohjalta ja tekee päätöksen omaisuuden ja toiminnan mahdollisesta eriyttämisestä. Ehdotettu äänestyskäytäntö on seuraava: Järjestetään tarvittaessa kolme äänestyskierrosta. Jos tulee vain yksi kannatettu esitys, se voittaa yksimielisesti. Jos tulee useampia kannatettuja esityksiä, järjestetään ensimmäinen äänestyskierros:

1. Jokainen kannatettu esitys äänestetään erikseen ns. nollavaihtoehtoa eli "PoSaPa:n omaisuutta ei eriytetä eikä luovuteta" vastaan. Kaikkia esityksiä äänestetään yhdellä kertaa ja yhdellä äänestyslipulla. Äänestyskysymykset siis kuuluvat: "Onko esitys 1 (2, 3 jne) parempi kuin nollavaihtoehto? Kyllä/Ei." Näin minimoidaan taktikoinnin mahdollisuus, koska kokousedustajien kannattaa miettiä yksinomaan omaa mielipidettään esitysten paremmuudesta. Jos tietty esitys ei saa 3/4 äänistä, sillä ei ole lain vaatimaa määräenemmistöä ja se hylätään. Hyväksyttyjen eli yli 3/4 kannatuksen saaneiden esitysten väliltä suoritetaan uusi äänestys, jos niitä on enemmän kuin yksi. Jos yksikään esitys ei saa 3/4 enemmistöä, nollavaihtoehto voittaa.
2. Toisella kierroksella äänestetään hyväksyttyjen esitysten väliltä. Nyt vain yhtä vaihtoehtoa saa äänestää. Jos mikään esitys ei saa yli 50% annetuista äänistä, järjestetään kolmas kierros.
3. Kolmannella kierroksella voi äänestää vain kahta toisella kierroksella eniten ääniä saanutta esitystä. Yksinkertaisen enemmistön saanut vaihtoehto voittaa. Toisen ja kolmannen kierroksen käytäntö on siis sama kuin presidentinvaaleissa.

Osallistu keskusteluun

Voit osallistua keskusteluun kirjoittamalla näille internet-sivuille (klikkaa sivun ylälaidasta keskustelu) tai piirin nettisivuille, lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai lähettämällä postia piirihallituksen jäsenille (esim. Anne Jalkanen: anne.jalkanen@gmail.com, Taivaanpankontie 1 A 20, 70200 Kuopio, 050–5179337). Kaikki saamamme palaute kerätään tiivistettynä näille internet-sivuille.

Esityslista piirin ylimääräiseen kokoukseen lähtee pian keskustelutilaisuuden jälkeen. Tämän jälkeenkin voi keskustelua vapaasti käydä, mutta uusia päätösesityksiä ei enää tehdä.

Piirin ylimääräinen kokous keskustelee 14.9. yhdessä tehdyn esityslistan pohjalta ja tekee päätöksen omaisuuden ja toiminnan mahdollisesta eriyttämisestä. Piirin varsinainen kokous on 26.10. Se käsittelee sääntömääräiset asiat siltä pohjalta kuin ylimääräinen kokous on päättänyt piiriä eteenpäin viedä.

Eri esitysten yksityiskohtia ja todennäköisiä seurauksia

Yleistä

• Partiopiirin tärkeimpänä ääneen lausuttuna, omaisuuteen liittyvänä tehtävänä on ylläpitää piiritoimistoa, jossa on toimintaa tukeva työntekijä ja retkeilytarvikkeiden lainausta. Nyt keskusteltavilla omaisuusjärjestelyillä ei ole tähän asiaan juuri vaikutusta. Ainoastaan J-SP:llä (ja Kalakukkopartiolla) on mahdollisuus palkata työntekijä. PoSaPan omaisuudella voidaan varmistaa sopiva tila muttei työntekijää.
• Toinen piirin olennainen tehtävä on koulutus. Omaisuuden avulla voidaan tukea koulutusta, mutta kriittinen resurssi ovat kouluttajat, ei raha.
• Jokaisessa esityksessä jokin osa omaisuudesta on jätettävä PoSaPa:an, jotta voidaan turvata sen partiotoiminta.

Esitys 1: Perustetaan uusi säätiö

Luonnos mahdollisesti perustettavan säätiön säännöistä löytyy näiltä sivuilta. Säätiötä varten perustetaan hallitus, joka vastaa säätiön asioista ja sen omaisuuden hoidosta.

+ Säilytetään päätösvalta omaisuudesta Pohjois-Savossa.

+ Jos J-SP:lle käy kehnosti, PoSaPa:n omaisuus ei siinä rytäkässä häviä.

- Omaisuutta joudutaan hoitamaan harrastuspohjalta (ei palkattua työntekijää).

- Säätiön perustaminen maksaa 840 €.

- Jos säätiö tulkitaan ei-yleishyödylliseksi, se joutuu veronalaiseksi. Toisaalta, verotuskäytännöt ovat muuttumassa ja yhdistyksetkin voivat joutua veronalaiseksi.

Esitys 2: Luovutetaan omaisuus Partiotalosäätiölle

+ Ei tarvita uusia organisaatioita

+ Partiotalosäätiön nykyinenkin toimenkuva on kiinteistöjen omistamista ja ylläpitoa.

- Partiotalosäätiön toiminta-alue on Kuopio. Tämän takia omaisuudella ei voi tukea lippukuntia, vaan tuotot käytännössä jouduttaisiin käyttämään piiritoimiston ylläpitoon ja varusteluun. Toisaalta tätä voidaan pitää hyvänäkin.

- Partiotalosäätiö ottaa lahjoituksen vastaan vain, jos päätös tehdään riidatta ja yksimielisesti.

Esitys 4: Luovutetaan omaisuus Järvi-Suomen Partiolaisille ehdollisena

Luovutetaan omaisuus ehdollisena siten, että omaisuus rahastoidaan ja tuoton käytöstä tehdään sopimus piirien kesken. Tähän mennessä ei ole kuvattu niitä ehtoja, joilla omaisuus luovutetaan. Käytännössä tämä tarkoittanee, että piirin kokous voi antaa jotain yleisevästystä, mutta piirihallitus kirjoittaa harkintansa mukaiset ehdot luovutuskirjaa varten.

Esitys 5: Myydään omaisuus ja jaetaan se lippukunnille

- Tätä on esitetty mutta kukaan ei ole kannattanut.

Esitys 6: Jaetaan omaisuus kahteen osaan lippukuntien tai jäsenmäärien perusteella

J-SP:iin kuuluvat lippukunnat vievät omaisuutensa J-SP:iin, loppuosa jää PoSaPa:an jääneiden lippukuntien käyttöön. Jos omaisuus jaetaan jäsenmäärän 2007 suhteessa, PoSaPa:n osuus on 208/1963 = 11 %. Jos se jaetaan lippukuntien suhteessa, osuus on 3/39 = 8%. Käytännössä esitys on hyvin lähellä esitystä 3.

Mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa piirin omaisuus PoSaPan ja J-SP:n kesken?

Käytännössä lienee järkevää jakaa omaisuus siten, että kiinteä omaisuus (toimisto, asunto ja kalusto) siirtyy pääosan mukana, ja PoSaPa:lle jää ainoastaan rahaa. Hankalampi kysymys on se, Kuinka suuri osuus pitäisi irrottaa ja kuinka suuri jättää PoSaPa:an.

Tähän kysymykseen on useita mahdollisia vaihtoehtoja. Neljä perusteiltaan erilaista tapaa on esitelty.

1. Pohjoissavolaisten jäsenlippukuntien määrän suhteessa.
   • Laskentaperuste: päätöshetken tilanteessa J-SP:läisiksi lasketaan J-SP:n jäsenet ja jäsenyyttä hakeneet, PoSaPa:laisiksi ne PoSaPa:n jäsenet, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä eivätkä ole hakeneet jäsenyyttä.
2. Piiriin kuuluvien pohjoissavolaisten partiolaisten määrän suhteessa.
   • Laskentaperuste: Lippukuntien viralliset jäsenmäärät jäsenmaksukauden päättyessä eli 31.7.2008. Jaottelu J-SP:läisiin ja PoSaPa:laisiin kuten yllä.
3. Siinä suhteessa kuin piirit tuottavat piiritason palveluja (mukaan lukien varsinainen partiotoiminta) pohjoissavolaisille partiolaisille.
   • Laskentaperuste: Palvelujen määrä arvioidaan talousarviossa esitettyjen rahamäärien perusteella. Piiritason toiminnaksi lasketaan se toiminta, joka
     • välittömästi hyödyttää pohjoissavolaisia partiolaisia,
     • löytyy piirin toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta 2009,
     • ei ole selkeästi lippukuntatason toimintaa.
   • PoSaPa:n osalta kaikki toiminta lasketaan pohjoissavolaiseksi. J-SP:n osalta lasketaan koko piirin kattavista palveluista pohjoissavolaisten osuus seuraavasti:
     • Toimistopalveluista lasketaan siinä suhteessa kuin J-SP:n Kuopion-työntekijät ovat koko henkilökunnasta.
     • Piirin yleisistä tapahtumista ja koulutuksesta lasketaan siinä suhteessa kuin pohjoissavolaisia on koko piirin partiolaisten määrästä.
     • Vapaaehtoistoiminta lasketaan kertomalla edellinen kohta tapahtumista ja koulutuksesta kahdella.
     • Pohjois-Savon ulkopuolisia kiinteistöjä (esim. Partiokolkka) ei lasketa.
4. Piirin kokous keskustelee asiasta ja päättää jonkin summan, joka jätetään PoSaPa:an. Muu omaisuus siirtyy.

Nollavaihtoehto: Omaisuus jää PoSaPa:an

Jos mitään muuta esitystä ei hyväksytä, tämä jää voimaan. Hyvin harva tätä vaihtoehtoa ääneen kannattaa, mutta senkin vaikutuksia on syytä huolellisesti miettiä. Koska suuri osa PoSaPa:n jäsenistä toimii J-SP:ssä, he pysyvät PoSaPa:ssa ainoastaan valvomassa hyvää omaisuuden hoitoa ja käyttöä. On epätodennäköistä, että päätösvaltaa annettaisiin niille muutamalle lippukunnille, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä niin kauan kuin merkittävää omaisuutta on. Tätä on nyt harjoiteltu vajaa vuosi, ja seurauksena on ollut PoSaPa:n keskittyminen omaisuuskysymyksiin eli on jouduttu sitä haluamatta toimintalinjaan "omaisuudenhoitoyhdistys". Jos alkaa näyttää siltä, ettei omaisuuskysymykseen saada 3/4-ehdon täyttävää ratkaisua, pidän hyvin todennäköisenä, että PoSaPa muutetaan pysyvästi omaisuudenhoitoyhdistykseksi. Tämähän ei vaadi kuin yksinkertaisen (50 %) enemmistön, eikä tarvitsisi edes perustaa mitään.

Tässä tilanteessa PoSaPa:ssa toimintaansa yrittävien lippukuntien alta siis vetäistään matto pois. Käytännössä tämä voi tapahtua määräämällä jäsenmaksu 0 €:ksi, jolloin kaikki jäsenet ovat äänioikeutettuja; tekemällä toimintasuunnitelma jossa kaikki piiritoimintaan liittyvä tehdään J-SP:n johdolla ja oma toiminta ainoastaan hoitaa taloutta; tai luopumalla piiristatuksesta. Piiristatus voi tosin hävitä joka tapauksessa, jos Suomen Partiolaisissa arvellaan, ettei toisen piirin sisällä toimiva 200 partiolaisen piiri voi täyttää velvoitteitaan.

Päätöksenteon kannalta tärkeää

Epävirallisesti on myös mietitty PoSaPa:n purkamista, koska se on kutistunut selvästi kevään tilannetta pienemmäksi. Joka tapauksessa näyttää siltä, että omaisuuden eriyttäminen ja toiminnan jatkaminen ovat kaksi erillistä asiaa, jotka voidaan harkita erikseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin tehdään päätös omaisuuden mahdollisesta luovuttamisesta, ja sen jälkeen erikseen mietitään PoSaPa:n toiminnan jatkaminen.

Päättäminen yhdistyksen toiminnan uudelleenjärjestelystä tai jopa purkamisesta on erityisen hankalaa, koska siinä on niin paljon liikkuvia osia. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että päätettävänä on lukuisia asioita, jotka kaikki ovat tärkeitä ja joista perustellusti voi olla monta mieltä. Kuitenkin vain muutamat päätösvaihtoehtojen yhdistelmät ovat järkeviä.

Seuraavassa on hahmoteltu päätöksentekomallia, jonka avulla jokin alla esitetyistä toimintamalleista voidaan toivottavasti riidattomasti valita -- riidattomasti tarkoittaa tässä sitä, että päätöksentekoprosessi voidaan hyväksyä yleisesti.

Päätöksenteolle asetetaan seuraavat tavoitteet:

1. Päätöksenteon jälkeen tiedetään mitä päätettiin.
2. Päätöksentekoprosessi ei ole ristiriidassa laissa tai säännöissä asetettujen määräenemmistösäädösten kanssa.
3. Päätöksenteko johtaa kaikissa tilanteissa lopputulokseen, joka on yksi toimintalinjoista.
4. Päätöksenteko perustuu niin sanottuun pienimmän tappion periaatteeseen eli hyväksytyn lopputuloksen ja äänestäjän mielestä parhaan vaihtoehdon välisen hyvyyseron pitäisi olla keskimäärin mahdollisimman pieni. Keskustele tästä seuraamalla linkkiä: D↷

Tässä tilanteessa on huomattava, että päätöstilanne on erityisen hankala siksi, että eri toimintalinjat vaativat erisuuruisen määräenemmistön -- joko 1/2, 2/3 tai 3/4. Jotkin vaativat myös kaksi kokousta, toiset taas yhden. On siis pystyttävä ennakoimaan kaikki mahdolliset tilanteet kahdessa eri kokouksessa. Teoriassa vaihtoehdot ovat seuraavat.

Toimintalinja	Määräenemmistö	Miten tulee päätökseksi
Purkaminen	2/3, kaksi kokousta	Voittaa ensimmäisen JA toisen kokouksen
Omaisuuden luovutus	3/4, yksi kokous	Voittaa ensimmäisen TAI toisen kokouksen
Jatkaminen	1/3 tai 1/4, yksi kokous	Jää voimaan ellei purkaminen tai luovutus toteudu

Kaikki pohjoissavolaiset lippukunnat ja äänimäärät J-SP:ssä ja PoSaPa:ssa (tilanne 1.9.2008; äänimäärät 31.7.2007 tilanteen mukaan).
Alapitkän Metsämyyrät ry 1 / 1 Iisalmen Korventytöt ry 1 / 2 Iisalmen Korvenveikot ry 1 / 2 Juankosken Korpikulkurit ry 1 / 2 Järvisissit ry 2 / 3 Kaavin Kiehiset ry 1 / 2 Kallan Kontiot ry 1 / 1 Kallan Tiirat ry (3) / 5 Kallan Tytöt ry 2 / 4 Karttulan Kannonkiertäjät ry 2 / 3 Keiteleen Saukot ry 1 / 2 Kinahmin Kiipijät ry 1 / 2 Kiuru-Partio ry 1 / 1 Kuilun Kulkijat ry 3 / 6 Kuopion Eräversot ry 1 / 1 Kuopion Kurjenmiekat ry 2 / 3 Kuopion Metsäpojat ry 2 / 3 Kuopion opiskelijapartiolaiset ry (KUOPPA) 1 / 1 Lapinlahden Siniveikot ry 2 / 4 Leijona Tytöt ry 2 / 3 Lepikon Tarpojat ry 1 / 2 Länsirannan partiolaiset ry 1 / 2 Maaningan Maahiset ry (1) / 2 Männistön Nuotta ry 1 / 1 Petosen Polunetsijät ry 2 / 3 Puijon Pakertajat ry 3 / 6 Puijon Pojat  ? / ? Rautalammin Rautiaiset ry 1 / 2 Rautavaaran Korvenkulkijat ry 1 / 1 Riistaveden Vaarunvartijat ry 1 / 2 Soisalon Samoilijat ry 2 / 3 Sonkapartio ry 2 / 3 Suonenjoen Sirkut ja Sotkat ry 2 / 3 Sutelan Hukat ry 2 / 3 Talaspartio ry 1 / 2 Tervaspartio ry (2) / 3 Tuusniemen Tuohiset 0 / 0 Vehmerin Vaeltajat ry 1 / 2 Vesannon Partiolaiset ry 1 / 2
Lippukunnat, jotka eivät ole J-SP:n jäseniä. Näiden osalta äänimäärä on sulkeissa ja tarkoittaa sitä määrää jonka lippukunta saisi liittyessään J-SP:hen.
Kallan Tiirat ry (3) / 5 Maaningan Maahiset ry (1) / 2 Tervaspartio ry (2) / 3
J-SP:hen kuulumattomien lippukuntien jäsenmäärä on 208 (11% entisestä PoSaPa:sta) ja J-SP:hen kuuluvien 1581, yhteensä 1963 (tilanne 31.7.2007).

Katso myös

• Kutsu keskustelutilaisuuteen 31.8.2008
• Toimintalinja:Piiritoiminta säilyy vanhalla piirillä
• Toimintalinjojen tulisi vastata siihen, miten partiopiirin keskeiset tehtävät hoidetaan.
• Syksyn 2007 toimintalinjavaihtoehdot löytyvät tästä.
• Jos haluat käydä vapaamuotoista keskustelua mutta tunnet tämän sivuston käytön hankalaksi, voit käydä keskustelua myös Pohjois-Savon Partiolaiset ry:n omalla keskustelupalstalla. Keskeiset asiat siirretään tälle sivustolle.
• Pohjois-Savon Partiolaiset ry
• Pohjoissavolaisen partiotoiminnan ja -omaisuuden eriyttäminen
• Aiemmin esitetyt toimintalinjat kuitenkin löytyvät täältä.
• Tutustu partiopiirin toimintalinjan sisältöön.