Ero sivun ”Maanpuolustus SHO 2011” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: == Rajaus == Millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011 liittyen mm. asevelvollisuuteen ja Nato-kysymykseen.)
 
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(29 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Luokka:Päätös]]
[[Luokka:Suomen hallitusohjelma 2011]]
{{muuttuja|moderator=Johannes}}


== Rajaus ==
* Millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011 liittyen mm. asevelvollisuuteen ja Nato-kysymykseen?
== Tulos ==
Eduskuntaan valittuen edustajien vaalikoneeseen antamat vastaukset antavat suuntaa turvallisuuspolitiikkaan liittyen.
1. '''''Väittämä'': Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa?''' <ref name = Ulkopoliittinen_vaalikone> [www.vaalikone2011.fi] </ref>
{|{{prettytable}}
! Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset
! (%)
|-----
| Ei ollenkaan, tai rajatumpaa
| 7
|-----
| Yhteistyön määrä nykytasolla
| 78
|-----
| Yhteistyötä tiivistettävä
| 5
|-----
| Liityttävä täysijäseneksi
| 11
|}
2. '''''Väittämä'': Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen. <ref name = Ulkopoliittinen_vaalikone> [www.vaalikone2011.fi] </ref>'''
{|{{prettytable}}
! Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset
! (%)
|-----
| Samaa tai jokseenkin samaa mieltä
| 54%
|-----
| Eri tai jokseenkin eri mieltä
| 46%
|}
<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
1|Natoon liittyminen|-38
2|Palkka-armeijan ylläpitäminen|-2 200
3|4 kk:n varusmiespalvelukseen siirtyminen|+60
</t2b>
==Perustelut==
1) Naton täysijäsenyys nostaisi puolustusmenoja suoraan vähintään 38 M€ verran. <ref name = Ilta-sanomat> http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2007/12/21/nato-jasenyyden-hinta-39-miljoonaa-euroa/200732565/12 </ref> Tämän lisäksi NATO:n virallisena suosituksena on sijoittaa puolustukseen kaksi prosenttia kansantuotteesta. Suomessa tämän hetkinen puolustusbudjetti on 1,3 prosenttia kansantuotteesta. Tästä seuraisi noin 1.5Mrd€:n suuruiset lisäkulut, tämän hetkisen puolustusbudjetin ollessa 2.7 Mrd€. <ref name = yle> http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/armeijan_remontti_4_kuukauden_palvelus_naiset_kutsuntoihin_2015739.html </ref>




== Rajaus ==
2) Yleisestä asepalveluksesta siirtyminen palkka-armeijaan toisi asiaa tutkineen työryhmän mukaan 4 Mrd€ lisäkulut <ref name = mtv3> http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/09/1195087/tyoryhma-suomella-ei-ole-tarvetta-palkka-armeijaan </ref>, ja nostaisi vuosittaisia puolustuskustannuksia 2.2 miljardilla eurolla  <ref name = yle> http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/armeijan_remontti_4_kuukauden_palvelus_naiset_kutsuntoihin_2015739.html </ref>
 
 
3) Varusmiespalvelun lyhyimmän palvelun lyhentäminen 4kk:n mittaiseksi toisi asiaa tutkineen työryhmän mukaan 60 miljoonan säästöt. <ref name = yle> http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/armeijan_remontti_4_kuukauden_palvelus_naiset_kutsuntoihin_2015739.html </ref>
 
==Viitteet==
 
<references/>
 
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
 
{{mfiles}}


Millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011 liittyen mm. asevelvollisuuteen ja Nato-kysymykseen.
{{hallitusohjelma 2011}}

Nykyinen versio 12. heinäkuuta 2011 kello 11.52





Rajaus

  • Millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011 liittyen mm. asevelvollisuuteen ja Nato-kysymykseen?

Tulos

Eduskuntaan valittuen edustajien vaalikoneeseen antamat vastaukset antavat suuntaa turvallisuuspolitiikkaan liittyen.


1. Väittämä: Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa? [1]

Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset (%)
Ei ollenkaan, tai rajatumpaa 7
Yhteistyön määrä nykytasolla 78
Yhteistyötä tiivistettävä 5
Liityttävä täysijäseneksi 11


2. Väittämä: Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen. [1]

Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset (%)
Samaa tai jokseenkin samaa mieltä 54%
Eri tai jokseenkin eri mieltä 46%


Ero sivun ”Maanpuolustus SHO 2011” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Natoon liittyminen-38
22Palkka-armeijan ylläpitäminen-2 200
334 kk:n varusmiespalvelukseen siirtyminen+60

Perustelut

1) Naton täysijäsenyys nostaisi puolustusmenoja suoraan vähintään 38 M€ verran. [2] Tämän lisäksi NATO:n virallisena suosituksena on sijoittaa puolustukseen kaksi prosenttia kansantuotteesta. Suomessa tämän hetkinen puolustusbudjetti on 1,3 prosenttia kansantuotteesta. Tästä seuraisi noin 1.5Mrd€:n suuruiset lisäkulut, tämän hetkisen puolustusbudjetin ollessa 2.7 Mrd€. [3]


2) Yleisestä asepalveluksesta siirtyminen palkka-armeijaan toisi asiaa tutkineen työryhmän mukaan 4 Mrd€ lisäkulut [4], ja nostaisi vuosittaisia puolustuskustannuksia 2.2 miljardilla eurolla [3]


3) Varusmiespalvelun lyhyimmän palvelun lyhentäminen 4kk:n mittaiseksi toisi asiaa tutkineen työryhmän mukaan 60 miljoonan säästöt. [3]

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys