|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{metodi|edistyminen=Luonos}}
| | #REDIRECT [[Pohjavesi]] |
| {{Minera}}
| |
| [[Luokka:Pohjavesi]] | |
| | |
| ==Päästöt pohjavedessä==
| |
| | |
| | |
| ==Kysymys==
| |
| | |
| | |
| Vaikuttaako kaivostoiminta kaivosalueen ulkopuolella pohjaveden laatuun? Jos vaikuttaa, miten pohjaveteen liittyvä terveysriski tulisi arvioida.
| |
| | |
| ==Vastaus==
| |
| | |
| | |
| Kaivosalueen ympäristössä on arvioitava, vaikuttaako kaivostoiminta
| |
| | |
| *'''talousvetenä käytetyn pohjaveden laatuun''' (ympäristön '''kaivovedet''')
| |
| *'''ympäristön vesistöjen pintaveden laatuun''' pohjaveden välityksellä
| |
| | |
| | |
| Pohjaveden laatuun liittyen on arvioitava
| |
| *muutokset pohjaveden '''kemiallisessa koostumuksessa''' (juomavesi)
| |
| *mahdollisesta veden laadun muutoksesta aiheutuva '''terveysriski'''
| |
| *mahdolliset '''muutokset pohjaveden virtauksissa''' (virtaussuunnan muutokset)
| |
| | |
| | |
| Tässä ehdotetaan, miten pohjaveden laatuun liittyvät terveysriskit tulisi arvioida.
| |
| | |
| | |
| Koska kaivoshankkeen suunnitteluvaiheessa kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset pohjaveden laatuun joudutaan arvioimaan hieman erilaisen tiedon pohjalta kuin voidaan tehdä toimivan kaivoksen ympäristössä, arviointi on jaettu vastaavasti.
| |
| | |
| '''A. Pohjaveteen liittyvä terveysriskin arvio kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa'''
| |
| | |
| '''B. Pohjaveteen liittyvä terveysriskin arvio toimivan kaivoksen ympäristössä'''
| |
| | |
|
| |
| Valitse lopullinen prosessi sen mukaan, mihin vaiheeseen arviointia ollaan tekemässä. Jos arvioinnin kannalta kriittistä tietoa puuttuu, on syytä selvittää sen tarve ja saatavuus suhteessa ongelman todennäköisyyteen ja laajuuteen.
| |
| | |
| | |
| ===A. Pohjaveteen liittyvä terveysriskin arvio kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa===
| |
| | |
| | |
| ===Kaivovedet===
| |
| | |
| Tavoitteena on selvittää arvion kohteeksi rajattujen kaivojen veden laadun '''nykytila''' lähtötiedoksi (perustilaselvitys) veden laadun myöhempää seurantaa varten.
| |
| | |
| *Rajaa tarkasteltava pohjavesialue kaivosalueen ulkopuolella, jota arviointi koskee. Kaivojen rajauksessa huomioon otettavia seikkoja ovat
| |
| **kaivon '''etäisyys''' varsinaisesta kaivoksesta
| |
| **alueen '''pohjaveden virtaustiedot'''.
| |
| | |
| *Yksilöi rajatun alueen olemassa olevat kaivot
| |
| **'''sijainti''' (koordinaatit)2
| |
| **'''kaivotyyppi'''
| |
| ***porakaivo
| |
| ***rengaskaivo
| |
| ***lähde
| |
| **'''kaivon käyttö''' (käytössä/ei käytössä) arviointihetkellä ja myöhemmät näkymät kaivon käytöstä
| |
| | |
| *Kaivosta tulisi ottaa edustava '''vesinäyte''' (suoraan kaivosta, ei vesijohtoverkosta) ja analysoida siitä vähintään seuraavat pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksia ja laatusuosituksia kuvaavat parametrit. <ref name=PI>Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001.</ref> Suluissa on aineelle voimassa oleva asetuksen '''raja-arvo''' tai '''laatusuositus''' (tilanne 23.12.2011).
| |
| | |
| *Määritettävät talousveden '''laatuvaatimusten''' mukaiset parametrit (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001)<ref name=PI/>:
| |
| | |
| {| {{prettytable}}
| |
| | '''Parametri'''
| |
| |
| |
| | '''Pitoisuus'''
| |
| |----
| |
| | Antimoni
| |
| | Sb
| |
| | 5.0 μg/l
| |
| |----
| |
| | Arseeni
| |
| | As
| |
| | 10 μg/l
| |
| |----
| |
| | Boori
| |
| | B
| |
| | 1.0 mg/l
| |
| |----
| |
| | Elohopea
| |
| | Hg
| |
| | 1.0μg/l
| |
| |----
| |
| | Fluoridi
| |
| | F<sup>-</sup>
| |
| | 1.5 mg/l
| |
| |----
| |
| | Kadmium
| |
| | Cd
| |
| | 5.0 μg/l
| |
| |----
| |
| | Kromi
| |
| | Cr
| |
| | 50 μg/l
| |
| |----
| |
| | Kupari
| |
| | Cu
| |
| | 2.0 mg/l
| |
| |----
| |
| | Lyijy
| |
| | Pb
| |
| | 10 μg/l
| |
| |----
| |
| | Nikkeli
| |
| | Ni
| |
| | 20 μg/l
| |
| |----
| |
| | Nitraatti
| |
| | NO<sub>3</sub><sup>-</sup>
| |
| | 50 mg/l
| |
| |----
| |
| | Nitraattityppi
| |
| | NO<sub>3</sub>-N
| |
| | 11 mg/l
| |
| |----
| |
| | Nitriitti
| |
| | NO<sub>2</sub><sup>-</sup>
| |
| | 0.5 mg/l
| |
| |----
| |
| | Nitriittityppi
| |
| | NO<sub>2</sub>-N
| |
| | 0.15 mg/l
| |
| |----
| |
| | Seleeni
| |
| | Se
| |
| | 10 μg/l
| |
| |----
| |
| |}
| |
| | |
| | |
| *Määritettävät talousveden '''laatusuositusten''' mukaiset parametrit (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001)<ref name=PI/>:
| |
| | |
| {| {{prettytable}}
| |
| | '''Parametri'''
| |
| |
| |
| | '''Pitoisuus'''
| |
| |----
| |
| | Alumiini
| |
| | Al
| |
| | 200 μg/l
| |
| |----
| |
| | Ammonium
| |
| | NH<sub>4</sub><sup>+</sup>
| |
| | 0.50 mg/l
| |
| |----
| |
| | Ammoniumtyppi
| |
| | NH<sub>4</sub>-N
| |
| | 0.40 mg/l
| |
| |----
| |
| | Haju
| |
| |
| |
| | Ei vierasta hajua
| |
| |----
| |
| | Hapettuvuus
| |
| | CODF<sub>Mn,</sub> O<sub>2</sub>
| |
| | 5 mg/l
| |
| |----
| |
| | Kloridi
| |
| | Cl
| |
| | 250 mg/l
| |
| |----
| |
| | Maku
| |
| |
| |
| | Ei vierasta makua
| |
| |----
| |
| | Mangaani
| |
| | Mn
| |
| | 50 μg/l, yksityiskaivo 100 μg/l
| |
| |----
| |
| | Natrium
| |
| | Na
| |
| | 200 mg/l
| |
| |----
| |
| | Orgaanisen hiilen kokonaismäärä
| |
| | TOC
| |
| |
| |
| |----
| |
| | Permanganaattiluku
| |
| | KMnO<sub>4</sub>
| |
| | 20 mg/l
| |
| |----
| |
| | pH
| |
| | pH
| |
| | 6.5-9.5
| |
| |----
| |
| | Radon
| |
| | Rn
| |
| | 300 Bq/l, yksityiskaivo 1000 Bq/l
| |
| |----
| |
| | Rauta
| |
| | Fe
| |
| | 200 μg/l, yksityiskaivo 400 μg/l
| |
| |----
| |
| | Sulfaatti
| |
| | S
| |
| | 250 mg/l
| |
| |----
| |
| | Sameus
| |
| |
| |
| | 1.0 NTU
| |
| |----
| |
| | Sähkönjohtavuus
| |
| |
| |
| | suositus <2500 μS/cm
| |
| |----
| |
| | Väriluku
| |
| |
| |
| |5
| |
| |----
| |
| | Tritium
| |
| | <sup>3</sup>H
| |
| | 100 Bq/l
| |
| |----
| |
| | Viitteellinen säteilyn kokonaisannos
| |
| | mSv/vuosi
| |
| | 0.10
| |
| |----
| |
| |}
| |
| | |
| | |
| *Näiden lisäksi suositellaan määritettäväksi vedestä
| |
| **'''Alkaliteetti''' (hydroksidin, karbonaatin ja bikarbonaatin summa)
| |
| **'''Kovuus'''
| |
| **'''Uraani''' (WHO 30 μg/l)
| |
| | |
| *Jos kaivostoiminnan voi olettaa aiheuttavan kaivovesiin '''mikrobiologisia riskejä''' tai sen seurauksena veteen voi päätyä '''orgaanisia aineita''' (esimerkiksi liuottimia), asetuksessa 401 / 2001<ref name=PI/> on myös niihin liittyviä laatuvaatimuksia ja laatusuosituksia.
| |
| | |
| *Edellä mainittujen parametrien lisäksi on kohdekohtaisesti harkittava, onko tarpeen analysoida pohjavedestä jotakin muita parametrejä veden laadun lähtötilanteen kuvaamiseksi.
| |
| | |
| *Lähtötilannetta kuvaavat tulokset tulisi koota talteen myöhempää käyttöä varten.
| |
| | |
| *Vertaa kaivoittain vedessä todettuja pitoisuuksia
| |
| **Kaivoissa yleensä todettuihin '''(tausta)pitoisuuksiin''' Suomessa (Esimerkiksi Ahonen MH ym., 2008).<ref name=AHO>Ahonen MH ym. Suomalaisen talousveden laatu raakavedestä kuluttajan hanaan vuosina 1999-2007, Vesi-Instituutin julkaisuja 4, 2008, http://www.prizz.fi/linkkitiedosto.aspx?taso=2&id=342&sid=671</ref>
| |
| **Pienten talousvesiyksiköiden '''laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin''' (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001).<ref name=PI/>
| |
| | |
| Vertailussa nostetaan esille aineet, jotka poikkeavat pitoisuudeltaan yleisestä taustatasosta ja aineet tai parametrit, jotka ylittävät asetuksen 401 / 2001 laatuvaatimukset tai laatusuositukset.<ref name=PI/>
| |
| | |
| *Arvioi vedessä todettujen aineiden osalta niiden aiheuttama mahdollinen terveysriski
| |
| **'''juomavedessä'''
| |
| **'''muussa talousvesikäytössä''' (erilaiset pesuvedet, sauna/löylyvesi; arviotapa kuvattu kohdassa Pintavedet, LINKKI)
| |
| **aineesta riippuen esimerkiksi '''kasvien kasteluveteen''' liittyen (arviotapa kuvattu kohdassa Pintavedet, LINKKI)
| |
| | |
| *Riskin kuvaukseen suositellaan käytettäväksi ensin vertailua juomaveden raja/viitearvoihin (LINKKI), jos sellainen aineelle on. Ellei viitearvoa ole, tai se ylittyy, aineelle tulisi laskea veden käytön perusteella päivittäin saatava annos (LINKKI) ja käyttää sitä riskin kuvaukseen (LINKKI). Riskinkuvauksessa on otettava kantaa myös veden käyttökelpoisuuteen talousvetenä. Jos vesi on talousvedeksi kelpaamatonta, se on kaivokohtaisesti mainittava.
| |
| | |
| Riskinarvio on syytä tehdä pohjatiedoksi jo lähtötilanteelle. Yksittäisten aineiden pitoisuudet vedessä saattavat olla luonnostaan normaalista poikkeavia kallio/maaperästä johtuen.
| |
| | |
| | |
| ==='''Pohjaveden virtaustiedot'''===
| |
| | |
| Alueen '''pohjaveden virtaustietoja''' voidaan käyttää apuna pääteltäessä kaivostoiminnan mahdollista vaikutusta kaivosalueen ympäristön pohjaveteen (mahdolliset virtaussuunnan muutokset, aineiden leviäminen pohjavedessä?). {{kommentti|#:|MITÄ TÄSTÄ VOIDAAN SANOA JA ESITTÄÄ? TARVE JA RELEVANSSI YLIPÄÄTÄÄN? GTK|--[[Käyttäjä:Tiinu|Tiinu]] 4. kesäkuuta 2012 kello 13.31 (EEST)}}
| |
| | |
| | |
| ===B. Pohjaveteen liittyvä terveysriskin arvio toimivan kaivoksen ympäristössä===
| |
| | |
| | |
| ==='''Kaivovedet'''===
| |
| | |
| Tavoitteena on selvittää arvion kohteeksi rajattujen kaivojen veden laadun nykytila. Jos vedessä todetaan poikkeavan kohonneita pitoisuuksia yksittäisiä aineita tai veden laatu osoitinmuuttujien perusteella on huonontunut, arvioidaan asiaan liittyvä terveysriski.
| |
| | |
| | |
| *Rajaa tarkasteltava pohjavesialue kaivosalueen ulkopuolella, jota arviointi koskee. Kaivojen rajauksessa huomioon otettavia seikkoja ovat
| |
| **kaivon '''etäisyys''' varsinaisesta kaivoksesta ja
| |
| **alueen '''pohjaveden virtaustiedot'''.
| |
| | |
| *Yksilöi rajatun alueen olemassa olevat kaivot
| |
| **'''sijainti''' (koordinaatit)
| |
| **'''kaivotyyppi'''
| |
| ***porakaivo
| |
| ***rengaskaivo
| |
| ***lähde
| |
| **'''kaivon käyttö''' (käytössä/ei käytössä) arviointihetkellä ja myöhemmät näkymät kaivon käytöstä
| |
| | |
| *Kaivosta tulisi ottaa edustava '''vesinäyte''' ja analysoida siitä vähintään seuraavat pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksia ja laatusuosituksia kuvaavat parametrit (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001).<ref name=PI/> Suluissa on voimassa oleva asetuksen raja-arvo tai laatusuositus (tilanne 23.12.2011).
| |
| | |
| *Määritettävät talousveden '''laatuvaatimusten''' alaiset parametrit (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001)<ref name=PI/>:
| |
| | |
| {| {{prettytable}}
| |
| | '''Parametri'''
| |
| |
| |
| | '''Pitoisuus'''
| |
| |----
| |
| | Antimoni
| |
| | Sb
| |
| | 5.0 μg/l
| |
| |----
| |
| | Arseeni
| |
| | As
| |
| | 10 μg/l
| |
| |----
| |
| | Boori
| |
| | B
| |
| | 1.0 mg/l
| |
| |----
| |
| | Elohopea
| |
| | Hg
| |
| | 1.0μg/l
| |
| |----
| |
| | Fluoridi
| |
| | F<sup>-</sup>
| |
| | 1.5 mg/l
| |
| |----
| |
| | Kadmium
| |
| | Cd
| |
| | 5.0 μg/l
| |
| |----
| |
| | Kromi
| |
| | Cr
| |
| | 50 μg/l
| |
| |----
| |
| | Kupari
| |
| | Cu
| |
| | 2.0 mg/l
| |
| |----
| |
| | Lyijy
| |
| | Pb
| |
| | 10 μg/l
| |
| |----
| |
| | Nikkeli
| |
| | Ni
| |
| | 20 μg/l
| |
| |----
| |
| | Nitraatti
| |
| | NO<sub>3</sub><sup>-</sup>
| |
| | 50 mg/l
| |
| |----
| |
| | Nitraattityppi
| |
| | NO<sub>3</sub>-N
| |
| | 11 mg/l
| |
| |----
| |
| | Nitriitti
| |
| | NO<sub>2</sub><sup>-</sup>
| |
| | 0.5 mg/l
| |
| |----
| |
| | Nitriittityppi
| |
| | NO<sub>2</sub>-N
| |
| | 0.15 mg/l
| |
| |----
| |
| | Seleeni
| |
| | Se
| |
| | 10 μg/l
| |
| |----
| |
| |}
| |
| | |
| | |
| *Määritettävät talousveden '''laatusuositusten''' mukaiset parametrit (osoitinmuuttujille tavoitteelliset enimmäisarvot) (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001)<ref name=PI/>:
| |
| | |
| {| {{prettytable}}
| |
| | '''Parametri'''
| |
| |
| |
| | '''Pitoisuus'''
| |
| |----
| |
| | Alumiini
| |
| | Al
| |
| | 200 μg/l
| |
| |----
| |
| | Ammonium
| |
| | NH<sub>4</sub><sup>+</sup>
| |
| | 0.50 mg/l
| |
| |----
| |
| | Ammoniumtyppi
| |
| | NH<sub>4</sub>-N
| |
| | 0.40 mg/l
| |
| |----
| |
| | Haju
| |
| |
| |
| | Ei vierasta hajua
| |
| |----
| |
| | Hapettuvuus
| |
| | CODF<sub>Mn,</sub> O<sub>2</sub>
| |
| | 5 mg/l
| |
| |----
| |
| | Kloridi
| |
| | Cl
| |
| | 250 mg/l
| |
| |----
| |
| | Maku
| |
| |
| |
| | Ei vierasta makua
| |
| |----
| |
| | Mangaani
| |
| | Mn
| |
| | 50 μg/l, yksityiskaivo 100 μg/l
| |
| |----
| |
| | Natrium
| |
| | Na
| |
| | 200 mg/l
| |
| |----
| |
| | Orgaanisen hiilen kokonaismäärä
| |
| | TOC
| |
| |
| |
| |----
| |
| | Permanganaattiluku
| |
| | KMnO<sub>4</sub>
| |
| | 20 mg/l
| |
| |----
| |
| | pH
| |
| | pH
| |
| | 6.5-9.5
| |
| |----
| |
| | Radon
| |
| | Rn
| |
| | 300 Bq/l, yksityiskaivo 1000 Bq/l
| |
| |----
| |
| | Rauta
| |
| | Fe
| |
| | 200 μg/l, yksityiskaivo 400 μg/l
| |
| |----
| |
| | Sulfaatti
| |
| | S
| |
| | 250 mg/l
| |
| |----
| |
| | Sameus
| |
| |
| |
| | 1.0 NTU
| |
| |----
| |
| | Sähkönjohtavuus
| |
| |
| |
| | suositus <2500 μS/cm
| |
| |----
| |
| | Väriluku
| |
| |
| |
| |5
| |
| |----
| |
| | Tritium
| |
| | <sup>3</sup>H
| |
| | 100 Bq/l
| |
| |----
| |
| | Viitteellinen säteilyn kokonaisannos
| |
| | mSv/vuosi
| |
| | 0.10
| |
| |----
| |
| |}
| |
| | |
| | |
| *Näiden lisäksi suositellaan määritettäväksi vedestä
| |
| **'''Alkaliteetti''' (hydroksidin, karbonaatin ja bikarbonaatin summa)
| |
| **'''Kovuus'''
| |
| **'''Uraani''' (WHO 30 μg/l)
| |
| | |
| *Jos kaivostoiminnan voi olettaa aiheuttavan kaivovesiin '''mikrobiologisia riskejä''' tai sen seurauksena veteen voi päätyä '''orgaanisia aineita'''(esimerkiksi liuottimia), asetuksessa 401 / 2001 <ref name=PI/>on myös niihin liittyviä laatuvaatimuksia ja laatusuosituksia.
| |
| | |
| *Edellä mainittujen parametrien lisäksi on kohdekohtaisesti harkittava, onko tarpeen analysoida pohjavedestä jotain muita parametrejä veden laadun kuvaamiseksi.
| |
| | |
| *Tulokset tulisi koota talteen jatkoseurantaa varten.
| |
| | |
| *Vertaa kaivoittain vedessä todettuja pitoisuuksia
| |
| **Kaivoissa yleensä todettuihin '''(tausta)pitoisuuksiin''' Suomessa (Esimerkiksi Ahonen MH ym., 2008)<ref name=AHO/>
| |
| **Pienten talousvesiyksiköiden '''laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin''' (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001)<ref name=PI/>
| |
| | |
| *Vertailussa nostetaan esille aineet, jotka poikkeavat pitoisuudeltaan yleisestä taustasta ja aineet tai parametrit, jotka ylittävät asetuksen 401 / 2001 laatuvaatimukset tai laatusuositukset. <ref name=PI/>
| |
| | |
| *Arvioi vedessä todettujen aineiden osalta niiden aiheuttama mahdollinen terveysriski
| |
| **'''juomavedessä'''
| |
| **'''muussa talousvesikäytössä''' (erilaiset pesuvedet, sauna/löylyvesi; arviotapa kuvattu kohdassa Pintavedet, LINKKI)
| |
| **aineesta riippuen esimerkiksi '''kasvien kasteluveteen''' liittyen (arviotapa kuvattu kohdassa Pintavedet, LINKKI)
| |
| | |
| *Riskin kuvaukseen suositellaan käytettäväksi ensin vertailua juomaveden raja/viitearvoihin (LINKKI), jos sellainen aineelle on. Ellei viitearvoa ole, tai se ylittyy, aineelle tulisi laskea veden käytön perusteella päivittäin saatava annos (LINKKI) ja käyttää sitä riskin kuvaukseen (LINKKI). Riskinkuvauksessa on otettava kantaa myös veden käyttökelpoisuuteen talousvetenä. Jos vesi on talousvedeksi kelpaamatonta, se on kaivokohtaisesti mainittava.
| |
| | |
| | |
| ==='''Pohjaveden virtaustiedot'''===
| |
| | |
| Alueen pohjaveden virtaustietoja voidaan käyttää apuna pääteltäessä kaivostoiminnan mahdollista vaikutusta kaivosalueen ympäristön pohjaveteen (mahdolliset virtaussuunnan muutokset, aineiden leviäminen pohjavedessä?). {{kommentti|#:|(TÄYDENNETTÄVÄ KOHDAN A. PERUSTEELLA, GTK)|--[[Käyttäjä:Tiinu|Tiinu]] 4. kesäkuuta 2012 kello 13.31 (EEST)}}
| |
| | |
| | |
| ==Perustelut ja taustatietoa==
| |
| | |
| Metallikaivokset sijaitsevat alueella, joiden maa/kallioperässä on poikkeuksellisen paljon ainakin metalleja, joiden louhimiseksi ja jalostamiseksi kaivos perustetaan. Tästä syystä myös pohjavedessä saattaa olla luonnostaan poikkeavasti metalleja tai veden koostumus olla muuten tavallisuudesta poikkeava.
| |
| | |
| Väestön terveyden kannalta juomavetenä käytetyn alueen pohjaveden laatu, ilman kaivostoimintaakin olisi hyvä tuntea (lähtötilanteen selvitystiedot). Veden laadun seurannalla havaitaan mahdolliset kaivostoiminnan aiheuttamat muutokset veden laatuun. Veden laatuun vaikuttavat tekijät on syytä analysoida laajasti, koska niistä saattaa löytyä selittäviä tekijöitä yksittäisten parametrien muutoksille (vesikemia).
| |
| | |
| Maaperän pintakontaminaatio ei todennäköisesti aiheuta suurempaa riskiä pohjaveden laadulle kaivosalueen ympäristössä kuin muissakaan ympäristöissä. Suorat pintavesivalumat kaivoon tulee estää kaikkialla, koska ne heikentävät veden laatua. Pintavesivalumat aiheuttavat ensisijassa mikrobiologisia haittoja.
| |
| | |
| Pohjaveden käyttö '''juomavetenä''' on ensisijaisesti arvioitava, koska altistuminen juomavedessä on vedessä oleville aineille merkittävintä. Jos pohjaveden laatu on hyvin poikkeava, on syytä arvioida altistuminen myös veden muissa käyttömuodoissa (esimerkiksi pesuvesi, saunavesi) ja tehdä tarvittaessa riskinarvio soveltuvasti pintavettä koskevien ohjeiden mukaan (LINKKI).
| |
| | |
| | |
| ==='''Raja-, ohje- ja muita viitearvoja juomaveden epäpuhtauksille'''===
| |
| | |
| Suomessa on talousvettä koskien Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 461 / 2000<ref name=IS>Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 461 / 2000</ref>, jonka vaatimukset ns. isojen vesilaitosten täytyy täyttää (toimittavat vettä vähintään 10 m<sup>3</sup> päivässä taikka vähintään 50 hengelle).
| |
| | |
| '''Yksityiskaivoja''' ja muita vesilaitoksia koskee Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401 / 2001. <ref name=PI/>Jo lakisääteisistä ja terveydensuojelullisista syitä myös yksitäisten kaivojen talousveden laadun tulisi täyttää tämän asetuksen vaatimukset.
| |
| | |
| Raja-arvovertailun avulla voidaan todeta, täyttääkö vedenlaatu lakisääteiset normit. Raja-arvon ylitys ei kerro terveysriskin suuruudesta, mutta juomaveden terveysperusteiset raja-arvot on yleensä asetettu siten, että niihin sisältyy turvamarginaalia. Siten raja-arvon lievä ylitys ei merkitse vielä merkittävää terveysriskiä. Asia on kuitenkin arvioitava aina ainekohtaisesti.
| |
| | |
| Useat muut tahot ovat asettaneet juomavedessä esiintyville aineille terveysperusteisia tai muita raja-/ohjearvoja. Niitä voi käyttää lisäviitearvoina tai perustellen viitearvona, jos se suomalaisesta lainsäädännöstä puuttuu.
| |
| | |
| Muiden tahojen esittämiä raja- ja ohjearvoja juoma/talousvedelle:
| |
| | |
| *WHO:
| |
| :Guidelines for Drinking water Quality, 4th edition, 2001 (http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/)<ref name=WH>Guidelines for Drinking water Quality, 4th edition, 2001 (http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/)</ref>
| |
| *USEPA (http://water.epa.gov/drink/contaminants/index.cfm#Inorganic)<ref>http://water.epa.gov/drink/contaminants/index.cfm#Inorganic</ref>
| |
| | |
| *Kanada:
| |
| :Guidelines for Canadian Drinking Water Quality, Summary Table (http://www.hc-sc.gc.ca/ewh-semt/pubs/water-eau/2010-sum_guide-res_recom/index-eng.php)<ref>Guidelines for Canadian Drinking Water Quality, Summary Table (http://www.hc-sc.gc.ca/ewh-semt/pubs/water-eau/2010-sum_guide-res_recom/index-eng.php)</ref>
| |
| | |
| Raja/viite-arvoa käytettäessä on syytä varmistua tietolähteestä, että tieto on edelleen voimassa (oheiset arvot tarkistettu 20.12.2011).
| |
| | |
| | |
| ===Juomaveden laatua kuvaavista parametreista===
| |
| | |
| Tässä on lyhyesti taustatietoa joistakin yksittäisistä vedenlaatuparametreista (aakkosjärjestyksessä). Pitoisuustiedot perustuvat Vesi-instituutin tekemään vuosia 1999-2007 koskevaan yhteenvetoon Suomesta.<ref name=AHO/>
| |
|
| |
| Ohessa on esitetty pääasiassa aineiden pitoisuuksien mediaanit kuvastamaan tavanomaisia pitoisuuksia (taustatasoa). Vaihteluvälit ja todetut maksimipitoisuudet vedessä on esitetty ainekohtaisesti alkuperäisessä raportissa ja sen lähdeaineistossa.
| |
| | |
| ====Alkaliteetti====
| |
| Alkaliteetti tarkoittaa veden kykyä vastustaa pH:n muutosta neutraloimalla happoja.
| |
| Alkaliteetin muodostavat bikarbonaatit (HCO3-), karbonaatit (CO32-) ja hydroksidit (OH-).
| |
| Liian matala alkaliteetti eli alle 0.6 mmol/l voi johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaaniarvot vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.2–1.8 mmol/l.<ref name=AHO/> Alhaisimmat
| |
| mediaaniarvot 0.2–0.7 mmol/l havaittiin pienillä vesilaitoksilla, maaperäkaivoissa ja
| |
| ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston kaivoissa. Muiden vesilaitosten toimittamissa vesissä
| |
| mediaaniarvot olivat välillä 0.7–1.3 mmol/l. Porakaivojen vesissä mediaaniarvo oli selkeästi
| |
| korkein 1.8 mmol/l.
| |
| | |
| Alkaliteetille ei ole suosituspitoisuutta talousvesiasetuksessa.
| |
| | |
| ====Alumiini (Al)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineistoissa välillä 1–20 µg/l.<ref name=AHO/>
| |
| Matalin mediaanipitoisuus 3 µg/l havaittiin porakaivoissa. {{vastusta|#: |aineiston vaihteluväli on ristiriidassa matalimman pitoisuuden kanssa!|--[[Käyttäjä:Oonah|Oonah]] 4. kesäkuuta 2012 kello 13.33 (EEST)}}Maaperäkaivoissa, ympäristöhallinnon
| |
| aineiston kaivotyypeissä ja vesilaitosten toimittamassa vedessä mediaanipitoisuudet olivat
| |
| huomattavasti korkeammat, välillä 20–22 µg/l. Kolmella vesilaitoksella ja maaperä- ja
| |
| porakaivovesissä sekä ympäristöhallinnon aineiston yksittäisten kaivojen vesissä havaittiin
| |
| talousvesiasetuksen suosituspitoisuuden ylittäneitä pitoisuuksia. Ympäristöhallinnon
| |
| aineiston useammasta kaivosta yhteen johdetut vesinäytteet olivat asetuksen mukaisia.
| |
| | |
| Yksittäisissä kaivoissa, mm. Kaakkois-Suomen rapakivialueilla ja Pohjanmaalla rengaskaivoissa on todettu alumiinia useita milligrammoja litrassa. <ref name=KO>Komulainen H. Juoma- ja uimavesi. Selvitys elinympäristön kemikaaliriskeistä. Kansallisen kemikaaliohjelman taustaselvitys. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 11/2005, ss. 94-112.</ref> <ref name=KOM>Komulainen H. ym. Altistuminen veden vierasaineille. Ympäristö ja Terveys-lehti. 2006, 10:46-53.</ref>
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatusuositus: 200 µg/l
| |
| | |
| ====Ammonium (NH<sup>4+</sup>)====
| |
| Ammonium voi hapettua talousvedessä nitriitiksi tai nitraatiksi ja aiheuttaa pistävää makua ja
| |
| hajua, mihin perustuu talousvesiasetuksen suosituspitoisuus. Talousveteen ammoniumia voi
| |
| päätyä typpipohjaisten orgaanisten yhdisteiden biologisen hajoamisen tuloksena.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Ammoniumin mediaanipitoisuuksien vaihteluväli Vesi-instituutin raportin aineistoissa oli alle 0.003–
| |
| 0.2 mg/l.<ref name=AHO/> Pienimmät mediaanipitoisuudet (alle 0.003 ja alle 0.007 mg/l) havaittiin
| |
| lisämittauskampanjassa mukana olleilla vesilaitoksilla. Ympäristöhallinnon
| |
| pohjavesiaineiston kaivoissa mediaanipitoisuus oli 0.01 mg/l ja suurin mediaanipitoisuus
| |
| 0.2 mg/l pienillä vesilaitoksilla. Yhtä yksittäistä kaivovesinäytettä lukuun ottamatta kaikki
| |
| tulokset olivat talousvesiasetuksen mukaisia.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatusuositus: 0.50 mg/l
| |
| | |
| ====Antimoni (Sb)====
| |
| Mediaanipitoisuuksien vaihteluväli Vesi-Instituutin raportin aineistoissa oli 0.02–1.0 µg/l.<ref name=AHO/> Alhaisimmat
| |
| mediaanipitoisuudet 0.02 µg/l havaittiin GTK:n pohjavesiaineistossa (maaperäkaivot ja
| |
| porakaivot). Ympäristöhallinnon aineiston kaivovesissä mediaanipitoisuus oli 0.1 µg/l.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 5.0 µg/l
| |
| | |
| ====Arseeni (As)====
| |
| Mediaanipitoisuuksien vaihteluväli Vesi-Instituutin raportin aineistoissa oli 0.1–1.7 µg/l. <ref name=AHO/>Alhaisin
| |
| mediaanipitoisuus 0.1 µg/l havaittiin maaperäkaivoissa. Porakaivoissa mediaanipitoisuus oli
| |
| 0.4 µg/l. Ympäristöhallinnon aineiston kaivovesissä ja useammasta kaivosta yhteen
| |
| johdetuissa vesissä sekä vesilaitosten toimittamassa vedessä mediaanipitoisuudet olivat
| |
| µg/l. Korkein mediaanipitoisuus 1.7 µg/l havaittiin keskisuurilla vesilaitoksilla. Kaikissa
| |
| aineiston vesityypeissä havaittiin yksittäisiä talousvesiasetuksen raja-arvon ylityksiä.
| |
| | |
| Pohjaveden arseenipitoisuus vaihtelee luontaisesti paljon. Suomessa on alueita, joilla kaivovesissä (erityisesti porakaivoissa) saattaa olla hyvin korkeita arseenipitoisuuksia. Pitoisuudet 10-100 µg/l saattavat olla niillä tavallisia, suurimmat arseenipitoisuudet ovat olleet tasoa 1 mg/l.<ref name=KOM/>
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 10 µg/l
| |
| | |
| ====Elohopea (Hg)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineistoissa välillä 0.1–0.2 µg/l.<ref name=AHO/> Kaikissa
| |
| aineistoissa pitoisuudet olivat talousvesiasetuksen mukaisia.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 1.0 µg/l
| |
| | |
| ====Fluoridi (F<sup>-</sup>)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineistoissa välillä alle 0.1–0.4 mg/l.<ref name=AHO/> Matalin
| |
| mediaanipitoisuus oli maaperäkaivoissa. Useammasta kaivosta yhteen johdetussa vedessä ja
| |
| vesilaitosten toimittamassa vedessä mediaanipitoisuus oli välillä 0.1–0.2 mg/l. Porakaivoissa
| |
| havaittiin korkein mediaanipitoisuus 0.4 mg/l. Maaperä- ja porakaivoissa sekä
| |
| ympäristöhallinnon aineiston yksittäisissä kaivoissa oli useita talousvesiasetuksen raja-arvon
| |
| ylityksiä. Myös vesilaitoksilla havaittiin raja-arvon ylityksiä. Kaikki useammasta kaivosta
| |
| yhteen johdetut vedet olivat talousvesiasetuksen mukaisia.
| |
| | |
| Fluoridi on yksi paikallisesti ongelmia aiheuttava aine suomalaisissa juoma/kaivovesissä, erityisesti Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. Näillä alueilla kaivovesissä, erityisesti porakaivoissa voi olla fluoridia 1-3 mg/l.<ref name=KO/> <ref name=KOM/>
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus juomavedessä: 1.5 mg/l
| |
| | |
| ====Fosfori (P)====
| |
| Fosfori esiintyy vedessä tavallisimmin fosfaattina. Suomessa fosforin määrä rajoittaa
| |
| mikrobien kasvua talousvedessä ja biofilmeissä.
| |
| Fosfaattifosforin mediaanipitoisuus vaihteli Vesi-Instituutin raportin aineistoissa välillä 1.5–6.0 µg/l.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Fosforipitoisuudelle ei ole suositusta talousvesiasetuksessa.
| |
| | |
| ====Hapettuvuus (COD<sub>Mn</sub>,O<sub>2</sub>)====
| |
| Hapettuvuus kuvastaa veden sisältämän orgaanisen aineen määrää. Näihin
| |
| kiintoainepartikkeleihin voi olla kiinnittyneenä raskasmetalleja, kemikaaleja ja bakteereja.
| |
| Hapettuvuuden määrittäminen perustuu kaliumpermanganaatin kykyyn hapettaa orgaanista
| |
| ainetta.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.6–1.8 mg/l.<ref name=AHO/>
| |
| Matalin
| |
| mediaanipitoisuus 0.6 mg/l havaittiin ympäristöhallinnon aineiston useammasta kaivosta
| |
| yhteen johdetussa vedessä. Vesilaitoksilla, ympäristöhallinnon aineiston yksittäisissä
| |
| kaivoissa ja porakaivoissa mediaanipitoisuudet olivat välillä 0.9–1.2 mg/l. Yksittäisillä
| |
| vesilaitoksilla ja yksittäisissä ympäristöhallinnon ja GTK:n kaivovesinäytteissä
| |
| talousvesiasetuksen suosituspitoisuus ylittyi.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatusuositus: 5 mg/l
| |
| | |
| ====Hiilidioksidi====
| |
| Hiilidioksidi on veden tärkein heikko happo. Talousveden hiilidioksidi on peräisin ilmasta ja
| |
| sen määrä riippuu tasapainotilasta ilman ja veden välillä. Hiilidioksidi vaikuttaa mm. veden
| |
| aggressiivisuuteen.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 1,9–30 mg/l. <ref name=AHO/>
| |
| Alhaisimmat mediaanipitoisuudet 1.9–4.2 mg/l havaittiin vesilaitosten toimittamassa vedessä.
| |
| Porakaivoissa ja ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston vesissä mediaanipitoisuudet olivat
| |
| välillä 12–16 mg/l. Maaperäkaivoissa mediaanipitoisuus oli korkein 30 mg/l.
| |
|
| |
| Hiilidioksidipitoisuudelle ei ole suosituspitoisuutta talousvesiasetuksessa.
| |
| | |
| ====Kadmium (Cd)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä alle 0.02–1.0 µg/l.<ref name=AHO/> Matalin
| |
| mediaanipitoisuus (alle 0.02 µg/l) havaittiin porakaivoissa. Maaperäkaivoissa ja
| |
| ympäristöhallinnon aineiston kaivoissa mediaanipitoisuus vaihteli välillä 0.02–0.04 µg/l.
| |
| Vesilaitosten toimittamassa vedessä mediaanipitoisuus oli kymmenkertainen kaivovesiin
| |
| verrattuna (0.3 vs. noin 0.03 µg/l). Useammasta kaivosta yhteen johdetuissa vesissä
| |
| mediaanipitoisuus oli 1.0 µg/l. Yksittäisiä maaperä- ja porakaivovesinäytteitä lukuun
| |
| ottamatta kaikissa aineistoissa tulokset olivat talousvesiasetuksen mukaisia.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 5.0 µg/l
| |
| | |
| ====Kloridi (Cl<sup>-</sup>)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä vesissä välillä 1–10 mg/l.<ref name=AHO/> Alhaisimmat
| |
| mediaanipitoisuudet (1 ja 3 mg/l) havaittiin maaperäkaivoissa ja porakaivoissa. Vesilaitosten
| |
| toimittamassa vedessä ja ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston vesissä mediaanipitoisuudet
| |
| olivat välillä 8–10 mg/l. Vesilaitosten toimittama vesi oli talousvesiasetuksen mukaista.
| |
| Yksittäisissä kaivovesissä havaittiin pienten yksiköiden asetuksen suosituspitoisuuden
| |
| ylityksiä. Noin 10 %:ssa vesilaitoksista syöpymisen ehkäisemiseksi annettu suosituspitoisuus 25 mg/l ylittyi, kaivoista vastaava osuus oli 10–25 %.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatusuositus: 100 mg/l
| |
| | |
| ====Kokonaisalfa====
| |
| Veden kokonaisalfa koostuu U-238 sarjan pitkäikäisistä alfa-aktiivisista isotoopeista, joita
| |
| ovat U-238, U-234, Ra-226 ja Po-210.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Keskiarvoaktiivisuudet porakaivoissa ovat olleet 0.61 Bq/l ja rengaskaivoissa 0.05 Bq/l.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| ====Kokonaisbeeta====
| |
| Veden kokonaisbeeta koostuu U-238 sarjan pitkäikäisistä beeta-aktiivisista isotoopeista
| |
| Ra-228:sta, Pb-210:sta ja K-40:sta.<ref name=AHO/> Pienimmät aktiivisuudet 0.10–0.11 Bq/l havaittiin Vesi-Instituutin raportin aineistossa
| |
| pintavedessä, maaperän pohjavedessä ja seosvesissä.<ref name=AHO/> Tekopohjavesissä ja tekopohjavettä
| |
| sisältävissä seosvesissä aktiivisuus oli 0.15 Bq/l. Suurin aktiivisuus 0.34 Bq/l havaittiin
| |
| kalliopohjavedessä.
| |
| | |
| Kokonaisbeeta-aktiivisuuden keskiarvo vaihteli Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.1–0.3 Bq/l.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| ====Kovuus====
| |
| Kovuus kuvaa veden ominaisuuksia, jotka johtuvat veteen liuenneista mineraalisuoloista,
| |
| joita ovat kalsium- ja magnesiumsulfaatit, -kloridit ja -fosfaatit.<ref name=AHO/> Kovuus jaetaan
| |
| bikarbonaattikovuuteen eli ohimenevään kovuuteen ja mineraalihappo- eli pysyvään
| |
| kovuuteen.
| |
| | |
| Bikarbonaattikovuus koostuu kalsiumin ja magnesiumin bikarbonaatista. Mineraalihappokovuus koostuu mineraalihappojen, kuten sulfaatin, kloridin ja fosfaatin
| |
| suoloista. Kovuus vaikuttaa mm. veden syövyttävyyteen. Veden kovuus luokitellaan
| |
| pitoisuuden mukaan: hyvin pehmeä (alle 0.5 mmol/l), pehmeä (0.5–1.0 mmol/l), keskikova
| |
| (1–2 mmol/l), kova (2–4 mmol/l) ja hyvin kova (yli 4 mmol/l).<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaaniarvot vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.2–0.7 mmol/l<ref name=AHO/> osoittaen, että suomalaiset
| |
| vedet ovat pehmeitä ja osin jopa hyvin pehmeitä. Alhaisimmat mediaaniarvot 0.2–0.4 mmol/l
| |
| havaittiin pienillä vesilaitoksilla, maaperäkaivoissa ja lisämittauskampanjassa mukana olleilla
| |
| keskisuurilla laitoksilla. Isompien vesilaitosten toimittamissa vesissä ja ympäristöhallinnon
| |
| aineiston kaivovesissä mediaaniarvot vaihtelivat välillä 0.5–0.6 mmol/l. Porakaivoissa
| |
| mediaaniarvo oli 0.7 mmol/l.
| |
| | |
| Kovuudelle ei ole suosituspitoisuutta talousvesiasetuksessa.
| |
| | |
| ====Kromi (Cr)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä alle 0.2–5.0 µg/l.<ref name=AHO/> Matalin
| |
| mediaanipitoisuus (alle 0.2 µg/l) havaittiin porakaivoissa. Maaperäkaivoissa,
| |
| ympäristöhallinnon aineiston kaivoissa ja vesilaitosten toimittamassa vedessä vastaavat
| |
| mediaanipitoisuudet olivat 0.2, 1.0 ja 1.6 µg/l. Korkein mediaanipitoisuus (5.0 µg/l) havaittiin
| |
| useammasta kaivosta yhteen johdetussa vedessä. Yksittäisiä ympäristöhallinnon
| |
| kaivovesinäytteitä lukuun ottamatta kaikissa aineistoissa tulokset olivat talousvesiasetuksen
| |
| mukaisia
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 50 µg/l
| |
| | |
| ====Kupari (Cu)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.002–0.1 mg/l.<ref name=AHO/> Matalin
| |
| mediaanipitoisuus (0.002 mg/l) havaittiin maaperäkaivoissa. Muissa kaivovesityypeissä
| |
| mediaanipitoisuudet vaihtelivat välillä 0.004–0.020 mg/l. Vesilaitosten toimittamassa vedessä
| |
| pitoisuudet olivat merkittävästi korkeammat mediaanipitoisuuden ollessa 0.1 mg/l.
| |
| Talousvesiasetuksen raja-arvon ylityksiä havaittiin yhden vesilaitoksen toimittamassa
| |
| vedessä ja yksittäisissä ympäristöhallinnon aineiston kaivovesissä.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 2.0 mg/l
| |
| | |
| ====Lyijy (Pb)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.05–5.0 µg/l.<ref name=AHO/>
| |
| Matalin mediaanipitoisuus (0.05 µg/l) havaittiin maaperäkaivoissa. Porakaivoissa ja
| |
| ympäristöhallinnon aineiston yksittäisissä kaivoissa mediaanipitoisuudet vaihtelivat välillä
| |
| 0.2–0.4 µg/l. Vesilaitosten toimittamassa vedessä mediaanipitoisuus oli 1.0 µg/l. Korkein
| |
| mediaanipitoisuus 5.0 µg/l oli ympäristöhallinnon aineiston useamman kaivon yhteen
| |
| johdetussa vedessä. Vesilaitosten toimittama vesi oli talousvesiasetuksen mukaista.
| |
| Talousvesiasetuksen raja-arvon ylityksiä havaittiin yksittäisissä kaivovesinäytteissä.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 10 µg/l
| |
| | |
| ====Lyijy-210 (Pb-210)====
| |
| Lyijy-210 on radonin (Rn-222) pitkäikäinen hajoamistuote. Se esiintyy pohjavedessä usein
| |
| yhdessä radonin kanssa. <ref name=AHO/>
| |
| | |
| Keskiarvoaktiivisuudet porakaivoissa ovat olleet olivat 0.04 Bq/l ja rengaskaivoissa 0.01 Bq/l.<ref name=AHO/>
| |
| Pb-210 aktiivisuuden keskiarvo on vaihdellut aineiston vesissä välillä 0.002–0.06 Bq/l.
| |
| | |
| ====Maku ja haju====
| |
| Talousveden haju- ja makuvirheet johtuvat orgaanisista yhdisteistä ja niiden
| |
| hajoamistuotteista, metallipitoisuuksista ja veden käsittelyssä käytettyjen kemikaalien kanssa
| |
| muodostuvista yhdisteistä. <ref name=AHO/>
| |
| | |
| :'''Rauta''' maistuu metalliselta ja voi jättää suuhun viipyvän, karvaan ja pistelevän jälkimaun. Maku voidaan tunnistaa lähes koko suun alueella. <ref>Vesitutkimusten tulkinta, www.watman.fi</ref>
| |
| : '''Mangaani''' maistuu metalliselta ja kirpeältä. Maun voi tuntea erityisesti kitalaessa. Suu voi tuntua kuivalta ja tuntua nielemispakkoa.
| |
| :'''Kupari''' maistuu metallille ja karvaalle.
| |
| :Jos vesi maistuu '''suolaiselle''', syynä voi olla natrium sekä sen vastaionit kloridi, sulfaatti tai bikarbonaatti.
| |
| :Jos vedessä on paljon '''kalkkia''', vesi saattaa maistua tunkkaiselta.
| |
| | |
| Jos vedessä on hajua, ensimmäiseksi on syytä selvittää, onko vesi kontaminoitunut jollakin kemikaalilla, joka haisee vedestä.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> tavoitetaso: ei selvää vierasta makua tai hajua
| |
| | |
| ====Mangaani (Mn)====
| |
| Mangaani on maku- ja hajuhaittoja sekä mustia saostumia aiheuttava metalli, joka voi päätyä
| |
| talousveteen maa- ja kallioperän mineraaleista.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 2–73 µg/l.<ref name=AHO/> Matalimmat
| |
| mediaanipitoisuudet 2–5 µg/l havaittiin vesilaitoksilla lisämittauskampanjan juoksutetussa
| |
| verkostovedessä ja maaperäkaivoissa. Vesilaitosten toimittamassa vedessä mediaanipitoisuus
| |
| oli 13 µg/l. Porakaivovesissä ja ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston vesityypeissä
| |
| mediaanipitoisuudet vaihtelivat välillä 20–27 µg/l. Talousvesiasetuksen suosituspitoisuuden
| |
| ylityksiä havaittiin kaikissa aineiston vesityypeissä.
| |
| | |
| Vaikka yllä olevat keskiarvopitoisuudet ovat pieniä, yksittäisissä kaivoissa pitoisuudet saattavat olla jopa useita satoja mikrogrammoja litrassa. Yksityiskaivoille asetuksessa 401 / 2001<ref name=PI/> on annettu laatusuositus 100 µg/l (vesilaitoksille laatusuositus on 50 µg/l).
| |
| | |
| WHO:n terveysperusteinen raja-arvosuositus juomaveden mangaanille on 400 µg/l.<ref name=WH/>
| |
|
| |
| Näiden arvojen asettamisen jälkeen mangaanin haitallisuudesta ja haitallisuudesta juomavedessä on tullut kuitenkin lisää tietoa. Juomaveden mangaanin on todettu olevan yhteydessä lasten käyttäytymis- ja oppimishäiriöihin, jopa alempaan älykkyysosamäärään (lyijyn kaltaisia vaikutuksia). <ref name=BOU>Bouchard MF et al. Environmental Health Perspectives 2011, 119:138-143.</ref> Samanlaisia vaikutuksia on todettu lasten altistumisesta mangaanille pilaantuneesta maaperästä.<ref>Menezes-Filho JA et al. Environmental Research. 2011, 111:156-163.</ref> <ref>Riojas-Rodríques H. et al. Environmental Health Perspectives 2010, 118:1465-1470.</ref>
| |
| | |
| Haittavaikutukset ovat todennäköisimpiä kun veden Mn-pitoisuus on useita satoja µg/l, mutta yhteys haittoihin on todettu jo tason 50-100 µg/l ylittävillä pitoisuuksilla.<ref name=BOU/> Siten mangaaniin on syytä suhtautua terveydelle haitallisena aineena juomavedessä nykyisiä virallisia ohjearvoja pienempinä pitoisuuksina.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001 laatusuositus<ref name=PI/>: 100 µg/l (yksityiskaivot), 50 µg/l (pienet vesilaitokset)
| |
| | |
| ====Natrium (Na)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 4–13 mg/l.<ref name=AHO/> Matalin
| |
| mediaanipitoisuus 4 mg/l havaittiin maaperäkaivoissa. Vesilaitosten toimittamassa vedessä ja
| |
| ympäristöhallinnon aineiston vesityypeissä mediaanipitoisuudet olivat välillä 8–11 mg/l.
| |
| Porakaivoissa havaittiin korkein mediaanipitoisuus 13 mg/l. Tulokset olivat
| |
| talousvesiasetuksen mukaisia yksittäistä vesilaitosta ja ympäristöhallinnon aineiston
| |
| yksittäisiä kaivovesiä lukuun ottamatta.
| |
| | |
| Natriumille ei ole talousvesiasetuksessa ohjearvoa.
| |
| | |
| ====Nikkeli (Ni)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.4–10 µg/l.<ref name=AHO/> Matalimmat
| |
| mediaanipitoisuudet (0.4 ja 0.8 µg/l) havaittiin porakaivoissa ja maaperäkaivoissa.
| |
| Mediaanipitoisuus oli 3.0 µg/l vesilaitosten toimittamassa vedessä ja ympäristöhallinnon
| |
| aineiston yksittäisissä kaivoissa. Korkein mediaanipitoisuus 10 µg/l havaittiin
| |
| ympäristöhallinnon aineiston useammasta kaivosta yhteen johdetussa vedessä. Kaikissa
| |
| aineiston vesityypeissä havaittiin talousvesiasetuksen raja-arvon (20 µg/l) ylityksiä.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 20 µg/l
| |
| | |
| ====Nitraatti (NO<sup>3-</sup>)====
| |
| Talousveteen nitraattia voi päätyä maaperästä huuhtoutuvista yhdisteistä (mm. lannoitteet), jätevesistä ja sadevedestä.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Nitraatin mediaanipitoisuuksien vaihteluväli Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä oli <0.2–3.1 mg/l.<ref name=AHO/>
| |
| Pienin mediaanipitoisuus oli porakaivoissa ja suurin tekopohjavesilaitosten toimittamassa
| |
| vedessä. Talousvesiasetuksen raja-arvon ylityksiä havaittiin yksittäisissä kaivovesinäytteissä:
| |
| maaperäkaivoissa, porakaivoissa ja ympäristöhallinnon aineiston kaivoissa.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 50 mg/l
| |
| | |
| ====Nitriitti (NO<sup>2-</sup>)====
| |
| Nitriitti voi osoittaa veden likaantumista, mutta toisaalta sen esiintyminen voi olla seurausta bakteeritoiminnasta.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Nitriitin mediaanipitoisuuksien vaihteluväli Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä oli 0.01–0.11 mg/l.<ref name=AHO/>
| |
| Pienin mediaanipitoisuus 0.01 mg/l havaittiin ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston
| |
| kaivoissa ja suurin 0.11 mg/l suurilla vesilaitoksilla. Yhtä yksittäistä kaivovesinäytettä lukuun
| |
| ottamatta kaikki tulokset olivat talousvesiasetuksen mukaisia.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 0.5 mg/l
| |
| | |
| ====Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)====
| |
| Orgaanisen hiilen kokonaismäärä eli '''TOC''' (total organic carbon) ilmaiseen veden sisältämien
| |
| orgaanisten aineiden määrän hiilipitoisuutena.<ref name=AHO/> Orgaaninen aines aiheuttaa veteen väriä ja makua ja toimii mikrobiravinteena.
| |
| | |
| Vettä kloorattaessa orgaanisesta aineksesta syntyy veteen haitallisia kloorauksen sivutuotteita (mm. trihalometaanit, haloetikkahapot, kloorattuja furanoneja).<ref name=KOM/>
| |
| | |
| TOC:n mediaanipitoisuuksien vaihteluväli Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä oli 1.0–2.6 mg/l.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Talousvesiasetuksessa ei ole suositusta TOC-pitoisuudelle.
| |
| | |
| ====pH====
| |
| pH-arvo kuvaa veden happamuutta. Veden pH vaikuttaa mm. veden syövyttävyyteen.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaaniarvot vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston välillä 6.6–8.0.<ref name=AHO/> Alhaisimmat mediaaniarvot (6.6)
| |
| havaittiin maaperäkaivoissa ja ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston yksittäisissä kaivoissa
| |
| ja useammasta kaivosta yhteen johdetuissa vesissä. Vesilaitosten toimittamassa vedessä ja
| |
| porakaivoissa mediaaniarvot olivat välillä 7.3–7.7. Kaikissa vesityypeissä havaittiin alemman
| |
| suositusarvon (6.5) alituksia. Alitukset olivat yleisempiä kaivovesissä kuin vesilaitosten
| |
| toimittamassa vedessä vastaavien prosenttiosuuksien ollessa 30 % ja 8 %. Ylemmän
| |
| suosituspitoisuuden ylityksiä havaittiin vain muutamassa yksittäisessä kaivonäytteessä.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> tavoitetaso: 6.5 - 9.5
| |
| | |
| ====Polonium-210 (Po-210)====
| |
| Polonium-210 on radonin (Rn-222) toinen pitkäikäinen hajoamistuote. Pohjavedenlaadulla on
| |
| suuri merkitys poloniumin esiintymiseen pohjavedessä. <ref name=AHO/>
| |
| | |
| Keskiarvoaktiivisuudet porakaivoissa ovat olleet 0.05 Bq/l ja rengaskaivoissa 0.01 Bq/l.<ref name=AHO/>
| |
| Po-210 aktiivisuuden keskiarvo on vaihdellut vesissä välillä 0.001–0.05 Bq/l.
| |
| | |
| ====Radium-226 (Ra-226)====
| |
| Radium-226 on U-238 sarjan pitkäikäinen radionuklidi. Pohjaveden radiumpitoisuus riippuu
| |
| yleensä muista veden laatuominaisuuksista ja veden suolaisuus lisää radiumin liukoisuutta.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Radiumpitoisuudet suomalaisissa pohjavesissä ovat hyvin matalia.<ref name=AHO/> Keskiarvoaktiivisuudet ovat olleet porakaivoissa 0.05 Bq/l ja rengaskaivoissa 0.02 Bq/l.
| |
| Ra-226 aktiivisuuden keskiarvo on vaihdellut vesissä välillä 0.001–0.05 Bq/l.
| |
| | |
| ====Radon-222 (Rn-222)====
| |
| Radon on U-238 sarjan ainoa kaasumainen radionuklidi. Radonpitoisuus pohjavedessä on
| |
| usein moninkertainen verrattuna muiden radioaktiivisten aineiden pitoisuuteen. Radon
| |
| käyttäytyy pohjavedessä varsin itsenäisesti eikä sen esiintymiseen vaikuta muu veden
| |
| laatuominaisuudet.<ref name=AHO/>
| |
|
| |
| Keskiarvoaktiivisuudet porakaivoissa ovat olleet Vesi-Instituutin raportin aineistossa 460 Bq/l ja rengaskaivoissa 50 Bq/l. Radon-222 aktiivisuuden keskiarvo vaihteli aineiston vesissä välillä 1–460 Bq/l.
| |
| | |
| Radon on ongelmallisin radioaktiivinen aine juoma/talousvedessä Suomessa. Ongelma on kuitenkin alueellinen, mm. Salpausselän harjuvyöhykkeellä. Kaivoveden radonpitoisuudet ovat suurimmat porakaivoissa, joiden vedessä saattaa olla yli 1000 Bq/l ylittäviä pitoisuuksia.<ref name=KOM/>
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatusuositus talousveden radonille pienissä vesilaitoksissa on 300 Bq/l ja yksityiskaivoille 1000 Bq/l, joita ei tulisi ylittää.
| |
| | |
| ====Rauta (Fe)====
| |
| Rauta on maku- ja värihäiriöitä ja ruosteenvärisiä saostumia talousveteen aiheuttava metalli,
| |
| joka voi olla peräisin maa- ja kallioperästä, talousvesiverkostojen putkien korroosiotuotteista
| |
| ja vedenkäsittelykemikaaleista.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineistossa välillä 14–71 µg/l.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaanipitoisuudet olivat 30 µg/l maaperä- ja porakaivoissa sekä ympäristöhallinnon
| |
| aineiston useammasta kaivosta yhteen johdetussa vedessä. Vesilaitosten toimittamassa
| |
| vedessä mediaanipitoisuus oli 46 µg/l (lisämittauskampanjan juoksutetuissa verkostovesissä
| |
| 14 µg/l) ja ympäristöhallinnon aineiston yksittäisissä kaivoissa 50 µg/l. Kaikissa aineiston
| |
| vesityypeissä oli yksittäisiä asetuksen suosituspitoisuuden ylityksiä.
| |
| | |
| Vaikka raudan keskimääräiset pitoisuudet yllä olevissa aineistoissa ovat olleet pienet, veden suuri rautapitoisuus on suhteellisen tavallinen yksittäisten kaivojen ongelma. Suuria rautapitoisuuksia on usein yhdessä koholla olevien veden mangaanipitoisuuksien kanssa (esiintyvät yhdessä).
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatusuositus: 200 µg/l
| |
| | |
| ====Sameus====
| |
| Veden sameus johtuu tavallisesti savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä. <ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaaniarvot vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.1–0.4 NTU.<ref name=AHO/> Alhaisimmat mediaaniarvot
| |
| 0.2 NTU havaittiin vesilaitosten toimittamassa vedessä ja useammasta kaivosta yhteen
| |
| johdetuissa vesissä. Ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston yksittäisissä kaivoissa
| |
| mediaaniarvo oli korkeampi 0.4 NTU. Suurin osa vesilaitoksista toimitti talousvesiasetuksen
| |
| mukaista vettä. Pohjavesiaineistojen tietoja ei voitu verrata talousvesiasetuksen suositukseen.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> tavoitetaso: 1.0 NTU
| |
| | |
| ====Seleeni (Se)====
| |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 0.4–5.0 µg/l.<ref name=AHO/> Matalimmat
| |
| mediaanipitoisuudet (alle 0.5 ja 0.4 µg/l) havaittiin maaperäkaivoissa, porakaivoissa ja
| |
| ympäristöhallinnon aineiston yksittäisissä kaivoissa. Selkeästi korkeampi mediaanipitoisuus
| |
| 5.0 µg/l havaittiin vesilaitosten toimittamassa vedessä ja ympäristöhallinnon aineiston
| |
| useammasta kaivosta yhteen johdetussa vedessä. Aineistojen vesi oli talousvesiasetuksen
| |
| mukaista lukuun ottamatta yhtä useammasta kaivosta yhteen johdettua vettä.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatuvaatimus: 10 µg/l
| |
| | |
| ====Sulfaatti (SO<sub>4</sub><sup>2-</sup>)====
| |
| Talousveden sulfaatin suosituspitoisuus perustuu sen makuun ja korroosiota kiihdyttäviin
| |
| ominaisuuksiin. Sulfaattia voi päätyä talousveteen maaperästä ja veden saostuskemikaaleista.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaanipitoisuudet vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissä välillä 10–32 mg/l.<ref name=AHO/> Alhaisimmat
| |
| mediaaniarvot 10–12 mg/l havaittiin maaperäkaivoissa ja vesilaitosten toimittamassa vedessä.
| |
| Porakaivoissa ja ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston kaivovesissä mediaanipitoisuudet
| |
| olivat 15 mg/l. Korkein mediaanipitoisuus 32 mg/l havaittiin pintavesilaitoksilla.
| |
| Vesilaitoksen toimittama vesi ja kaivovedet olivat talousvesiasetuksen mukaista. Yksittäisissä
| |
| kaivovesissä havaittiin pienten yksiköiden asetuksen suosituspitoisuuden ylityksiä.
| |
| Vesilaitosten toimittama vesi oli myös syöpymisen ehkäisemiseksi annetun
| |
| suosituspitoisuuden (alle 150 mg/l) mukaista. Yksittäisissä kaivovesinäytteissä tämä
| |
| suosituspitoisuus ylittyi.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> laatusuositus: 250 mg/l
| |
| | |
| ====Sähkönjohtavuus====
| |
| | |
| Sähkönjohtavuus aiheutuu veteen liuenneiden suolojen ioneista, niiden laadusta ja määrästä.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaaniarvot vaihtelivat Vesi-Instituutin raportin aineiston vesissävälillä 7–25 mS/m.<ref name=AHO/> Alhaisimmat mediaaniarvot
| |
| 7–11 mS/m havaittiin pienillä vesilaitoksilla ja maaperäkaivoissa.Vesilaitosten toimittamassa
| |
| vedessä ja ympäristöhallinnon pohjavesiaineiston vesissä sähkönjohtavuuden mediaaniarvot
| |
| olivat välillä 15–19 mS/m. Porakaivovesissä mediaaniarvo oli selvästi korkein 25 mS/m.
| |
| Vesilaitosten toimittama vesi oli talousvesiasetuksen mukaista, samoin kuin
| |
| pohjavesiaineistojen vesi yksittäisiä kaivonäytteitä lukuun ottamatta.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> tavoitetaso: < 2500 µS/cm
| |
| | |
| ====Uraani (U-234, U-238, U)====
| |
| Uraani liukenee maa- ja kallioperästä pohjaveteen. Suomalaisessa pohjavedessä uraani on pitkäikäisistä radioaktiivisista (U, Th, Ra-226, Ra-228, Pb-210, Po-210) aineista kaikkein liukoisin. <ref name=AHO/>
| |
| | |
| Uraanin keskiarvopitoisuudet porakaivoissa ovat Vesi-Instituutin raportin aineistossa 21 µg/l ja rengaskaivoissa 1.3 µg/l.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| U-234 aktiivisuuden keskiarvo on vaihdellut aineiston vesissä välillä 0.005–0.3 Bq/l ja U-238
| |
| aktiivisuuden välillä 0.005–0.2 Bq/l. Uraanipitoisuuden keskiarvo vaihteli välillä 0.4–21 µg/l.
| |
| | |
| Uraani on alueellinen pohjavesiongelma Suomessa. Näillä alueilla erityisesti porakaivojen uraanipitoisuudet saattavat olla huomattavasti edellä esitettyjä keskiarvoja suurempia; useita satoja µg/l.<ref name=KOM/><ref name=KO/>
| |
| | |
| Vaikka uraani on radioaktiivista, luonnon uraani on matala-aktiivista. Luonnon uraanin terveysriskit liittyvät ensisijaisesti sen kemialliseen toksisuuteen.
| |
| | |
| WHO:n suositusohjearvo juomavedessä: 30 µg/l<ref name=WH/>
| |
| | |
| ====Väriluku====
| |
| Veden '''väri''' voi johtua värillisistä orgaanisista yhdisteistä (humuksesta keltainen väri), raudasta (ruskea väri) ja mangaanista (tumma, musta väri). Talousvesiasetuksen suosituksen mukaan veden värin tulee olla käyttäjien hyväksyttävissä eikä siinä tulisi olla epätavallisia muutoksia.<ref name=AHO/>
| |
| | |
| Mediaanipitoisuus vaihteli aineiston vesissä välillä 4–8 mg/l. <ref name=AHO/>Suurin osa vesilaitoksista
| |
| toimitti talousvesiasetuksen mukaista vettä. Pohjavesiaineistojen tietoja ei voitu verrata
| |
| talousvesiasetuksen suositukseen.
| |
| | |
| Asetuksen 401 / 2001<ref name=PI/> tavoitetaso: 5
| |
| | |
| ==Taulukko==
| |
| | |
| | |
| <t2b index = "Tyyppi,Parametri,Lyhenne,Yksikkö,Kuvaus" unit = "unit">
| |
| laatusuositus|Alumiini|Al|μg /l||200
| |
| laatusuositus|Alkaliteetti||mmol /l|Arvon tulee olla suurempi kuin suosituksen|0.6
| |
| laatusuositus|Ammonium|NH<sub>4</sub><sup>+</sup>|mg /l||0.50
| |
| laatusuositus|Ammoniumtyppi|NH<sub>4</sub>-N|mg /l||0.40
| |
| laatuvaatimus|Antimoni|Sb|μg /l||5.0
| |
| laatuvaatimus|Arseeni|As|μg /l||10
| |
| laatuvaatimus|Boori|B|mg /l||1.0
| |
| laatuvaatimus|Elohopea|Hg|μg /l||1.0
| |
| laatuvaatimus|Fluoridi|F<sup>-</sup>|mg /l||1.5
| |
| laatusuositus|Haju||||Ei vierasta hajua
| |
| laatusuositus|Hapettuvuus|CODF<sub>Mn,</sub>O<sub>2</sub>|mg /l||5
| |
| laatuvaatimus|Kadmium|Cd|μg /l||5.0
| |
| laatusuositus|Kloridi|Cl|mg /l||250
| |
| laatuvaatimus|Kromi|Cr|μg /l||50
| |
| laatuvaatimus|Kupari|Cu|mg /l||2.0
| |
| laatuvaatimus|Lyijy|Pb|μg /l||10
| |
| laatusuositus|Maku||||Ei vierasta makua
| |
| laatusuositus|Mangaani|Mn|μg /l||50
| |
| laatusuositus|Mangaani yksityiskaivoissa|Mn|μg /l||100
| |
| laatusuositus|Natrium|Na|mg /l||200
| |
| laatuvaatimus|Nikkeli|Ni|μg /l||20
| |
| laatuvaatimus|Nitraatti|NO<sub>3</sub><sup>-</sup>|mg /l||50
| |
| laatuvaatimus|Nitraattityppi|NO<sub>3</sub>-N|mg /l||11
| |
| laatuvaatimus|Nitriitti|NO<sub>2</sub><sup>-</sup>|mg /l||0.5
| |
| laatuvaatimus|Nitriittityppi|NO<sub>2</sub>-N|mg /l||0.15
| |
| laatusuositus|Orgaanisen hiilen kokonaismäärä|TOC|||
| |
| laatusuositus|Permanganaattiluku|KMnO<sub>4</sub>|mg /l||20
| |
| laatusuositus|pH|pH|||6.5-9.5
| |
| laatusuositus|Radon|Rn|Bq /l||300
| |
| laatusuositus|Radon yksityiskaivoissa|Rn|Bq /l||1000
| |
| laatusuositus|Rauta|Fe|μg /l||200
| |
| laatusuositus|Rauta yksityiskaivoissa|Fe|μg /l||400
| |
| laatusuositus|Sameus||NTU||1.0
| |
| laatuvaatimus|Seleeni|Se|μg /l||10
| |
| laatusuositus|Sulfaatti|S|mg /l||250
| |
| laatusuositus |Sähkönjohtavuus||μS /cm|Arvon tulee olla pienempi kuin suosituksen|2500
| |
| laatusuositus|Tritium|<sup>3</sup>H|Bq /l||100
| |
| WHO:n suositus|Uraani|U|μg /l||30
| |
| laatusuositus|Viitteellinen säteilyn kokonaisannos||mSv /vuosi||0.10
| |
| laatusuositus|Väriluku||||5
| |
| </t2b>
| |
| | |
| ==Katso myös==
| |
| | |
| [[:Kloorifenolien pitoisuus pohjavedessä]]
| |
| | |
| ==Viitteet==
| |
| <references/>
| |