Ero sivun ”Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(24 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 292: Rivi 292:
= 6 Ratkaisut ja päätelmät =
= 6 Ratkaisut ja päätelmät =


Hankkeen aikana nousi esiin kaksi erilaista näkökulmaa, joiden kautta esitettyjä tutkimuskysymyksiä voi tarkastella. Sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman tietotarvekuvaus että virkamiehet ja asiantuntijat joiden kanssa aihetta on käsitelty eri yhteyksissä, ovat monin paikoin tarkastelleet asioita ikään kuin hallintotieteellisestä näkökulmasta, joka painottaa johtamisen merkitystä valtioneuvostossa. Tällainen näkökulma korostaa myös päätösten toimeenpanon tärkeyttä, käytännöllisyyttä ja konkretiaa.
{{defend|# |Raimon eilen illalla tähän kirjoittama uusi versio 6 hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi ja siirrettiin tästä pääsivulle. Vain taulukko 6-1 jätettiin vanhasta. Joitakin muutoksia on tulossa, ja ne tehdään pääsivulle.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 23. helmikuuta 2017 kello 08.32 (UTC)}}


Yhtäköyttä-hankkeen tutkijat ovat sen sijaan olleet etäämmällä hallinnollisen työn arjesta, ja hankkeen tutkimusotteessa ovat näkyneet enemmän sekä informaatiotieteiden että yhteiskuntatieteiden vaikutteet. Samalla ratkaisuja hakiessa tähtäin on saattanut kohdistua enemmän eräänlaisiin tutkimuksesta nouseviin ihanteisiin kuin aivan virkamiestyön arkeen. Sellaiset näkökulmat kuin tietopohjan kattavuus, väitteiden kritisoitavuus ja keskustelun moniäänisyys ovat haastaneet hallinnon tehokkuuteen perinteisesti liitetyt näkökulmat selvittäessämme vastauksia tutkimuskysymyksiin.


Tämän näkökulmien kaksinaisuuden hyödyntämiseksi Ratkaisut-luvun käytännöllinen osuus muodostuu kahdesta osuudesta, jotka ovat ensin teknologia mahdollistajana ja toisena teknologia ratkaisuna. Kummatkin ratkaisutavat voivat auttaa sitomaan tietoa aiempaa paremmin päätöksentekoon, mutta ne poikkeavat toisistaan sovellettavuutensa ja vaikutustensa osalta.
''24.2.17 / RM''


Ennen ratkaisumalleja esitellään vielä avoimen päätöksentekokäytännön teoriaan hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella tehtävät täydennykset sekä ratkaisuvaihtoehtojen taloudellisuuteen liittyvät reunaehdot.  
Esimerkiksi valtioneuvoston kehitteillä olevan asianhallinnan arkkitehtuuriperiaatteissa yhteiskäyttöisyydellä tarkoitetaan valtioneuvoston organisaatioiden, erityisesti ministeriöiden välistä tiedon yhteiskäyttöisyyttä<ref name="ketola2016"/>. Yhteiskäyttöisyyden rajaaminen vain valtioneuvostoon luo väistämättä vuorovaikutukselta suljetun tiedon alueen suhteessa sidosryhmiin, kuten tutkimuslaitoksiin. Aina, kun valtionhallinnon tietojärjestelmät eivät mahdollista organisaatiorajoja ylittävää yhteiskehittelyä, virkamiehille jää vastuu ja työtaakka tietojen manuaalisesta tuonnista tietojärjestelmiin. Tällöin tiedon välittämisen kustannukset kasvavat suhteessa tiedon tarpeen määrään. Näin myöskään tavoitteet saman tiedon tallentamisesta vain kerran tai moninkertaisen raportoinnin välttämisestä eivät toteudu, jos tarkastellaan koko julkista sektoria yhtenä kokonaisuutena.  


== 6.1. Teorian täydennys ==
Tilannetta voisi parantaa soveltamalla Yhtäköyttä-periaatteita suoraviivaisesti ja rohkeasti tietojärjestelmien toiminta- ja arkkitehtuuriperiaatteisiin. Käytännöllisiä ratkaisuja olisi joko modulaaristen ratkaisujen, kuten olemassaolevien Lausuntopalvelun tai Otakantaan systemaattinen hyödyntäminen kaikessa ei-salaisessa tietotyössä. Lausuntopalvelun ja Otakantantaan mukanaolo tulevaisuudessa asianhallintaan integroitavien palveluiden suunnitelmassa onkin hyvin potentiaalinen ratkaisu tutkitun tiedon välittämiseen. Mutta, jos erilliset tiedonvälitysmenetelmät vaativat ylimääräistä suunnittelua ja fasilitointia, niistä voi muodostua tarkoituksettoman raskaita prosesseja, eivätkä ne sovellu nopeatempoiseen tietotyöhön. Sen sijaan matalamman kynnyksen ratkaisut, kuten laadullisen avoimuuden mahdollistaminen yhteiskirjoitustyökaluilla, voisi tuoda hyvin vähäisellä lisäpanostuksella kaivattuja hyötyjä, kuten sisällöllistä asiantuntijaapua. Yhteiskirjoitustyökalujen käyttäminen toteuttaisi "hallinto alustana" -periaatetta asia kerrallaan, ja tarjoaisi kiinnostuneille ja halukkaille omaehtoisen osallistumismahdollisuuden. Sellainen toteuttaisi valtioneuvoston viestinnän avoimuusperiaatetta, hallinnon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, jotka kaikki ovat vahvoja tekijöitä lisäämään osallistumismotivaatiota. Tällainen mahdollisuus voisi siirtää osan valmistelun substantiaalisesta työtaakasta ulkopuolisille asiantuntijoille, mikä puolestaan myös saattaisi helpottaa kiireen ja kustannusten kanssa.
 
=== Jaettu ymmärrys ===
 
Tiedon hyödyntämistä käsittelevästä kirjallisuudesta nousee useita erilaisia tavoitteita ja periaatteita. Pääsääntöisesti kirjallisuudessa esitettävä ajattelu suuntautuu kohti tieteelliseen ymmärrykseen ja osallistamiseen perustuviin tavoitteisiin. Mielenkiintoista kyllä, samaan aikaan populismi ja kokemusasiantuntijuus näyttävät olevan nousussa käytännön politiikassa.
 
Sosiaaliseen mediaan, kuten ainakin Facebookiin, liittyy mekanismi joka vahvistaa samanmielisten kuplia näyttämällä ihmisille sellaista sisältöä jota he haluavatkin nähdä<ref name="pariser">Pariser, E. The filter bubble: What the Internet is hiding from you. Penguin Press (New York, May 2011) ISBN 978-1-59420-300-8.</ref>. Se saattaa puolestaan entisestään syventää kuiluja yhteiskunnan eri ryhmien välillä. Lisäksi sanan post-truth valinta vuoden sanaksi Oxfordin sanakirjojen toimituksessa kuvaa myös nykyajan vaikeutta käsitellä tosia ja epätosia väitteitä johdonmukaisesti julkisessa keskustelussa.  
 
Näiden kahden vastakkaisen trendin, tieteellisen ymmärryksen ja osallistamisen sekä toisaalta populismin ja elinpiirien eriytymisen, yhteentörmäys todennäköisesti pahenee nykyisestä, ja lopputulos on toistaiseksi epävarma.
 
Tällaiset ilmiöt korostavat jaetun ymmärryksen merkitystä päätöksenteossa. Se on todennäköisesti selkeimpänä pidetty ja parhaiten vasteenotettu avoimen päätöksentekokäytännön yksittäinen periaate. Jo hankkeen loppuraportin kirjoitushetkellä käsite on levinnyt ainakin Kansallisen ennakointiverkoston ja muiden VN TEAS-hankkeiden käyttöön.
 
Jos lainvalmistelun tavoitteeksi asetettaisiin jaettu ymmärrys, lakia kirjoitettaessa ei riittäisi pelkkä lakiteksti ja sille pätevät perustelut. Jaetun ymmärryksen saavuttamisen, tai kohtuullisen pyrkimyksen osoittaminen edellyttäisi, että myös vaihtoehtoiset näkökulmat ja niiden perustelut kuvataan. Dokumentoinnin tulisi kattaa myös sellaiset näkökulmat, jotka on esitetty vakavalla mielellä, mutta ovat osoittautuneet valmistelun aikana perusteettomiksi ja siksi hylätty. Tämän ansiosta vältetään jo kertaalleen hylättyjen ratkaisuvaihtoehtojen esiinnouseminen uudelleen, kun prosessiin osallistuu henkilöitä, jotka eivät tunne sen aiempia vaiheita. Kaikkien näkökulmien tasapuolinen huomioiminen ja sen toteennäyttäminen voi myös parantaa päätöksenteon legitimiteettiä erityisesti aliedustettujen ryhmien ja näkökulmien osalta.
 
{{bluebox|
'''Tietoruutu 6-1. Jaettu ymmärrys aidosta tasa-arvoisesta avioliitosta.'''
 
Yksi suosituimpia kansalaisaloitteita on ollut "tasa-arvoisen avioliiton" nimellä kulkeva aloite samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliiton sallimisesta. Aloite sai 167 000 kannattajaa ja siitä tuli ensimmäinen eduskunnan hyväksymä kansalaisaloitteesta syntynyt laki. Sen voimaantulopäivä on 1.3.2017. Pian lain hyväksymisen jälkeen tehtiin 106 000 ihmisen kannattama vasta-aloite "aidosta avioliitosta", jonka tarkoituksena on perua avioliittolain muutos. Tämä tapaus on kirvoittanut eduskunnassa huolestunutta keskustelua vaarasta, että eduskunnan päätöksen jälkeen tappiolle jäänyt osapuoli voi aina uudelleen käynnistää prosessin, koska siihen riittää 50 000 kannattajaa.
 
Jos jaettu ymmärrys olisi asetettu lainvalmistelun tavoitteeksi, tätä ongelmaa ei olisi. Jo ensimmäisen lakiehdotuksen aikana olisi kirjattu ylös kaikkien osapuolten argumentteja, arvoja ja tavoitteita ja käyty niistä kriittistä keskustelua. Eduskunta olisi jaetun ymmärryksen pohjalta tehnyt päätöksen. Saman asian uudelleen käsittelyssä on luontevaa edellyttää, että on tullut esiin joitain uusia seikkoja, jotka olisivat saattaneet muuttaa päätöksen toiseksi. Tässä tapauksessa "aidon avioliiton" kannattajilla olisi siis näyttövelvollisuus noista seikoista, mitä ilman uusi aloite ei etenisi.
 
"Tasa-arvoisen avioliiton" kannattajilla ja eduskunnalla puolestaan olisi ollut velvollisuus huomioida myös muut näkökulmat ennen ratkaisua. Vastapuolen kuunteleminen myös kannattaa, koska argumentit saadaan käsiteltyä kerralla, eikä ainoa kanava vastaehdotusten esittelyyn ole jälkijättöisesti "takaoven kautta". Lisäksi toimintamalli olisi saattanut lisätä myös kansalaisten tietoa asioista, koska kummankin kansalaisaloitteen perustelut sisälsivät tosiasiaväitteitä, joiden tieteellinen arviointi olisi ollut mahdollista ja opettavaista. Myös moraalifilosofisten väitteiden kriittinen tarkastelu yhteisellä foorumilla olisi tuonut asiaan selkeyttä. Nyt osapuolet onnistuivat vakuuttamaan lähinnä omia kannattajiaan ja teettämään kaksinkertaisen työn julkisessa hallinnossa.
 
}}
 
== 6.2. Teknologia mahdollistajana ==
 
 
 
== 6.3 Teknologia ratkaisuna ==

Nykyinen versio 24. helmikuuta 2017 kello 12.45

Lukujen päivitystilanne

  • Versio, jossa on Lauran, Kaisan ja Raimon kommentit sisällä. [6]

Tähän voi merkata kun on käynyt jonkin luvun läpi. Samalla voi merkata kenen kommentit on huomioitu. Ainakin nämä olennaiset lähteet pitää katsoa läpi:

  • Raimo: Raimon kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Laura: Lauran kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ja tämän sivun alareunassa.
  • Kaisa: Kaisan kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Keskustelu: Tämän sivun keskusteluissa olevat asiat
  • Simpura: Jussi Simpuran kommentit 20.1. meilin liitteessä ←--#: . Katsottu läpi ja otettu työn alle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 20.53 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Tanja Sunin kommentit 20.1. ←--#: . Katsottu läpi ja otettu työn alle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

1 Johdanto

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Oikoluettu 16.2.17. Oman ajatteluni mukaan hyvän johdannon sisällöstä löytyvät ainakin: 1) aiheen ajankohtaisuus 2) aiempi tutkimus 3) tutkimuskysymykset 4) ehkä, harkinnan mukaan, jotakin mukaansatempaavaa, houkuttelevaa, erottuvaa tai persoonallista. Pitäisikö tässä johdannossa olla konkreettisempia kytkentöjä valtioneuvostoon? Ja mainita joitakin niistä? Ohra:n lisäksi esimerkiksi Tula-uudistus ja VN-TEAS-instrumentti? Maininta voisi olla yhteen lauseeseen tiivistettynä niistä saatuja kokemuksia ja niitä kohtaan esitettyä kritiikkiä; koulutusleikkaukset ja yliopistojen tilanne; valtioneuvoston yhteisen asianhallinnan kehittäminen sekä julkisen /verkkokeskustelun tilanne ja nk. postfaktuaalisuus? Näillä tätä raporttia saisi kytkettyä VN:n toimintaympäristössä meneillään oleviin ajankohtaisiin ilmiöihin.

Tuo on ok, että johdannossa avataan keskustelu tai "jännite" tutkitun tiedon ja muun tiedon väliltä. Hyvää ja välttämtön on myöskin tutkimuskysymysten esittely. Joku voisi sanoa, että johdannossa riittää alustava tai pintapuolinen esittely ja myöhemmin syvennytään tarkemmin niihin, mutta pienen harkinnan perusteella mielestäni on hyvä käydä niihin suoraan kiinni - ja toki samalla kertoa tuo oma tulkintamme kysymyksenasettelusta. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 15.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

1.1 Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Käyn seuraavassa läpi 1.1. sisällön:

Nämä kolme asiaa

  • hallinnon ja yhteiskunnan erilaiset demokratiatulkinnat.
  • yhteiskuntatieteellinen vs hallintotieteellinen näkökulma
  • virkamiesavoimuus vs "laaja avoimuus"

kuuluisivat mielestäni mieluumin Päätelmät -lukuun, koska ovat enemmän hankkeen aikana jalostunutta ajattelua kuin "Lähtökohtia ja (ennakko)oletuksia". Otan itselleni tehtäväksi niiden puhtaaksikirjoittamisen sinne.

  • välineiden ja ratkaisujen yleispätevyys eli eri ryhmien tasapuoliset mahdollisuudet: tämän oikea paikka on "APK lähtökohdaksi" -luku. Tässä se on turhaa toistoa ennen varsinaista esityspaikkaansa, jossa se jo on.
  • Lähtökohtainen riippumattomuus substanssista (mutta kokeiluja varten valittiin tietty substanssi, jotta päästiin kiinni konkretiaan). Tämä pointti on oleellista sanoa ääneen ja säilyttää. Oikea paikka voisi olla Johdannossa tai Menetelmät -luvussa, koska näiden ehdotusten yhteisvaikutuksesta nykyinen 1.1. -luku katoaa.
  • entinen infografiikka, uusi taulukko 1-1 tiivistää asioita hyvin, mutta jos nämä 1.1. koskevat muutosehdotukset hyväksytään, taulukon sijoituspaikkakin katoaa --jolloin jos se halutaan säilyttää, täytyy miettiä mikä olisi sen oikea paikka. Ja jos se säilytetään, pehmentäisin noita sanamuotoja ja lauseenasetteluita, jotka voivat aiheuttaa työn tilaajassa kulmien kohoamista. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.40 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

1.1.1. Kaikki tieto otetaan tarkasteluun

⇤--#: . Tämä on hyvää tekstiä ja tärkeä avata lukijalle. Mutta mikä tämän oikea paikka olisi? Nyt luvun 2.1. lopussa ollaan jo lähellä, kun käsitellään väitteiden tieteellisyysvaatimusta ja yhden-kahden lauseen verran sivutaan kaiken tiedon mukaanottamista. Koska 2.1. on jo pitkähkö, pitäisikö Menetelmät-lukuun tehdä uusi alaluku 2.2., johon nykyisen 1.1.1. sisällön siirtäisi? Luvun otsikko voisi olla "Tutkitun tiedon kerääminen edellyttää kaikkien lähteiden huomioimista" --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Rivinvaihto Ionnadis-osaan ja kansalaisten tuulivoimahuolia käsittelevään kappaleeseen.

Seuraava on ehdotus puhtaaksikirjoitetuksi tekstiksi:

"Erilaisten tietolähteiden hyödynnettävyys voi avautua vasta niiden vaihtoehtoisten tulkintojen kautta. Esimerkiksi väitteet tuulivoiman terveyshaitoista voivat tarjota päättäjille tärkeää tietoa kansalaisten huolista riippumatta siitä, kestävätkö itse väitteet tieteellistä kritiikkiä. Niinpä myös kansalaisen tuottama tieto otettiin tarkasteluun.

Erityyppisten tietolähteiden tasa-arvoinen huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikenlaiset väitteet otettaisiin kritiikittömästi huomioon, vaan päinvastoin, väitteitä kohdellaan yhtälaisella kriittisyydellä. Tasapuoliseen kohteluun kuuluu, että väitteet niin tieteellisistä lehdistä, kansalaisilta kuin julkisen hallinnon tai politiikan toimijoilta otetaan samalla tavalla avoimen, kriittisen ja havaintoihin perustuvan (eli sanalla sanoen tieteellisen) tarkastelun kohteeksi johdonmukaisten ja kestävien päätelmien tekemiseksi." --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

RM 16.2.177

  • huomio: pitäisikö tässä puhua tiedon politisoitumisesta? Alun huomio joidenkin preferoimista kokemusasiantuntijoista herätti tällaisen ajattelun:

Populistisessa poliittisessa suuntauksessa on kritisoitu tietolähteitä, jotka kytkeytyvät perinteisesti arvostettuihin asemiin. Syntyy eriseuraisuutta, kun eri osapuolet esittävät epäluottamusta toisen leirin esittämiä tietoja kohtaan juuri esittäjän aseman, henkilön, taustan tai organisaation perusteella. Sen vuoksi julkisen hallinnon vapaus pitää tutkittua tietoa riippuvaisena sen tuottajan asemasta voi johtaa siihen, että hallinnosta tulee osapuoli tiedon politisoitumisessa. Tämän välttämiseksi hallinnon ei ole syytä asettaa tutkitun tiedon muotovaatimukseksi sitä, kuka tai mistä organisaatiosta on tiedon tuottanut tai julkaissut.

RM 16.2.177

  • esimerkki: "Silloin tulee poliittisesti vaikeammaksi sivuuttaa nämä päätelmät väittämällä, että "päätöksessä pitää huomioida monia muitakin tekijöitä", jos muutkin tekijät ovat jo mukana tarkastelussa." on niin relevantti, että se hyötyisi, jos sitä voisi konkretisoida jonkin tosielämän esimerkkicasen kautta. Löytyisikö Kilpailukykysopimuksesta, Sotesta tai Liikennelain tai -verkon uudistuksesta. Onko esim parlamentaarisen selvitystyöryhmän asettaminen "kohun" seurauksena evidenssi?

RM 16.2.177

  • Ja vielä yksi pointti, yritän kaivaa Habermasilta viitteen siihen, että kaiken järkiperäisyyden pahin sudenkuoppa on sokea luottamus asiantuntijuuteen (siis joidenkin nostaminen jalustalle vain aseman perusteella) --ironista kyllä, tuo väite ei perustu mihinkään suoraan havaintoaineistoon, vaan vain muutaman kymmenen vuoden laadukkaaseen tutkijanuraan. Myös Pertti Lappalainen on kirjoittanut tästä, yritän tsekata senkin.

2 Menetelmät ja aineistot

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.1 Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Tietoruutu 2-1 on nyt kovin pitkä. Yleensä ne ovat parhaimmillaan lyhyinä. Voisiko määrää tiivistää yhdeksään tai kymmeneen , ja tehdä joistakin periaatteista ikään kuin toisille alisteisia ja kirjoittaa ne varsinaiseen luvun tekstiin? --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 21.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . Tietoruutu 2-2 on hyvä lisäys. Joskin jos ihan tarkkoja ollaan, kumpikin tekstikappale päättyy ihmis- ja koneluettavuuden mainitsemiseen, joista jomman kumman voisi jättää tarpeettomana toistona pois. Toisaalta, tässä tai päätelmissä voisi avata enemmänkin koneluettavuuden hyötyjä, koska se vastaa täsmällisesti yhteen tietotarvekuvauksen tutkimuskysymyksistä. Kolmanneksi, pitäisikö tietoruudun olla alempana tekstissä, siellä missä tietokiteitä käsitellään (sen jälkeen)? --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 21.58 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Oikoluettu ja kommentoitu. Joitakin suoria muutoksia tehty kirjoitusvirheisiin ja sisältöjä olennaisesti muuttamatta puhtaaksikirjoituksia. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 22.06 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

2.2 Kirjallisuuskatsaus

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Lopullinen --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.3 Tarvekartoitus

----#: . OK paitsi viitteitä ja numeroita puuttuu. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . OK muuten paitsi yksi liite ja viite siihen puuttuu sekä yksi korjausehdotus ja yksi täydennysehdotus. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 11.29 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

  1. Numeroidun luettelon kohta

2.4 Kokeilut

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Pientä puhtaaksikirjoitusta entisestään. Mun puolesta lopullinen tällaisenaan, mutta saa ehdottomasti oikolukea ja ehdottaa parannuksia. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 12.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.5 Viestintä ja vuorovaikutus

←--#: . Pientä puhtaaksikirjoitus. Mun puolesta lopullinen. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.14 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3 Päätöstuen viitekehyksiä

----#: . Koko luku vielä käytävä läpi kertaalleen kunhan on kokonaan kirjoitettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . OK, yksi muutosehdotus tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1 Tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinta

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Pitäisikö tässä luvussa referoida tiedeneuvonantajakäytäntöjä? --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 11.22 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.1.1 Avoin yhteiskunta ja osallistuminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1.2 Kokonaisarkkitehtuuri

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1.3 Avoimen hallinnon kehittäminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, yksi muutosehdotus tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


3.1.4 Avoimen tieteen kehittäminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tässä alaluvussa ei esitellä oikein kunnolla mistä avoimessa tieteessä on kyse. Pitäisi kertoa open access + avoin data + avoimet tutkimusmenetelmät. Luvun lopussa sen sijaan on sellaista sisältöä, jotka eivät välttämättä istu hyvin otsikon alle, ellei niitä paremmin (konkreettisemmin, tarkemmin) sido siihen. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.2 Avoin data ja avoin valmistelu

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Tuo Tägikone & jaetietokanta saattaisi olla jotakin sellaista mitä meidän pitäisi suositella VNK:lle otsikon "teknologia ratkaisuna" alla. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.31 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Lausuntopalvelua ja Otakantaa (niiden tunnuslukuja ja laadullista analyysiä kokemuksista, hyödyistä ja haasteista pitäisi esitellä ainakin parilla lauseella enemmän, koska ne ovat avainasemassa ulkoisten sidosryhmäedustajien omaehtoiseksi tiedon sisääntuomiseksi VN:n tietopohjaan --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . RM oma huomio: tsekkaa voisiko tässä laajemmin esitellä evidenssejä. Nyt jää kovin kovin ohueksi avoimen valmistelun esittely. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.3 Fasilitoitu mallitus

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tämä on varmaan usein kysytty kysymys, mutta eikö "mallinnus" olisi parempi termi? tarkoittaako eri vai samaa asiaa? Franco käyttää eng. modelling, kuulostaisi mallinnukselta. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Tämä luku pitäisi kytkeä esimerkkien kautta valtioneuvoston todellisuuteen. Ovatko esimerkiksi Suomen pankin tai Valtiovarainministeriön mallit käypiä esimerkkejä tästä aiheesta? Jollei niissä ole käytetty fasilitointia, niin voisiko luvun otsikkoa muuttaa muotoon "mallipohjainen päätöksenteko" -ja alentaa fasilitoitu mallitus yhdeksi alacaseksi, jotta luku aukeaisi elävän elämän esimerkkien kautta lukijoille paremmin? --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Lisää muotoilematon teksti tähän== 3.4 Tietotyö ja sen alustat == ←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tässä puhutaan paljon avoimesta lähdekoodista, jonka vuoksi otsikon vaihtaminen sen mukaiseksi kuvastaisi sisältöä paremmin. Kuitenkin, 3.1:stä alaluku "Kokonaisarkkitehtuuri", jossa kuvataan otsikon lisäksi asianhallintaa, sopisi paremmin tähän lukuun kuin "Päätöksenteon ja tutkimuksen rajapintoihin". Tämän muutoksen myötä luvun otsikko voisi olla jotakin tyyliin "Tietotyön infrastruktuuri". Tässä voisi myös mainita Digitaalinen valtioneuvosto / Virtuaalityöpöytähankkeen. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 11.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

4 Tarpeet ja haasteet

4.1 Tutkimustiedon kysyntä ja hyödyntäminen

4.2 Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta

⇤--#: . Kirjallisuuskatsaus on epätasapainoinen verrattuna muihin kappaleisiin, kun siihen on otettu niin paljon tavaraa teoriakirjallisuudesta. Osa teoriatavaratsta ei myös mene kovin hyvin tämän alle (tiedon tuotannon käytännön tarpeita ja haasteita), vaan ovat enemmän taustamateriaalia. Siksi itse olin ehdotuksessani lyhentänyt noita juttuja paljon ja poistanut monta kohtaa tästä, ne sopisivat paremmin muualle. Varsinkin avoimen datan asiat eivät omasta mielestä tähän istu täysin. Yhteiskirjoittaminenkin saattaisi olla parempi tiedon välitykseen lopulta. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 15.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

4.3 Tutkimustiedon välitys

5 Kokeilujen tulokset

5.1 Informaatiomuotoilija talossa

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

5.2 Yhteiskirjoittaminen

←--#: . Muuten ok, mutta laadullisen avoimuuden voisi siirtä lukuun 6.. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

5.3 Avoin arviointi

5.4 Faktantarkistus

5.5 Toteuttamattomat kokeilut

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

6 Ratkaisut ja päätelmät

6.1 Tietotyö on tärkeä osa poliittista prosessia

6.2 Jaettu ymmärrys on tärkeää

6.3 Tietokiteet tukevat tulkintoja päätösvalmistelussa

6.4 Yhtäköyttä-periaatteet päätöksenteon viitekehyksessä

6.5 Avoimen päätösvalmistelun alusta

6.6 Teknologia ratkaisuna

7 Toimenpidesuositukset

7.1 Paikkaansa hakevia tekstejä

8 Viitteet

9 Liite 1. Informaatiomuotoilut

10 Liite 2. Yhtäköyttä-materiaalia netissä

Raportin edistymiseen liittyvää

Isot tekstisiirrot 2.-4.2.2017

Tässä on kuvattu olennaiset muutokset, jotka on tehty loppuraporttiin 2.2. - 4.2. klo 11.

  • Raimon ehdotuksen mukaisesti Johdannon neljä viimeistä kappaletta siirrettiin pois. Nyt ne ovat menetelmien alussa ja odottavat sulauttamista menetelmätekstiin.
  • Luku Hankkeen lähtökohdat ja oletukset siirrettiin Menetelmistä Johdantoon.
  • Luku Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin. ⇤--#: . Poistetut osiot pitäisi käydä läpi ja katsoa mitä viitteitä katosi samalla. Jos viite on muualla, pitää tarkistaa että viitetiedot ovat myös ja tarvittaessa palauttaa ne ao. kohtaan. Jos viite hävisi kokonaan, se palautetaan kohtaan Paikkaansa hakevia tekstejä ja myöhemmin mietitään, tarvitaanko sitä jossain. Sama koskee kaikkia poistettuja viitteitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  • Luku Kirjallisuuskatsaus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
  • Luku Tarvekartoitus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
    • Kuva 2-4 poistettiin. ----#: . Kuvien numerointi pitää tarkistaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Sanamuotoja viilattiin avoimen päätöksentekokäytännön periaatteissa.
  • Maahanmuuttoarvioinnin yksityiskohtaiset kysymykset poistettiin. ----#: . Tarkistettava, että ne löytyvät liitteestä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
----#: . Mietittävä mitä halutaan liitteeseen, vai pistetäänkö kaikki joko tuloksiin tai jätetään Opasnettiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Luku Seminaarit nimetty uudelleen Viestintä ja vuorovaikutus.
    • Hyväksyttiin Raimon ehdottama laajennus, ja vanha teksti poistettiin.
  • Päätöstuen viitekehyksiä nostettiin omaksi ylätason luvukseen ja sijoitettiin Menetelmien ja Tarpeet ja haasteet -luvun väliin.
  • Luku Tutkimustiedon kysyntä uudelleennimettiin Tutkimustiedon kysyntä ja hyödyntäminen.
  • Luku Tutkimustiedon tarjonta uudelleennimettiin Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta.
  • Viitteet muokattu yhdenmukaisiksi: Sukunimi, E, Sukunimi, P. (2014). Artikkelin tai teoksen nimi. Lehti vol: issue: sivunrot (tai Julkaisija, Kaupunki.) Linkki jos on. Jos viite on pelkkä nettilinkki, kerrotaan myös milloin on ollut löydettävissä: "viitattu 2.2.2017".
  • Kokeilujen tulokset nostetaan omaksi ylätason luvuksi ja joka kokeilulle alaluku.
  • Taulukko Taulukko 3-5. Millaisen tiedon tarkasteluun päätösvalmistelun eri käytännöt yleensä painottuvat? poistettiin, koska se aiheutti ainoastaan ärtymystä ja hämminkiä.
  • Valassafari: työkaluja päätösvalmisteluun uudelleennimetty Avoimen päätösvalmistelun alusta.
  • Lisätty uusi luku Teknologia ratkaisuna. Raimo tuottaa tekstin aiempien luonnosten pohjalta.
  • Suositukset ja päätelmät uudelleennimetty Toimenpidesuositukset.
  • Toimenpidesuositukset numeroitu juoksevasti ja ehdotettu toimija häivytetty sulkeisiin ehdotuksen loppuun.
  • Paikkaansa hakevia tekstejä: Kirjattu olennaisia ajatuksia, jotka toistaiseksi puuttuvat raportista.

Summa summarum: Nyt pitäisi olla toteutettuna 3.2. pidetyn skypepalaverin mukaiset rakenteelliset muutokset.


Tarkista vielä nämä ←--#: . Kaikki tarkistettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.54 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


Aiheeseen liittyvää luettavaa

Taulukko. Kolme toimintamallia, joiden avulla puolueet voivat miettiä omaa rooliaan tulevaisuudessa.[1].
Me/He Uberisaatio Zappostuminen
Miksi Tunne Fakta Tekeminen
Mitä Kiistely Argumentaatio Dialogi
Miten Manipulaatio Päätöksenteko ulkoistettu algoritmeille Luodaan vuorovaikutusta
Tavoite Annettu maailma Todellinen maailma Haluttu maailma
Arvokasta Uskollisuus Mielipide Oma-aloitteisuus
Tunnetila Aggressio Rationaalisuus Intohimo
Luonne Vetoava Tehokas Luova

Suomelta puuttuu kolme ketterän valtion edellytystä. Strategioiden ja ennakointityön yhteys poliittiseen päätöksentekoprosessiin on puutteellinen ja hajanainen eikä todellista integraatiota synny. Puuttuu yhteinen strateginen tavoitteenasettelu hallitusohjelman pohjaksi; tämä tarvittaisiin yhteisen sitoutumisen ja tarmon saavuttamiseksi. Puuttuu yksi yhteinen hallituksen lähestymistapa jaetun ja joustavan budjetin tekemiseksi[2].

Yhtäköyttä-hankkeen policy brief -luonnoksessa annetaan seitsemän toimenpide-ehdotusta. Ne liittyvät kolmeen aihepiiriin: avoimien työtapojen ja työkalujen käyttöönottoon, avoimien tutkimuskäytäntöjen kannustamiseen ja ohjeistamiseen VN-TEAS-hankkeissa sekä jaetun ymmärryksen tavoitteluun[3].

  • Otetaan käyttöön verkkotyökaluja yhteiskirjoittamiseen ja tiedon jäsentämiseen.
  • VN-TEASin tietotarpeet tuodaan avoimeen keskusteluun ennen hakua.
  • Hankkeiden tulokset julkaistaan avoimessa osiossa Tietokäyttöön-sivuilla.
  • VN-TEAS-toiminnan ohjeisiin lisätään ohjeet avoimista tutkimuskäytännöistä.
  • Avoimet tutkimuskäytännöt otetaan osaksi valinta- ja maksatuskriteereitä.
  • Jaetun ymmärryksen saavuttaminen asetetaan hankkeiden tavoitteeksi.
  • Kaikille sidosryhmille annetaan sama informaatio ja työkalut kuin hankkeen ohjausryhmälle.

Scholz (2011)[4] korostaa, että keskustelu ja argumentaatio tutkimusalojen välillä on olennainen osa työtä ja oppimista. Mittelstrassin mukaan tieteidenvälisyys on tärkeä menetelmä, jonka avulla eri tieteenalojen menetelmät tulevat vedetyksi keskusteluun ja tieteelliseen tarkasteluun siinä kuin substanssiasiatkin.[5].

Yksi tapa kytkeä tutkimustieto päätösvalmisteluun on käyttää tietotyössä tietokiteen rakennetta kysymys – vastaus – perustelut. Virkamiehet asettavat kysymyksen niin, että vastauksena voidaan antaa päätösesitys. Kysymyksen on hyvä palvella jotakin ääneenlausuttua, esimerkiksi hallitusohjelmasta juontuvaa tavoitetta. Siksi "miten" -muoto on käyttökelpoinen kysymyksenasettelu. Vastaus-osio on päätöksentekijöille tarkoitettu tiivis esitys, jonka puhtaaksikirjoitamisesta virkamiehet vastaavat. Perustelut-osiossa sijaitsevat aineistot, menetelmät, teoriat, vaihtoehoiset näkemykset ja keskustelu. Se on erityisesti tutkijoiden ja muiden osallistujien aluetta.

Tuhannet ihmiset Suomessakin osallistuvat Wikipedian kirjoittamiseen ainoana palkkionaan tieto siitä, että työllä on yhteiskunnallista merkitystä. Myös jaetun ymmärryksen synnyttäminen on samalla tavalla tärkeää. Vielä suurempaa joukkoa varmaankin motivoi osallistumaan se, että käsiteltävä asia on itselle tärkeä ja keskusteluun halutaan mukaan oma näkemys tukemaan mieleisiä päätöksiä. Ja yhteiskunnallisesti tärkeitä päätöksiä valmisteltaessa on varsin halpaa suoraan maksaa rahallista korvausta niille, jotka pystyvät tuomaan keskusteluun olennaista tietoa tai jäsentämään sitä. Puutteellisen tiedon varassa tehdyt virheelliset päätökset maksavat helposti satoja miljoonia, ja avoin valmistelu nimenomaan auttaa välttämään virheitä, ei niinkään löytämään ylivertaisia ratkaisuja.

Edettävä myös nykyjärjestelmän kritiikin kautta. Miksi luotetaan peer reviewhun vaikka sen ongelmat tiedetään. Miksi lähdetään keskustelupalstoille vaikka työ ei voi skaalautua.

Muutoksentekijät: 100-vuotias Suomi ansaitsee hyvän hallintonsa jatkossakin [7]

National Collaborating Centre for Methods and Tools. (2012). A Model for Evidence-Informed Decision-Making in Public Health. [fact sheet]. [8] viitattu 2.2.2017.

Ehdotus tutkimuslaitosvetoisen päätösvalmistelun kokeiluista

Esitämme kaksi ideaa siitä, millaisia kokeilut voisivat olla. Ensinnäkin alkoholipolitiikan valmistelu olisi yleisesti kiinnostava aihe, jossa on useita erilaisia ja joskus vastakkaisiakin perusteltuja mielipiteitä. Nykykeskustelu ei kuitenkaan haasta eri osapuolia perustelemaan argumenttejaan toisten näkökulmasta eli esimerkiksi panimoalaa suhteuttamaan yksilön valinnanvapautta kansanterveyshaittoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voisi fasilitoida tämän keskustelun, ja tarvittava lisärahoitus voisi tulla VN-TEAS-rahoituksena.

Kokeiluissa on eduksi, jos päästään satunnaistettuun kontrolloituun asetelmaan. Sote saattaa tarjota tällaisen tilanteen, kun jokainen maakunta joutuu miettimään osaltaan, miten potilaan valinnanvapaus toteutetaan sen hallinnoimalla alueella. Koska päätösprosessit etenevät samanaikaisesti, voidaan kaikki maakunnat satunnaistaa kahteen ryhmään, jossa toiselle ryhmälle järjestetään verkkokeskustelumahdollisuus ja fasilitointi sekä annetaan koulutusta osallistumiseen ja kertyvän tiedon hyödyntämiseen. Verrokkiryhmälle ei tätä tukea anneta.

Mainitut kaksi kokeilua ovat vain esimerkkejä, ja varsinainen ehdotus on, että tämänkaltaisia kokeiluja aletaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian (Kokeileva Suomi ja Tieto käyttöön) ja valtion tutkimuslaitosten (esim. THL) kanssa ajankohtaisista ja merkittävistä päätösasioista.

Poistettuja kohtia:

  • Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 [9]
  • Paikkaansa hakevia tekstejä, poistettu 21.2.2017 [10]

Viitteet

  1. ↑ Apunen, M, Jungner, M, Tujunen, T. (2016) Pelastakaa puolueet! Mitä politiikka voisi oppia Uberilta? EVA-pamfletti ISBN 978-951-628-664-1 [1].
  2. ↑ Doz, Y, Kosonen, M. (2014) Governments for the Future: building the strategic and agile state. Sitra Studies 80, Helsinki. [2]
  3. ↑ Tuomisto, JT, Ropponen, T, Nissilä, J. (2016) Miten tieto sidotaan päätöksentekoon? 7 ehdotusta päätöksenteon tietopohjan vahvistamiseksi. Policy brief -luonnos: [3] viitattu 21.2.2017
  4. ↑ Sholtz, RW (2011). Environmental Literacy in Science and Society. Cambridge University Press, Cambridge. ISBN 978-0-521-19271-2 [4].
  5. ↑ Mittelstrass, J. (2011) On transdisciplinarity. TRAMES 4: 329-338. [5]


6 Ratkaisut ja päätelmät

←--#: . Raimon eilen illalla tähän kirjoittama uusi versio 6 hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi ja siirrettiin tästä pääsivulle. Vain taulukko 6-1 jätettiin vanhasta. Joitakin muutoksia on tulossa, ja ne tehdään pääsivulle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 08.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


24.2.17 / RM

Esimerkiksi valtioneuvoston kehitteillä olevan asianhallinnan arkkitehtuuriperiaatteissa yhteiskäyttöisyydellä tarkoitetaan valtioneuvoston organisaatioiden, erityisesti ministeriöiden välistä tiedon yhteiskäyttöisyyttä[1]. Yhteiskäyttöisyyden rajaaminen vain valtioneuvostoon luo väistämättä vuorovaikutukselta suljetun tiedon alueen suhteessa sidosryhmiin, kuten tutkimuslaitoksiin. Aina, kun valtionhallinnon tietojärjestelmät eivät mahdollista organisaatiorajoja ylittävää yhteiskehittelyä, virkamiehille jää vastuu ja työtaakka tietojen manuaalisesta tuonnista tietojärjestelmiin. Tällöin tiedon välittämisen kustannukset kasvavat suhteessa tiedon tarpeen määrään. Näin myöskään tavoitteet saman tiedon tallentamisesta vain kerran tai moninkertaisen raportoinnin välttämisestä eivät toteudu, jos tarkastellaan koko julkista sektoria yhtenä kokonaisuutena.

Tilannetta voisi parantaa soveltamalla Yhtäköyttä-periaatteita suoraviivaisesti ja rohkeasti tietojärjestelmien toiminta- ja arkkitehtuuriperiaatteisiin. Käytännöllisiä ratkaisuja olisi joko modulaaristen ratkaisujen, kuten olemassaolevien Lausuntopalvelun tai Otakantaan systemaattinen hyödyntäminen kaikessa ei-salaisessa tietotyössä. Lausuntopalvelun ja Otakantantaan mukanaolo tulevaisuudessa asianhallintaan integroitavien palveluiden suunnitelmassa onkin hyvin potentiaalinen ratkaisu tutkitun tiedon välittämiseen. Mutta, jos erilliset tiedonvälitysmenetelmät vaativat ylimääräistä suunnittelua ja fasilitointia, niistä voi muodostua tarkoituksettoman raskaita prosesseja, eivätkä ne sovellu nopeatempoiseen tietotyöhön. Sen sijaan matalamman kynnyksen ratkaisut, kuten laadullisen avoimuuden mahdollistaminen yhteiskirjoitustyökaluilla, voisi tuoda hyvin vähäisellä lisäpanostuksella kaivattuja hyötyjä, kuten sisällöllistä asiantuntijaapua. Yhteiskirjoitustyökalujen käyttäminen toteuttaisi "hallinto alustana" -periaatetta asia kerrallaan, ja tarjoaisi kiinnostuneille ja halukkaille omaehtoisen osallistumismahdollisuuden. Sellainen toteuttaisi valtioneuvoston viestinnän avoimuusperiaatetta, hallinnon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, jotka kaikki ovat vahvoja tekijöitä lisäämään osallistumismotivaatiota. Tällainen mahdollisuus voisi siirtää osan valmistelun substantiaalisesta työtaakasta ulkopuolisille asiantuntijoille, mikä puolestaan myös saattaisi helpottaa kiireen ja kustannusten kanssa.

  1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ketola2016 ei löytynyt
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen_loppuraportti&oldid=34235”