Ero sivun ”Keskustelu:Poikkipuoluehallitus” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(-- ~~~~) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Artikkeliteksti 1 - huomioita ja puutteita == | == Artikkeliteksti 1 - huomioita ja puutteita == | ||
Versio 18. heinäkuuta 2012 kello 09.08
Artikkeliteksti 1 - huomioita ja puutteita
- Pitäisi vielä ainakin keskustella vastalääkkeistä populistisille vaalilupauksille. Toisaalta, tärkeintä on että äänestäjillä on parempi 'kuluttajaturva' vaalilupausten suhteen.
- Enemmistöperiaatetta ja äänestäjien sivistämistä on käsiteltävä. Tärkeää on saada ihmiset mukaan suunnitteluun ja valistuneeseen äänestyskulttuuriin.
- Suora demokratia johtaa konservatismiin, korjausliikkeiden tekeminen hidasta.
- Erityisesti Poikkipuoluehallitus-artikkelista puuttuu vielä puoluekuri vaihtoehto, joka on ehkä realistisempi kuin enemmistöperiaatteella kaikkien yksittäisten kansanedustajien joukosta tuotettu hallitusohjelma.
- Liian suuria muutoksia ei kannata yrittää koska ne kohtaavat puoluekoneiston kannalta vastustusta. Esim. puouekuri on ehdottomasti säilytettävä.
- Ts. hallitusohjelma voidaan koostaa koko eduskunnan enemmiston sijaan niin että jokaisen puolueen sisäinen enemmistö maaraa ensin puolueen kannan (jos puoluekuri ei muodostu näin voidaan keskustella siitä miksi ei) ja sitten vasta katsotaan mikä tulee olemaan puoluekurin sitoman eduskunnan enemmistön kanta). Tämä tarkoittaa sitä että kaikki puolueet voivat olla hallituksessa ja samalla saada erivapauden niissä kysymyksissä, joissa haluavat todistaa kannattajilleen olevansa selkärankaisia, ja äänestää hallituksen politiikkaa vastaan.
- Tärkeää on että vaikka puoluekuri säilyy, yksittäiset ehdokkaat silti pitävät vaalilupauksensa suuremmalla todennäköisyydellä kuin nyt. Eli äänestajä saa suuremmalla todennäköisyydellä sitä mitä tilaa. On silti mahdollista että hallitus kaatuu vaikka varsinaista oppositiota ei vanhassa mielessä tarvitakaan. Vaalikauden aikana joudutaan myös äänestämään asioista joita ei vaalilupauksissa ole käsitelty. Toisaalta, jos kaikkia puolueet ovat koko ajan hallituksessa, mitä merkitystä on hallituksen kaatumisella?
- Tämän 'kaikki puolueet hallituksessa' -ohjelman toteuttaminen on periaatteessa yksinkertaista: se ei vaadi teknisiä tai lainsäädännön muutoksia. Lisäksi hallituksessa ovat jo tälläkin hetkellä 'melkein kaikki' puolueet mukana, ja erivapauksia myönnetään jatkuvasti. Siitä on siis jo tullut käytäntö (vrt. vasemmistoliiton erivapaus, vihreät, tarjous perussuomalaisille Kreikka-paketista)
Huomioita varhaisemmasta artikkeliversiosta
Missä sanotaan, että hallituksen muodostamisen pitää noudattaa puoluerajoja? Hallitus valittaisiin yksittäisten kansanedustajien mielipiteistä siten, että riittävän suuri enemmistö saadaan ohjelman taakse.
- Miten valitaan sopiva klusteri?
- Millainen olisi hallituksen ohjelma
- Millainen olisi hallituksen yhtenäisyys: tehtävä jollekin konkreettiselle vaihtoehdolle.
- Miksei siis muodostettaisi sellaista hallitusta, jolla on sellainen ohjelma ja ministerit, joilla on edustukkassa enemmistön tuki yli puoluerajojen?
Mitkä ovat puolueen tehtävät?
- Välittää jäsenistönsä näkemyksiä päätöksentekoon.
- Perehtyä valmisteltaviin asioihin ja jakaa näkemyksiä niille edustajille, jotka eivät itse ehdi perehtyä.
- Toimia kannustavana vertaisryhmänä poliitikoille.
- Järjestää paikalllistason toimintaa ja keskusteluja.
- Selvitä puolueiden tarkoitukset yhdistysrekisteristä tai puolueiden nettisivuilta.
- Puolueiden olemassaolo ei ole itseisarvo, vaan niiden olemassaolon edellytys on päätöksenteon helpottaminen.
- Puolueilla on ollut nämä tehtvät. Toteuttavatko ne niitä yhä, vai onko jo parempia keinoja?
- Missä asioissa hallitus olisi yhteäisin, missä esimielisin?
- Mitä puoluiden kannattaisi tehdä? Leikata omia äärilaitojaan, koska ne luultavasti joutuisivat eri puolille hallitusrintamaa.
- Ääriainekset taas keksittyisivät yhteen ja saisivat todellisen politiikkansa mukaisen osuuden äänistä.
- Äänestäjä tietäisi mitä äänestää.
Haitat
- Puolueiden totutut hyvät käytännöt murtuisivat
- Luokittelun perusteet nousisivat keskeisiksi vaikuttavaksi tekijäksi. Kuka päättäisi? Hallitusneuvottelut.
- Miten kävisi puoluekurin? Kenelle pitäisi olla lojaali?
- Kenen kanssa neuvoteltaisiin, jos puolueet olisivat osittain hallituksessa?