|
|
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| ==Mikä gradu?==
| | #REDIRECT[[Käyttäjä:Vilma Sandström]] |
| Tälle sivulle on tarkoitus alkaa kokoamaan graduani. Nimeni on Vilma Sandström ja opiskelen Helsingin Yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä. Teen avoimeen arviointiin liittyen pro gradu tutkielmaani. Sivulla oleva teksti on keskeneräistä ja monelta osin pelkkää ajatuksenjuoksua ja ideointia, eikä siis välttämättä lopullista tekstiä. Olen kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta!
| |
| | |
| ==Gradusuunnitelma==
| |
| | |
| Työnimi: Avoin arviointi päätöksenteon tukena. Tapausesimerkkinä Jatropa- ja kalaöljypohjaisen biodieseltuotannon ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi
| |
| | |
| | |
| Tutkimuskysymys: Kuinka avoin kollaboratiivinen tiedontuotantomalli soveltuu päätöstenteon tueksi ympäristökysymyksissä ja edesauttaa vaikuttavuutta teoriassa (=potentiaali) ja käytännössä (case)? Mistä ero potentiaalin ja toteutuman välillä johtuu ja kuinka sitä voisi kuroa umpeen?
| |
| | |
| {{kommentti|#:|Ja lisäksi vielä lienee järkevää vertailla sekä teoriaa että käytäntöä vallitseviin yleisiin käytäntöihin ja pohtia toimivuutta siltä pohjalta, ainakin yleisellä tasolla, jos ei tarkemman analyysin kautta.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 12. lokakuuta 2011 kello 18.13 (EEST)}}
| |
| | |
| Näkökulmana vaikuttavuus(potentiaali) properties of good assessmentin tapaan ajateltuna. Arvioinnin potentiaalia saavuttaa tavoitteet voidaan tarkastella sisällön laadun ja sopivuuden (applicability) avulla. Potentiaali ei kuitenkaan ole sama kuin todelliset vaikutukset.
| |
| | |
| | |
| Käsittely:
| |
| Ympäristökysymysten luonne -> päätöksenteon haasteellisuus
| |
| * Monitieteisyys, erilaiset arvot, kaikki vaikuttaa kaikkeen
| |
| | |
| | |
| Osallistuminen ratkaisuna
| |
| * Päätöksentekoon osallistumisen hyvät ja huonot puolet (tästä paljon artikkeleita)
| |
| * Linkin toimivuus tiedon tuotannon (osallistumisen) ja sen käytön välillä.
| |
| | |
| | |
| Avoin arviointi osallistavana menetelmänä ympäristövaikutusten arvioinnissa
| |
| * Avoimesta arvioinnista, perustana informaation avoimuus ja asianosaisten sidosryhmien osallistuminen arviointiin
| |
| * avoin kollaboratiivinen tiedontuotantomalli (avoimuus, trialogia, sosiaalisen oppimisen malli (jaettu ymmärrys), avoimen arvioinnin metodologia, Opasnetin ominaisuudet, ...)
| |
| | |
| | |
| Miten arvioinnin ”onnistumista” voi arvioida?
| |
| * mm. Properties of good assessment “Evaluating performance of environmental health assessments” artikkelista
| |
| * Openness in participation… artikkelista dimesions of openness
| |
| * Ei pelkkää osallistumisen prosessin arviointia, vaan myös analyysiä siitä, vaikuttaako arviointi päätöksentekoon
| |
| | |
| | |
| Tapausesimerkki: Biodiesel raaka-aineiden arviointi,
| |
| * Teoreettisen mallin sovellus käytännön esimerkissä (properties of good assesment malli arvioinnin selkärankana)
| |
| | |
| | |
| Oliko avoimuudesta ja osallistamisesta hyötyä? Vaikuttiko se päätöksentekoon? Oliko arviointi ”onnistunut”? Mitä hyviä puolia? Huonoja puolia? Kuinka hyvin tiedon tuotannon potentiaalia hyödynnettiin? Kuinka hyvin tiedon tuotanto pystyi vastaamaan tarpeisiin?
| |
| | |
| ==Kirjallisuutta==
| |
| *Pohjola and Tuomisto, 2011, Openness in participation, assessment, and policy making upon issues of environment and environmental health: a review of literature and recent project results. Environmental Health 2011 10:58.
| |
| *Pohjola, M. V. et al. 2011, State of the art in benefit–risk analysis: Environmental health. Food and Chemical Toxicology, article in press
| |
| *O'Faircheallaigh, Ciaran, 2010, Public participation and environmental impact assessment: Purposes, implications, and lessons for public policy making. Environmental Impact Assessment Review 30 (2010) 19–27
| |