Ero sivun ”Sektoritutkimuksen neuvottelukunta” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Luokka:Yhteiskuntapolitiikka]] | |||
[[Luokka:Tutkimus]] | |||
'''Sektoritutkimuksen neuvottelukunta''' on valtioneuvoston asettama ja opetusministeriön alaisuudessa toimiva elin<ref name="asetus">Valtioneuvoston asetus 689/2007 [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070689]</ref>. Neuvottelukunnan tehtävänä on rahoittaa yhteiskuntaa palvelevaa soveltavaa tutkimusta kaikkien ministeriöiden toimialueella. Neuvottelukunnassa on edustaja kaikista ministeriöistä, ja lisäksi viisi valtioneuvoston nimittämää jäsentä. Neuvottelukunta on perustettu 2007 Sektoritutkimustyöryhmän mietinnön eli ns. Neuvon raportin<ref name="neuvo">Sektoritutkimustyöryhmän mietintö VNK003:00/2006 [http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=179888]</ref> perusteella. Tutkimus perustuu tilaaja-tuottaja-malliin eli ministeriöiden neuvottelukunnan kautta tekemiin tilaustutkimuksiin, joita voidaan tarvittaessa kilpailuttaa tutkimuslaitosten kesken. | '''Sektoritutkimuksen neuvottelukunta''' on valtioneuvoston asettama ja opetusministeriön alaisuudessa toimiva elin<ref name="asetus">Valtioneuvoston asetus 689/2007 [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070689]</ref>. Neuvottelukunnan tehtävänä on rahoittaa yhteiskuntaa palvelevaa soveltavaa tutkimusta kaikkien ministeriöiden toimialueella. Neuvottelukunnassa on edustaja kaikista ministeriöistä, ja lisäksi viisi valtioneuvoston nimittämää jäsentä. Neuvottelukunta on perustettu 2007 Sektoritutkimustyöryhmän mietinnön eli ns. Neuvon raportin<ref name="neuvo">Sektoritutkimustyöryhmän mietintö VNK003:00/2006 [http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=179888]</ref> perusteella. Tutkimus perustuu tilaaja-tuottaja-malliin eli ministeriöiden neuvottelukunnan kautta tekemiin tilaustutkimuksiin, joita voidaan tarvittaessa kilpailuttaa tutkimuslaitosten kesken. | ||
Versio 8. elokuuta 2012 kello 11.05
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama ja opetusministeriön alaisuudessa toimiva elin[1]. Neuvottelukunnan tehtävänä on rahoittaa yhteiskuntaa palvelevaa soveltavaa tutkimusta kaikkien ministeriöiden toimialueella. Neuvottelukunnassa on edustaja kaikista ministeriöistä, ja lisäksi viisi valtioneuvoston nimittämää jäsentä. Neuvottelukunta on perustettu 2007 Sektoritutkimustyöryhmän mietinnön eli ns. Neuvon raportin[2] perusteella. Tutkimus perustuu tilaaja-tuottaja-malliin eli ministeriöiden neuvottelukunnan kautta tekemiin tilaustutkimuksiin, joita voidaan tarvittaessa kilpailuttaa tutkimuslaitosten kesken.
Tehtävät
Sektoritutkimuksella tarkoitetaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa, jonka avulla hallinnonalat kasvattavat tietopääomaansa ja luovat edellytyksiä yhteiskunnan kehittämiselle. Sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita ja tiedon tuottajia ovat valtion tutkimuslaitokset.[3]
Neuvottelukunnan arvioi sektoritutkimuksen nykyisen tuottajakentän tarkoituksenmukaisuutta yhteiskunnan tutkimustarpeen ja laadittavien tutkimusagendojen toteutumisen näkökulmasta ja tekee ehdotuksen sektoritutkimuksen rakenteellisesta uudistamisesta. Valtioneuvosto tekee tutkimuslaitoskentän rakenneuudistuksia koskevat päätökset vuoden 2008 loppuun mennessä.[3]
Neuvottelukunnalla on erityinen tehtävä tunnistaa laaja-alaisia, käytännössä kaikkia aihepiirejä koskevia, tärkeitä tutkimusohjelmakokonaisuuksia ja tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä.
- politiikkatoimien ja lainsäädännön vaikuttavuuden tutkimus ja arviointi sekä
- ennakointiin liittyvä tutkimus.
Tutkijankoulutus, tutkijanuran edistäminen, tutkijoiden liikkuvuus ja tutkimuksen kansainvälistäminen tulee ottaa huomioon kaikkien aihepiirien sektoritutkimusta kehitettäessä.
Jäsenet
- valtiotieteen tohtori Pentti Vartia, puheenjohtaja
- kansliapäällikkö Harri Skog, varapuheenjohtaja
- filosofian maisteri Pauliina Arola,
- apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen,
- valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara,
- ministeri Christoffer Taxell,
- valtiosihteeri Risto Volanen (VNK) (varajäsen alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä,
- valtiosihteeri Pertti Torstila (UM) (suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö Eija Limnell),
- kansliapäällikkö Tiina Astola (OM)(erityisasiantuntija Kaijus Ervasti),
- kansliapäällikkö Ritva Viljanen (SM) (kehittämisneuvos Harri Martikainen),
- kansliapäällikkö Kari Rimpi (PLM) (tutkimusjohtaja Juha Martelius),
- valtiosihteeri Raimo Sailas (VM) (ylijohtaja Jukka Pekkarinen),
- kansliapäällikkö Harri Skog (OPM) (ylijohtaja Riitta Kaivosoja),
- kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen (MMM) (maatalousneuvos Leena Vestala),
- kansliapäällikkö Harri Pursiainen (LM) (liikenneneuvos Martti Mäkelä),
- kansliapäällikkö Erkki Virtanen (KTM) (osastopäällikkö Petri Peltonen),
- kansliapäällikkö Kari Välimäki (STM) ( ylijohtaja Raimo Ikonen),
- kansliapäällikkö Markku Wallin (TM) (erikoissuunnittelija Päivi Järviniemi),
- kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi (YM) (ympäristöneuvos Antero Honkasalo).
- dosentti, filosofian tohtori Sari Löytökorpi, pääsihteeri 31.12.2007 asti Tieteellisten seurain valtuuskunnan järjestämänä.
Jaokset
Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit
- vastaa elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen jatkuvaan muutokseen
- parantaa innovaatiodynamiikan vahvistamisen perusedellytyksiä.
- palvelee alueellisen kehityksen, liikennejärjestelmien, yhdyskuntarakenteen, asuntopolitiikan sekä infrastruktuurien kehittämistä
- siten, että tietoon ja osaamiseen perustuva myönteinen kehitys kyetään varmistamaan.
Osaaminen, työ ja hyvinvointi
- Tutkimus auttaa vastaamaan osaamistarpeiden ja työvoiman kysynnän muutoksiin.
- Edistää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen vaikuttavuutta
- tukee yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edistämistä,
- Tukee julkisten toimien vaikuttavuuden parantamista hyvinvoinnin eri osa-alueilla
- Tukee palvelujen tuottamista tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti, kansantuloa ja hyvinvointia lisäävällä tavalla.
Aihepiiri kattaa terveyteen, elintarvikkeiden turvallisuuteen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, työmarkkinoiden toimivuuteen ja työllisyyteen sekä kuluttajakysymyksiin liittyvät hyvinvoinnin osa-alueet.
Kestävä kehitys
- tuottaa luotettavaa ja ennakoivaa tietoa Suomen ja globaalin ympäristön tilasta,
- tehostaa siinä tapahtuvien muutosten seurantaa sekä
- analysoi keinoja ja kehittää ohjausmekanismeja ympäristön tilan parantamiseksi ja maaseudun kehittämiseksi.
- tukee myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Aihepiiriin sisältyvät luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja tähän perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutos, energiahuolto ja energiatehokkuus sekä luonnonvarojen ja eri energialähteiden käytön taloudelliset ja yhteiskunnalliset edellytykset.
Turvallisuus
- palvelee laaja-alaisesti Suomen, Euroopan unionin ja globaalin turvallisuuden parantamista,
- turvallisuustilanteen ja sen eri osatekijöiden analysointia sekä
- olemassa oleviin ja uusiin turvallisuusuhkiin vaikuttamista ja varautumista.
Aihepiiriin tutkimus liittyy esimerkiksi turvallisuusympäristöön, kriisinhallintaan, rikollisuuteen, riskien hallintaan sekä turvallisuusteknologiaan.
- valtioneuvoston periaatepäätös sektoritutkimuksen kehittämisestä 28.6.2007
Tutkimusagendat
Valtioneuvosto päättää tutkimusagendoista, jotka suuntaavat tutkimusrahoitusta vuodesta 2008 eteenpäin. Päätöksia agendoista ei ole tehty. Tähän on listattu erilaisia ehdotuksia siitä, mitä nuo agendat voisivat olla. Kaikenlainen keskustelu ja vertailu ehdotuksista on erittäin tervetullutta.
- Kaupunkirakenne ja kansanterveys
- Ilmastonmuutos
- Terveysseuranta
- Kestävä ja terveellinen kulutus
- Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden lisääminen
- Rakennuskannan energiatehokkuuden ja energiarakenteen tehostaminen
- LISÄÄ TÄHÄN EHDOTUKSESI
Katso myös
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>