Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos

Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos on sivu, johon kerätään tietoa liittyen päätöksentekoon Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta.

Suunnitellun laitoksen kuvaus

Taustaa

Vapo suunnittelee Hämeenkyrön Kyröskoskelle voimalaitosta, jolla on tarkoitus tuottaa lämpöä ja sähköä teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Pääpolttoaineena voimalaitoksessa olisi Pirkanmaalta kerättävä kuivajäte. Uuden voimalaitoksen Kyröskoskelle rakentamisen perusteena on M-real Kyron ja Finnforest Oyj:n sahan energiahuollon turvaaminen tulevaisuudessa. Vapon Kyröskoskelle suunnittelema voimalaitos on polttoaineteholtaan 80 megawattia. Polttoaineena se käyttää syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä lietettä noin 200 000 tonnia vuodessa. Vapo:lla on oma Pirkanvoima -sivusto, jolla hanketta esitellään. Vapo:n Pirkanvoima

Laitos tulisi Kyröskosken asutuksen välittömään läheisyyteen Kyrösjärven rannalle. Kyrösjärven lisäksi jätteenpolttolaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee pohjavedenottamo. Syntyvä tuhka ja kuona kuljetettaisiin maanteitse Ekokemin osoittamalle vastaanottopaikalle tai Suomen Erityisjäte Oy:lle Forssaan. Osa hämeenkyröläisistä suhtautuu kriittisesti jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseen kuntaan, sillä se nähdään takaiskuna kunnan imagolle vihreänä asuinpaikkana, joka tunnetaan kulttuurimaisemistaan ja puhtaasta elinympäristöstään. Hanketta vastustavat kansalaiset ovat perustaneet oman sivustonsa, jolla hanketta esitellään heidän näkökulmastaan. Hämeenkyrön puolesta - hyvässä hengessä

Nykyisellään M-real Kyron ja Finnforest Oyj:n sahan energiantarpeesta merkittävä osa tyydytetään Kyro Power:n toimesta. Kyro Power:lla on Kyröskoskella kaasukombivoimalaitos ja kallioon louhittu vesivoimalaitos. Kyro Power

Vaikutuskaavio hankkeeseen liittyvistä tekijöistä

Vaikutuskaavio suunnitellusta Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta. Merkittävimpinä vaikutusmuuttujina kaaviossa näkyvät jätteen käsittelyn ja energiantuotannon terveysvaikutukset sekä jätteenpolttolaitoksen työ- ja elinkeinovaikutukset. Päätösmuuttujia ovat päätös kaavoittamisesta sekä mahdollisesti sen jälkeen kasittelyyn tuleva päätös jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta. Erityisesti huomioitavaa on, että jätettä syntyy joka tapauksessa ja sille on väistämättä järjestettävä asialliset käsittelymenetelmät ja että Metsäliiton tuotantolaitokset tarvitsevat joka tapauksessa toimiakseen energiaa.

Yleisötilaisuus ja kansanäänestys

Hämeenkyrön valtuusto päätti 26.6.2006 järjestää kansanäänestyksen siitä, pitäisikö valtuuston mahdollistaa kaavoituksella jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Hämeenkyröön. Äänestys järjestetään 19.11.2006, ja se on neuvoa-antava. Hanke on herättänyt paikkakunnalla voimakkaita mielipiteitä ja kansanäänestystä vaadittiin noin 800 kuntalaisen allekirjoittamassa aloitteessa. Kunnanvaltuuston päätös oli yksimielinen. Äänestyksen järjestämiseen on varattu 35 000 euron määräraha. Vapon tiedote Nelosen uutiset

Jätteenpolttolaitoshankkeeseen liittyen järjestetään avoin yleisötilaisuus Hämeenkyrön Koskilinnassa 5.10.2006 klo 18.00. Yleisötilaisuudessa puheenvuoron, noin 15 minuuttia kukin, pitävät:

• Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
• Asiakaspäällikkö Pasi Makkonen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus
• Ylitarkastaja Sari Tuomivaara, Pirkanmaan ympäristökeskus
• Akatemiatutkija Jouni Tuomisto, Kansanterveyslaitos

Kunkin puheenvuoron jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. [1]

Toimijat

• Hämeenkyrön kunnanvaltuusto
• Vapo (Suomen valtio & Metsäliitto Osuuskunta)
• M-Real (Metsäliitto Osuuskunta)
• Finnforest (Metsäliitto Osuuskunta)
• Kyro Power Oy (Kyro Oyj Abp)
• Hämeenkyrön puolesta - hyvässä hengessä kansalaisliike

Vaikuttavat muuttujat

Jätteen tuotanto

Nykyaikainen inhimillinen toiminta, etenkin ns. hyvinvointivaltioissa, tuottaa varsin suuria määriä jätettä. Esimerkiksi Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueella vuosina 2002 - 2004 sijoitettiin kaatopaikoille lähes 240 kg yhdyskuntajätettä henkilöä kohden vuodessa [2]. Myös teollisuudessa syntyy varsin merkittäviä määriä jätettä kuten myös

Jätehuoltovaihtoehdot

Jätettä siis syntyy ihmisten toiminnasta ja se pitää käsitellä jollain tavalla.

Jätehuolto

EU:n uusi kaatopaikkadirektiivi tulee voimaan vuoden 2007 lopussa. Ainoastaan korkeatasoiset kaatopaikat voivat jatkaa toimintaansa, ja niinpä Suomessa joudutaan sulkemaan kymmeniä kaatopaikkoja. Samalla biohajoavan jätteen viemistä kaatopaikoille rajoitetaan ja sen käsittelyyn on löydettävä uusia ratkaisuja.

Suomen ympäristökeskuksen yli-insinöörin Markku Kukkamäen mukaan jätteenpoltto on jatkossa yksi varteenotettava vaihtoehto. Alueellisissa ympäristökeskuksissa onkin meneillään noin 15 sekajätteen polttoluvan ympäristövaikutusten arviointi. Suurin osa kaavailluista laitoksissa käyttäisi rinnakkaispolttoa.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet jätteenpolttoa siitä, että se vähentää intoa rajoittaa jätteiden syntyä ja kehittää kierrätystä. Kukkamäki kuitenkin huomauttaa, että esim. Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa jätteenpoltto ja kierrätys ovat kehittyneet käsi kädessä. Aina syntyy myös jätettä, joka kelpaa vain poltettavaksi.

Monissa kunnissa asukkaat pelkäävät myös ympäristönsä puhtauden puolesta. Kukkamäki muistuttaa, että laki edellyttää nykyään polttolaitoksilta tehokkaita puhdistusjärjestelmiä. Tuhkien sijoittamisesta on toki myös huolehdittava. Vapon tiedote (Helsingin Sanomat, 12 kesä 2006)

Lisätietoja

Karttapaikan kartta