Ero sivun ”Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä” versioiden välillä

Nykyinen versio 19. kesäkuuta 2012 kello 09.24

Kommentteja osallistujilta

Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom(a)helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.

Kommentti 18.11.2011, Maija Suomela, Greenpeace

Jatropaan liittyen linkki Maan ystävien tutkimukseen, joka kannattaa sisällyttää arviointiin: Maan ystävät: http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf

Jatrophaa on tarjottu ratkaisuksi tilanteessa, jossa esimerkiksi Neste Oilin on erittäin vaikeaa löytää kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita laajamittaista biopolttoainetuotantoa varten. Jatropha ei kuitenkaan ole mikään "ihmekasvi", joka nimenomaan viihtyisi ravintoköyhillä alueilla. Jatropha tuottaa parhaan sadon hyvillä viljelymailla aivan kuten muutkin öljykasvit. Se kilpailee samasta viljelypinta-alasta ruokakasvien kanssa, mutta näistä eroten ei kelpaa ruuaksi myrkyllisyydestään johtuen. Jatropha voi toimia osana paikallisessa energiantuotannossa, mutta se ei ratkaise laajempaa biopolltoaineiden laajamittaiseen tuotantoon ja näin ollen epäsuoriin maankäyttövaikutuksiin liittyvää perusongelmaa.

Lähtökohtaisesti on hyvä hyödyntää jäteöljyt ja -rasvat esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineina. On tärkeää tarkastella jokaista potentiaalista biopolttoainetuotannon raaka-ainetta koko elinkaaren ajalta niin, että huomioidaan taloudellisten seikkojen lisäksi myös ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset kattavasti. Kuitenkaan laajamittainen biopolttoainetuotanto ei ole ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Päinvastoin käytännössä kaiiki viime aikainen tieteellinen tutkimus kertoo, että biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamat ilmastopäästöt hyvin potentiaalisesti ylittävät niiden käytöllä saavutetut hyödyt. Todelliset ratkaisut liikenteen päästöjen vähentämiseksi löytyy muun muassa energiatehokkaamman kaluston, raideliikenteen ja muun infrastruktuurin sekä sähköautojen tuotannon kehittämisestä. --#: Argumentit kopioitu Keskustelu:Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset --Vilma Sandström 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 18.11.2011

Kommentti 1.11.2011, Paula Tommila, M.Sc. (Geography), tehnyt Jatropa-aiheisen pro-gradu tutkielman vuonna 2009 ^[1]

Huomasin, että olette käyttäneet graduani jo aika paljon arviointityönne lähteenä. Minulla ei ole mitään uutta dataa, jota voisin liittää tutkimukseenne, mutta haluaisin korostaa viime vuosina erityisesti Itä-Afrikassa törmäämääni asiaa.

Käytännössä näyttää siltä, että jatropa ei tuota kunnollista satoa, ellei sitä viljellä hyvällä viljelysmaalla ja kastella samoin kuin muitakin hyötykasveja. On totta, että kasvi pärjää ja säilyy hengissä kuivilla ja ravinteettomilla joutomailla, mutta käytännössä öljysadot jäävät tällaisilla alueilla varsin heikoiksi. Vietnamissa ja sittemmin Etiopiassa keräämäni kokemuksen perusteella sanoisin, että jatropan suurin potentiaali on paikallisissa suhteellisen eristyneissä yhteisöissä, joissa jatropaa voidaan käyttää saman aikaisesti eroosion torjuntaan, hiilidioksidin sidontaan, ravinteiden tuottamiseen sekä pienimuotoisten öljyntarpeiden täyttämiseen. Tällaisissa oloissa jatropaöljyä voitaisiin käyttää esim. generaattoreiden polttoaineena tai saippuan tai muiden tuotteiden raaka-aineena. Kaupallisen biodieselin raaka-aineena se ei ole erityisen lupaava, koska taloudellisesti kannattavat öljysadot vaatisivat ravinteikkaan kasvualustan, jolloin sama alue kilpailee helposti myös ruoantuotannon kanssa, ja koska kasvin sadonkorjuu on edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista (tai sadonkorjuun tekeville ihmiselle pitäisi maksaa todella heikkoa palkkaa mikä ei puolestaan auta polttoaineyhtiöiden vastuullisuuskuvan parantamisessa).--#: Argumentti kopioitu Keskustelu: Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset --Vilma Sandström 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 2.11.2011

Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:

Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:n ja Suomen näkökulmasta kahta asiaa:

1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.

2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden vähentämistä.

Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen osana teollisuuden rakennemuutosta.

Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. ^[2] ^[3] Waste vegetable or animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.

Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm. sosiaaliset vaikutukset.--#: Argumentit kopioitu Jatropan käytön muut vaikutukset sivulle. --Vilma Sandström 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)

Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää kestävällä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.

Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.

On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).

⇤#: Väite kuulostaa perustellulta. Kuitenkin tämän arvioinnin edetessä huomio kiinnittyi entistä enemmän Neste Oilin Singaporen-jalostamon raaka-ainelähteisiin, ja tähän asiaan ei suomalaisella raaka-aineella ole vaikutusta. Porvoon-jalostamon tilannetta tarkasteltaessa tämä näkökulma pitäisi ottaa selkeästi esille ja tarkastella suomalaisittain tärkeitä mahdollisia raaka-ainelähteitä. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 21.10.2011

Kommentit sivun Jatropan käyttö bioenergian lähteenä kommenttikentistä

Siirtänyt --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET).

Ville-Veikko Hirvelä (2 months ago)

Alkuperäiskansojen omia kestäviä elinehtoja ja niitä koskevia ihmisoikeuksia loukkaa nykyinen jathropan istutus alueille joita he ovat käyttäneet omiin vähemmän kaupallisiin elinehtoihinsa. Heidän maitaan pidetään joutomaina joihin istutetaan jathropaa vaikka he ovat eläneet noista maista. Tähän olen saanut tutustua Intian adivasien parissa. Aiheesta myös http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf

--#: Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty sivuille Keskustelu:Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset ja Keskustelu:Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)

Helvi Heinonen-Tanski (2 months ago)

Jos Jatropa kilpailee ruokakasvin kanssa, kyse on ihmisoikeuden ja kauppaoikeuden kilpalusta. Jatropan kanssa samalla alueella kasvaa myös syötäviä öljykasveja. Onko varmaam että samaa öljypuristinta ei käytetä näiden kaden eri kasvin puristukseen - tai etä mm. Moringa-öljyä ei jatketa Jatropa-öljyllä?

--#: Vilma Sandström (1 month ago): Argumentit liitetty Jatropan myrkyllisyys -sivulle --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)

Helvi Heinonen-Tanski (2 months ago)

ON totta, että Jatropa voi kasvaa karuillakin mailla, mitä nyt juuri Tansaniassa pääsin näkemään. Mutta Jatropa kasvaa myös rehevimmillä mailla ja Jatropakin tarvitsee vettä. Vesi ja maapinta-ala ovat voimakkaasti rajoittavia tekijöitä ainkina MOrogoron ja Das es Salaamin seuduilla. On erittäin todennäköistä, että auton polttoaine voi syrjäyttää tansanialaisten ruokakasvien tuotannon, sillä auton polttoaine seuraa maailmanmarkkinahintoja, mutta tansanialaisen ruoka ei.

--#: Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset -sivun keskusteluun. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)

Viitteet

Katso myös

[Tommila-1] | Tommila, Paula, 2009, Jatropanviljely ja maankäyttö Vietnamissa. Pro gradu, Helsingin Yliopisto, Maantieteen laitos

[EURED-2] | EU, 2009, Renewable energy directive

[EUFQD-3] | EU, 2009, Fuel quality directive

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-== Sähköposti sidosryhmille ==
+[[Luokka:Jatropa]]
+==Kommentteja osallistujilta==
-Tervetuloa vaikuttamaan!
+Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandströmille]] (vilma.sandstrom(a)helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.
-Työstämme parhaillaan arviointia jatropa-pensaan ja kalajätteen mahdollisesta käytöstä bioenergian lähteenä. Olemme keränneet olennaista tietoa Opasnetiin (http://fi.opasnet.org). Opasnet on wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Opasnet toivottaa tervetulleeksi kenet tahansa, joka haluaa edistää tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa millä tahansa alueella. Alunperin sivusto kehitettiin selvittämään ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen.
+'''Kommentti 18.11.2011, Maija Suomela, Greenpeace'''
-Jatropa on trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kasvava pensas, jonka siemenet sisältävät öljyä. Kalajätteellä tarkoitetaan kalateollisuuden sivutuotteena syntyviä öljy- ja kuivatuotejätteitä. Sekä jatropasta saatu öljy että kalajäte ovat mahdollisia bioenergian lähteitä, joiden kannattavuutta tutkitaan parhaillaan. Pieni työryhmämme on kerännyt olennaista tietoa aiheesta ja tiivistänyt sen arviointisivustoksi. Neste Oil on kiinnostunut näiden käytöstä ja tulee osallistumaan projektiin yhtenä asiantuntijatahona. Nyt etsimme muita asiantuntijoita antamaan oman mielipiteensä.
+Jatropaan liittyen linkki Maan ystävien tutkimukseen, joka kannattaa sisällyttää arviointiin:
+Maan ystävät: http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf
-Sivut työstövaiheessa, koska niillä ei ole ollut arvioivia käyttäjiä.
+Jatrophaa on tarjottu ratkaisuksi tilanteessa, jossa esimerkiksi Neste Oilin on erittäin vaikeaa löytää kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita laajamittaista biopolttoainetuotantoa varten. Jatropha ei kuitenkaan ole mikään "ihmekasvi", joka nimenomaan viihtyisi ravintoköyhillä alueilla. Jatropha tuottaa parhaan sadon hyvillä viljelymailla aivan kuten muutkin öljykasvit. Se kilpailee samasta viljelypinta-alasta ruokakasvien kanssa, mutta näistä eroten ei kelpaa ruuaksi myrkyllisyydestään johtuen. Jatropha voi toimia osana paikallisessa energiantuotannossa, mutta se ei ratkaise laajempaa biopolltoaineiden laajamittaiseen tuotantoon ja näin ollen epäsuoriin maankäyttövaikutuksiin liittyvää perusongelmaa.
-Bioenergiaa tutkitaan ja käytetään yhä enenevissä määrin ja bioenergian lähteen valinta on siten tärkeä päätös.
+Lähtökohtaisesti on hyvä hyödyntää jäteöljyt ja -rasvat esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aineina. On tärkeää tarkastella jokaista potentiaalista biopolttoainetuotannon raaka-ainetta koko elinkaaren ajalta niin, että huomioidaan taloudellisten seikkojen lisäksi myös ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset kattavasti. Kuitenkaan laajamittainen biopolttoainetuotanto ei ole ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Päinvastoin käytännössä kaiiki viime aikainen tieteellinen tutkimus kertoo, että biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamat ilmastopäästöt hyvin potentiaalisesti ylittävät niiden käytöllä saavutetut hyödyt. Todelliset ratkaisut liikenteen päästöjen vähentämiseksi löytyy muun muassa energiatehokkaamman kaluston, raideliikenteen ja muun infrastruktuurin sekä sähköautojen tuotannon kehittämisestä.
+{{kommentti|#:|Argumentit kopioitu [[Keskustelu:Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]] |--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)}}
-Ohjeita osallistumiseen:
+Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 18.11.2011
-[[Ohje:sisällys]]
-Linkit arviointeihin:<br>
-[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]<br>
-[[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]]
-==Sidosryhmät==
-===Luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt===
+'''Kommentti 1.11.2011, Paula Tommila, M.Sc. (Geography), tehnyt Jatropa-aiheisen pro-gradu tutkielman vuonna 2009 <ref name=Tommila> [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1 | Tommila, Paula, 2009, Jatropanviljely ja maankäyttö Vietnamissa. Pro gradu, Helsingin Yliopisto, Maantieteen laitos ]</ref>'''
-Suomen Ympäristökeskus
+Huomasin, että olette käyttäneet graduani jo aika paljon arviointityönne lähteenä. Minulla ei ole mitään uutta dataa, jota voisin liittää tutkimukseenne, mutta haluaisin korostaa viime vuosina erityisesti Itä-Afrikassa törmäämääni asiaa.
-Greenpeace
+Käytännössä näyttää siltä, että jatropa ei tuota kunnollista satoa, ellei sitä viljellä hyvällä viljelysmaalla ja kastella samoin kuin muitakin hyötykasveja. On totta, että kasvi pärjää ja säilyy hengissä kuivilla ja ravinteettomilla joutomailla, mutta käytännössä öljysadot jäävät tällaisilla alueilla varsin heikoiksi. Vietnamissa ja sittemmin Etiopiassa keräämäni kokemuksen perusteella sanoisin, että jatropan suurin potentiaali on paikallisissa suhteellisen eristyneissä yhteisöissä, joissa jatropaa voidaan käyttää saman aikaisesti eroosion torjuntaan, hiilidioksidin sidontaan, ravinteiden tuottamiseen sekä pienimuotoisten öljyntarpeiden täyttämiseen. Tällaisissa oloissa jatropaöljyä voitaisiin käyttää esim. generaattoreiden polttoaineena tai saippuan tai muiden tuotteiden raaka-aineena. Kaupallisen biodieselin raaka-aineena se ei ole erityisen lupaava, koska taloudellisesti kannattavat öljysadot vaatisivat ravinteikkaan kasvualustan, jolloin sama alue kilpailee helposti myös ruoantuotannon kanssa, ja koska kasvin sadonkorjuu on edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista (tai sadonkorjuun tekeville ihmiselle pitäisi maksaa todella heikkoa palkkaa mikä ei puolestaan auta polttoaineyhtiöiden vastuullisuuskuvan parantamisessa).{{kommentti|#:|Argumentti kopioitu [[Keskustelu: Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset]] |--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)}}
-WWF Suomi
+Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 2.11.2011
-Suomen luonnonsuojeluliitto
-Dodo ry
+'''Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:'''
-===Asiantuntijatahot===
+Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:n ja Suomen
+näkökulmasta kahta asiaa:
-Bioteknologia.info
+. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten
+kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti
+kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.
-Ilmatieteen laitos
+. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden
+vähentämistä.
-Kuluttajien energianeuvonta - Motiva
+Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen
+osana teollisuuden rakennemuutosta.
-Kuopion energia
+Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja
+perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole
+biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default
+GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. <ref name=EURED> [http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:140:0016:0062:en:PDF | EU, 2009, Renewable energy directive] </ref> <ref name=EUFQD> [http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:140:0088:0113:EN:PDF | EU, 2009, Fuel quality directive] </ref> Waste vegetable or
+animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt
+jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava
+kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai
+siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista
+saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin
+raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä
+kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.
-Liikennevirasto
+Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja
+kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä
+Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän
+kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm.
+sosiaaliset vaikutukset.{{kommentti|#:|Argumentit kopioitu [[Jatropan käytön muut vaikutukset]] sivulle.|--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 8. joulukuuta 2011 kello 14.37 (EET)}}
-Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
+Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää
+kestävällä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen
+teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi
+metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.
-Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
+Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan
+biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin
+arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän
+kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.
-Suomen kalatalous- ja ympäristöopisto
+On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat
+huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä
+tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).
-Vapo/BioDiesel-hanke
+{{vastusta|#: |Väite kuulostaa perustellulta. Kuitenkin tämän arvioinnin edetessä huomio kiinnittyi entistä enemmän Neste Oilin Singaporen-jalostamon raaka-ainelähteisiin, ja tähän asiaan ei suomalaisella raaka-aineella ole vaikutusta. Porvoon-jalostamon tilannetta tarkasteltaessa tämä näkökulma pitäisi ottaa selkeästi esille ja tarkastella suomalaisittain tärkeitä mahdollisia raaka-ainelähteitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)}}
-Ympäristöministeriö
+Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 21.10.2011
-===Ihmisoikeusjärjestöt===
+===Kommentit sivun [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]] kommenttikentistä===
-Kirkon Ulkomaanapu
+Siirtänyt --[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET).
-Amnesty International Suomi
+'''Ville-Veikko Hirvelä
+(2 months ago)
-Reilun kaupan edistämisyhdistys/ Fair trade Finland
+Alkuperäiskansojen omia kestäviä elinehtoja ja niitä koskevia ihmisoikeuksia loukkaa nykyinen jathropan istutus alueille joita he ovat käyttäneet omiin vähemmän kaupallisiin elinehtoihinsa. Heidän maitaan pidetään joutomaina joihin istutetaan jathropaa vaikka he ovat eläneet noista maista. Tähän olen saanut tutustua Intian adivasien parissa. Aiheesta myös http://www.foeeurope.org/download/jatropha_FoEIreport_Jan2011.pdf
-==Pohdintaa osallistamiseen liittyen==
+:{{kommentti|#: |Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty sivuille [[Keskustelu:Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset]] ja [[Keskustelu:Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset]].|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)}}
-* Ketju jatropaöljystä/kalajäteoljystä biodieseliksi ja edelleen sen käyttöön on kuvaamatta lähes kokonaan (ilmastovaikutuksissa tosin huomioidaan myös ainakin jossain määrin tuotannon ja käytön vaikutukset). Pitäisikö tämä ottaa työn alle vai onko nimenomaisena tarkoituksena, että se osa jätetään joko arvioinnin ulkopuolelle tai Neste Oilin asiantuntemuksen varaan?
+'''Helvi Heinonen-Tanski
-* Sidosryhmäosallistamista voisi lähteä työstämään seuraavasti:
+(2 months ago)
-** sidosryhmätyyppien tunnistaminen (luonnon puolustajat, sosiaalisen tasa-arvon puolustajat, bioenergia-asiantuntijat (tuotanto & käyttö), ympäristöasiantuntijat, ympäristöterveysasiantuntijat, maanviljelyn asiantuntijat, kalastuksen/kalatalouden asiantuntijat, …)
-** potentiaalisten sidosryhmäedustajien etsiminen ja listaaminen
-** arvioinnin/arviointien esittelymeilin muotoilu (tervetuloa tutustumaan/osallistumaan, ohjeet osallistumiseen, ennakkotietoa tulevasta, linkkejä arviointeihin ja ohjeisiin yms.)
-** potentiaalisten sidosryhmäedustajien kontaktointi (puhelu + esittelymeili perään)
-** kutsutut (ei jyrkästi kieltäytyneet) mainitaan arviointisivujen osallistujissa
-** Neste Oilia aktivoidaan osallistumaan heti elokuun alusta, jolloin käytännössä hekin ehtivät halutessaan samaan osallistumisaaltoon
-** jotenkin yleisesti kuitenkin tuntuu, että toimiva laaja osallistuminen saattaa vaatia täsmällisempää kysymyksen asettelua, eli tässä vaiheessa tavoitteeksi riittää arvioinneista tiedottaminen eri tahoille
-*** ennen kontaktointia on hyvä myös tarkistaa, että sivut/arvioinnit joihin pyydetään tutustumaan ovat siistissä kunnossa, linkit toimivat ja ohjesivut yms. opasteet ovat toimivat/riittävät
+Jos Jatropa kilpailee ruokakasvin kanssa, kyse on ihmisoikeuden ja kauppaoikeuden kilpalusta.
+Jatropan kanssa samalla alueella kasvaa myös syötäviä öljykasveja. Onko varmaam että samaa öljypuristinta ei käytetä näiden kaden eri kasvin puristukseen - tai etä mm. Moringa-öljyä ei jatketa Jatropa-öljyllä?
---[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. heinäkuuta 2011 kello 10.21 (EEST)
+:{{kommentti|#: |Vilma Sandström (1 month ago): Argumentit liitetty [[Jatropan myrkyllisyys]] -sivulle|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)}}
+'''Helvi Heinonen-Tanski
+(2 months ago)
+ON totta, että Jatropa voi kasvaa karuillakin mailla, mitä nyt juuri Tansaniassa pääsin näkemään. Mutta Jatropa kasvaa myös rehevimmillä mailla ja Jatropakin tarvitsee vettä.
+Vesi ja maapinta-ala ovat voimakkaasti rajoittavia tekijöitä ainkina MOrogoron ja Das es Salaamin seuduilla. On erittäin todennäköistä, että auton polttoaine voi syrjäyttää tansanialaisten ruokakasvien tuotannon, sillä auton polttoaine seuraa maailmanmarkkinahintoja, mutta tansanialaisen ruoka ei.
+:{{kommentti|#: |Vilma Sandström (1 month ago): Argumentti liitetty [[Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset]] -sivun keskusteluun.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 23.55 (EET)}}
+==Viitteet==
+<references/>
+==Katso myös==
+* [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Keskustelu:Jatropan_k%C3%A4ytt%C3%B6_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&oldid=9903| Linkki aikaisempaan keskusteluun arvioinnin etenemisestä]
+* [[Keskustelua jatropaan ja kalaöljyyn liittyen]]