Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä” versioiden välillä
p (→Perustelut) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
(72 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] | [[Luokka:Ilmastonmuutos]] | ||
[[Luokka:Jatropa]] | [[Luokka:Jatropa]] | ||
[[Luokka:Sisältää R-koodia]] | |||
{{arviointi|moderator=Jouni}} | {{arviointi|moderator=Jouni}} | ||
{{tiivistelmä | {{tiivistelmä | ||
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? | | kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? | ||
| vastaus = | | vastaus = | ||
Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt. | |||
Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta hieman kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella; vaikutus on luultavasti pieni. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa. | |||
}} | }} | ||
==Rajaus== | ==Rajaus== | ||
Rivi 13: | Rivi 18: | ||
===Kysymys=== | ===Kysymys=== | ||
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? | Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Arvioinnissa tarkastellaan rinnakkain kalankasvatuksen ja kalastuksen öljyjätteiden käyttöä biopolttoaineiden tuotannossa. | ||
===Rajat=== | ===Rajat=== | ||
Rivi 29: | Rivi 34: | ||
===Oletettu käyttö ja käyttäjät=== | ===Oletettu käyttö ja käyttäjät=== | ||
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys | Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteenä paranee, ja he voivat paremmin arvioida, millainen kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta. | ||
===Osallistujat=== | ===Osallistujat=== | ||
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. | Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]], [[Käyttäjä:Elina|Elina Hirvonen]]. Mukana myös [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] pro gradu-tutkielman tekijä Helsingin yliopistosta sekä arviointien toteutuksen ohjaamisessa avustaneet [[Käyttäjä:Teemu R|Teemu Rintala]] ja [[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta. | ||
==Tulos== | ==Tulos== | ||
: ''Arviointimallin tulos ajettuna 19.1.2012: [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php/Special:R-tools?id=70BqkWmuxZXzjIg9] | |||
Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt. | |||
Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. | |||
Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella. Arvioinnin mukaan jätteen hyödyntäminen saa maksaa korkeintaan n. 4 snt perkaamatonta kalakiloa kohti ja vastaavasti n. 12 snt kalajätekiloa kohti. Hinnat näyttävät sellaisilta, että ne tuskin riittävät muuttamaan muuten kannattamatonta kalanviljelyä kannattavaksi tai lisäämään painetta laajentaa toimintaa. Sen sijaan 12 snt per jätekilo lienee sellainen summa, että kalanviljelijöillä on intressi myydä jäte energiakäyttöön, ellei sillä ole muuta hyödyntämiskohdetta. Eli kalajätebisnes voi olla kannattavaa mutta tuskin juuri muuttaa toiminnan kokonaisvolyymeja. | |||
Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa. | |||
==Perustelut== | ==Perustelut== | ||
{{ | {{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}} | ||
===R-koodi=== | |||
<rcode include="page:OpasnetBaseUtils|name:generic|page:Funktioita_R-toolsiin|name:generic" | |||
variables="name:erä|default:2000|description:Monenko tonnin bioöljyerä pitää tuottaa kerralla (ton)| | |||
name:satoja|default:2|description:Montako kuukautta kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena?| | |||
name:jäteosuus|description:Mikä osuus tuotannosta päätyy käyttökelpoiseksi kalajätteeksi?|default:0.3| | |||
name:käyttötarkoitus|description:Mitä kalajätteen käyttötarkoituksia haluat tarkastella?|type:checkbox|options:'Dieselinvalmistus';Dieselinvalmistus;'Turkiseläinrehunvalmistus';Turkiseläinrehunvalmistus;'Maanparannus';Maanparannus|default:'Dieselinvalmistus';'Maanparannus'| | |||
name:kalankasvatus|description:Mitä tapahtuu kalankasvatuksen määrälle jatkossa (riippuen tai riippumatta kalajätteen hyödyntämisestä)?|type:selection|options:'Enemmän';Enemmän;'Vähemmän';Vähemmän|default:'Enemmän' | |||
"> | |||
######## Haetaan R-koodi generic sivulta Projektinhallinta. Sisältää funktiot dropall ja PTable. | |||
######## Ladataan tarvittavat paketit | |||
library(OpasnetUtils) | |||
library(ggplot2) | |||
cat("Haetaan tarvittava data Opasnet-kannasta. \n") | |||
kalajäte <- tidy(opbase.data("Op_fi2602")) # Kalajätteen käyttömahdollisuudet | |||
biodiesel <- tidy(opbase.data("Op_fi2639")) # Biodieselin saanto kalaöljystä | |||
ilmasto <- tidy(opbase.data("Op_fi2608")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset | |||
sosiaali <- tidy(opbase.data("Op_fi2640")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | |||
ekosysteemi <- tidy(opbase.data("Op_fi2612")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | |||
P <- tidy(opbase.data("Op_fi2595")) # Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä | |||
kokonaistuotanto <- tidy(opbase.data("Op_fi2600")) # Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | |||
palmoil <- tidy(opbase.data("Op_en5431")) # Market prices of raw materials | |||
tuotanto.maa <- tidy(opbase.data("Op_en5434")) # op_en:World fisheries production | |||
palmoil <- as.numeric(substr(palmoil[palmoil["Raw material"] == "Crude palm oil", "Result"], 1, 3)) | |||
cat("Ajetaan malli. \n") | |||
# Tarvittava tuotanto skaalataan kalajäteöljyn määrään | |||
#kalajäte <- kalajäte[ c("Käyttötarkoitus", "Käyttö", "Raaka-aine", "Result")] | |||
kalajäte$Result <- as.numeric(kalajäte$Result) | |||
kalajäte$Result <- kalajäte$Result / kalajäte$Result[kalajäte["Raaka-aine"] == "Kalajäteöljy" & kalajäte["Käyttöprosessi"] == "Kalajäteöljyn erottelu"] | |||
[[ | # Myös biodieselin valmistusprosessi skaalataan kalajäteöljyn määrään. | ||
biodiesel <- biodiesel[biodiesel$Havainto == "määrä", c("Käyttö", "Raaka-aine", "Result")] | |||
biodiesel$Result <- as.numeric(biodiesel$Result) | |||
biodiesel$Käyttötarkoitus <- "Dieselinvalmistus" | |||
biodiesel$Result <- biodiesel$Result / biodiesel$Result[biodiesel["Raaka-aine"] == "Kalajäteöljy"] | |||
# Yhdistetään valmistusprosessit kalajäte -> kalajäteöljy ja kalajäteöljy -> biodiesel | |||
out <- rbind(kalajäte[c("Käyttö", "Käyttötarkoitus", "Raaka-aine", "Result")], biodiesel) | |||
hinta <- palmoil/1000 / out[out["Raaka-aine"] == "Kalajäte" & out["Käyttötarkoitus"] == "Dieselinvalmistus", "Result"] | |||
cat("Lisähinta, joka voi maksaa yhtä kalakiloa kohti bioöljystä: ", round(hinta * jäteosuus, 3), " €/kg (kalajätekiloa kohti ", round(hinta, 3), " €/kg). \n") | |||
out$Result <- erä * out$Result | |||
print(xtable(out[out$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ]), type = 'html', html.table.attributes="border=1 class='sortable'") | |||
# Valitaan kiinnostavat kalanviljelymaat | |||
tuotanto.maa <- tuotanto.maa[tuotanto.maa$Country %in% c("Bangladesh", "Cambodia", "Malaysia", "Myanmar", "Philippines", "Singapore", "Thailand", "Viet Nam") & tuotanto.maa$Observation == "Aquaculture", ] | |||
cat("Teoreettisesti saatavissa olevien lastien määrä sinä aikana, kun kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena (", satoja, " kk). \n") | |||
tuotanto.maa$Result <- as.numeric(tuotanto.maa$Result) | |||
tuotanto.maa$Result <- floor(tuotanto.maa$Result * jäteosuus * (satoja/12) / erä) | |||
print(xtable(tuotanto.maa[, 1:3]), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'") | |||
# Lasketaan ilmastovaikutukset. | |||
cat("Ilmastovaikutukset (tonnia CO2ekv) valmistuserää kohti. \n") | |||
colnames(ilmasto)[colnames(ilmasto) == "Result"] <- "Ilmasto" | |||
out <- merge(kalajäte, ilmasto) | |||
out$Result <- out$Result * erä | |||
out$Ilmasto <- as.numeric(out$Ilmasto) * out$Result | |||
out <- out[out$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus & !is.na(out$Ilmasto), ] | |||
print(xtable(out), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'") | |||
# Lasketaan sosiaaliset vaikutukset | |||
cat("Sosiaaliset vaikutukset (kvalitatiivinen arvio).\n") | |||
sosiaali <- wildcard(sosiaali) | |||
sosiaali <- sosiaali[sosiaali[, "Kalankasvatuksen määrä"] %in% kalankasvatus & sosiaali$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ] | |||
print(xtable(sosiaali), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'") | |||
# Lasketaan ekosysteemivaikutukset | |||
cat("Ekosysteemivaikutukset (kvalitatiivinen arvio).\n") | |||
ekosysteemi <- wildcard(ekosysteemi) #, c("Kalankasvatuksen määrä", "Käyttötarkoitus", "Edellytys")) | |||
ekosysteemi <- ekosysteemi[ekosysteemi[, "Kalankasvatuksen määrä"] %in% kalankasvatus & ekosysteemi$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ] | |||
print(xtable(ekosysteemi), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'") | |||
</rcode> | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
* [[Biopolttoainearvioinnit]] | |||
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti | * [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti | ||
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]] | * [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]] | ||
Rivi 64: | Rivi 152: | ||
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa] | * [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa] | ||
* [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]] | * [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]] | ||
'''Tuoreet muutokset jatropa- ja kalaöljyarviointeihin liittyen | |||
<dpl> | |||
category = Jatropa | |||
notnamespace =Malline | |||
mode = ordered | |||
format = ,\n* [[%PAGE%]] (%DATE%) | |||
ordermethod=lastedit | |||
order = descending | |||
count = 15 | |||
addlasteditor = true | |||
addeditdate = true | |||
</dpl> | |||
==Avainsanat== | ==Avainsanat== | ||
Rivi 76: | Rivi 179: | ||
{{mfiles}} | {{mfiles}} | ||
{{eracedu}} |
Nykyinen versio 22. elokuuta 2013 kello 10.32
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Pääviesti |
---|
Kysymys:
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt. Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta hieman kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella; vaikutus on luultavasti pieni. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa. |
Rajaus
Kysymys
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Arvioinnissa tarkastellaan rinnakkain kalankasvatuksen ja kalastuksen öljyjätteiden käyttöä biopolttoaineiden tuotannossa.
Rajat
- Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.
- Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.
- Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.
Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)
- Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.
- Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.
- Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteenä paranee, ja he voivat paremmin arvioida, millainen kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.
Osallistujat
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Neste Oil tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: Pauli Ordén, Tiia Sorjonen, Jaakko Örmälä, Matleena Tuomisto, Johannes Kröger, Elina Hirvonen. Mukana myös Vilma Sandström pro gradu-tutkielman tekijä Helsingin yliopistosta sekä arviointien toteutuksen ohjaamisessa avustaneet Teemu Rintala ja Mikko Pohjola (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.
Tulos
- Arviointimallin tulos ajettuna 19.1.2012: [1]
Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.
Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin.
Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella. Arvioinnin mukaan jätteen hyödyntäminen saa maksaa korkeintaan n. 4 snt perkaamatonta kalakiloa kohti ja vastaavasti n. 12 snt kalajätekiloa kohti. Hinnat näyttävät sellaisilta, että ne tuskin riittävät muuttamaan muuten kannattamatonta kalanviljelyä kannattavaksi tai lisäämään painetta laajentaa toimintaa. Sen sijaan 12 snt per jätekilo lienee sellainen summa, että kalanviljelijöillä on intressi myydä jäte energiakäyttöön, ellei sillä ole muuta hyödyntämiskohdetta. Eli kalajätebisnes voi olla kannattavaa mutta tuskin juuri muuttaa toiminnan kokonaisvolyymeja.
Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.
Perustelut
Ensyklopedia-artikkelit: | |
Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
R-koodi
Katso myös
- Biopolttoainearvioinnit
- Urgenche - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti
- Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma
- Energiatase/Kuopio
- Tehtävälista/Jatropa
- Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa
- Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Tuoreet muutokset jatropa- ja kalaöljyarviointeihin liittyen
- Jatropaöljyn tuotanto maailmassa (2014-06-06 12:00:09)
- Biopolttoainearvioinnit (2014-03-19 07:15:58)
- Jatropan käyttö bioenergian lähteenä (2013-08-22 10:28:48)
- Jatropa (2012-06-25 12:19:45)
- Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä (2012-06-19 09:24:24)
- Keskustelua jatropaan ja kalaöljyyn liittyen (2012-06-18 09:35:25)
- Keskustelu:Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä (2012-06-15 12:52:08)
- Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset (2012-03-07 17:40:59)
- Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset (2012-03-07 17:38:22)
- Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset (2012-03-07 16:46:51)
- Biodieselin saanto kalaöljystä (2012-03-07 16:17:54)
- Kalajätteen käyttömahdollisuudet (2012-03-07 16:07:27)
- Kalanjalostuksen kokonaistuotanto (2012-03-07 15:51:35)
- Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä (2012-03-07 15:47:15)
Avainsanat
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>