Keskustelu:Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon

Järjestäjien rooli

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Kokonaiskuvan synnyttäminen ja konkreettisten aikaansaannosten luominen on ensisijaisesti järjestäjien vastuulla Lopetusväite: keskustelun alla (muokataan lopputuloksen löytyessä) (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←2 Mahdollisuus jaetun kokonaiskuvan ja konkreettisten tuotosten syntymiselle määritellään jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi, aika harvassa lienevät ne, joitka ovat käyttäneet yhtä paljon aikaa ja vaivaa avointen prosessien pohtimiseen, joten meidän kannattaa panostaa tähän. --Mikko Pohjola 6. toukokuuta 2010 kello 12.37 (UTC)

Teeman fokus

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Fokus pitää olla avointa päätöksentekoa tukevassa jaetun tiedon tuottamisen prosessissa, ei päätöksentekoprosessissa Lopetusväite: keskustelun alla (muokataan lopputuloksen löytyessä) (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ←1 Päätöksentekoprosessista puhuminen automaattisesti vie ajatukset institutionalisoituihin päätöksentekoprosesseihin, joihin yritetään avoimen prosessin avulla vaikuttaa. Itse asiassa mielikuva pitäisi kääntää päinvastaiseksi: institutionaaliset prosessit antavat virikkeitä ja syötteitä avoimelle prosessille, joka itse asiassa lopulta tekee ja toimeenpanee suurimman osan päätöksistä. Tämä näkökulma korostaa kunkin toimijan merkityksellisyyttä osana kokonaisuutta. --Mikko Pohjola 6. toukokuuta 2010 kello 12.23 (UTC)

Ensimmäinen versio ja siihen liittyviä kommentteja

Nimi: Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon - työpaja

Paikka: Kuopio/THL (?)

Ajankohta: 7.-8.6.2010 Kaksipäiväinen työpaja ja kolmas päivä 9.6.2010 omistettu Opasnet-tilannehuonekoulutukselle mikäli ennakkoilmoittautumisia tulee riittävästi

Kieli: Suomi

Teema:

Kuinka ylitämme tekniset, tieteelliset, kielelliset ja sosiaaliset rajat, jotka estävät meitä vaikuttamasta lähiympäristömme ja koko yhteiskunnan muotoutumiseen.

--1 Meidän pitäisi jotenkin nostaa esille se, mitä erityistä on tässä meidän lähestymistavassamme. Itse haluaisin ajatella, että avoin arviointi on vähän kuin Linuxin kernel. Monenlaista avoimen lähdekoodin ajuria ja systeemiä oli jo tuotettu GNU-projektissa ja muualla, mutta vasta Linusin Linux pystyi vetämään kaikki palaset yhteen kokonaiseksi käyttöjärjestelmäksi. Tätä yritän hahmotella alla olevassa teesissä. --Jouni 29. huhtikuuta 2010 kello 17.43 (UTC)

--3 Pitää pyrkiä tavoittamaan ne ihmiset, joilla on sekä (1) halu vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen että (2) halu kehittää uusia keinoja vaikuttaa, eli ns. kehittäjäkäyttäjät/-toimijat. --Mikko Pohjola 30. huhtikuuta 2010 kello 07.01 (UTC)

--10: Olen samaa mielta kommentti nro. 1:n ja alla olevan teesin kanssa etta vasta helppokayttoinen ja hyvin tyokaluin varustettu ymparisto, joka sopii alalle kuin alalle, tulee rajayttamaan pankin, mutta en pida tata meidan paaviestina, koska se on liian valinekeskeinen. --Smxb 3. toukokuuta 2010 kello 18.31 (UTC)

Teesi:

Sosiaalisen median ja joukkoyhteistyön merkitys on jo melko laajasti (joskaan ei kiistattomasti) ymmärretty monenlaisissa yksittäisissä sovelluskohteissa. Mutta vasta johdonmukaisen tietojärjestelmän tarjoaminen samanlaisena moneen eri käyttötarkoitukseen tekee mahdolliseksi laajamittaisen tiedontuotannon laajaan käyttöön.

--2 A) Onko tämä se meidän pääviesti? B) Miten tämä sanottaisiin vähän selkeämmin? --Jouni 29. huhtikuuta 2010 kello 17.43 (UTC)

⇤4 Liian välinekeskeinen näkökulma. Kysymys on kuitenkin pohjimiltaan sosiaalisesta toiminnassa ja sen organisoinnissa. Siihen kylläkin tarvitaan välineitä, mutta pikemminkin niin että toiminta määrittää sopivan välineen kuin että väline määrittää sopivan toiminnan (joskin molempia tapahtuu samanaikaisesti). --Mikko Pohjola 30. huhtikuuta 2010 kello 07.01 (UTC)

←11: Juuri nain, ei saa tuputtaa liikaa ideologiaa tai tyokalua. Sama homma Opasnetin ja Simupedian kanssa. Olemme itse kukin herkkanahkaisia oman tuotoksemme suhteen vaikka meidan pitaisi olla valmiita opettelemaan enemman toisten kielta ja kulttuuria. Vain nain edeten voidaan mun mielestani saavuttaa yhdessa tekemisen henki. Pitaa siis selvittaa miten muut haluavat projektiin osallistua ja milla ehdoilla eri tyokaluja omalla alueellaan kayttaa. Tietenkaan kaikkia ei voi miellyttaa ja jotkut asiat on vain fiksattava diktaattorimaisesti, erityisesti jos selkeasti parasta vaihtoehtoa ei ole tai sita ei pystyta identifioimaan. --Smxb 3. toukokuuta 2010 kello 18.31 (UTC)

Työpajan tarkoituksena on

1. tuoda yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita avoimemmasta yhteiskunnasta ja osallistuvasta demokratiasta (esim. opiskelija-aktiivit)
2. antaa osanottajille tilaisuus luoda suunnitelma, joilla yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia yhteiseen päätöksentekoon muutetaan radikaalisti avoimempaan suuntaan
3. luoda painetta kunnan-/kaupunginhallitukselle avata sähköisiä vaikutuskanavia (ehdotukset/pollaukse/seuranta)
4. Työkalujen mainostus ja jatkokehitysideoiden kerääminen yleisöltä
5. Antaa Opasnet-moderointikoulutusta 'tilannehuone'-työskentelyyn nopeaa ja ammattimaista reagointia vaativiin tilanteisiin jotka koskettavat laajoja ihmisjoukkoja.

--5: On pyrittävä myös (vai nimenomaan) luomaan yhteistä ymmärrystä/näkemystä siitä kuinka avoin yhteiskunta voi toimia ja minkälaisia vaatimuksia se asettaa toimijoille, keinoille ja välineille sekä minkälaisia seurauksia sillä on/voi olla. --Mikko Pohjola 30. huhtikuuta 2010 kello 07.01 (UTC)

Ehdotuksia edistettäviksi vuorovaikutusteemoiksi (nämä käyvat esim. pienryhmätyöskentelyaiheiksi):

1. Kansalaiset vs. poliittiset päättäjät
2. Tieteentekijät vs. ei-tiedeorientoituneet kansalaiset
3. Virkamiehet vs. kanslaisjärjestöt/yritykset
4. Kovat luonnotieteet vs. pehmeät ihmistieteet
5. Julkaisutalot vs. open access
6. kansalaisjournalismi/kansalaistiede vs. 'oikea' journalismi/tiede

--6 Vastakkainasettelu ja erilaisten näkökulmien rinnakkainen esittely/vertailu on hyvä keino, mutta pitää rakentaa sen päälle, että siitä syntyvä ymmärrys pikemminkin häivyttää rajaa/erottelua kuin korostaa sitä. --Mikko Pohjola 30. huhtikuuta 2010 kello 07.01 (UTC)

←12: Aivan samaa mielta. Kirjoitin vahan huolimattomasti 'vs.' mutta tarkoitin juuri sita etta meidan pitaa pystya nayttamaan yhteiset hyodyt ja win-win-tilanteen olemassaolo --Smxb 3. toukokuuta 2010 kello 18.31 (UTC)

Ehdotuksia kutsutuiksi esitelmöijiksi (esitysten mahdolliset otsikot kursivoitu) HUOM! Nämä ovat alustavia ideoita, eikä puhujia ole varmistettu:

• Ari Tammi: Kuntaliiton palveluportaali ja kuntalaisten osallistuminen sen kehitykseen (raja-aita kunnanhallituksen ja kuntalaisten välisessä kommunikaatiossa)
• Antti Poikola/Kari A. Hintikka: Avoin data (Kuinka kaataa esteita kansalaisten ja virkamiesten välillä (valtionhallinto)
• Peter Tattersal/Anssi Joutsiniemi: arkkitehtuuri/yhdyskuntasuunnittelu ja kansalaisten osallistuminen oman lähiympäriston muokkaamiseen (raja-aidat suunnittelijoiden ja loppukäyttäjien välillä)
• Saara Paavola: Asialista (kuinka helpottaa kuntatasolla esityslistojen tarkastelua ja mahdollisesti tehdä esivalmistelua/simulaatioita optimaalisen ratkaisun loytamiseksi)
• Jouni, Mikko, Sami: Työkalut: Opasnet/Simupedia/Asialista (kuinka nämä parantavat kommunikaatiota eri ryhmien kesken, pari simppelia demonstraatiota jo olemassaolevin valinein)
• Juha A. Karhu: CCCRP (ilmastoportaali)
• Kimmo Lapintie (yhteiskuntasuunnittelu)
• Juha Tuukkanen: Lasten parlamentista aikuisten parlamenttiin, pätevätko samat työvälineet (Suomen Lasten parlamentin esikunta)
• Petri Kola (Somus): Mikroartikkelit, tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus, vuorovaikutusverkostot (Somus)
• KPLab tiedonmuodostusteoria (Sami Paavola?)
• KTK (kuluttajatutkimuskeskus) (Mikko Rask?)
• Innokyla (Hannu Hämäläinen?)
• THL-strategia (Jouni Varanka?)
• Anneli Juntto? (Itä-Suomen yliopisto, asuminen)
• Ari Paanala? (THL, kansalaisvaikuttaminen?)
• Leo Kosonen? (Kuopio, yleiskaava-arkkitehti)
• Lea Pöyhönen? + Urgenche (Kuopio, ympäristönsuojelu)
• Päivi Aarnio? (HSY=Helsingin seudun ympäristöpalvelut)
• Tulevaisuuden tutkimuksen seura
• Jyrki J. Kasvi (taitaa mennä liian kiireeksi...)
• Open Linked Data (?)
• Tulevaisuustutkijat: Tulevaisuuden tutkimuskeskus (?)
• Tapio Häyhtö (Tampereen yliopisto)/Jarmo Rinne (Jyväskylän yliopisto) (Net working/Networking Citizen Initiated Internet Politcs)
• Anne Luomala (Kunnallipolitiikan tutkija)

--7 Erilaisten aiheeseen liittyvien esittelyjen lisäksi pyrittävä synteesiin ja kokonaisymmärryksen luomiseen siitä mitkä tekijät ovat oleellisimpia keinoja, edellytyksiä jne. avoimen yhteiskunnan toimimiselle. Harvalla taholla on niin vahvaa kokonaiskuvaa kuin meillä, eli meidänkin pitää uskaltaa tuoda omaa sanomaamme rohkeasti esiin. --Mikko Pohjola 30. huhtikuuta 2010 kello 07.01 (UTC)

⇤8 Ei pidä tuputtaa valmiita vastauksia ja valmiita välineitä. Ymmärryksen (siis jaetun tiedon) syntyminen on soasiaalisen vuorovaikutuksen prosessi, jonka läpikäyminen on tärkeätä, vaikka se ei tuottaisikaan ennalta odotettua/toivottua tuotosta. --Mikko Pohjola 30. huhtikuuta 2010 kello 07.01 (UTC)

←9 On hyvä valita eksplisiittiseen käsittelyyn (esitelmät, valmistellut puheenvuorot, debatit jne.) riittävän heterogeeninen ja kattava kokoelma aiheita ja niiden edustajia, mutta ei liikaa, ettei mene sekavaksi sillisalaatiksi. Liiasta ei synny kokonaisnäkemystä. Yleisössä/osallistujissa saa olla sitten vielä vaikka kuinka paljon lisänäkemyksiä edustettuna tuomassa väriä ja naäkemystä keskusteluun. --Mikko Pohjola 30. huhtikuuta 2010 kello 07.01 (UTC)

←13: Taytyy loytaa jokin tasapaino tahan. Ajattelin vain ensin mainita kaikki vaihtoehdot, joista sitten osaa lahestytaan ja loppuja sitten jos osa peruuttaa. --Smxb 3. toukokuuta 2010 kello 18.31 (UTC)

Osallistujien vaikuttaminen työpajan sisältöön Netissä äänestämällä voidaan valita isommasta joukosta ehdotuksia suosituimmat pienryhmätyöskentelyaiheiksi. Työpajan aikana voidaan esim. Tweetein suorittaa äänestyksiä tai esittää kommentteja keskusteluun.

Ryhmätyöaiheita/miniesitelmiä

• kuinka ylittää raja-aita kovien ja pehmeiden tieteiden välillä
• terveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutus netistä informaatiota etsivien kanssa (hoitonet, tohtori.fi jne., lääketieteelinen aihe voisi sopia Kuopioon hyvin)
• 'situation room' (Jounin ehdotuksen mukaan nimesin poikkeuksellisten tilanteiden responssiyksikön näin, vrt. Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, ilmastonmuutos, vaalirahoituskriisi jne) Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
• millä tavalla jo olemassaolevia järjestelmiä, kuten aloitekanava.fi voidaan parantaa (pitäisi olla seuranta ja painostusjärjestelma = lobbausvoima). Enta kuinka estää pienen organisoituneen klikin myllytys jos nukkuvia on paljon. Todennäköisesti tämä on mahdotonta, jos samanaikaisesti ei tehdä kaikkea vaikuttamista kaikille vaikeaksi.
• koulujen e-oppimisympäristöt
• Mista rahoitus web-palveluille (jopa Facebookilla vaikeuksia rahoittaa valtavaa liikennemäärää)? Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?
• Kuinka pitkälle voidaan oikeasti häivyttää raja osallistuvan joukon ja (passiivisesti) seuraavan joukon valilta. Eihan Simupediaakaan voi (koulutustasosta riippuen) kaikki kayttaa esim. mallien luontiin. Kai minimissään osallistuva demokratia tarkoittaa sitä, että on olemassa kommunikaatiota molempiin suuntiin (tai tarviiko edes olla 'suuntia'?) päättäjiltä kansalle ja päinvastoin, vaikka päättäjät periaatteessa ovat kansan ilmentymä (pareto-systeemi, nested concils)
• hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
• citizen science ja massojen osallistuminen tiedon tuottamiseen (tieteentekijän ja ei-tieteilijän välisen raja-aidan kaataminen)
• tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
• Avoimmuuden negatiiviset puolet (ilmastodenialistit jne)

Ehdotuksia kutsutuiksi esitelmöijiksi (päivitetty versio)

(esitysten mahdolliset aiheet kursivoitu) HUOM! Nämä ovat alustavia ideoita, eikä puhujia ole varmistettu:

• Ari Tammi: Kuntaliiton palveluportaali ja kuntalaisten osallistuminen sen kehitykseen (raja-aita kunnanhallituksen ja kuntalaisten välisessä kommunikaatiossa)
• Antti Poikola/Kari A. Hintikka: Avoin data (Kuinka kaataa esteita kansalaisten ja virkamiesten välillä (valtionhallinto)
• Peter Tattersal/Anssi Joutsiniemi: arkkitehtuuri/yhdyskuntasuunnittelu ja kansalaisten osallistuminen oman lähiympäriston muokkaamiseen (raja-aidat suunnittelijoiden ja loppukäyttäjien välillä)
• Saara Paavola: Asialista (kuinka helpottaa kuntatasolla esityslistojen tarkastelua ja mahdollisesti tehdä esivalmistelua/simulaatioita optimaalisen ratkaisun loytamiseksi)
• Jouni, Mikko, Sami: Työkalut: Opasnet/Simupedia/Asialista (kuinka nämä parantavat kommunikaatiota eri ryhmien kesken, pari simppelia demonstraatiota jo olemassaolevin valinein)
• Juha A. Karhu: CCCRP (ilmastoportaali)
• Kimmo Lapintie (yhteiskuntasuunnittelu)
• Juha Tuukkanen: Lasten parlamentista aikuisten parlamenttiin, pätevätko samat työvälineet (Suomen Lasten parlamentin esikunta)
• Petri Kola (Somus): Mikroartikkelit, tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus, vuorovaikutusverkostot (Somus)
• KPLab tiedonmuodostusteoria (Sami Paavola?)
• KTK (kuluttajatutkimuskeskus) (Mikko Rask?)
• Innokyla (Hannu Hämäläinen?)
• THL-strategia (Jouni Varanka?)
• Anneli Juntto? (Itä-Suomen yliopisto, asuminen)
• Ari Paanala? (THL, kansalaisvaikuttaminen?)
• Leo Kosonen? (Kuopio, yleiskaava-arkkitehti)
• Lea Pöyhönen? + Urgenche (Kuopio, ympäristönsuojelu)
• Päivi Aarnio? (HSY=Helsingin seudun ympäristöpalvelut)
• Open Linked Data (Onko tämä jo samaa kuin mitä Poikola edustaa?)
• Tulevaisuuden tutkimuksen seura
• Tapio Häyhtö (Tampereen yliopisto)/Jarmo Rinne (Jyväskylän yliopisto) (Net working/Networking Citizen Initiated Internet Politcs)
• Anne Luomala (Kunnallipolitiikan tutkija)
• (Asta Bäck, Sari Vainikainen, Pirjo Näkki (VTT sosiaalinen media/SOMUS))
• Demos-ajatushautomo

Ideoita avoin yhteiskunta -seminaarisarjasta

1. Kokoavana teemana avoimuus yhteiskunnassa (tai jotain sinne päin)
2. Yksittäisiin tapahtumiin voidaan ottaa teemoiksi kaikkia niitä eri näkökulmia/erityiskysymyksiä, joita olemme matkan varrella tärkeiksi/mielenkiintoisiksi tunnistaneet, esim.:
   • avoimen tiedontuotannon keinot
   • avoimen päätöksenteon tukivälineet
   • avoimen yhteiskunnan haasteet moderneille talousjärjestelmille
   • avoimuus hyvinvoinnin edistäjänä
   • ... (edellä olevia voi tietysti pilkkoa ja tarkentaa tarpeen mukaan)
3. Yhdistellään perinteisten seminaarien ja konferenssien hyviä käytäntöjä sekä kasvotusten pidettävien työpajojen tuotoksia verkkotyötilan tukemana jatkuvasti etenevään avoimeen prosessiin, jossa rakennetaan synteesiä avoimen yhteiskunnan edellytyksistä, haasteista jne.
4. Hankkeen konkreettisena lopputuloksena on kaikkien osallistujien yhteistuotoksena syntynyt katsaus avoimuuteen. Haluttaessa siitä voidaan tuottaa esim. perinteinen kirja ja/tai jonkinlainen verkkojulkaisu.
5. Kootaan koko hankkeelle oma johtoryhmä, joka katsoo kokonaisuuden perään, mutta kutakin aihekohtaista seminaaria varten kootaan oma asian tunteva vastuuryhmänsä, jolla vapaudet toimia parhaan käsityksensä mukaan siten kuin aiheen käsittely heidän mielestään edellyttää.
6. Vastaavasti osallistujajoukko voi vaihdella pelkistä tutkijoista (esim. kollaboratiivinen tietoteoria -seminaari) päättäjiin ja kansalaisiin (esim. avoin päätöksenteko -työpaja)
7. Hankkeen avulla voitaisiin myös edistää meidän filosofis-teoreettisia tutkimustarpeita (ei ehkä tutkimusta perinteisessä mielessä, mutta kollaboratiivisen tiedontuotannon mielessä epäilemättä kyllä) ilman, että sitä työtä tarvitsisi tehdä tutkimusprojektien marginaalissa tai ohessa. Vastaavasti projekteissa työskentelevät voivat tehdä luvan kanssa sitä mitä niissä oli alunperin luvattukin tehdä.
8. Tapahtumasarja kai pitää suunnata pääasiassa kotimaan eläville, mutta lähtökohtaisesti haettaneen kansainvälistä merkittävyyttä ja vaikuttavuutta, eli aiheiden rajaamista ei tarvinne väkisin tehdä “suomalaiseksi”.
9. Asiaan liittyvää verkostontynkää on jo muodostunut, mutta sitä laajennettaisiin tätä hanketta varten ja erityisesti hankkeen myötä. Joitain uusia tuttavuuksia voisivat olla esim. ulkopoliittinen instituutti (mm. kv. ympäristö- ja luonnonvarapolitiikka), Demos Helsinki (mm. onnellisuuspoliittinen manifesti yhdessä WWF:n kanssa). Ensi alkuun pitäisi kerätä riittävän laaja ja uskottava rinki hakemusta varten.