Officair Suomi

OfficAir on EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman rahoittama hanke, jossa kartoitetaan Euroopan laajuisesti 2000-luvulla rakennettujen uudehkojen toimistorakennuksien sisäympäristöä, sen yhteyttä terveyteen sekä vertaillaan suomalaisia rakennuksia Euroopan muiden maiden toimistorakennuksiin. Hankeen ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen valittuihin rakennuksiin tullaan toteuttamaan sisäympäristökysely internetpohjaisella käyttäjäkyselyllä. Toisessa vaiheessa muutamalle valitulle rakennukselle tullaan tekemään kaksi viikon mittaista sisäympäristömittausjaksoa. Toinen mittausjakso tullaan tekemään talven aikana (helmi-huhtikuu) ja toinen kesällä (touko-kesäkuu). Tutkimusta on useita maita mukana Etelä- ja Keski-Euroopasta, Suomi edustaa projektissa Pohjoismaista rakennuskantaa.

Tämän sivun kautta voitte seurata hankkeen edistymistä ja saatte tietoa toteutuksen yksityiskohdista sekä tuloksista.

OfficAir hankkeen sivut (engl.) http://www.officair-project.eu/

Kuva 1. Officair -hankkeessa mukana olevat kaupungit

Aikataulu

o Kesäkuu 2011: rakennusten valinta ja yhteystietokannan muodostaminen
o Elo-syyskuu 2011: yhteystietojen päivitys ja rakennusten perustietojen kokoaminen
o Joulu-maaliskuu 2011-2012: kyselyn toteuttaminen online-muodossa, rakennusvierailut
o Maalis-toukokuu 2012: tulosten käsittely ja raportointi
o Toukokuu 2012: raporttien lähettäminen yhteyshenkilöille
o Heinä-maaliskuu 2013: Kyselyn tuloksien ja rakennustarkastuslistan tarkempi analysointi
o Helmikuu-huhtikuu 2013: Sisäympäristömittausten toteuttaminen valituissa rakennuksissa, talvimittausjakso
o Touko-kesäkuu 2013: Sisäympäristömittausten kesämittausjakso
o Kesäkuu 2013: Sisäympäristömittausvaiheen tuloksien raportointi

Officair sisäympäristökysely (talvi 2012), 1. vaihe

Officair -sisäympäristökysely on osa Eurooppalaista Officair-tutkimushanketta. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa 2000-luvulla rakennettujen modernien toimistorakennusten sisäympäristön laatua ja sen yhteyttä terveyteen ja viihtyvyyteen. Lisäksi sisäympäristökyselyn ja rakennustarkastuksen avulla pyritään löytämään sisäympäristöolosuhteet, joissa toimistotyöntekijät tuntevat työnteon terveelliseksi ja viihtyisäksi. Talvella 2012 toteutetusta käyttäjäkyselystä lisää alla olevasta linkistä.

Officair -sisäympäristökysely

Sisäympäristömittauskampanja (talvi-kesä 2013), 2. vaihe

Sisäympäristömittauskampanjan tarkoitus on tutkia modernien toimistorakennuksien sisäympäristötekijöiden ja koettujen terveysvaikutuksien välistä yhteyttä sisäympäristömittausten, ajankäyttöpäiväkirjan ja kyselyn avulla. Mittauksissa tullaan tutkimaan erityisesti talvella 2012 toteutetussa sisäympäristökyselyssä nousseita tekijöitä. Mittauskampanja tullaan toteuttamaan kahdeksasssa Euroopan maassa. Mittauskampanjasta tulemme saamaan tietoa työntekijöiden kokemuksista moderneissa työtiloissa, 2000-luvulla käytettyjen rakennusmateriaalien ja teknisten ratkaisujen toimivuudesta sekä vaikutuksista työntekijöiden kokemaan terveyteen.

Mittauskampanjaan pääsee mukaan kolme rakennusta Suomesta, kaikki kampanjaan mukaan valitut rakennukset ovat olleet myös talvella 2012 toteutetussa Officair –sisäympäristökyselyssä. Mittauskampanjaan valittuihin tutkimusrakennuksiin tullaan toteuttamaan kaksi viikon mittaista mittausjaksoa. Ensimmäinen mittausjakso on talvella 2013 (viikot 9-14) ja toinen mittausjakso kesällä 2013 (viikot 22–27).

Mittauskampanjassa tullaan mittaamaan seuraavia sisäympäristötekijöitä:

o Aldehydit o VOC o NO2 o O3 o Pienhiukkasmittaus (PM2.5) o Lämpö- ja kosteusmittaus o Ilmanvaihdonmittaus o Valaistus ja melu

Mittausten lisäksi tilassa, jossa mittaukset tullaan tekemään, työntekijöille tullaan jakamaan ajankäyttöpäiväkirja sekä sisäympäristökysely. Ajankäyttöpäiväkirjan ja kyselyn on tarkoitus kerätä tietoa millaiseksi työntekijät kokevat sisäympäristön mittausviikolla ja mitä he ovat tehneet kyseisenä aikana.

Mittauskampanja tullaan toteuttamaan niin, että jokainen kyselyyn vastannut (joka on antanut myös sähköpostiosoitteensa) tulee saamaan henkilökohtaisen mittausraportin. Tämän lisäksi rakennuksen yhteyshenkilölle tullaan jakamaan koko rakennusta koskeva mittausraportti.

Lisätietoja

Tarvittaessa lisätietoja antavat puhelimitse tai sähköpostilla

Matti Peltonen, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos etunimi.sukunimi@thl.fi

Otto Hänninen, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos etunimi.sukunimi@thl.fi

Arja Asikainen, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos etunimi.sukunimi@thl.fi

Hyvän sisäilman merkitys ja hyödyt

• Hyvä sisäilma -> hyvä tuottavuus, paremmat työolot

• Käyttäjien oikea toiminta -> hyvä energiatehokkuus ja sisäilman laatu -> kustannusten pienentyminen

Rakennusten sisäilmastoon on viime vuosien aikana kiinnitetty erityisen suurta huomiota, niin mediassa kuin tutkimuksessakin. Ihmiset viettävät päivittäisestä ajastaan 30 % työpaikassaan, nykyään usein sisätiloissa, hengittäen sisäilmaa useita kuutiometrejä päivässä. Sisäilmastoa on pyritty parantamaan rakentamisen laatua ja ohjausta kehittämällä uusissa asunto- ja toimistorakennuksissa. Tutkimuksissa on osoitettu, että hyvä sisäilmasto lisää rakennuksessa olevien ja työskentelevien hyvinvointia, työn tehokkuutta sekä tuottavuutta. Työn tuottavuuden on arvioita paranevan jopa 6 %, kun rakennuksen sisäilma on korjattu hyväksi. Laadultaan hyvä sisäilmasto vähentää sairauspoissaoloja ja työntekijöiden vaihtuvuutta, alentaa terveydenhoitokustannuksia sekä saa aikaan alhaisemmat rakennuksien hoitokustannukset, koska työntekijöiden valituksien ja oireiden määrä laskee. Sisäilmasto voi aiheuttaa työntekijöillä mm. allergisia oireita, hengitystiesairauksia ja – oireita, astmaa, väsymystä sekä päänsärkyä.

Hyvä sisäilmasto on kaikkien osapuolten näkökulmasta win-win – tilanne eli jokainen voittaa, kun sisäilmaston laatu on hyvä ja se koetaan miellyttäväksi. Tilanteessa työntekijöiden terveys ja hyvinvointi paranee, yritysten tuottavuus paranee ja sairaskulut pienenevät sekä kiinteistön omistajan vuokratulot kasvavat. Esimerkkilaskelmilla on osoitettu, että hyvällä sisäilmastolla saavutettavat hyödyt ovat suuremmat kuin investointien vuosikustannukset tai muutokset energiankäytössä.