|
|
| (11 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Luokka:Ilmastonmuutos]] | | #REDIRECT [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] |
| [[Luokka:Energia]]
| |
| [[Luokka:Bioenergia]]
| |
| [[Luokka:Kalaöljy]]
| |
| [[Luokka:Jatropa]]
| |
| {{muuttuja|moderator=Johannes}}
| |
| | |
| | |
| ==Kysymys==
| |
| | |
| Paljonko '''käyttökelpoista bioenergiaa''' saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?
| |
| | |
| Kuinka suuri kyseinen määrä on verrattuna muihin bioenergianlähteisiin, esimerkiksi jatropaöljyyn?
| |
| | |
| ==Vastaus==
| |
| | |
| '''Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)
| |
| ''' <br>
| |
| *Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg. <br>
| |
| *Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen
| |
| [http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref>
| |
| | |
| *Tästä voidaan siis päätellä että tehokkailla valmistusmenetelmillä kalajäte on jopa kolme kertaa tehokkaampi energianlähde verrattuna jatropaan.
| |
| | |
| <br>
| |
| | |
| <t2b index="Nro,Valmistusaine" " unit="l/kg">
| |
| 1|Jatropa| 0.32
| |
| 2|Kalajäte| 1
| |
| </t2b>
| |
| | |
| ==Perustelut==
| |
| | |
| '''Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.'''
| |
| | |
| * '''Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon.''' Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertasi tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi. <ref name = finbio> http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826 </ref>
| |
| | |
| * '''Varsinaisessa prosesissa''' kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( [[Biopolttoaineen valmistusprosessi kala%C3%B6ljyst%C3%A4]] ). Parhaimmillaan 1 kg kalajäteseosta voi tuottaa jopa yli 1 l biodieseliä. <ref name = fao> http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en </ref>
| |
| | |
| * '''Enerfish-projektissa''' on saatu 18 litralla kalajäteöljyä tuotettua 13 litraa biodieseliä. <ref name= enerfish> http://www.enerfish.eu/~enerfish/p-techno-techno_id-2/fish-oil-to-biodiesel.html </ref>
| |
| | |
| * Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen erikoistunut yritys Rovina oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa. <br> Vuonna 2005 yhtö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300 000 l biodieseliä. Tästä voidaan laskea Rovinan biodieselin valmistuksen energiatehokkuudeksi 0.666l/1kg. <ref name = rovina> http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ </ref>
| |
| | |
| ==Riippuvuudet==
| |
| | |
| | |
| ==Katso myös==
| |
| | |
| {{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
| |
| | |
| ==Viitteet==
| |
| | |
| <references/>
| |
| | |
| ==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
| |
| | |
| {{mfiles}}
| |