Ero sivun ”Rakentamisvaiheen pölypäästöt” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(luokiteltu)
(uudelleenohjattu)
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Luokka:Päästö]]
#REDIRECT [[Pintamaan poiston päästöt]]
[[Luokka:Hiukkaset]]
[[Luokka:Ovariable]]
[[Luokka:Ilmansaasteet]]
[[Luokka:Pienhiukkaset]]
{{Minera-loppuraportti}}
{{Minera}}
{{metodi|edistyminen=Täysluonnos|edistymistaulu=Kyllä}}
 
==Kaivoksen rakentamisvaiheen pölypäästöt==
 
Kansainvälisissä esimerkeissä kaivostoiminnan päästöjen arvioimisesta on yleensä esitetty erikseen kaivosta avattessa tehtävän maanpoiston pölyämisvaikutusten arviointi. Osittain tästä syystä rakentamisvaiheen maansiirtotöiden pölyvaikutusten arviointi on otettu mukaan myös MINERA-hankkeessa. Kansainvälisissä esimerkeissä kyseessä on tyypillisesti loivakaateisten, laajoja alueita käsittävien esiintymien kuten hiilikerrosten louhinta. Tällaisissa tapauksissa esiintymän päällä voi olla vain ohuelti suhteellisen huonosti konsolidoitunutta materiaalia, jota voidaan käsitellä puskutraktorilla. Useimmat arviointitavat maanpoistosta esittävätkin puskutraktorityöskentelyn pölyämisvaikutusten arviointimenetelmiä.
 
 
Puskutraktorityöskentelyn pölyämisvaikutuksen laskentakaavoissa muuttujina ovat irrotettavan aineksen silttipitoisuus ja kosteusprosentti (Mojave Desert Air Quality Management District, Antelope Valley Air Pollution Control District 2000; Commonwealth of Australia, 2011; USEPA, 1998). Näiden avulla lasketaan päästökerroin työskentelytuntia kohti, joten kokonaispölypäästön laskennassa käytetään myös työskentelytuntien määrää. Puskutraktorityöskentelylle on myös annettu konservatiiviset, aineksen laadusta riippumattomat päästökertoimet työskentelytuntia kohti (Mojave Desert Air Quality Management District, Antelope Valley Air Pollution Control District, 2000). Nämä kertoimet vaihtelevat välillä 440 kg/h TSP ja 65 kg/h PM2.5 ja ovat siten huomattavasti suuremmat kuin keskimääräisen silttipitoisuuden ja kosteusprosentin perusteella lasketut päästöt.
 
Commonwealth of Australia (2011) ja USEPA (1998) esittävät seuraavat laskentatavat puskutraktorityöskentelyn pölyvaikutuksille
 
TSP (kg/h) = 2,6 * (s<sup>1,2</sup>/M<sup>1,3</sup>)
PM<sub>10</sub> (hg/h) = 0,34 * (s<sup>1,5</sup>/M<sup>1,4</sup>)
PM<sub>2.5</sub> (kg/h) = 0,273 * (s<sup>1,2</sup>/M<sup>1,3</sup>)
jossa
s = Keskimääräinen silttipitoisuus (%)
M = Keskimääräinen kosteusprosentti (%)
 
 
Suomessa puskutraktorityöskentely voi tulla kaivoksen rakentamisvaiheessa kyseeseen joidenkin kaivoskohteen apualueiden raivaamisessa tai maan pintaosan eloperäisen aineksen poistamisessa. Laajemmat maansiirtotyöt, joiden tarkoituksena on poistaa irtomaakerros louhittavan esiintymän tai vinotunnelien päältä tehdään kuitenkin useimmiten kaivamalla ja kuljettamalla maamassat varastokasoihin tai suoraan hyötykäyttöön kuorma-autoilla tai kaivoskuorma-autoilla. Tällaisessa tapauksessa rakentamisvaiheen pölypäästöjä voidaan arvioida yhdistämällä kauhakuormaajalastauksen, maamassojen kuorma-autolla tapahtuvan siirtämisen ja ainesten purkamisen auton lavalta aiheuttamat arvioidut päästöt. Mikäli maa-aineksen irrottaminen kaivinkoneella halutaan arvioida erikseen, voidaan siinä käyttää esimerkiksi kauhakuormaajalastauksen ominaispäästöä.Kauhakuormaajalastauksen sekä lavalta purkamisen ominaispäästöluvut perustuvat käsitellyn aineksen määrään. Aineksen siirto kuorma-autolla voidaan arvioida päällystämättömän teollisuusalueen tien pölyämisen arviointimenetelmällä, jossa parametreina ovat tien pinnan silttipitoisuus ja ajoneuvon paino (lastattuna ja tyhjänä paluumatkalla) ja muuttujana ajettu matka (USEPA 2006).
 
 
 
===Lähteet===
Commonwealth of Australia, 2011. National Pollutant Inventory (NPI) Emission Estimation Technique Manual for Mining, ver 3.0, 2011
 
Mojave Desert Air Quality Management District, Antelope Valley Air Pollution Control District (2000). Emissions Inventory Guidance Mineral Handling and Processing Industries, 31 p.
 
USEPA 1998. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, AP-42, Chapter 11.9. Western Surface Coal Mining
 
USEPA 2006. Compilation of Air Pollutant Emission Factors, AP-42, Chapter 13. Miscellaneous Sources (13.2.2. Unpaved Roads).

Nykyinen versio 26. maaliskuuta 2013 kello 14.12