Vaikutukset pohjaveteen

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Vaikutukset pohjaveteen

Kaivostoiminnalla on sekä määrällisiä että laadullisia vaikutuksia alueen pohjavesiin. Louhoksen kuivanapitopumppaus alentaa pohjaveden pintaa ja muuttaa pohjaveden virtaussuuntia, ja louhinta muuttaa kallioperän hydrogeologisia ominaisuuksia. Maanpoistot, rakentaminen ja kaivannaisjätteiden läjittäminen vaikuttavat pohjaveden muodostumiseen alueella. Lisäksi vesipäästöt (valuma-, hule- ja suotovedet) kaivannaisjätteiden läjittämisestä, louhosvesistä ja teollisuusalueelta (pölyämisen vaikutus teollisuusalueen maaperään laatuun) vaikuttavat pohjaveden laatuun.

Arvioitavat asiat

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on keskeistä arvioida toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun ja määriin, ja siten sen käyttömahdollisuuksiin ja vaikutukseen pintavesien laatuun.

Arviointiin sisällytettäviä asioita ovat:

• Pohjaveden vesitaseet ja virtaussuunnat
  • Kaivoksen kuivanapitopumppauksen vaikutus pohjavedenpintoihin (kuivatuskartion laajuus ja syvyys), virtaussuuntiin ja pohjaveden käytölle (pohjavesialueet, vedenottamot, kaivot)
  • Maankäytön muuttumisen vaikutus pohjavesitaseisiin ja pohjaveden virtaussuuntiin ja -reitteihin (maanpoistot, rakennetut alueet yms.)
• Pohjaveden laatu
  • Kaivannaisjätealueilta pohjaveteen suotautuvien vesien vaikutus pohjaveden laatuun
  • Kaivosalueen valumavesien vaikutus pohjaveden laatuun
  • Kaivosalueen maaperän laadun muutosten vaikutus pohjaveden laatuun
  • Kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnista vuotojen tms. vahinkojen aiheuttamat muutokset pohjaveden laatuun
  • Pohjaveteen pääsevien haitta-aineiden kulkeutuminen laajemmalle alueelle
    • Vaikutukset mahdollisten vedenottamoiden ja kaivojen veden laatuun
  • Louhosvesien (ml. räjäytykset ja räjähdysaineiden käyttö; mahdollinen kaivostäyttö) vaikutukset kalliopohjaveden laatuun toiminnan päättymisen ja kuivanapitopumppauksen päätyttyä

Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa koko toiminnan elinkaaren aikaisten vaikutusten arvioiminen (ml. kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito).

Vaikutuksien arvioiminen

Virhetarkastelut / epävarmuustekijät

Pohjavesivaikutusten arvioinnissa epävarmuustarkastelussa kuvataan lähtöaineistossa olevat puutteet ja sen asettamat rajoitukset arvioinnille. Vastaavasti kuvataan mahdollisiin mallinnuksiin liittyvät epävarmuudet.

Pohjavesivaikutusten vähentäminen

Pohjavesivaikutuksia voidaan vähentää toiminnan aikana kaivannaisjätteiden hallitulla käsittelyllä ja ehkäisemällä ilmapäästöjen muodostumista ja leviämistä. Läjitysalueiden tiiviit pohjarakenteet estävät valumavesien suotautumisen pohjaveteen ja jätteiden kemiallista muuttumista voidaan tarvittaessa ehkäistä läjittämällä jätteet veden alle tai vesikyllästeisenä. Toiminnan päättymisen jälkeen jätealueista aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää peittämällä jätteet. Peittokerroksen tiiveysvaatimuksen riippuvat jätteiden laadusta (vrt. Kauppila et al. 2011). Maaperästä pohjaveteen aiheutuvaa vaikusta voidaan ehkäistä vähentämällä ilmapäästöjä, pölyämistä ja pölyn kulkeutumista alueella mm. käyttämällä erilaisia puhdistustekniikoita, valitsemalla pienipäästöisiä laitteita ja koneita, koteloimalla tai kattamalla pölyämistä aiheuttavat toiminnot (esim. murskauksen tekeminen maan alla), peittämällä pölyn lähteet (esim. kaivannaisjätealueiden peittäminen ja kasvillistaminen sitä mukaa kuin mahdollista) ja/tai pitämällä pölyävät materiaalit riittävän kosteina (esim. pölyävien teiden kastelu) (Kauppila et al 2011).

Vaikutusten toteutumisen seuranta

Pohjavesivaikutusten toteutumista voidaan seurata pohjavesitarkkailulla alueelle asennetuista/asennettavista putkista ja mahdollisista lähialueen vedenottamoista, lähteistä ja kaivoista. Pohjaveden havaintopisteitä tulisi olla erityisesti kaivannaisjätteiden läjitysalueiden ympäristössä. Pohjavedenlaadussa ja pinnan korkeuksissa tapahtuvat muutokset voidaan havaita vertaamalla seurantatuloksia alueen nykytilaselvityksen yhteydessä määritettyihin lähtötasoihin. Tarkkailussa on tärkeää seurata niitä parametreja, joihin toiminnalla voi olla vaikutusta (ks. nykytilaselvitys), ja seurata pidemmän ajanjakson trendejä.

Kirjallisuutta

Backnäs, S., & Pasanen, A. 2013. Veden ja aineiden kulkeutuminen. Teoksessa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S & Tuomisto, J. 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti.

Kauppila, P., Räisänen, M.L., Myllyoja, S. (Toim.) 2011. Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 213 s