|
|
| (14 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Luokka:Ilmastonmuutos]] | | #REDIRECT [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] |
| [[Luokka:Energia]]
| |
| [[Luokka:Bioenergia]]
| |
| [[Luokka:Kalaöljy]]
| |
| [[Luokka:Jatropa]]
| |
| {{muuttuja|moderator=Johannes}}
| |
| | |
| | |
| | |
| | |
| ==Kysymys==
| |
| | |
| Kuinka kalajätteestä saadaan kalajäteöljyä? Paljonko käyttökelpoista öljyä saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?
| |
| | |
| ==Tulos==
| |
| | |
| *Kalastamisen jälkeen kala kuljetetaan yhteen pisteeseen jatkokäsittelyä varten. Kala on esikäsiteltävä melkein heti kalastamisen jälkeen hajuhaittojen sekä hygienian takia. Kala murskataan, jotta kalan palakokoa saadaan pienemmäksi ja siihen lisätään muurahaishappoa säilyvyyden takia. Tämän jälkeen kala menee jatkokäsittelyyn, jossa öljy, ja muut sivutuotteet puristetaan kalasta. Kalajätteen ainesten erottaminen tapahtuu painovoimaa apuna käyttäen. Jätteestä erotetaan toisistaan öljy, proteiinit ja jätevesi. <ref name = enerfish> http://www.enerfish.eu/p-techno-techno_id-1/fish-wastes-to-fish-oil.html </ref> <ref name = enerfish> </ref>
| |
| | |
| *Enerfish-projektissa Vietnamissa sijaitsevalla kalajätejalostamolla 81 tonnista kalajättettä saadaan valmistettua 18 tonnia kalajäteöljyä. Tästä saadaan laskettua, että 22% jalostamoon tuotavan kalajätteen kokonaismassasta voidaan muuttaa kalajäteöljyksi. Lukemaksi saatu 22% onkin suoraan verrannollinen jalostamossa käytetyn kalajätteen keskimääräiseen öljypitoisuuteen. <ref name = enerfish> http://www.enerfish.eu/p-techno-techno_id-1/fish-wastes-to-fish-oil.html </ref> <ref name = enerfish> </ref> <ref name = enerfish2> http://www.enerfish.eu/load-about/about-enerfish.html </ref>
| |
| | |
| *Kaikista kaloista ei ole kannattavaa valmistaa biodieseliä. Suomessa tavattavista kaloista esimerkiksi lahnan ja särki omaavat niin matalan rasvapitoisuuden (5–10 %), että niistä ei ole kannattavaa valmistaa biodieseliä. Matalasta rasvapitoisuudesta johtuen prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista on mahdolliista saada biopolttoainetta. Julkisuudessa jossain määrin esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa. Suomessa tavattavista kaloista kirjolohen sisälmykset ovat erittäin tehokasta raaka-ainetta biopolttoainekäytön kannalta, sillä sen rasvapitoisuudeksi on parhaimmillaan mitattu jopa 35%.
| |
| | |
| ==Riippuvuudet==
| |
| | |
| Kalajätteen tuonti- ja käsittelykustannukset muiden bioenergian valmistustapojen (esim. [[jatropa]] ja [[palmuöljy]] ) tuonti- ja käsittelykustannuksiin.
| |
| | |
| *Valmiin palmuöljyn tuontihinta karkeasti on tällä hetkellä 760€/tonni. <ref name = nesteoil> http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,107,6683,14052 </ref>
| |
| | |
| {{kommentti|2:|Tämä tieto kuuluisi jonkin sopivan jatropa-arvioinin sivun osaksi. Rippuvuus: ko. sivu → tämä sivu.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.17 (EEST)}}
| |
| | |
| [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]
| |
| | |
| [[Kalanjalostuksen materiaalivirrat]]
| |
| | |
| ==Katso myös==
| |
| | |
| {{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
| |
| | |
| ==Avainsanat==
| |
| | |
| Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte
| |
| | |
| ==Viitteet==
| |
| | |
| <references/>
| |
| | |
| ==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
| |
| | |
| {{mfiles}}
| |