Ero sivun ”Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(20 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Kommentteja käyttäjäpuolelta ==
[[Luokka:Jatropa]]
==Kommentteja osallistujilta==


Tämä jatropan aloitus näyttää hyvältä. Käsittelytapa on looginen. Joitain havaintoja ja toivomuksia:
Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandströmille]] (vilma.sandstrom(a)helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.
# syvällinen perehtyminen sellaisiin aineistoihin, joita on tehty asiaan kehitysmielessä paneutuneissa kansainvälisissä organisaatioissa, kuten World Bank, IFC, muut kehityspankit, UNEP, FAO ja sen alaiset hankkeet.
# erityisesti sosiaalisten vaikutusten ja niihin liittyvien julkisten keskustelujen seuranta - mitä sieltä on opittavissa, vrt. hyväksyttävyys!
# mahdollisimman ajantasaisten arvioiden tuottaminen kv. tietokannoista, mitä ovat todelliset ja toteutuvat viljelyalat maailmassa.
# lopullisiin päätelmiin selkeyttä, kun niiden aika tulee!


Viestin tänne sähköpostista kopioi --[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 25. elokuuta 2011 kello 12.37 (EEST)
'''Kommentti 18.11.2011, Maija Suomela, Greenpeace'''


== Seuraavia askelia ==
Jatropaan liittyen linkki Maan ystävien tutkimukseen, joka kannattaa sisällyttää arviointiin:
Maan ystävät: http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf


Eipä ehkä kannata vielä hoppuilla sidosryhmäosallistamisen kanssa. Sen sijaan seuraavaksi:
Jatrophaa on tarjottu ratkaisuksi tilanteessa, jossa esimerkiksi Neste Oilin on erittäin vaikeaa löytää kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita laajamittaista biopolttoainetuotantoa varten. Jatropha ei kuitenkaan ole mikään "ihmekasvi", joka nimenomaan viihtyisi ravintoköyhillä alueilla. Jatropha tuottaa parhaan sadon hyvillä viljelymailla aivan kuten muutkin öljykasvit. Se kilpailee samasta viljelypinta-alasta ruokakasvien kanssa, mutta näistä eroten ei kelpaa ruuaksi myrkyllisyydestään johtuen. Jatropha voi toimia osana paikallisessa energiantuotannossa, mutta se ei ratkaise laajempaa biopolltoaineiden laajamittaiseen tuotantoon ja näin ollen epäsuoriin maankäyttövaikutuksiin liittyvää perusongelmaa.


# Teemu muokkaa jatropa-arvioinnin vaikutuskaaviota tolkullisempaan muotoon siten että jatropaöljyn tuotannon ja sen biopolttonesteeksi jalostamisen ilmasto-, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset (entäpä terveys?) tulevat huomioiduiksi järkevällä tavalla. Päätöksiä ei yritetä istuttaa kaavioon vielä, vaan ehkä sitten vasta Neste Oilin kanssa kun kysymyksen asettelua tarkennetaan.
Lähtökohtaisesti on hyvä hyödyntää jäteöljyt ja -rasvat esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineina. On tärkeää tarkastella jokaista potentiaalista biopolttoainetuotannon raaka-ainetta koko elinkaaren ajalta niin, että huomioidaan taloudellisten seikkojen lisäksi myös ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset kattavasti. Kuitenkaan laajamittainen biopolttoainetuotanto ei ole ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Päinvastoin käytännössä kaiiki viime aikainen tieteellinen tutkimus kertoo, että biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamat ilmastopäästöt hyvin potentiaalisesti ylittävät niiden käytöllä saavutetut hyödyt. Todelliset ratkaisut liikenteen päästöjen vähentämiseksi löytyy muun muassa energiatehokkaamman kaluston, raideliikenteen ja muun infrastruktuurin sekä sähköautojen tuotannon kehittämisestä.
# Iskuryhmä voi soveltaa samaa mallia kalajätearvioinnin vaikutuskaavion tekemiseen.
{{kommentti|#:|Argumentit kopioitu [[Keskustelu:Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]] |--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)}}
# Vaikutuskaavioiden pohjalta:  
#* katsotaan tehtyjen sivujen istuminen kaavion antamaan viitekehykseen
#* mietitään sivujen muokkamisen ja/tai uusien sivujen luomisen tarve
#* kuvataan sivujen väliset riippuvuudet
#* tarkistetaan toisistaan riippuvien sivujen yhdenmukaisuus/ristiriitaisuus
#* tehdään tarvittavat lisäykset ja muutokset.
# Tehdään muuta parantelua sivujen sisältöihin ja esitykseen sivuille kirjotettujen/kirjoitettavien kommenttien pohjalta.
# Pannaan sidosryhmäosallistaminen uudestaan vireille kun ylläolevat alkavat olla ojennuksessa.


--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 15.10 (EEST)
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 18.11.2011


== Sähköposti sidosryhmille ==


'''Tervetuloa vaikuttamaan!'''


Työstämme parhaillaan avointa arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalanviljelyteollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia biodieselin raaka-aineita, joiden kannattavuutta ja tuotannon vaikutuksia ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan tutkitaan parhaillaan. Bioenergiaa tultaneen jatkossa käyttämään enenevissä määrin ja bioenergian tuotannon raaka-aineiden valinta on siten tärkeä päätös.
'''Kommentti 1.11.2011, Paula Tommila, M.Sc. (Geography), tehnyt Jatropa-aiheisen pro-gradu tutkielman vuonna 2009 <ref name=Tommila> [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1 | Tommila, Paula, 2009, Jatropanviljely ja maankäyttö Vietnamissa. Pro gradu, Helsingin Yliopisto, Maantieteen laitos ]</ref>'''


Arvioinnit toteutetaan Opasnetissä (http://fi.opasnet.org), joka on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa yhteisöllisen tiedontuotannon avulla. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kaikki, jotka haluavat edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alun perin sivusto on kehitetty erityisesti selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.
Huomasin, että olette käyttäneet graduani jo aika paljon arviointityönne lähteenä. Minulla ei ole mitään uutta dataa, jota voisin liittää tutkimukseenne, mutta haluaisin korostaa viime vuosina erityisesti Itä-Afrikassa törmäämääni asiaa.


Tässä vaiheessa kutsumme muita asiantuntijatahoja ja asiasta kiinnostuneita tutustumaan luomiimme arviointisivustoihin ja osallistumaan niiden tekemiseen jakamalla tietojanne ja mielipiteitänne. Osallistumalla voitte oikeasti vaikuttaa, sillä arvioinnin tuloksia tullaan käyttämään hyväksi suunniteltaessa tulevaisuuden bioenergiahankkeita. Osallistuminen arviointiin on yksinkertaista. Arviointisivuja voi lukea ja kommentoida kuka tahansa, milloin vain. Arviointisivujen sisällön muokkaminen edellyttää rekisteröitymistä Opasnet-sivustolle. Vaihtoehtoisesti osallistujat voivat myös lähettää kommentteja, dataa ym. materiaalia allekirjoittaneelle, joka siirtää olennaiset tiedot sivustolle.  
Käytännössä näyttää siltä, että jatropa ei tuota kunnollista satoa, ellei sitä viljellä hyvällä viljelysmaalla ja kastella samoin kuin muitakin hyötykasveja. On totta, että kasvi pärjää ja säilyy hengissä kuivilla ja ravinteettomilla joutomailla, mutta käytännössä öljysadot jäävät tällaisilla alueilla varsin heikoiksi. Vietnamissa ja sittemmin Etiopiassa keräämäni kokemuksen perusteella sanoisin, että jatropan suurin potentiaali on paikallisissa suhteellisen eristyneissä yhteisöissä, joissa jatropaa voidaan käyttää saman aikaisesti eroosion torjuntaan, hiilidioksidin sidontaan, ravinteiden tuottamiseen sekä pienimuotoisten öljyntarpeiden täyttämiseen. Tällaisissa oloissa jatropaöljyä voitaisiin käyttää esim. generaattoreiden polttoaineena tai saippuan tai muiden tuotteiden raaka-aineena. Kaupallisen biodieselin raaka-aineena se ei ole erityisen lupaava, koska taloudellisesti kannattavat öljysadot vaatisivat ravinteikkaan kasvualustan, jolloin sama alue kilpailee helposti myös ruoantuotannon kanssa, ja koska kasvin sadonkorjuu on edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista (tai sadonkorjuun tekeville ihmiselle pitäisi maksaa todella heikkoa palkkaa mikä ei puolestaan auta polttoaineyhtiöiden vastuullisuuskuvan parantamisessa).{{kommentti|#:|Argumentti kopioitu [[Keskustelu: Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset]] |--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)}}


Arvioinnin on tilannut Neste Oil, ja sen tavoitteena on virittää uudenlaista ongelmanratkaisu- ja keskustelukulttuuria yritysten, yliopistotutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen välille. Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Vilma Sandström toimii hankkeessa pro gradu-tutkielman tekijänä Helsingin yliopistosta ympäristötieteiden laitokselta ja vastaa kaikkiin arviointeja koskeviin kysymyksiinne.
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 2.11.2011


Ohjeita osallistumiseen:<br>
[[Ohje:sisällys]]<br>


Linkit arviointien etusivuille:<br>
'''Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:'''
[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br>
[[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]]


Ystävällisin terveisin,
Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:n ja Suomen
Vilma Sandström
näkökulmasta kahta asiaa:


yhteystiedot
1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten
kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti
kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.


'''Tarkemmat kysymykset eri sidosryhmille'''
2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden
vähentämistä.


'''Ympäristö/ihmisoikeusjärjestöt:''' Teiltä haluaisimme erityisesti saada kommentteja Jatropa pensaan ja kalajätteen käytön ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista ja hyväksyttävyydestä biopolttoaineiden tuotannossa. Kalajätteen osalta raaka-aineen lähteenä toimii Kaakkois-Aasian Mekong joen suiston kalanviljelylaitokset.  Jatropan viljelyaluetta tropiikissa ei ole määritelty ja osallistujat voivat pohtia asiaa haluamastaan paikkasidonnaisesta tai yleisestä näkökulmasta. Miksi Suomen kannattaisi panostaa kyseisten raaka-aineiden käyttöön bioenergian tuotannossa? Tai toisaalta miksi ei? (Tähän myös maininta siitä, jos olemme käyttäneet järjestön materiaalia arvioinnissa.)
Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen
osana teollisuuden rakennemuutosta.


'''Asiantuntijatahot:'''  ?
Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja
perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole
biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default
GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. <ref name=EURED> [http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:140:0016:0062:en:PDF | EU, 2009, Renewable energy directive] </ref> <ref name=EUFQD> [http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:140:0088:0113:EN:PDF | EU, 2009, Fuel quality directive] </ref> Waste vegetable or
animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt
jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava
kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai
siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista
saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin
raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä
kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.


'''Kaupalliset tahot:''' Teiltä haluaisimme kuulla kommentteja biopolttoaineiden tuotannosta, erityisesti Jatropan ja kalajätteen osalta mikäli teillä on niistä kokemuksia. Miksi Jatropaan ja kalaöljyjätteisiin kannattaisi panostaa biopolttoaineiden tuotannossa tulevaisuudessa? Tai toisaalta miksi ei?
Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja
kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä
Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän
kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm.
sosiaaliset vaikutukset.{{kommentti|#:|Argumentit kopioitu [[Jatropan käytön muut vaikutukset]] sivulle.|--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)}}


'''Neste (Tiina Tuominen, Sari Kuusisto):''' Toivomme, että Nesteeltä osallistutaan arvioinnin kommentointiin ja keskustelun herättämiseen. Jotta arvionnista saadaan mahdollisimman paljon irti toivomme teidän myös avoimesti esittävän yrityksenne kokemuksia, suunnitelmia ja tulevaisuuden näkymiä kyseisten raaka-aineiden käyttöön liittyen.  
Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää
kestävällä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen
teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi
metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.


Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan
biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin
arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän
kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.


{{kommentti|1:|Sähköposti 2:ssa esitetyt lisäkysymykset olivat ihan hyviä. Ehkä niitä voisi kuitenkin spesifioida Nesteen edustajien painottamalla tavalla. Eli 'miksi Jatropaan pitäisi panostaa' ja 'miksi kalaöljyyn ei pitäisi panostaa'. Tämä pitäisi vaan muotoilla vähän fiksummin. Joka tapauksessa molemmissa tapauksissa sidosryhmille pitäisi lyhyesti selvittää missä jatropan ja kalaöljyn tuotanto tulisi lähinnä tapahtumaan. Ehkä ympäristöjärjestöjen kohdalla voisi vielä mainita että mikäli heillä on vaihtoehtoisia tuotantotapoja yms. niin niitäkin voi ehdottaa. Toisaalta ei kannata tietenkään ensimmäiseen kirjeeseen kaikkea ahtaa, mutta hyvä pitää mielessä.|--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 5. lokakuuta 2011 kello 12.13 (EEST)}}
On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat
huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä
tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).


{{kommentti|#:|Muokkasin hieman niitä lisäkysymyksiä sähköposti 2:een. Kiitos Sami korjauksista, tuo sähköposti 3:n runko alkaa varmaan olemaan ok. En tiedä miten noita 'miksi Jatropaan pitäisi panostaa' ja 'miksi kalaöljyyn ei pitäisi panostaa' kysymyksiä kysyisi jotenkin fiksummin. Tuollainen kysymyksen asettelu tuntuu olettavan jo jotain vastaajan asenteista, niin ehkä joku neutraalimpi kysymyksen asettelu olisi parempi? Olen samaa mieltä siitä, että pitäisi selvittää missä jatropan ja kalaöljyn tuotanto tulisi lähinnä tapahtumaan. Olemmeko saaneet Jatropan osalta tästä jotain tietoa? Muuta kuin "tropiikissa"? Kalaöljyn osalta kyse on kai Vietnamin Mekong joen suiston kalanviljelylaitokset. Saako tätä tietoa käyttää arvioinnissa?|--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 10. lokakuuta 2011 kello 12.30 (EEST)}}
{{vastusta|#: |Väite kuulostaa perustellulta. Kuitenkin tämän arvioinnin edetessä huomio kiinnittyi entistä enemmän Neste Oilin Singaporen-jalostamon raaka-ainelähteisiin, ja tähän asiaan ei suomalaisella raaka-aineella ole vaikutusta. Porvoon-jalostamon tilannetta tarkasteltaessa tämä näkökulma pitäisi ottaa selkeästi esille ja tarkastella suomalaisittain tärkeitä mahdollisia raaka-ainelähteitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)}}


==Sidosryhmät==
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 21.10.2011


===Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt===
===Kommentit sivun [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]] kommenttikentistä===


Greenpeace
Siirtänyt --[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET).


WWF Suomi
'''Ville-Veikko Hirvelä
(2 months ago)


Suomen luonnonsuojeluliitto
Alkuperäiskansojen omia kestäviä elinehtoja ja niitä koskevia ihmisoikeuksia loukkaa nykyinen jathropan istutus alueille joita he ovat käyttäneet omiin vähemmän kaupallisiin elinehtoihinsa. Heidän maitaan pidetään joutomaina joihin istutetaan jathropaa vaikka he ovat eläneet noista maista. Tähän olen saanut tutustua Intian adivasien parissa. Aiheesta myös http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf


Dodo ry
:{{kommentti|#: |Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty sivuille [[Keskustelu:Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset]] ja [[Keskustelu:Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset]].|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)}}


Maan ystävät
'''Helvi Heinonen-Tanski
(2 months ago)


===Asiantuntijatahot===
Jos Jatropa kilpailee ruokakasvin kanssa, kyse on ihmisoikeuden ja kauppaoikeuden kilpalusta.
Jatropan kanssa samalla alueella kasvaa myös syötäviä öljykasveja. Onko varmaam että samaa öljypuristinta ei käytetä näiden kaden eri kasvin puristukseen - tai etä mm. Moringa-öljyä ei jatketa Jatropa-öljyllä?


{{kommentti|#:|Paula Tommila, joka teki gradunsa jatropasta on ehdottomasti pyydettävä mukaan. Hän on haastatellut sekä suomalaisia että tropiikin asianosaisia ja käynyt itse paikan päällä hakemassa näppituntumaa aiheeseen. Lisäksi tästä on kirjoitettu Tiede-lehdessä muutama vuosi sitten, kuka kirjoitti ja saataisiinko hänetkin mukaan?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 25. heinäkuuta 2011 kello 23.11 (EEST)}}
:{{kommentti|#: |Vilma Sandström (1 month ago): Argumentit liitetty [[Jatropan myrkyllisyys]] -sivulle|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)}}


''Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
'''Helvi Heinonen-Tanski
(2 months ago)


Suomen Ympäristökeskus
ON totta, että Jatropa voi kasvaa karuillakin mailla, mitä nyt juuri Tansaniassa pääsin näkemään. Mutta Jatropa kasvaa myös rehevimmillä mailla ja Jatropakin tarvitsee vettä.
Vesi ja maapinta-ala ovat voimakkaasti rajoittavia tekijöitä ainkina MOrogoron ja Das es Salaamin seuduilla. On erittäin todennäköistä, että auton polttoaine voi syrjäyttää tansanialaisten ruokakasvien tuotannon, sillä auton polttoaine seuraa maailmanmarkkinahintoja, mutta tansanialaisen ruoka ei.


Bioteknologia.info
:{{kommentti|#: |Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty [[Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset]] -sivun keskusteluun.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)}}


Ilmatieteen laitos
==Viitteet==


Kuluttajien energianeuvonta - Motiva
<references/>


Kuopion energia (?)


Liikennevirasto
==Katso myös==


Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
* [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&oldid=9903| Linkki aikaisempaan keskusteluun arvioinnin etenemisestä]
 
* [[Keskustelua jatropaan ja kalaöljyyn liittyen]]
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
 
Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto
 
Vapo/BioDiesel-hanke
 
Ympäristöministeriö
 
''Energiateollisuus ry.
 
VTT Bioenergia ja biopolttoaineet
 
===Ihmisoikeusjärjestöt===
 
Kirkon Ulkomaanapu
 
Amnesty International Suomi
 
Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland
 
=== Kaupalliset tahot ===
 
St1
 
St1 Biofuels Oy
 
==Pohdintaa osallistamiseen liittyen==
 
* Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan?
* Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti:  
** sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …)
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen
** arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.)
** potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään)
** kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa
** Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon
** jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille
*** ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät
 
 
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)
 
== Uusi vaikutuskaavio ja muuttujat ==
 
[[Kuva:Jatropanviljelybioenergianlähteeksi3.png|thumb|600px|[https://docs.google.com/drawings/d/1BhJ9XRBeCUlK8YmtTeYr7A0vb_STfPBIFZ0p_k0imQM/edit?hl=en_US Google Docs -tiedosto].]]
 
Jotta arviointiin saataisiin jotain tolkkua, ja että siitä pystyttäisiin tekemään kvalitatiivinen arviointi, tarvitaan selkeämpi rakenne.
 
Tähän keskustelua uudesta kaaviosta. Esim. miten nykyiset sivut saadaan tähän muottiin? Puuttuuko jotain? Meneekö joku kohta liian pahasti ristiin nykyisen kanssa?
 
{{vastusta|#:|Päätös ja energiankulutus eivät ole järin relevantteja vielä. Fokus pitäisi olla jatropaöljyn tuotannossa ja siitä biodieseliksi jalostamisessa. Teen uuden version.|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 14.52 (EEST)}}
 
{{kommentti|#:|Kuvataan Jatropa-arvioinnin muuttujien sisäsällä pelkkiä prosesseja (saannot ja vaikutukset per tuotanto). Yleisemmässä biopolttoainearvioinnissa päätös ja varsinaiset tuotannot ja vaikutukset.|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 26. heinäkuuta 2011 kello 11.22 (EEST)}}
 
== Arvioinnin runko ==
 
Tuumailin että arvioinnin runko pitäisi saada kuntoon ja hahmottelin paperille omaa visiotani näistä Neste Oilin arvioinneista. Alla tulos:
 
*Arviointi biodieselin raaka-ainevaihtoehtojen vaikutuksista (ei arviointeja erikseen jatropasta ja kalaöljystä)
**Päätösmuuttuja: tuotettavat biodieselmäärät raaka-aineittain.
**Indikaattorit: ilmastovaikutukset, ekosysteemivaikutukset, sosiaaliset vaikutukset
**Arviointi ei ota kantaa tuotannon kustannuksiin (eikä biodieselin kannattavuuteen yleensä?).
*Kuvataan relevantit prosessit
**Esim. tuotettu siemenmäärä per hehtaari (erilaisilla mailla erilaiset luvut), tuotettu öljymäärä per määrä siemeniä jne.
*Kuvataan prosessien vaikutukset per prosessien tuotanto
**Vaikutukset voidaan kuvata skenaarioittain, asettaen tiettyjä rajoja esim. tuotannon laajuudelle (jatropaa voidaan viljellä joutomailla maksimissaan tämän verran, jolloin nämä ja nämä vaikutukset ovat vähäiset), näin saadan myös kvalitatiivisesti kuvatut vaikutukset mukaan.
--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 25. heinäkuuta 2011 kello 15.10 (EEST)

Nykyinen versio 19. kesäkuuta 2012 kello 09.24

Kommentteja osallistujilta

Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom(a)helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.

Kommentti 18.11.2011, Maija Suomela, Greenpeace

Jatropaan liittyen linkki Maan ystävien tutkimukseen, joka kannattaa sisällyttää arviointiin: Maan ystävät: http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf

Jatrophaa on tarjottu ratkaisuksi tilanteessa, jossa esimerkiksi Neste Oilin on erittäin vaikeaa löytää kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita laajamittaista biopolttoainetuotantoa varten. Jatropha ei kuitenkaan ole mikään "ihmekasvi", joka nimenomaan viihtyisi ravintoköyhillä alueilla. Jatropha tuottaa parhaan sadon hyvillä viljelymailla aivan kuten muutkin öljykasvit. Se kilpailee samasta viljelypinta-alasta ruokakasvien kanssa, mutta näistä eroten ei kelpaa ruuaksi myrkyllisyydestään johtuen. Jatropha voi toimia osana paikallisessa energiantuotannossa, mutta se ei ratkaise laajempaa biopolltoaineiden laajamittaiseen tuotantoon ja näin ollen epäsuoriin maankäyttövaikutuksiin liittyvää perusongelmaa.

Lähtökohtaisesti on hyvä hyödyntää jäteöljyt ja -rasvat esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineina. On tärkeää tarkastella jokaista potentiaalista biopolttoainetuotannon raaka-ainetta koko elinkaaren ajalta niin, että huomioidaan taloudellisten seikkojen lisäksi myös ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset kattavasti. Kuitenkaan laajamittainen biopolttoainetuotanto ei ole ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Päinvastoin käytännössä kaiiki viime aikainen tieteellinen tutkimus kertoo, että biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamat ilmastopäästöt hyvin potentiaalisesti ylittävät niiden käytöllä saavutetut hyödyt. Todelliset ratkaisut liikenteen päästöjen vähentämiseksi löytyy muun muassa energiatehokkaamman kaluston, raideliikenteen ja muun infrastruktuurin sekä sähköautojen tuotannon kehittämisestä. --#: Argumentit kopioitu Keskustelu:Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset --Vilma Sandström 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 18.11.2011


Kommentti 1.11.2011, Paula Tommila, M.Sc. (Geography), tehnyt Jatropa-aiheisen pro-gradu tutkielman vuonna 2009 [1]

Huomasin, että olette käyttäneet graduani jo aika paljon arviointityönne lähteenä. Minulla ei ole mitään uutta dataa, jota voisin liittää tutkimukseenne, mutta haluaisin korostaa viime vuosina erityisesti Itä-Afrikassa törmäämääni asiaa.

Käytännössä näyttää siltä, että jatropa ei tuota kunnollista satoa, ellei sitä viljellä hyvällä viljelysmaalla ja kastella samoin kuin muitakin hyötykasveja. On totta, että kasvi pärjää ja säilyy hengissä kuivilla ja ravinteettomilla joutomailla, mutta käytännössä öljysadot jäävät tällaisilla alueilla varsin heikoiksi. Vietnamissa ja sittemmin Etiopiassa keräämäni kokemuksen perusteella sanoisin, että jatropan suurin potentiaali on paikallisissa suhteellisen eristyneissä yhteisöissä, joissa jatropaa voidaan käyttää saman aikaisesti eroosion torjuntaan, hiilidioksidin sidontaan, ravinteiden tuottamiseen sekä pienimuotoisten öljyntarpeiden täyttämiseen. Tällaisissa oloissa jatropaöljyä voitaisiin käyttää esim. generaattoreiden polttoaineena tai saippuan tai muiden tuotteiden raaka-aineena. Kaupallisen biodieselin raaka-aineena se ei ole erityisen lupaava, koska taloudellisesti kannattavat öljysadot vaatisivat ravinteikkaan kasvualustan, jolloin sama alue kilpailee helposti myös ruoantuotannon kanssa, ja koska kasvin sadonkorjuu on edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista (tai sadonkorjuun tekeville ihmiselle pitäisi maksaa todella heikkoa palkkaa mikä ei puolestaan auta polttoaineyhtiöiden vastuullisuuskuvan parantamisessa).--#: Argumentti kopioitu Keskustelu: Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset --Vilma Sandström 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 2.11.2011


Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:

Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:n ja Suomen näkökulmasta kahta asiaa:

1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.

2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden vähentämistä.

Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen osana teollisuuden rakennemuutosta.

Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. [2] [3] Waste vegetable or animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.

Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm. sosiaaliset vaikutukset.--#: Argumentit kopioitu Jatropan käytön muut vaikutukset sivulle. --Vilma Sandström 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)

Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää kestävällä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.

Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.

On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).

⇤#: Väite kuulostaa perustellulta. Kuitenkin tämän arvioinnin edetessä huomio kiinnittyi entistä enemmän Neste Oilin Singaporen-jalostamon raaka-ainelähteisiin, ja tähän asiaan ei suomalaisella raaka-aineella ole vaikutusta. Porvoon-jalostamon tilannetta tarkasteltaessa tämä näkökulma pitäisi ottaa selkeästi esille ja tarkastella suomalaisittain tärkeitä mahdollisia raaka-ainelähteitä. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 21.10.2011

Kommentit sivun Jatropan käyttö bioenergian lähteenä kommenttikentistä

Siirtänyt --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET).

Ville-Veikko Hirvelä (2 months ago)

Alkuperäiskansojen omia kestäviä elinehtoja ja niitä koskevia ihmisoikeuksia loukkaa nykyinen jathropan istutus alueille joita he ovat käyttäneet omiin vähemmän kaupallisiin elinehtoihinsa. Heidän maitaan pidetään joutomaina joihin istutetaan jathropaa vaikka he ovat eläneet noista maista. Tähän olen saanut tutustua Intian adivasien parissa. Aiheesta myös http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf

--#: Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty sivuille Keskustelu:Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset ja Keskustelu:Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)

Helvi Heinonen-Tanski (2 months ago)

Jos Jatropa kilpailee ruokakasvin kanssa, kyse on ihmisoikeuden ja kauppaoikeuden kilpalusta. Jatropan kanssa samalla alueella kasvaa myös syötäviä öljykasveja. Onko varmaam että samaa öljypuristinta ei käytetä näiden kaden eri kasvin puristukseen - tai etä mm. Moringa-öljyä ei jatketa Jatropa-öljyllä?

--#: Vilma Sandström (1 month ago): Argumentit liitetty Jatropan myrkyllisyys -sivulle --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)

Helvi Heinonen-Tanski (2 months ago)

ON totta, että Jatropa voi kasvaa karuillakin mailla, mitä nyt juuri Tansaniassa pääsin näkemään. Mutta Jatropa kasvaa myös rehevimmillä mailla ja Jatropakin tarvitsee vettä. Vesi ja maapinta-ala ovat voimakkaasti rajoittavia tekijöitä ainkina MOrogoron ja Das es Salaamin seuduilla. On erittäin todennäköistä, että auton polttoaine voi syrjäyttää tansanialaisten ruokakasvien tuotannon, sillä auton polttoaine seuraa maailmanmarkkinahintoja, mutta tansanialaisen ruoka ei.

--#: Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset -sivun keskusteluun. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)

Viitteet

  1. ↑ | Tommila, Paula, 2009, Jatropanviljely ja maankäyttö Vietnamissa. Pro gradu, Helsingin Yliopisto, Maantieteen laitos
  2. ↑ | EU, 2009, Renewable energy directive
  3. ↑ | EU, 2009, Fuel quality directive


Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_käyttö_bioenergian_lähteenä&oldid=12867”