Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset” versioiden välillä
(tietojen perusteella rakennettu tulostaulu) |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Vastaus== | ==Vastaus== | ||
<t2b index="Edellytys,Aihe" obs="Vaikutus" unit="-"> | |||
Loppujae mädätetään|Öljyn poisto|Parantaa mädätysominaisuuksia | |||
Loppujakeesta eläinrehua|Öljyn poisto|Parantaa rehun säilyvyyttä | |||
</t2b> | |||
{{kommentti|#:|Jatkuu...|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. joulukuuta 2011 kello 18.37 (EET)}} | |||
* Kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö kestävän kehityksen kannalta | * Kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö kestävän kehityksen kannalta | ||
| Rivi 24: | Rivi 31: | ||
===Puolesta=== | ===Puolesta=== | ||
*Kalan hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa on kannattavaa sen korkean öljypitoisuuden vuoksi. Biodieselin valmistuksen sivutuotteena saatava kala josta öljy on poistettu, on hyödyllistä bioenergiantuotannolle sillä normaalisti korkea rasvapitoisuus aiheuttaa ongelmia mädätyksessä. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> | *Kalan hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa on kannattavaa sen korkean öljypitoisuuden vuoksi. Biodieselin valmistuksen sivutuotteena saatava kala josta öljy on poistettu, on hyödyllistä bioenergiantuotannolle sillä normaalisti korkea rasvapitoisuus aiheuttaa ongelmia mädätyksessä. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> | ||
*Eläinrasvoista valmistetun biodieselin yksi huomattava ympäristöetu on, että sillä yleisesti on matalammat typpioksidipäästöt(NOx) kuin mullla biodieseleillä <ref name=Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref> | *Eläinrasvoista valmistetun biodieselin yksi huomattava ympäristöetu on, että sillä yleisesti on matalammat typpioksidipäästöt(NOx) kuin mullla biodieseleillä <ref name=Tutkintotyö>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref> | ||
| Rivi 40: | Rivi 48: | ||
===Ylikalastus=== | ===Ylikalastus=== | ||
Ylikalastuksen seurauksena useiden kalalajien määrä on vähentynyt, ja paikoin kokonaan kadonnut. Science-lehden Tutkimuksen mukaan kaikki kalakannat romahtavat 50 vuodessa nykyisellä kalastustahdilla. Tämän mittakaavan ekosysteemikatastrofilla olisi mittavat seuraukset: <ref name = bbc>http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6108414.stm</ref> | |||
Kalakantojen mahdollinen romahdus aiheuttaisi maailmanlaajuisen taantuman '''talouteen''', sillä kalastus on useilla alueilla pääasiallinen elinkeino. Esimerkiksi vuonna 1992 tapahtunut turskakannan romahtaminen Kanadan Newfoundlandin alueella aiheutti 40 000 ihmisen työpaikkojen menetyksen, ja paikallisen ekosysteemin romahtamisen. Kalastusta elinkeinonaan harjoittaneet ihmiset olisivat pakotettuja työllistämään itsensä muilla keinoin. Luonnollisesti kaikki eivät työllistyisi lyhyessä ajassa, ja seurauksena olisi työttömyyttä. <ref name = overfish> http://overfishing.org/pages/why_is_overfishing_a_problem.php </ref> | |||
Talouden taantuman seurauksena olisi myös '''nälänhätä''' alueilla, joiden elinkeino on täysin riippuvainen kalastuksesta, ja valtiontalous köyhä. Tälläisiä alueita ovat esimerkiksi osa Oseanian saarivaltioista, ja tietyt Afrikan mantereen rannikkoseudut. Kala muuttuisi ylellisyystuotteeksi, ja sen huonon saatavuuden takia sen hinta nousisi rajusti. Tästä johtuen köyhillä alueilla ihmisillä ei olisi myöskään enää varaa hankkia kalaa. | |||
===Kalanviljelyn jätteen käytön sosiaaliset ongelmat=== | ===Kalanviljelyn jätteen käytön sosiaaliset ongelmat=== | ||
| Rivi 53: | Rivi 61: | ||
* [[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] | * [[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] | ||
* [[ | * [[Biodieselin tuotanto]] | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
Versio 11. joulukuuta 2011 kello 16.37
| Moderaattori:Pauli (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Minkälaisia eettisiä kysymyksiä kalanjalostuksen öljyjätteeseen bioenergian lähteenä liittyy?
Vastaus
| Obs | Edellytys | Aihe | Vaikutus |
|---|---|---|---|
| 1 | Loppujae mädätetään | Öljyn poisto | Parantaa mädätysominaisuuksia |
| 2 | Loppujakeesta eläinrehua | Öljyn poisto | Parantaa rehun säilyvyyttä |
--#: Jatkuu... --Jouni Tuomisto 11. joulukuuta 2011 kello 18.37 (EET)
- Kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö kestävän kehityksen kannalta
- Kalanjalostuksen öljyjätteen käytön lisääntyminen kasvihuonepäästöjen vähentäjänä
- Jatkuvan ylikalastuksen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat
- Kalanviljelyssä syntyvän jätteen käytön sosiaaliset ongelmat
Perustelut
Bioenergian ympäristöystävällisyydestä on saatu paljon ristiriitaisia tuloksia. Bioenergian tuotannosta saadaan paljon tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kun kierrätetään mahdollisimman paljon eri tuotantovaiheiden- ja yksiköiden välillä.[1]
Kalaöljyn bioenergiankäytön eettiset vaikutukset kulkevat käsi kädessä kalaöljyn käytön nostamien ekosysteemikysymyksien kanssa.
Puolesta
- Kalan hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa on kannattavaa sen korkean öljypitoisuuden vuoksi. Biodieselin valmistuksen sivutuotteena saatava kala josta öljy on poistettu, on hyödyllistä bioenergiantuotannolle sillä normaalisti korkea rasvapitoisuus aiheuttaa ongelmia mädätyksessä. [2]
- Eläinrasvoista valmistetun biodieselin yksi huomattava ympäristöetu on, että sillä yleisesti on matalammat typpioksidipäästöt(NOx) kuin mullla biodieseleillä [3]
- Kun kala viedään biodieselin valmistukseen ja siitä tuleva jäte viedään bioenergiantuotantoon, on hiilijalanjälki huomattavasti pienempi kuin jos kala vietäisiin suoraan biokaasulaitokselle mädätettäväksi tai turkistarhalle rehuksi. Hiilijalanjälki on laskettu määrältään 1000 kg kalaa, ensimmäisen vaihtoehdon hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e, toisen vaihtoehdon hiilijalanjälki on 313 – 333 kg CO2e ja kolmannen vaihtoehdon hiilijalanjälki puolestaan 363 kg CO2e [2]
- Öljytön kalajäte, joka saadaan biodieselin valmistuksen sivutuotteena, voidaan hyödyntää minkinrehuksi. Silloin se kelpaa rehuksi ympäri vuoden, sillä aikaisemmin öljypitoinen kala pystyttiin hyödyntämään rehuna vain syksyisin.[2]
- Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmän polttoaineen valmistukseen voi olla kannattavampaa kuin sen käyttö ihmisravinnoksi.[2]
- Eloperäisestä jätteestä valmistetun biokaasun käyttö vähentää kyseisistä jätteistä aiheutuvia hajuhaittoja ja korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. [4]
- Biodieselin tuotanto kalantuotannon jätteistä voi edesauttaa akvaattisten resurssien tehokkaampaa käyttöä ja tuottaa ylimääräistä tuloa kalastajille ja kalankasvattajille.Kalastajat voivat saada taloudellista hyötyä kalastustoiminnasta ja tuottaa suhteellisen halpaa paikallista energiaa tuotannon jätteistä. Kalantuotannon jätteet voidaan myös myydä suurempiin energiantuotanolaitoksiin, joka myös tuottaa kalantuottajille lisätuloja. Jätteidenkäytöllä voi siis olla positiivinen vaikutus alueen ruoka- ja energiaturvaan. [5]
Vastaan
- Kalaöljyn kilpailukykyä Suomessa fossiilisiin polttoaineisiin heikentää korkean valmisteveron määrä, jolloin sen valmistevero on energiasisällön perusteella laskettuna 15 % korkeampi kuin fossiilisilla polttoaineilla. Tällä hetkellä sitä verotetaan samassa veroluokassa kuin rikkipitoinen mineraalipohjainen dieselöljy. [2]
- Siitä huolimatta että tällä hetkellä eläinrasvat ovat edullisin biodieselin raaka-aine, eläinrasvoista valmistetulla biodieselillä on huonot kylmäominaisuudet kun sitä verrataan biodieseliin joka on valmistettu öljykasveista. Viittausvirhe: Kelpaamaton
<ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta - Vaikka tuotannossa syntyvää kuivajätettä voidaan käyttää minkin rehuna, voidaan kyseenalaistaa turkistarhaamisen ja sen kannattamisen eettiset perusteet.
Ylikalastus
Ylikalastuksen seurauksena useiden kalalajien määrä on vähentynyt, ja paikoin kokonaan kadonnut. Science-lehden Tutkimuksen mukaan kaikki kalakannat romahtavat 50 vuodessa nykyisellä kalastustahdilla. Tämän mittakaavan ekosysteemikatastrofilla olisi mittavat seuraukset: [6]
Kalakantojen mahdollinen romahdus aiheuttaisi maailmanlaajuisen taantuman talouteen, sillä kalastus on useilla alueilla pääasiallinen elinkeino. Esimerkiksi vuonna 1992 tapahtunut turskakannan romahtaminen Kanadan Newfoundlandin alueella aiheutti 40 000 ihmisen työpaikkojen menetyksen, ja paikallisen ekosysteemin romahtamisen. Kalastusta elinkeinonaan harjoittaneet ihmiset olisivat pakotettuja työllistämään itsensä muilla keinoin. Luonnollisesti kaikki eivät työllistyisi lyhyessä ajassa, ja seurauksena olisi työttömyyttä. [7]
Talouden taantuman seurauksena olisi myös nälänhätä alueilla, joiden elinkeino on täysin riippuvainen kalastuksesta, ja valtiontalous köyhä. Tälläisiä alueita ovat esimerkiksi osa Oseanian saarivaltioista, ja tietyt Afrikan mantereen rannikkoseudut. Kala muuttuisi ylellisyystuotteeksi, ja sen huonon saatavuuden takia sen hinta nousisi rajusti. Tästä johtuen köyhillä alueilla ihmisillä ei olisi myöskään enää varaa hankkia kalaa.
Kalanviljelyn jätteen käytön sosiaaliset ongelmat
Kalanviljelyn jätteen käytön sosiaaliset ongelmat liittyvät läheisesti kalantuotannon herättämiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kalanviljely altaissa kuluttaa paljon vettä. Altaiden rakennus tarvitsee myös laajoja maa-alueita. Usein altaat rakennetaan lähelle jokia tai muita vesiväyliä, missä perinteisesti on viljelty maata. Veden ja maan sekä mahdollisesti muiden ympäristön resurssien käyttö kalankasvatukseen voi aiheuttaa konflikteja ja kilpailua paikallisten ihmisten tarpeiden kanssa. Kalankasvatuksessa käytettävät kemikaalit ja erityisesti antibiootit voivat aiheuttaa antibioottiresistanssin kasvua mikrobeissa, mikä voi johtaa sairauksien leviämiseen ihmisiin ja eläimiin [8]. Toisaalta jos kalajätteen käyttö biopolttoaineiden tuotannossa tuo alueelle lisää työpaikkoja ja vähentää kaatopaikalle joutuvan jätteen määrää, voi tällä olla positiivisia vaikutuksia paikallisten ihmisten toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Riippuvuudet
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
| Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
| Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Avainsanat
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Viitteet
- ↑ http://www.kalankasvatus.fi/sites/default/files/ajankohtaista/Sybimar%20Oy%20aikoo%20kasvattaa%20maalla%20olevissa%20altaissa%2021.10.2010.pdf
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
- ↑ https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2
- ↑ http://www.kuuma.fi/ep/tiedostot/Ilmasto_vaikutusten_arviointi_korjattu_18032010.pdf
- ↑ http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en/
- ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6108414.stm
- ↑ http://overfishing.org/pages/why_is_overfishing_a_problem.php
- ↑ Roel H. Bosma, Chau TT Hanh and José Potting.2009: Environmental Impact Assessment of the pangasius sector in the Mekong Delta. Wageningen University, The Netherlands
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>