Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi1942
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1942}}

Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa tarkastelee ydinvoimaa energialähteenä Suomessa nykytilanteessa ja seuraavan 60 vuoden aikana, joka on oletettu uusien ydinvoimaloiden käyttöikä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti terveys- ja ilmastovaikutukset.

Rajaus

Kysymys

Mitkä ovat ydinvoiman hyödyt ja riskit Suomessa 2010-2070? Erityisesti, mitkä ovat mahdollisesti rakennettavien uusien ydinvoimaloiden hyödyt ja riskit? Olisiko olemassa jokin sellainen vaihtoehtoinen lähestymistapa suomalaiseen energiantuotantoon, joka olisi parempi kuin nyt esillä olleet?

Rajat

• Arvioinnin aikataulu: Arviointi toteutettiin osana ydinvoiman lupakeskustelua 2010, ja sen jälkeen se on ollut suljettuna.
• Ajallinen: 2010-2070, ydinjätteen osalta seuraavat 100 000 vuotta.
• Maantieteellinen: Koko maapallo.
• Vaikutukset:
  • Terveysvaikutukset.
  • Ilmastovaikutukset (erityisesti verrattuna muuhun vaihtoehtoiseen energiantuotantoon ml. energiansäästö).
  • Koetut vaikutukset (risk perception).
  • Taloudelliset vaikutukset: Kansantalodelliset huomioidaan. Ydinvoimabisneksen kannattavuus on yritysten oma ongelma ja rajataan tarkastelun ulkopuolelle.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

• Eduskunta
• Suomen kansa.
• Kuka tahansa.

Osallistujat

Tämä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua. Erityisesti arviointiin osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Ympäristöterveyden osasto.

Skenaariot

1. Perusskenaario: Eduskunta hyväksyy kaksi uutta ydinvoimalaa hallituksen esityksen mukaisesti.
2. Supistettu: Eduskunta hyväksyy yhden uuden ydinvoimalan.
3. Typistetty: Eduskunta ei hyväksy yhtään uutta ydinvoimalaa.
4. Innovatiivinen: Kehitetään sellainen vaihtoehtoinen lähestymistapa energiantuotantoon, joka on parempi kuin mikään edellisistä. Tämän arvioinnin yksi tavoite on selvittää, mikä se lähestymistapa olisi.

Vastaus

Työssä toteutettiin vain kevyt, vähätöinen versio. Niinpä kaikki tulokset ovat alustavia.

Tämänhetkinen paremmuusjärjestys eri skenaarioille:

1. Innovatiivinen: Kehitetään sellainen vaihtoehtoinen lähestymistapa energiantuotantoon, joka on parempi kuin mikään seuraavista. Tämän arvioinnin yksi tavoite on selvittää, mikä se lähestymistapa olisi.
2. Perusskenaario: Eduskunnan hyväksymät kaksi uutta ydinvoimalaa rakennetaan lupaehtojen mukaisesti.
3. Supistettu: Toinen ydinvoimala jää luvasta huolimatta rakentamatta, mahdollisesti taloudellisista syistä.
4. Laajennettu: Eduskunta myöntää rakentamisluvan myös kolmannelle uudelle ydinvoimalalle, todennäköisesti kertaalleen hylätylle Fortumin Loviisa 3:lle.

Ydinvoiman plussat ja miinukset

Alla olevat argumentit on poimittu Opasnetissä käytävästä keskustelusta sekä ulkoisista lähteistä. Ne esittävät yhteenvedonomaisesti sitä näkemystä johon keskusteluissa on tähän mennessä edetty. Kyseessä ei siis ole lopullinen tulos, vaan sinä voit vaikuttaa keskustelun etenemiseen. Tulos ei perustu huutoäänestykseen tai konsensukseen vaan mahdollisimman tieteellisen kriittiseen keskusteluun, jonka tuloksena on päästy näkemysten riittävään lähentymiseen. Mikäli sellaista ei ole saavutettu, on väite luokiteltu Vielä määrittelemättömät-kategoriaan. Jokaisesta väitteestä on linkki sille sivulle, jossa tätä asiaa on perusteellisemmin käsitelty.

Plussat	Miinukset	Vielä määrittämättömät
Melko päästötön pienhiukkasten, radioaktiivisten aineiden ja kasvihuonekaasujen suhteen (Puuttuu kokonaiselinkaarianalyysi) Perusvoimaa Edullinen (Puuttuu analyysi piilotukijärjestelmistä) Työllistää suomalaisia (keskusteltava vertailukohtien valinnasta) Auttaa luomaan Suomesta omavaraisen energiantuotannon suhteen (Keskustele: Huoltovarmuus uraanirikasteen tuotannossa)	Radioaktiivisuus (Ydinjäte, ydinonnettomuus) Ydinjätteen loppusijoitusmenetelmän riski - Ei pystytä varmasti testaamaan sen kestävyyttä ja toimivuutta Jätteen pitkäikäisyys - ongelma jälkipolville Vakava onnettumuus epätodennäköinen, mutta seurausten mahdollinen vakavuus nostaa tuotantomuodon riskilisää (myös koettujen vaikutusten vaikutus reaalitalouteen huomattava) Vie markkinoita uusiutuvilta energiantuotantotavoilta Väliaikainen energiantuotantotapa - Ydinvoimaloiden arvioitu käyttöikä n. 60 vuotta⇤1: Vertaa: tuulivoimaloiden suunniteltu käyttöikä on 20-30 vuotta. Lisäksi uraania on runsaasti saatavilla. --Teemu R 29. heinäkuuta 2010 kello 11.40 (UTC)	Ydinvoiman lisäämisen kokonaisterveysvaikutukset (enemmän höytyä vai haittaa)

Perustelut

Syykaavio ydinvoiman kokonaisvaikutuksiin liittyvistä tekijöistä. Vihreät solmut ovat niitä, joihin erityisesti voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.

Nykytulos perustuu arvioon, että hallitus ja Eduskunta ovat huolella asiaa miettineet ja hyväksytty ehdotus on siksi ehkä paras. (Kuten tästä varsin kevyestä argumentoinnista huomataan, asiaperusteilla on hyvät mahdollisuudet saada tämän arvioinnin tulosta muutetuksi.)

Päätösmuuttujat:

• Suomalainen energiapolitiikka
• Kansanliike energiankulutuksen tehostamiseksi

Vastemuuttujat:

• Suomalaiset ydinvoimalat
• Energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa
  • Katso osamalli (skenaariot 1-3)
• Energiantuotannon ilmastovaikutukset Suomessa
  • Katso osamalli (skenaariot 1-3)
• Energiantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
• Energiantuotannon kansantaloudelliset vaikutukset Suomessa
• Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa

Muut muuttujat:

• Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa
• Energiantuotannon radioaktiiviset päästöt Suomessa
• Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa
• Pienhiukkasaltistuminen Suomessa
• Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa
• Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset Suomessa
• Säteilyaltistuminen Suomessa
• Energiantuotanto Suomessa
• Energiankulutus Suomessa
• Ydinvoimaan liittyvät arvot

Katso myös

• Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi
• Ilmastonmuutoksen_hallinnan_politiikka
• 40 tutkijaa julkilausumassaan: sähkön tarve mahdollista kattaa myös ilman lisäydinvoimaa
• http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/uudet_laitosyksikot/fi_FI/uudet_laitosyksikot/ Uuden ydinvoimayksiköt]
• Tiedosto:Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa.ana
• Mona Lisa
• Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka. Kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa. Tampereen yliopistossa julkaistu tuore väitöskirja. Katso tiivistelmä keskustelusivulta.R↻ Kirjan voi ladata myös alta suoraan.

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

Teemu Rintala, Sami Majaniemi, Minna-Mari Hämäläinen, Noora Koponen, Matleena Tuomisto, Aino Paakkinen, Jouni T. Tuomisto: Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Opasnet 2010. Viitattu 23.11.2024.