Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(kysymyksen muotoilu)
(virheelliset viittaukset korjattu)
 
(59 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
[[Luokka:Bioenergia]]
[[Luokka:Bioenergia]]
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Jatropa]]
{{muuttuja|moderator=Tiia}}
{{muuttuja|moderator=Johannes}}
 


==Kysymys==
==Kysymys==
Millaisia vaikutuksia kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytöllä on ekosysteemeihin?
Minkälaisia mahdollisia vaikutuksia kalajäteöljyn bioenergiakäytön yleistyminen aiheuttaisi ekosysteemissä?
 
==Vastaus==
==Vastaus==
:''Vastaus koskee Kaakkois-Aasian kalanjalostusta ja sen jäteöljyjä.
<t2b index="Kalankasvatuksen määrä,Käyttötarkoitus,Edellytys,Suora vaikutus,Havainto" locations="Mahdollinen ekosysteemivaikutus" unit="-">
Vähemmän|*|Rehuna käytetään kalaa|Paine paikalliselle kalakannoille pienempi|Kalakantojen romahtaminen todennäköistä
Enemmän|*|Rehuna käytetään kalaa|Paine paikalliselle kalakannoille isompi|Kalakantojen romahtaminen todennäköistä
Vähemmän|*|Kasvatetaan alueelle vieraita kalalajeja|Vieraslajien paine alueen ekosysteemille|Biodiversiteetin köyhtyminen/rikastuminen
Enemmän|*|Kasvatetaan alueelle vieraita kalalajeja|Vieraslajien paine alueen ekosysteemille|Biodiversiteetin köyhtyminen/rikastuminen
Vähemmän|Dieselinvalmistus|Vesien puhdistus ei niin tarpeellista|Ravinteiden pääsy vesistöihin pientä|Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin pienet
Vähemmän|Turkiseläinrehunvalmistus|Vesien puhdistus ei niin tarpeellista|Ravinteiden pääsy vesistöihin pientä|Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin pienet
Vähemmän|Maanparannus|Riittämätön valumisvesien puhdistus|Ravinteiden pääsy vesistöihin|Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
Enemmän|Dieselinvalmistus|Riittämätön vesien puhdistus|Ravinteiden pääsy vesistöihin|Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
Enemmän|Turkiseläinrehunvalmistus|Riittämätön vesien puhdistus|Ravinteiden pääsy vesistöihin|Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
Enemmän|Maanparannus|Riittämätön valumisvesien puhdistus|Ravinteiden pääsy vesistöihin|Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin isot
Vähemmän|Dieselinvalmistus|Antibioottien runsas käyttö kasvatuksessa|Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön|Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu pieni
Vähemmän|Turkiseläinrehunvalmistus|Antibioottien runsas käyttö kasvatuksessa|Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön|Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu pieni
Vähemmän|Maanparannus|Antibioottien runsas käyttö kasvatuksessa|Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön pellolta tai läjitysalueelta|Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu 
Enemmän|Dieselinvalmistus|Antibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessa|Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön|Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu 
Enemmän|Turkiseläinrehunvalmistus|Antibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessa|Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön|Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu 
Enemmän|Maanparannus|Antibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessa|Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön|Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu suuri
Vähemmän|*|Kalanviljejy vie tilaa|Kosteikot eivät vähene|Koskeittojen biodiversiteetti ei muutu
Enemmän|*|Kalanviljely vie tilaa|Kosteikot vähenevät|Kosteikkojen biodiversiteetti heikkenee
</t2b>
;Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin:'''
#Vaikutukset kalakantaan - liikakalastus ja sivusaaliit.
#Biodiversiteetin köyhtyminen
#Rehevöityminen/rehevöitymisen vähentäminen


==Perustelut==
==Perustelut==
   
 
Orgaanisten jätteiden käyttö biopolttoaineiden tuotannossa voi estää ilmastonmuutoksen voimistumista korvaamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jätteiden käytöllä vältetään negatiiviset maankäytön muutokset, jotka usein yhdistetään kasviperäisten biopolttoaineiden tuotantoon.
 
''' 1) Kalastaminen''' ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä vaan myös koko ekosysteemiin, jossa kalat elävät. Tulevaisuuden uhkana on ennen kaikkea liikakalastus. Kestävän kalastuksen periaatteet, joissa kokonaiskalastuksen määrää hillitään, eivät valitettavasti toteudu tällä hetkellä maailmassa riittävästi. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan suurimmalla mahdollisella paineella.<ref name=wwf>http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/</ref>
 
*Kalakannoista neljäsosa on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksesta.<ref name=wwf></ref>
 
*Jopa 90 % valtamerten suurikokoisista saaliskalalajeista on kalastettu loppuun. Useat taloudellisesti merkittävät kalapopulaatiot ovat heikentyneet tasolle, jossa niiden tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Ellei kehityksen suunta muutu voimakkaasti, suurimman osan kalastuksen kohteena olevista populaatioista on ennustettu romahtavan vuosisadan puolenväliin mennessä.<ref name=wwf></ref>
 
*Vuonna 2006 Science-lehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa maailman kalakannoista on romahtanut. Romahtamisella tarkoitettiin tutkimuksessa sitä, että kalakannan suuruus on alle 10 % sen suurimmasta havaitusta määrästä. Tutkimuksen mukaan maailman kaikki kalakannat romahtavat alle 50 vuodessa, mikäli kalastusta jatketaan nykyiseen tapaan.<ref name=bbc>http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6108414.stm</ref>
 
*Myös kalankasvatuksella voi olla vaikutuksia alueen kalakantaan. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa suuresti kalojen ravinnon valinta ja sen tuotannon ympäristövaikutukset. Jos rehuna käytetään pääasiassa muita kalalajeja, tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia paikalliseen biodiversiteettiin kalastuspaineen kasvaessa.<ref name=MekongEIA>Roel H. Bosma, Chau TT Hanh and José Potting.2009: Environmental Impact Assessment of the pangasius sector in the Mekong Delta. Wageningen University, The Netherlands</ref>. Kasvatuslaitoksilta voi päästä leviämään alueen ympäristölle vieraita kalalajeja, jotka voivat aiheuttaa saalistuspainetta, tauteja ja muita muutoksia alueen alkuperäiselle ekosysteemille.<ref name=FAOaquaculture> [http://www.fao.org/docrep/005/AD002E/AD002E01.htm#ch1.1 | FAO, 1994, Three overviews on Environment and Aquaculture in the Tropics and Sub-tropics]</ref> Toisaalta jos kalajätteen käyttö biopolttoaineiden tuotannossa korvaa jätteiden sijoittamista kaatopaikalle, mereen tai muille luonnonalueille, voi tällä käytöllä olla positiivisia vaikutuksia alueen ympäristölle kuormituksen vähentyessä.
 
''' 2) Biodiversiteetin köyhtyminen''' voi johtua ylikalastuksesta, kalankasvatuslaitoksilta karanneiden tulokaslajien tai kalankasvatuslaitosten jätevesien ja muiden päästöjen aiheuttamista muutoksista alueen ekosysteemille. Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.<ref name=nap.edu>http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24</ref>
 
'''3) Rehevöityminen'''
 
*Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää myös lannoitteena. Lannoitteilla taas on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen positiivisesti tai negatiivisesti on vaikea arvioida tällä hetkellä.
 
* Esimerkiksi Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo itsessään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kalan pyytämisellä pystytään merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö bioenergian valmistukseen voisi olla kannattavampaa, kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä.<ref name=doria.fi></ref>
 
*Kalanviljelyteollisuus kuluttaa suuria määriä vettä, mikäli kasvatus tapahtuu tekoaltaissa. Kaakkois-Aasian Mekong suiston Pangasius kalan viljelyyn kuluu makeaa vettä noin 3 m<sup>3</sup>/ kg kalaa.<ref name=MekongEIA></ref> Kalanviljelyaltaiden vesi on usein luonnon vesiä ravinnerikkaampaa sekä voi sisältää korkeita määriä kasvatuksessa käytettäviä kemikaaleja, kuten antibiootteja sekä torjunta-aineita, jotka ilman kunnollista vedenpuhdistustekniikkaa voivat aiheuttaa luonnon vesissä rehevöitymistä, eliöiden myrkyttymistä ja toisaalta antibioottiresistenttien mikrobien kehittymistä. Verkkokasvatuksessa ravinteiden ja kemikaalien kulkeutumisen kontrollointi on luonnollisesti vielä hankalampaa.
 
==Riippuvuudet==
==Riippuvuudet==
*[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]
*[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]
*[[Biodieselin saanto kalaöljystä]]


==Katso myös==
==Katso myös==
[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] <br>[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]] <br>  [[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]] <br> [[Bioenergian saanto kalajätteestä]] <br> [[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]] <br> [[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]] <br>
 
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
 
==Avainsanat==
==Avainsanat==
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
==Viitteet==
==Viitteet==


<references/>
<references/>
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}

Nykyinen versio 7. maaliskuuta 2012 kello 17.38





Kysymys

Minkälaisia mahdollisia vaikutuksia kalajäteöljyn bioenergiakäytön yleistyminen aiheuttaisi ekosysteemissä?

Vastaus

Vastaus koskee Kaakkois-Aasian kalanjalostusta ja sen jäteöljyjä.
Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset” versioiden välillä(-)
ObsKalankasvatuksen määräKäyttötarkoitusEdellytysSuora vaikutusMahdollinen ekosysteemivaikutus
1Vähemmän*Rehuna käytetään kalaaPaine paikalliselle kalakannoille pienempiKalakantojen romahtaminen todennäköistä
2Enemmän*Rehuna käytetään kalaaPaine paikalliselle kalakannoille isompiKalakantojen romahtaminen todennäköistä
3Vähemmän*Kasvatetaan alueelle vieraita kalalajejaVieraslajien paine alueen ekosysteemilleBiodiversiteetin köyhtyminen/rikastuminen
4Enemmän*Kasvatetaan alueelle vieraita kalalajejaVieraslajien paine alueen ekosysteemilleBiodiversiteetin köyhtyminen/rikastuminen
5VähemmänDieselinvalmistusVesien puhdistus ei niin tarpeellistaRavinteiden pääsy vesistöihin pientäRehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin pienet
6VähemmänTurkiseläinrehunvalmistusVesien puhdistus ei niin tarpeellistaRavinteiden pääsy vesistöihin pientäRehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin pienet
7VähemmänMaanparannusRiittämätön valumisvesien puhdistusRavinteiden pääsy vesistöihinRehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
8EnemmänDieselinvalmistusRiittämätön vesien puhdistusRavinteiden pääsy vesistöihinRehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
9EnemmänTurkiseläinrehunvalmistusRiittämätön vesien puhdistusRavinteiden pääsy vesistöihinRehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
10EnemmänMaanparannusRiittämätön valumisvesien puhdistusRavinteiden pääsy vesistöihinRehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin isot
11VähemmänDieselinvalmistusAntibioottien runsas käyttö kasvatuksessaLääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöönAntibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu pieni
12VähemmänTurkiseläinrehunvalmistusAntibioottien runsas käyttö kasvatuksessaLääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöönAntibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu pieni
13VähemmänMaanparannusAntibioottien runsas käyttö kasvatuksessaLääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön pellolta tai läjitysalueeltaAntibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu
14EnemmänDieselinvalmistusAntibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessaLääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöönAntibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu
15EnemmänTurkiseläinrehunvalmistusAntibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessaLääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöönAntibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu
16EnemmänMaanparannusAntibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessaLääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöönAntibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu suuri
17Vähemmän*Kalanviljejy vie tilaaKosteikot eivät väheneKoskeittojen biodiversiteetti ei muutu
18Enemmän*Kalanviljely vie tilaaKosteikot vähenevätKosteikkojen biodiversiteetti heikkenee


Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin
  1. Vaikutukset kalakantaan - liikakalastus ja sivusaaliit.
  2. Biodiversiteetin köyhtyminen
  3. Rehevöityminen/rehevöitymisen vähentäminen

Perustelut

Orgaanisten jätteiden käyttö biopolttoaineiden tuotannossa voi estää ilmastonmuutoksen voimistumista korvaamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jätteiden käytöllä vältetään negatiiviset maankäytön muutokset, jotka usein yhdistetään kasviperäisten biopolttoaineiden tuotantoon.

1) Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä vaan myös koko ekosysteemiin, jossa kalat elävät. Tulevaisuuden uhkana on ennen kaikkea liikakalastus. Kestävän kalastuksen periaatteet, joissa kokonaiskalastuksen määrää hillitään, eivät valitettavasti toteudu tällä hetkellä maailmassa riittävästi. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan suurimmalla mahdollisella paineella.[1]

  • Kalakannoista neljäsosa on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksesta.[1]
  • Jopa 90 % valtamerten suurikokoisista saaliskalalajeista on kalastettu loppuun. Useat taloudellisesti merkittävät kalapopulaatiot ovat heikentyneet tasolle, jossa niiden tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Ellei kehityksen suunta muutu voimakkaasti, suurimman osan kalastuksen kohteena olevista populaatioista on ennustettu romahtavan vuosisadan puolenväliin mennessä.[1]
  • Vuonna 2006 Science-lehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa maailman kalakannoista on romahtanut. Romahtamisella tarkoitettiin tutkimuksessa sitä, että kalakannan suuruus on alle 10 % sen suurimmasta havaitusta määrästä. Tutkimuksen mukaan maailman kaikki kalakannat romahtavat alle 50 vuodessa, mikäli kalastusta jatketaan nykyiseen tapaan.[2]
  • Myös kalankasvatuksella voi olla vaikutuksia alueen kalakantaan. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa suuresti kalojen ravinnon valinta ja sen tuotannon ympäristövaikutukset. Jos rehuna käytetään pääasiassa muita kalalajeja, tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia paikalliseen biodiversiteettiin kalastuspaineen kasvaessa.[3]. Kasvatuslaitoksilta voi päästä leviämään alueen ympäristölle vieraita kalalajeja, jotka voivat aiheuttaa saalistuspainetta, tauteja ja muita muutoksia alueen alkuperäiselle ekosysteemille.[4] Toisaalta jos kalajätteen käyttö biopolttoaineiden tuotannossa korvaa jätteiden sijoittamista kaatopaikalle, mereen tai muille luonnonalueille, voi tällä käytöllä olla positiivisia vaikutuksia alueen ympäristölle kuormituksen vähentyessä.

2) Biodiversiteetin köyhtyminen voi johtua ylikalastuksesta, kalankasvatuslaitoksilta karanneiden tulokaslajien tai kalankasvatuslaitosten jätevesien ja muiden päästöjen aiheuttamista muutoksista alueen ekosysteemille. Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.[5]

3) Rehevöityminen

  • Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää myös lannoitteena. Lannoitteilla taas on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen positiivisesti tai negatiivisesti on vaikea arvioida tällä hetkellä.
  • Esimerkiksi Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo itsessään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kalan pyytämisellä pystytään merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat.[6] Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö bioenergian valmistukseen voisi olla kannattavampaa, kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä.[6]
  • Kalanviljelyteollisuus kuluttaa suuria määriä vettä, mikäli kasvatus tapahtuu tekoaltaissa. Kaakkois-Aasian Mekong suiston Pangasius kalan viljelyyn kuluu makeaa vettä noin 3 m3/ kg kalaa.[3] Kalanviljelyaltaiden vesi on usein luonnon vesiä ravinnerikkaampaa sekä voi sisältää korkeita määriä kasvatuksessa käytettäviä kemikaaleja, kuten antibiootteja sekä torjunta-aineita, jotka ilman kunnollista vedenpuhdistustekniikkaa voivat aiheuttaa luonnon vesissä rehevöitymistä, eliöiden myrkyttymistä ja toisaalta antibioottiresistenttien mikrobien kehittymistä. Verkkokasvatuksessa ravinteiden ja kemikaalien kulkeutumisen kontrollointi on luonnollisesti vielä hankalampaa.

Riippuvuudet

Katso myös

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä

Taustamuuttujat:

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production

Tuotanto- ja saantomuuttujat:

Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä

Vaikutukset:

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

Avainsanat

Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/
  2. ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6108414.stm
  3. ↑ 3,0 3,1 Roel H. Bosma, Chau TT Hanh and José Potting.2009: Environmental Impact Assessment of the pangasius sector in the Mekong Delta. Wageningen University, The Netherlands
  4. ↑ | FAO, 1994, Three overviews on Environment and Aquaculture in the Tropics and Sub-tropics
  5. ↑ http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24
  6. ↑ 6,0 6,1 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kalanjalostuksen_öljyjätteen_bioenergiakäytön_ekosysteemivaikutukset&oldid=11478”