Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(74 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Sisältää R-koodia]]
{{arviointi|moderator=Jouni}}
{{arviointi|moderator=Jouni}}


{{tiivistelmä
{{tiivistelmä
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?
| vastaus = Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.
| vastaus =  
Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.  
 
Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta hieman kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella; vaikutus on luultavasti pieni. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.  
}}
}}


==Rajaus==
==Rajaus==
Rivi 13: Rivi 18:
===Kysymys===
===Kysymys===


Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?
Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Arvioinnissa tarkastellaan rinnakkain kalankasvatuksen ja kalastuksen öljyjätteiden käyttöä biopolttoaineiden tuotannossa.


===Rajat===
===Rajat===
Rivi 29: Rivi 34:
===Oletettu käyttö ja käyttäjät===
===Oletettu käyttö ja käyttäjät===


Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys jatropasta paranee, ja he voivat paremmin arvioida, onko millainen jatropan käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.
Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteenä paranee, ja he voivat paremmin arvioida, millainen kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.


===Osallistujat===
===Osallistujat===


Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Muita osallistujia: [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.
Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija [[:Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] (LT) [[THL|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta]]. [http://www.nesteoil.fi Neste Oil] tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: [[Käyttäjä:Pauli|Pauli Ordén]], [[Käyttäjä:Tiia|Tiia Sorjonen]], [[Käyttäjä:Jaakko|Jaakko Örmälä]], [[Käyttäjä:Heta|Matleena Tuomisto]], [[Käyttäjä:Johannes|Johannes Kröger]], [[Käyttäjä:Elina|Elina Hirvonen]]. Mukana myös [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] pro gradu-tutkielman tekijä Helsingin yliopistosta  sekä arviointien toteutuksen ohjaamisessa avustaneet [[Käyttäjä:Teemu R|Teemu Rintala]] ja [[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on [[avoin arviointi]], joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.


==Tulos==
==Tulos==


Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.
: ''Arviointimallin tulos ajettuna 19.1.2012: [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php/Special:R-tools?id=70BqkWmuxZXzjIg9]
 
Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.  
 
Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin.
 
Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella. Arvioinnin mukaan jätteen hyödyntäminen saa maksaa korkeintaan n. 4 snt perkaamatonta kalakiloa kohti ja vastaavasti n. 12 snt kalajätekiloa kohti. Hinnat näyttävät sellaisilta, että ne tuskin riittävät muuttamaan muuten kannattamatonta kalanviljelyä kannattavaksi tai lisäämään painetta laajentaa toimintaa. Sen sijaan 12 snt per jätekilo lienee sellainen summa, että kalanviljelijöillä on intressi myydä jäte energiakäyttöön, ellei sillä ole muuta hyödyntämiskohdetta. Eli kalajätebisnes voi olla kannattavaa mutta tuskin juuri muuttaa toiminnan kokonaisvolyymeja.
 
Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.


==Perustelut==
==Perustelut==


{{todo|Ottakaa tästä listasta muuttujasivu ja rakentakaa sitä jatropan mallin mukaisesti. Huom! Kaikki kalaöljytehtävät luokitellaan Jatropa-projektiin, koska niihin on sama rahoitus. Jokaisen sivun arvioitu työaika: 1 d, palkkio 65 €||project=Jatropa}}
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
 
===R-koodi===


<rcode include="page:OpasnetBaseUtils|name:generic|page:Funktioita_R-toolsiin|name:generic"
variables="name:erä|default:2000|description:Monenko tonnin bioöljyerä pitää tuottaa kerralla (ton)|
name:satoja|default:2|description:Montako kuukautta kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena?|
name:jäteosuus|description:Mikä osuus tuotannosta päätyy käyttökelpoiseksi kalajätteeksi?|default:0.3|
name:käyttötarkoitus|description:Mitä kalajätteen käyttötarkoituksia haluat tarkastella?|type:checkbox|options:'Dieselinvalmistus';Dieselinvalmistus;'Turkiseläinrehunvalmistus';Turkiseläinrehunvalmistus;'Maanparannus';Maanparannus|default:'Dieselinvalmistus';'Maanparannus'|
name:kalankasvatus|description:Mitä tapahtuu kalankasvatuksen määrälle jatkossa (riippuen tai riippumatta kalajätteen hyödyntämisestä)?|type:selection|options:'Enemmän';Enemmän;'Vähemmän';Vähemmän|default:'Enemmän'
">


*[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset]]
######## Haetaan R-koodi generic sivulta Projektinhallinta. Sisältää funktiot dropall ja PTable.
*[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]]
*[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]
*[[Bioenergian saanto kalajätteestä]] Paljonko käyttökelpoista bioenergiaa saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä? Yksikkönä esim. kg tuotettua biodieseliä per kg käytettyä kalajätettä.


HUOM! Jos otat jonkin tehtävän tehdäksesi, siirrä sen todo:ssa olevat tiedot sivun [[Avoimia tehtäviä]] taulukkoon ja merkkaa se itsellesi, jotta joku muu ei ota sitä. Poista todo tehtyäsi tämän.
######## Ladataan tarvittavat paketit
library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)


[[Tiedosto:Kalaöljyt bioenergian lähteenä.png|thumb|450px|Vaikutuskaavio kalanjalostuksen öljyjätteen käytöstä bioenergian lähteenä.]]
cat("Haetaan tarvittava data Opasnet-kannasta. \n")
 
kalajäte        <- tidy(opbase.data("Op_fi2602")) # Kalajätteen käyttömahdollisuudet
biodiesel        <- tidy(opbase.data("Op_fi2639")) # Biodieselin saanto kalaöljystä
ilmasto          <- tidy(opbase.data("Op_fi2608")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset
sosiaali        <- tidy(opbase.data("Op_fi2640")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset
ekosysteemi      <- tidy(opbase.data("Op_fi2612")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset
P                <- tidy(opbase.data("Op_fi2595")) # Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
kokonaistuotanto <- tidy(opbase.data("Op_fi2600")) # Kalanjalostuksen kokonaistuotanto
palmoil          <- tidy(opbase.data("Op_en5431")) # Market prices of raw materials
tuotanto.maa    <- tidy(opbase.data("Op_en5434")) # op_en:World fisheries production
 
palmoil <- as.numeric(substr(palmoil[palmoil["Raw material"] == "Crude palm oil", "Result"], 1, 3))
 
cat("Ajetaan malli. \n")
 
# Tarvittava tuotanto skaalataan kalajäteöljyn määrään
#kalajäte <- kalajäte[ c("Käyttötarkoitus", "Käyttö", "Raaka-aine", "Result")]
kalajäte$Result <- as.numeric(kalajäte$Result)
kalajäte$Result <- kalajäte$Result / kalajäte$Result[kalajäte["Raaka-aine"] == "Kalajäteöljy" & kalajäte["Käyttöprosessi"] == "Kalajäteöljyn erottelu"]
 
# Myös biodieselin valmistusprosessi skaalataan kalajäteöljyn määrään.
biodiesel <- biodiesel[biodiesel$Havainto == "määrä", c("Käyttö", "Raaka-aine", "Result")]
biodiesel$Result <- as.numeric(biodiesel$Result)
biodiesel$Käyttötarkoitus <- "Dieselinvalmistus"
biodiesel$Result <- biodiesel$Result / biodiesel$Result[biodiesel["Raaka-aine"] == "Kalajäteöljy"]
 
# Yhdistetään valmistusprosessit kalajäte -> kalajäteöljy ja kalajäteöljy -> biodiesel
out <- rbind(kalajäte[c("Käyttö", "Käyttötarkoitus", "Raaka-aine", "Result")], biodiesel)
 
hinta <- palmoil/1000 / out[out["Raaka-aine"] == "Kalajäte" & out["Käyttötarkoitus"] == "Dieselinvalmistus", "Result"]
cat("Lisähinta, joka voi maksaa yhtä kalakiloa kohti bioöljystä: ", round(hinta * jäteosuus, 3), " €/kg (kalajätekiloa kohti ", round(hinta, 3), " €/kg). \n")
 
out$Result <- erä * out$Result
print(xtable(out[out$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ]), type = 'html', html.table.attributes="border=1 class='sortable'")
 
# Valitaan kiinnostavat kalanviljelymaat
tuotanto.maa <- tuotanto.maa[tuotanto.maa$Country %in% c("Bangladesh", "Cambodia", "Malaysia", "Myanmar", "Philippines", "Singapore", "Thailand", "Viet Nam") & tuotanto.maa$Observation == "Aquaculture", ]
 
cat("Teoreettisesti saatavissa olevien lastien määrä sinä aikana, kun kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena (", satoja, " kk). \n")
tuotanto.maa$Result <- as.numeric(tuotanto.maa$Result)
tuotanto.maa$Result <- floor(tuotanto.maa$Result * jäteosuus * (satoja/12) / erä)
print(xtable(tuotanto.maa[, 1:3]), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")
 
# Lasketaan ilmastovaikutukset.
 
cat("Ilmastovaikutukset (tonnia CO2ekv) valmistuserää kohti. \n")
 
colnames(ilmasto)[colnames(ilmasto) == "Result"] <- "Ilmasto"
out <- merge(kalajäte, ilmasto)
out$Result  <- out$Result * erä
out$Ilmasto <- as.numeric(out$Ilmasto) * out$Result
out <- out[out$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus & !is.na(out$Ilmasto), ]
print(xtable(out), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")
 
# Lasketaan sosiaaliset vaikutukset
cat("Sosiaaliset vaikutukset (kvalitatiivinen arvio).\n")
 
sosiaali <- wildcard(sosiaali)
sosiaali <- sosiaali[sosiaali[, "Kalankasvatuksen määrä"] %in% kalankasvatus & sosiaali$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ]
print(xtable(sosiaali), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")
 
# Lasketaan ekosysteemivaikutukset
cat("Ekosysteemivaikutukset (kvalitatiivinen arvio).\n")
 
ekosysteemi <- wildcard(ekosysteemi) #, c("Kalankasvatuksen määrä", "Käyttötarkoitus", "Edellytys"))
ekosysteemi <- ekosysteemi[ekosysteemi[, "Kalankasvatuksen määrä"] %in% kalankasvatus & ekosysteemi$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ]
print(xtable(ekosysteemi), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")
 
</rcode>


==Katso myös==
==Katso myös==


* [[Biopolttoainearvioinnit]]
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti
* [[:op_en:Urgenche|Urgenche]] - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]]
* [[Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma]]
Rivi 61: Rivi 152:
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa]
* [http://www.taloussanomat.fi/energia/2011/07/08/eu-uhkaa-laittaa-biodieselin-vasaran-alle/20119669/12?ref=tf1# Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa]
* [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]
* [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]
'''Tuoreet muutokset jatropa- ja kalaöljyarviointeihin liittyen
<dpl>
category = Jatropa
notnamespace =Malline
mode = ordered
format = ,\n* [[%PAGE%]] (%DATE%)
ordermethod=lastedit
order = descending
count = 15
addlasteditor = true
addeditdate = true
</dpl>


==Avainsanat==
==Avainsanat==
Rivi 73: Rivi 179:


{{mfiles}}
{{mfiles}}
{{eracedu}}

Nykyinen versio 22. elokuuta 2013 kello 10.32


Pääviesti
Kysymys:

Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?

Vastaus:

Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.

Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta hieman kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella; vaikutus on luultavasti pieni. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.


Rajaus

Kysymys

Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Arvioinnissa tarkastellaan rinnakkain kalankasvatuksen ja kalastuksen öljyjätteiden käyttöä biopolttoaineiden tuotannossa.

Rajat

  • Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.
  • Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.
  • Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.

Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)

  • Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.
  • Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.
  • Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteenä paranee, ja he voivat paremmin arvioida, millainen kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.

Osallistujat

Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Neste Oil tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: Pauli Ordén, Tiia Sorjonen, Jaakko Örmälä, Matleena Tuomisto, Johannes Kröger, Elina Hirvonen. Mukana myös Vilma Sandström pro gradu-tutkielman tekijä Helsingin yliopistosta sekä arviointien toteutuksen ohjaamisessa avustaneet Teemu Rintala ja Mikko Pohjola (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.

Tulos

Arviointimallin tulos ajettuna 19.1.2012: [1]

Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.

Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin.

Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella. Arvioinnin mukaan jätteen hyödyntäminen saa maksaa korkeintaan n. 4 snt perkaamatonta kalakiloa kohti ja vastaavasti n. 12 snt kalajätekiloa kohti. Hinnat näyttävät sellaisilta, että ne tuskin riittävät muuttamaan muuten kannattamatonta kalanviljelyä kannattavaksi tai lisäämään painetta laajentaa toimintaa. Sen sijaan 12 snt per jätekilo lienee sellainen summa, että kalanviljelijöillä on intressi myydä jäte energiakäyttöön, ellei sillä ole muuta hyödyntämiskohdetta. Eli kalajätebisnes voi olla kannattavaa mutta tuskin juuri muuttaa toiminnan kokonaisvolyymeja.

Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.

Perustelut

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä

Taustamuuttujat:

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production

Tuotanto- ja saantomuuttujat:

Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä

Vaikutukset:

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

R-koodi

Monenko tonnin bioöljyerä pitää tuottaa kerralla (ton):

Montako kuukautta kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena?:

Mikä osuus tuotannosta päätyy käyttökelpoiseksi kalajätteeksi?:

Mitä kalajätteen käyttötarkoituksia haluat tarkastella?:
Dieselinvalmistus
Turkiseläinrehunvalmistus
Maanparannus

Mitä tapahtuu kalankasvatuksen määrälle jatkossa (riippuen tai riippumatta kalajätteen hyödyntämisestä)?:

+ Näytä koodi

Katso myös


Tuoreet muutokset jatropa- ja kalaöljyarviointeihin liittyen


Avainsanat

Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>