Ero sivun ”Biodieselin saanto kalaöljystä” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: Luokka:Ilmastonmuutos Luokka:Energia Luokka:Bioenergia Luokka:Jatropa {{muuttuja|moderator=Pauli}} == Kysymys == Kuinka paljon biodieseliä saadaan per kilogramma (k...)
 
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(12 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
[[Luokka:Energia]]
[[Luokka:Energia]]
[[Luokka:Bioenergia]]
[[Luokka:Bioenergia]]
[[Luokka:Kalaöljy]]
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Jatropa]]
{{muuttuja|moderator=Pauli}}
{{muuttuja|moderator=Johannes}}


== Kysymys ==
==Kysymys==


Kuinka paljon biodieseliä saadaan per kilogramma (kg) kalaöljyä?  
Paljonko biodieseliä saadaan tuotettua kalajäteöljystä?


== Vastaus ==
==Vastaus==


'''Enerfish-projektissa valmistetun biodieselin kulutus- ja kustannustaulukko. Valmistukseen käytetty määrä (ton/d) (sähkön ja lämmön yksikkönä kWh/d) ja raaka-aineen hinta (€/ton).'''


<t2b index="Raaka-aine,Käyttö,Havainto" locations="Määrä,Hinta" unit="ton/d, €/ton">
Biodiesel|Tuote|13|650
Kalajäteöljy|Syöte|18|-
Metanoli|Syöte|3.5|250
Glyseroli|Tuote|3.5|200
KOH/NaOH|Syöte|0.5|-
Jätevesi|Tuote|35|-
Lämpö|Syöte?|600|-
Sähkö|Syöte?|72|-
</t2b>


== Perustelut ==
* Tältä riviltä on tilapäisesti poistettu epävarmuus laskennan yksinkertaistamiseksi: KOH/NaOH|Syöte|0.07 - 1.5|-


Esteröinnissä glyseriini erotetaan katalyytin ja alkoholin avulla öljystä, jolloin glyseroli erottuu astian pohjalle ja öljy jää pinnalle, mistä se voidaan kerätä talteen. Prosessissa käytetään alkoholina metanolia tai etanolia, mutta näistä kahdesta metanoli on käytetympi edullisuutensa takia. . Isoin tuotto saadaan, kun metanolia on ylimäärin. Sen ihanteellinen moolisuhde reaktioon on 3:1, mutta reaktio tapahtuu nopeammin, jos se metanolin määrä kaksinkertaistetaan eli moolisuhde nostetaan 6:1, jolloin päästään yli 98 % saantoon. Jos metanolia käytetään reaktiossa alle 67 %, glyseroli ei erotu öljystä ollenkaan.<ref name=theseus.fi>https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/8579/M%C3%83%3Fih%C3%83%3Fniemi.Maija.pdf?sequence=2</ref>
==Perustelut==


Esteröinti on hidas prosessi ja ilman katalyyttia se onnistuu vain korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Katalyyttina voidaan käyttää happoa, emäs- tai alkalimetallialkoksidia, joista kaksi jälkimmäistä ovat toimivimpia huoneenlämmössä. Katalyyttimääränä käytetään 0,5 – 1 % öljyn massasta, jolloin biodieselin saanto on noin 94 – 99 %.<ref name=theseus.fi></ref>
'''Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.'''
 
* '''Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon.'''  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertasi tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi.<ref name=finbio>http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826</ref>
 
* '''Varsinaisessa prosessissa''' kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( [[Biopolttoaineen valmistusprosessi kala%C3%B6ljyst%C3%A4]] ). Parhaimmillaan 1 kg:llä kalajäteöljyä voidaan tuottaa jopa hieman yli 1 l biodieseliä.<ref name=fao>http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en</ref>
 
* '''Enerfish-projektissa''' on saatu 18 litralla kalajäteöljyä tuotettua 13 litraa biodieseliä.<ref name=enerfish>http://www.enerfish.eu/~enerfish/p-techno-techno_id-2/fish-oil-to-biodiesel.html</ref>
 
* '''Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen''' erikoistunut yritys Rovina Oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa. <br>  Vuonna 2005 yhtiö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300 000 l biodieseliä. Tästä voidaan laskea Rovinan biodieselin valmistuksen energiatehokkuudeksi 0.666l/1kg kalanperkuujätettä.<ref name=rovina>http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ</ref>
 
'''Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)
 
*Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg.
 
*Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja  niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen
[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=9&ved=0CFYQFjAI&url=http%3A%2F%2Fwww.mtt.fi%2Fmet%2Fpdf%2Fmet137.pdf&rct=j&q=jatropha%20viljelmien%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHT7QdYDRO0abUTGaeiarYTcGH0tg&cad=rja]</ref>


==Riippuvuudet==
==Riippuvuudet==


* [[Bioenergian saanto kalajätteestä]]
*[[Biodieselin tuotanto kalaöljystä]]
* [[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]


==Katso myös==
==Katso myös==


{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
==Avainsanat==
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa, kalaöljy


==Viitteet==
==Viitteet==

Nykyinen versio 7. maaliskuuta 2012 kello 16.17




Kysymys

Paljonko biodieseliä saadaan tuotettua kalajäteöljystä?

Vastaus

Enerfish-projektissa valmistetun biodieselin kulutus- ja kustannustaulukko. Valmistukseen käytetty määrä (ton/d) (sähkön ja lämmön yksikkönä kWh/d) ja raaka-aineen hinta (€/ton).

Biodieselin saanto kalaöljystä(ton/d, €/ton)
ObsRaaka-aineKäyttöMääräHinta
1BiodieselTuote13650
2KalajäteöljySyöte18-
3MetanoliSyöte3.5250
4GlyseroliTuote3.5200
5KOH/NaOHSyöte0.5-
6JätevesiTuote35-
7LämpöSyöte?600-
8SähköSyöte?72-
  • Tältä riviltä on tilapäisesti poistettu epävarmuus laskennan yksinkertaistamiseksi: KOH/NaOH|Syöte|0.07 - 1.5|-

Perustelut

Eläimien suolista valmistettu biodiesel ei ole uusi tekniikka, mutta kiinnostus valmistukseen on herännyt vasta viime aikoina.

  • Tutkimusten mukaan kalajätteet sopivat hyvin raaka-aineiksi energiantuotantoon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertasi tutkimuksessaan kuivalannan ja kalajätteen tehokkuutta biodieselin valmistamisessa. Alkuun reaktoriin syötettiin vain kuivalantaa, mutta kun kymmenesosa siitä korvattiin kalajätteellä, biokaasun tuotanto kasvoi yli kaksinkertaiseksi.[1]
  • Varsinaisessa prosessissa kalaöljy johdetaan kalajätteestä ja sekoitetaan yleensä metanoliin. Polttoaine puhdistetaan lisäämällä mangaani, jotta tuote soveltuu moottoreihin ja reaktoreihin, joita käytetään biodieselin valmistukseen ( Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä ). Parhaimmillaan 1 kg:llä kalajäteöljyä voidaan tuottaa jopa hieman yli 1 l biodieseliä.[2]
  • Enerfish-projektissa on saatu 18 litralla kalajäteöljyä tuotettua 13 litraa biodieseliä.[3]
  • Suomalainen biopolttoaineiden valmistamiseen erikoistunut yritys Rovina Oy hyödyntää kalanperkuujätteitä biodieselin valmistuksessa.
    Vuonna 2005 yhtiö keräsi puoli miljoonaa kiloa perkuujätteitä ympäri Suomea ja näistä valmistettin 300 000 l biodieseliä. Tästä voidaan laskea Rovinan biodieselin valmistuksen energiatehokkuudeksi 0.666l/1kg kalanperkuujätettä.[4]

Kalajätteen energiatehokkuuden ( kg / 1l kalajäte) määrä verrattaessa muihin bioenergian valmistusmenetelmiin (energiatehokkuus, kustannukset yms.)

  • Kalajätteen energiatehokkuudeksi on parhaimmillaan saatu 1l/1kg.
  • Tonnista Jatropahedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä. Tästä voidaan laskea karkeasti keskiarvoja käyttäen Jatropan energiatehokkuudeksi 0.32l/kg. (Openshaw 2000)[5]

Riippuvuudet

Katso myös

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä

Taustamuuttujat:

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production

Tuotanto- ja saantomuuttujat:

Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä

Vaikutukset:

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

Viitteet

  1. http://www.finbio.fi/GetItem.asp?item=msg;16826
  2. http://www.fao.org/bioenergy/aquaticbiofuels/knowledge/fish-waste/en
  3. http://www.enerfish.eu/~enerfish/p-techno-techno_id-2/fish-oil-to-biodiesel.html
  4. http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:AgXhtZVwcwUJ:www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf%3Fsequence%3D3+kalaj%C3%A4te%2Bbioenergia&hl=fi&gl=fi&pid=bl& srcid=ADGEESjA7HIgtoQiIDactTQZPknRpprHboFZYrSFu_rt_RgbihsYUPaMYRLnXHT59X3PHyXxVhwqciJ24H_lLcXA55PMoFZFmVNkIzbc8EHjDTDjPSu2L21eYIFR2KCDMKRY-f-65vny&sig=AHIEtbQUO8PpVdwy5YzsP5ZuhaYIOcF6DQ
  5. Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>