Ero sivun ”Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(päivitetty ehdotusta)
 
(87 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== 1. Johdanto ==
<big>'''Lukujen päivitystilanne'''</big>


{{attack|# |Onko näihin edellä esitettyihin väitteisiin jotain lähteitä? Tulevatko ne esim. kirjallisuudesta tai meidän haastatteluista (siellä kyllä näitä ongelmia on tullut esille)? Jotenkin voisi tuoda esille, että nämä väitteet perustuvat johonkin, vaikka johdanto-kappaleessa ollaan.|--[[Käyttäjä:Juho-Matti Paavola|Juho-Matti Paavola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Juho-Matti Paavola|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 11.37 (UTC)}}
* Versio, jossa on Lauran, Kaisan ja Raimon kommentit sisällä. [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Yht%C3%A4k%C3%B6ytt%C3%A4-hankkeen_loppuraportti&oldid=33915]


: {{defend|# |Lisäsin Jussila 2012:n viitteeksi, käynee tuohon.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC)}}
Tähän voi merkata kun on käynyt jonkin luvun läpi. Samalla voi merkata kenen kommentit on huomioitu. Ainakin nämä olennaiset lähteet pitää katsoa läpi:
* Raimo: Raimon kommentit docx:ssä 31.1. {{defend|# |Kommentit lisätty tekstiin.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC)}}
* Laura: Lauran kommentit docx:ssä 31.1.  {{defend|# |Kommentit lisätty tekstiin.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC)}} ja tämän sivun alareunassa.
* Kaisa: Kaisan kommentit docx:ssä 31.1.  {{defend|# |Kommentit lisätty tekstiin.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC)}}
* Keskustelu: Tämän sivun keskusteluissa olevat asiat
* Simpura: Jussi Simpuran kommentit 20.1. meilin liitteessä {{defend|# |Katsottu läpi ja otettu työn alle.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017 kello 20.53 (UTC)}}
* Tanja Sunin kommentit 20.1. {{defend|# |Katsottu läpi ja otettu työn alle.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


'''Johdannon loppuosa'''
= 1 Johdanto =
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


{{attack|# |Tästä eteenpäin oleva teksti on liian pitkä ja selittävä ollakseen Johdantoon kuuluvaa. Mielestäni pitäisi puristaa yhdeksi lyhyeksi kappaleeksi.|--[[Käyttäjä:Arja|Arja]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Arja|keskustelu]]) 17. tammikuuta 2017 kello 05.39 (UTC)}}
{{attack|# |Oikoluettu 16.2.17. Oman ajatteluni mukaan hyvän johdannon sisällöstä löytyvät ainakin: 1) aiheen ajankohtaisuus 2) aiempi tutkimus 3) tutkimuskysymykset 4) ehkä, harkinnan mukaan, jotakin mukaansatempaavaa, houkuttelevaa, erottuvaa tai persoonallista. Pitäisikö tässä johdannossa olla konkreettisempia kytkentöjä valtioneuvostoon? Ja mainita joitakin niistä? Ohra:n lisäksi esimerkiksi Tula-uudistus ja VN-TEAS-instrumentti? Maininta voisi olla yhteen lauseeseen tiivistettynä niistä saatuja kokemuksia ja niitä kohtaan esitettyä kritiikkiä; koulutusleikkaukset ja yliopistojen tilanne; valtioneuvoston yhteisen asianhallinnan kehittäminen sekä julkisen /verkkokeskustelun tilanne ja nk. postfaktuaalisuus? Näillä tätä raporttia saisi kytkettyä VN:n toimintaympäristössä meneillään oleviin ajankohtaisiin ilmiöihin.


{{attack|# |Olen samaa mieltä kuin Arja. Itseasiassa koko kappaleessa on johdannoksi aika paljon tekstiä. Ehdotan tuolla alempana, että tästä materiaalista voisi ison osan yhdistää tuohon "Avoin päätöksenteko tutkimuksen taustaksi" -kappaleeseen ja tehdä siitä jonkinlainen "Tutkimuksen taustat/lähötoletukset" tms. kappaleen. Johdannoksi piisaisi omasta mielestä vain varsin lyhyt kuvaus siitä, miksi ja miten tutkimus tehtiin, tutkimuskysymys yms.|--[[Käyttäjä:Juho-Matti Paavola|Juho-Matti Paavola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Juho-Matti Paavola|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 11.51 (UTC)}}
Tuo on ok, että johdannossa avataan keskustelu tai "jännite" tutkitun tiedon ja muun tiedon väliltä. Hyvää ja välttämtön on myöskin tutkimuskysymysten esittely. Joku voisi sanoa, että johdannossa riittää alustava tai pintapuolinen esittely ja myöhemmin syvennytään tarkemmin niihin, mutta pienen harkinnan perusteella mielestäni on hyvä käydä niihin suoraan kiinni - ja toki samalla kertoa tuo oma tulkintamme kysymyksenasettelusta.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 15.34 (UTC)}}
== 1.1 Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset ==
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


: {{defend|# |Totta on, että johdanto ei ole tälle tekstille paras paikka. Nyt loin uuden kappaleen Menetelmät-luvun ensimmäiseksi: Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset. Sen alkuosa on entinen johdannon loppu ja loppuosa on avoimen päätöksenteon kuvaus.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC)}}
{{attack|# |
Käyn seuraavassa läpi 1.1. sisällön:


== 2. Menetelmät ja aineistot ==
Nämä kolme asiaa
* hallinnon ja yhteiskunnan erilaiset demokratiatulkinnat.  
* yhteiskuntatieteellinen vs hallintotieteellinen näkökulma
* virkamiesavoimuus vs "laaja avoimuus"
kuuluisivat mielestäni mieluumin Päätelmät -lukuun, koska ovat enemmän hankkeen aikana jalostunutta ajattelua kuin "Lähtökohtia ja (ennakko)oletuksia". Otan itselleni tehtäväksi niiden puhtaaksikirjoittamisen sinne.


=== 2.1. Hankkeen lähtökohdat  ja -oletukset ===
* välineiden ja ratkaisujen yleispätevyys eli eri ryhmien tasapuoliset mahdollisuudet: tämän oikea paikka on "APK lähtökohdaksi" -luku. Tässä se on turhaa toistoa ennen varsinaista esityspaikkaansa, jossa se jo on.


<font color=darkolivegreen>Tämän "Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset" -luvun voisi siirtää joko uudeksi luvun 2. viimeiseksi alaluvuksi ja otsikoida "Menetelmien reflektointia" tai siirtää Pohdinta-lukuun vastaavasti. ''/RM'' </font>
* Lähtökohtainen riippumattomuus substanssista (mutta kokeiluja varten valittiin tietty substanssi, jotta päästiin kiinni konkretiaan). Tämä pointti on oleellista sanoa ääneen ja säilyttää. Oikea paikka voisi olla Johdannossa tai Menetelmät -luvussa, koska näiden ehdotusten yhteisvaikutuksesta nykyinen 1.1. -luku katoaa.


=== 2.2. Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi ===
* entinen infografiikka, uusi taulukko 1-1 tiivistää asioita hyvin, mutta jos nämä 1.1. koskevat muutosehdotukset hyväksytään, taulukon sijoituspaikkakin katoaa --jolloin jos se halutaan säilyttää, täytyy miettiä mikä olisi sen oikea paikka. Ja jos se säilytetään, pehmentäisin noita sanamuotoja ja lauseenasetteluita, jotka voivat aiheuttaa työn tilaajassa kulmien kohoamista. |--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 20.40 (UTC)}}


{{attack|# |Mun mielestä tähän kappaleeseen voisi yhdistää tuolta johdannosta materiaalia ja tehdä tästä jonkilaisen "Hankkeen lähtökohdat/taustaoletukset" kappaleen. Se voisi sopia jopa ennen metodi-kappaletta, mutta siitä en ole varma.  
=== 1.1.1. Kaikki tieto otetaan tarkasteluun ===


Lisäksi itse jäin vielä kaipaamaan selkeämmin ilmaistuna niitä syitä, miksi olemme tehneet näitä valintoja. Nyt tätä asiaa on olemassa tekstissä ja koko selvityksessä ympäriinsä ripoteltuna tai rivien välistä luettavana, mutta luulen (ja ymmärsin myös ohryssä käytyjen keskustelujen pohjalta), että näiden asioiden eksplisiittinen esiintuominen (hyvin lähteisetettynä) olisi hyvästä.
{{attack|# |Tämä on hyvää tekstiä ja tärkeä avata lukijalle. Mutta mikä tämän oikea paikka olisi? Nyt luvun 2.1. lopussa ollaan jo lähellä, kun käsitellään väitteiden tieteellisyysvaatimusta ja yhden-kahden lauseen verran sivutaan kaiken tiedon mukaanottamista. Koska 2.1. on jo pitkähkö, pitäisikö Menetelmät-lukuun tehdä uusi alaluku 2.2., johon nykyisen 1.1.1. sisällön siirtäisi? Luvun otsikko voisi olla "Tutkitun tiedon kerääminen edellyttää kaikkien lähteiden huomioimista"|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC)}}


Otetaan esimerkki: Tämän kappaleen alussa olisi hyvä selvittää, miksi valitsimme Avoimen päätöksenteon työn pohjaksi? Mitä muita vaihtoehtoja olisi ollut (tästähän mainittiin ainakin johdantokappaleessa tämä lähivirkamiesmalli)? Miksi avoimen päätöksenteon malli on parempi kuin vaihtoehdot (varsinkin tähän viimeiseen kaivattaisiin lähteitä)?|--[[Käyttäjä:Juho-Matti Paavola|Juho-Matti Paavola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Juho-Matti Paavola|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 11.47 (UTC)}}
{{comment|# |Rivinvaihto Ionnadis-osaan ja kansalaisten tuulivoimahuolia käsittelevään kappaleeseen.  


: {{defend|# |Kuten mainittu, rakenne muutettiin ehdotetun kaltaiseksi. Lisäksi kirjoitin yhden kappaleen lisää nimenomaan selittämään miksi valittiin avoin päätöksentekokäytäntö eikä jotain muuta.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC)}}
Seuraava on ehdotus puhtaaksikirjoitetuksi tekstiksi:


<font color=#003300>Komppaan Juhista. Johdantoluvun neljä viimeistä kappaletta kuuluisivat tähän "Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi" -lukuun. Ja tämän luvun pitäisi olla pääluvun 2. ensimmäinen alaluku. ''/ RM''</font>
''"Erilaisten tietolähteiden hyödynnettävyys voi avautua vasta niiden vaihtoehtoisten tulkintojen kautta. Esimerkiksi väitteet tuulivoiman terveyshaitoista voivat tarjota päättäjille tärkeää tietoa kansalaisten huolista riippumatta siitä, kestävätkö itse väitteet tieteellistä kritiikkiä. Niinpä myös kansalaisen tuottama tieto otettiin tarkasteluun.''  


=== 2.3. Kirjallisuuskatsaus ===
''Erityyppisten tietolähteiden tasa-arvoinen huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikenlaiset väitteet otettaisiin kritiikittömästi huomioon, vaan päinvastoin, väitteitä kohdellaan yhtälaisella kriittisyydellä. Tasapuoliseen kohteluun kuuluu, että väitteet niin tieteellisistä lehdistä, kansalaisilta kuin julkisen hallinnon tai politiikan toimijoilta otetaan samalla tavalla avoimen, kriittisen ja havaintoihin perustuvan (eli sanalla sanoen tieteellisen) tarkastelun kohteeksi johdonmukaisten ja kestävien päätelmien tekemiseksi."''|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC)}}


== 3. Tulokset ja pohdinta ==
<font color=#003300">
'''''RM 16.2.177'''''
* huomio: pitäisikö tässä puhua tiedon politisoitumisesta? Alun huomio joidenkin preferoimista kokemusasiantuntijoista herätti tällaisen ajattelun:
''Populistisessa poliittisessa suuntauksessa on kritisoitu tietolähteitä, jotka kytkeytyvät perinteisesti arvostettuihin asemiin. Syntyy eriseuraisuutta, kun eri osapuolet esittävät epäluottamusta toisen leirin esittämiä tietoja kohtaan juuri esittäjän aseman, henkilön, taustan tai organisaation perusteella. Sen vuoksi julkisen hallinnon vapaus pitää tutkittua tietoa riippuvaisena sen tuottajan asemasta voi johtaa siihen, että hallinnosta tulee osapuoli tiedon politisoitumisessa. Tämän välttämiseksi hallinnon ei ole syytä asettaa tutkitun tiedon muotovaatimukseksi sitä, kuka tai mistä organisaatiosta on tiedon tuottanut tai julkaissut.''
</font>


=== 3.x Ehdotus vanha 3.4. siirretään uudeksi 3.1:ksi ja sisällöksi otetaan pääosin Kirjallisuuskatsauksen Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut -taulukon sisältö===
<font color=#003300">
 
'''''RM 16.2.177'''''
<font color="darkolivegreen">  
* esimerkki: "Silloin tulee poliittisesti vaikeammaksi sivuuttaa nämä päätelmät väittämällä, että "päätöksessä pitää huomioida monia muitakin tekijöitä", jos muutkin tekijät ovat jo mukana tarkastelussa." on niin relevantti, että se hyötyisi, jos sitä voisi konkretisoida jonkin tosielämän esimerkkicasen kautta. Löytyisikö Kilpailukykysopimuksesta, Sotesta tai Liikennelain tai -verkon uudistuksesta. Onko esim parlamentaarisen selvitystyöryhmän asettaminen "kohun" seurauksena evidenssi?
'''''RM 31.1.-2.2.2017 yleisiä huomioita:'''''
</font>
 
Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut -sisältö on koko hankkeemme teoreettinen ydin. Nyt raportissa siihen viitataan vain yhdellä kuvalla ja virkkeellä "Tarkemmat kuvaukset  .. on esitelty liitteessä 2 löytyvissä linkeissä.". Tutkimuksen tai selvityksen teoria ei voi olla raportin ulkopuolella. Kirjallisuuskatsauksen löydöt ovat hankkeen tuloksia siinä missä haastatteluista tehdyt havainnot. Aineisto on erittäin hyödyllistä luettavaa, ja sen aukikirjoittaminen osoittaa, että tunnemme asiamme. Ilman sen esittämistä Avoin päätöksentekokäytäntökin näyttää enemmän omalta ideoinnilta/ajattelulta kuin tieteellisesti vakuuttavalta synteesiltä. On kuitenkin huomioitava, että luvun Tiedolla johtamisen menetelmien ja työkalujen esittämisformaatti, siis taittoon ja muotoiluun liittyvät kysymykset nousevat olennaiseksi ongelmaksi. Luulen, että Ohry ei välttämättä inhimillisestä syystä johtuen antanut sille ansaitsemaansa arvoa -Opasnetin taulutkot kun olivat taittuneet ensimmäisessä versiossa kamalan huonosti luettavaan muotoon word-dokumenttiin. Sisältö kaipaa siis raportin lopulliseen versioon parempaa taittoa.
 
..ja seuraavaksi tähän konkreettinen ehdotus: eli Työkalut- ja menetelmät -taulukosta taulukkoformaatti pois ja teksti tekstiksi luvuksi 3.1. Tästä laitoinkin jo aiemmin slackiin liitetiedostona malliesimerkin muotoilujen osalta.
 
Tässä luvussa pitäisi esitellä Työkalut- ja menetelmät -taulukon lisäksi kaikki meidän omissa keskusteluissamme esiintyneet esimerkit, jotka listaan keskustelut-välilehden kommenteissani Päätöksenteon alusta -luvun evidensseinnä:
 
* Avoimen tiedon / Julki-ICT:n Wiki
* Ilmastopaneelin Basecamp
* Otakantaa
* Innokylä
* Opasnet
* Kansalaisaloite
* GitHub
* Linux
* W3C avoimet standardit
* Open Knowledge Finland päätöksenteko Google Drive
* Tulevaisuusselonteko 2030 ennakointivaihe
* Maastoliikennelain joukkoistaminen


<font color=#003300">
'''''RM 16.2.177'''''
* Ja vielä yksi pointti, yritän kaivaa Habermasilta viitteen siihen, että kaiken järkiperäisyyden pahin sudenkuoppa on sokea luottamus asiantuntijuuteen (siis joidenkin nostaminen jalustalle vain aseman perusteella) --ironista kyllä, tuo väite ei perustu mihinkään suoraan havaintoaineistoon, vaan vain muutaman kymmenen vuoden laadukkaaseen tutkijanuraan. Myös Pertti Lappalainen on kirjoittanut tästä, yritän tsekata senkin.
</font>
</font>


=== 3.1. Tutkimustiedon kysyntä ===
=   2 Menetelmät ja aineistot =
{{defend|# |OK. Raimo, Laura.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC)}}
==        2.1 Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi ==
{{defend|# |OK. Raimo, Laura.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC)}}


{{attack|# |Kuten Raimo toteaa tuolla alempana, niin näiden kysyntä-, tarjonta- ja välityskappaleiden jälkeen on matskua (eritysiesti viitekehyksiä-kappaleessa), jota pitäisi yhdistellä enemmän näihin.
{{comment|# |Tietoruutu 2-1 on nyt kovin pitkä. Yleensä ne ovat parhaimmillaan lyhyinä. Voisiko määrää tiivistää yhdeksään tai kymmeneen , ja tehdä joistakin periaatteista ikään kuin toisille alisteisia ja kirjoittaa ne varsinaiseen luvun tekstiin?|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 21.38 (UTC)}}


Toisaalta samalla itselle tuli näitä lukiessa se huomio, että pitäisi erotella selkeämmin se, mikä on haastattelumateriaalin pohjalta saatua tietoa ja mikä on kirjallisuudesta tai kokeiluista. Tarjonta ja välityskappaleisiin on lisätty matskua muualtakin kuin haastatteluista, mikä on hyvä, mutta nyt ei ole lukijalle selvää, mistä tiedot tulevat.
{{defend|# |Tietoruutu 2-2 on hyvä lisäys. Joskin jos ihan tarkkoja ollaan, kumpikin tekstikappale päättyy ihmis- ja koneluettavuuden mainitsemiseen, joista jomman kumman voisi jättää tarpeettomana toistona pois. Toisaalta, tässä tai päätelmissä voisi avata enemmänkin koneluettavuuden hyötyjä, koska se vastaa täsmällisesti yhteen tietotarvekuvauksen tutkimuskysymyksistä. Kolmanneksi, pitäisikö tietoruudun olla alempana tekstissä, siellä missä tietokiteitä käsitellään (sen jälkeen)? |--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 21.58 (UTC)}}


Näitä siis pitäisi pystyä paremmin erottelemaan, esimerkiksi tekemällä erillisä bokseja tjmv (vaikkapa välityskappaleen kokeilut voisi heittää boksiin, joka otiskoitaisiin tyyliin "Kokeiluiden kokemuksia tiedon välittämisen edistämiseksi" tai sinne päin). Tai kirjoittamalla tekstiä tyyliin "kirjallisuudessa sanotaan, että XXX. Haastatteluissa nousi sama asia esiin, kun XXXX". Mutta lukijalle kuitenkin jollain tavalla pitäiis selvittää, että mistä lähteestä ajatus nousee, nykymuodossa se on epäselvää.
{{comment|# |Oikoluettu ja kommentoitu. Joitakin suoria muutoksia tehty kirjoitusvirheisiin ja sisältöjä olennaisesti muuttamatta puhtaaksikirjoituksia.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 22.06 (UTC)}}


Lisäksi itse kaipaisin jotain pientä pohjustuskappaletta, jossa todetaan, että "tässä puretaan kirjallisuuskatsauksesas, tarvekartoituksen haastatteluissa, seminaareissa ja kokeiluissa saatuja tuloksia" vähän pidemmässä muodossa. Sitten ajatukset, suositukset ja johtopäätökset matskun pohjalta käydään läpi myöhemmin.|--[[Käyttäjä:Juho-Matti Paavola|Juho-Matti Paavola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Juho-Matti Paavola|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 11.32 (UTC)}}
==        2.2 Kirjallisuuskatsaus ==
{{defend|# |OK. Raimo, Laura.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC)}}


: {{comment|# |Tärkeä kommentti ja kirjoitin tuon yhden selvennyskappaleen. Mutta tähän hätään en ehdi käydä koko tekstiä läpi sen selkeyttämiseksi, mikä on mistäkin. Voin tehdä sen seuraavaan versioon, tai joku muukin voi sen tehdä jos ehtii.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2017 kello 14.49 (UTC)}}
{{defend|# |Lopullinen|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 11.00 (UTC)}}


<font color=#003300>
==        2.3 Tarvekartoitus ==
'''''RM 31.1.2017 yleisiä huomioita:'''''
{{comment|# |OK paitsi viitteitä ja numeroita puuttuu. Raimo, Laura.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC)}}


# koko luvusta
{{defend|# |OK muuten paitsi yksi liite ja viite siihen puuttuu sekä yksi korjausehdotus ja yksi täydennysehdotus.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 11.29 (UTC)}}


- alaluvun 3.1 otsikko sanoo "kysyntä" mutta sen alapuoliset ala/väliotsikot "hyödyntäminen". Ne ovat eri asioita. -> Yhdenmukaistaminen. Kysynnästä pitää kertoa enemmän jos se on alaluvun otsikossa. Hyödyntämisestä voi kertoa alaluvun lopussa toki, koska se liittyy kysyntään.
# Numeroidun luettelon kohta
==        2.4 Kokeilut ==
{{defend|# |Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC)}}
{{defend|# |Pientä puhtaaksikirjoitusta entisestään. Mun puolesta lopullinen tällaisenaan, mutta saa ehdottomasti oikolukea ja ehdottaa parannuksia.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 12.07 (UTC)}}


- 2 ensimmäistä kappaletta vaikeaselkoista kieltä -> puhtaaksikirjoitus
==        2.5 Viestintä ja vuorovaikutus==


- pitäisikö koko alaluku aloittaa tiedon lähteiden moninaisuudesta: "Tutkimustieto ja tutkijat vain yksi tiedon lähde"
{{defend|# |Pientä puhtaaksikirjoitus. Mun puolesta lopullinen.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 15.14 (UTC)}}


- tutkimustiedon kysyntä -alaluku kertoo tiedon hyödyntämisestä ja sen haastavuudesta, poliittisten tarkoitusperien mukaisesta käytöstä, avoimen datan hyödyistä briteissä, poikola selvityksestä miten julkishallinnon dataa avataan, MUTTA Jussilaa referoivaa taulukkoa lukuunottamatta luku ei kerro juuri paljoa siitä: minkälaista (tutkittua) tietoa päätöksenteossa kysytään, ketkä sitä kysyvät (johtavat virkamiehet, valmistelevat / toimeenpanevat asiantuntijavirkamiehet, poliitikot), milloin  sitä kysytään (suhteessa päätöksentekoprosessin vaiheeseen) onko kysynnän määrästä määrällistä tai laadullista tutkittua tietoa.
=    3 Päätöstuen viitekehyksiä =
{{comment|# |Koko luku vielä käytävä läpi kertaalleen kunhan on kokonaan kirjoitettu.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


- nyt vähän epäselvyyttä siinä, että niissä kohdin tekstiä jossa ei ole käytetty muotoilua tyyliin "haastateltavan mukaan", teksti voi joistakin lukijoista antaa vaikutelman, että se olisi kirjoittajien omaa ajattelua, synteesiä (etenkin, kun luvun otsikossa lukee pohdintaa).  
{{defend|# |OK, yksi muutosehdotus tekstissä.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC)}}


==    3.1 Tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinta ==
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


# yksityiskohtaisemmat huomiot
{{attack|# |Pitäisikö tässä luvussa referoida tiedeneuvonantajakäytäntöjä?|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2017 kello 11.22 (UTC)}}


- määritelläänkö haastatellut ryhmät menetelmät-luvussa (2. ), jolloin tässä ei enää tarvitse?
===        3.1.1 Avoin yhteiskunta ja osallistuminen ===
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


- päättäjä -käsite: sanana kuulostaa sellaiselta jota asiaan perehtymättömät käyttävät yleisnimityksenä. meidän pitäisi ehkä käyttää tarkempia jaotteluita ja nimityksiä (kansliapäälliköt, valmistelijat, esittelijät, tutkijat, haastatellut, poliitikot, ministerit, kansanedustajat). tarvitaan konsistentti rajaus ja sen aukikirjoitus (mutta ei enää tässä jos on jo luvussa 2).
{{defend|# |OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC)}}


- alkaen kappaleesta "Erityisesti päättäjien haastatteluissa.." tyylillisesti eteenpäin hyvää, luettavaa tekstiä
===        3.1.2 Kokonaisarkkitehtuuri ===
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


- joistakin sitaateista (1-2 kpl) voisi tehdä tekstinostoja (iltapäivä/aikakausilehtityyliin)
{{defend|# |OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC)}}


- yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien tarkempi, seikkaperäinen osoittauminen (aukikirjoittaminen) viitattujen raporttien kanssa (Raivio, Jussila, Tula, Ohra)
===        3.1.3 Avoimen hallinnon kehittäminen ===
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


- parempi yhteenveto alaluvun loppuun
{{defend|# |OK, yksi muutosehdotus tekstissä.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC)}}




* Lisäksi docx:ssä tänään 31.1 päivitetty tarkkoja ehdotuksia.
===        3.1.4 Avoimen tieteen kehittäminen ===
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


=== 3.2. Tutkimustiedon tarjonta ===
{{attack|# |Tässä alaluvussa ei esitellä oikein kunnolla mistä avoimessa tieteessä on kyse. Pitäisi kertoa open access + avoin data + avoimet tutkimusmenetelmät. Luvun lopussa sen sijaan on sellaista sisältöä, jotka eivät välttämättä istu hyvin otsikon alle, ellei niitä paremmin (konkreettisemmin, tarkemmin) sido siihen.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC)}}


<font color=#003300>
==    3.2 Avoin data ja avoin valmistelu ==
'''''RM 31.1.2017 yleisiä huomioita:'''''
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC)}}


-kahden ensimmäisen väliotsikon aikana ei ole kerrottu tutkimustiedon tarjonnasta ekaa suurpiirteistä kappaletta lukuunottamatta
{{comment|# |Tuo Tägikone & jaetietokanta saattaisi olla jotakin sellaista mitä meidän pitäisi suositella VNK:lle otsikon "teknologia ratkaisuna" alla.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2017 kello 09.31 (UTC)}}


-pitäisikö vaihtaa otsikko muotoon "haastateltavien näkemyksiä tutkimustiedon tarjonnasta" koska luku ei niinkään kuvaile Tutkimustiedon tarjontaa vaan haastateltavien näkemyksiä siihen liittyvistä haasteista.
{{attack|# |Lausuntopalvelua ja Otakantaa (niiden tunnuslukuja ja laadullista analyysiä kokemuksista, hyödyistä ja haasteista pitäisi esitellä ainakin parilla lauseella enemmän, koska ne ovat avainasemassa ulkoisten sidosryhmäedustajien omaehtoiseksi tiedon sisääntuomiseksi VN:n tietopohjaan |--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC)}}


- TIPPI, Wisdom of Crowds, Wiki Government, Aitamurto, Yhteiskehittäminen  -sisällöt sijoittuvat huonosti ja kytkeytyvät heikosti haastatteluiden raportointiin. Ne kuuluisivat ennemmin uuteen 3.1.:een Päätöstuen viitekehyksiä/menetelmät ja välineet.
{{attack|# |RM oma huomio: tsekkaa voisiko tässä laajemmin esitellä evidenssejä. Nyt jää kovin kovin ohueksi avoimen valmistelun esittely.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC)}}


* Lisäksi docx:ssä tänään 31.1 päivitetty tarkkoja ehdotuksia.
==  3.3 Fasilitoitu mallitus ==
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC)}}


</font>
{{attack|# |Tämä on varmaan usein kysytty kysymys, mutta eikö "mallinnus" olisi parempi termi? tarkoittaako eri vai samaa asiaa? Franco käyttää eng. modelling, kuulostaisi mallinnukselta.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2017 kello 09.51 (UTC)}}


=== 3.3. Tutkimustiedon välitys ===
{{attack|# |Tämä luku pitäisi kytkeä esimerkkien kautta valtioneuvoston todellisuuteen. Ovatko esimerkiksi Suomen pankin tai Valtiovarainministeriön mallit käypiä esimerkkejä tästä aiheesta? Jollei niissä ole käytetty fasilitointia, niin voisiko luvun otsikkoa muuttaa muotoon "mallipohjainen päätöksenteko" -ja alentaa fasilitoitu mallitus yhdeksi alacaseksi, jotta luku aukeaisi elävän elämän esimerkkien kautta lukijoille paremmin? |--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2017 kello 09.59 (UTC)}}


<font color=#003300>
<nowiki>Lisää muotoilematon teksti tähän</nowiki>==    3.4 Tietotyö ja sen alustat ==
'''''RM 31.1.-2.2.2017 yleisiä huomioita:'''''
{{defend|# |OK|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC)}}


-tekstin rakenne on erilainen kuin kahdessa aiemmassa luvussa, jotka raportoivat ensi alkuun ja pääasiassa haastateltavien näkemyksiä; tässä aloitetaan DfG-kurssin, Raivion ja FDFSAIE:n konkreettisista parannusehdotuksista, ja sitten siirrytään ilman mitään välipuhetta Brandtin ja työryhmän teoriaan ja vasta sitten haastateltaviin. Tämä järjestys olisi hyvä olla yhtenäinen kysyntä- ja tarjonta-alalukujen kanssa.  
{{attack|# |Tässä puhutaan paljon avoimesta lähdekoodista, jonka vuoksi otsikon vaihtaminen sen mukaiseksi kuvastaisi sisältöä paremmin. Kuitenkin, 3.1:stä alaluku "Kokonaisarkkitehtuuri", jossa kuvataan otsikon lisäksi asianhallintaa, sopisi paremmin tähän lukuun kuin "Päätöksenteon ja tutkimuksen rajapintoihin". Tämän muutoksen myötä luvun otsikko voisi olla jotakin tyyliin "Tietotyön infrastruktuuri". Tässä voisi myös mainita Digitaalinen valtioneuvosto / Virtuaalityöpöytähankkeen.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2017 kello 11.21 (UTC)}}


-haastattelujen raportointi hyvää tekstiä kielellisesti ja tyylillisesti
=    4 Tarpeet ja haasteet=
==        4.1 Tutkimustiedon kysyntä ja hyödyntäminen==
==        4.2 Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta==
{{attack|# |Kirjallisuuskatsaus on epätasapainoinen verrattuna muihin kappaleisiin, kun siihen on otettu niin paljon tavaraa teoriakirjallisuudesta. Osa teoriatavaratsta ei myös mene kovin hyvin tämän alle (tiedon tuotannon käytännön tarpeita ja haasteita), vaan ovat enemmän taustamateriaalia. Siksi itse olin ehdotuksessani lyhentänyt noita juttuja paljon ja poistanut monta kohtaa tästä, ne sopisivat paremmin muualle. Varsinkin avoimen datan asiat eivät omasta mielestä tähän istu täysin. Yhteiskirjoittaminenkin saattaisi olla parempi tiedon välitykseen lopulta.|--[[Käyttäjä:Juho-Matti Paavola|Juho-Matti Paavola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Juho-Matti Paavola|keskustelu]]) 21. helmikuuta 2017 kello 15.50 (UTC)}}


-"Lisääntyvien tietotarpeiden resursoinnin oltava tehokasta" -kappaleesta eteenpäin (kokeilut mukaanlukien) RM puhtaaksikirjoittaa oman tekstinsä. Voi hyvinkin siirtyä muualle: Juhis, ehdotan että puhtaaksikirjoitat Tutkimustiedon välitys -luvun niin kuin tätä tekstiä ei olisikaan.
==        4.3 Tutkimustiedon välitys==
=    5 Kokeilujen tulokset=
==        5.1 Informaatiomuotoilija talossa ==
{{defend|# |Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC)}}
==        5.2 Yhteiskirjoittaminen ==
{{defend|# |Muuten ok, mutta laadullisen avoimuuden voisi siirtä lukuun 6..|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC)}}
==        5.3 Avoin arviointi==
==        5.4 Faktantarkistus==
==        5.5 Toteuttamattomat kokeilut ==
{{defend|# |Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten.|--[[Käyttäjä:Raimom|Raimom]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raimom|keskustelu]]) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC)}}
=    6 Ratkaisut ja päätelmät=
==    6.1 Tietotyö on tärkeä osa poliittista prosessia==
==    6.2 Jaettu ymmärrys on tärkeää==
==    6.3 Tietokiteet tukevat tulkintoja päätösvalmistelussa==
==    6.4 Yhtäköyttä-periaatteet päätöksenteon viitekehyksessä==
==    6.5 Avoimen päätösvalmistelun alusta==
==    6.6 Teknologia ratkaisuna==
=    7 Toimenpidesuositukset=
==        7.1 Paikkaansa hakevia tekstejä==
=    8 Viitteet=
=    9 Liite 1. Informaatiomuotoilut=
=    10 Liite 2. Yhtäköyttä-materiaalia netissä=


-tässäkin alaluvussa otsikko olisi parempi tyyliin: haastateltavien näkemyksiä tutkimustiedon välityksen haasteista (ja ratkaisuista)
= Raportin edistymiseen liittyvää =


-jokin yhteenveto voisi olla paikallaan
<big>'''Isot tekstisiirrot 2.-4.2.2017'''</big>


-Tähän lukuun ehdotan lisättäväksi pohdintaani tutkimustiedon välityksen kustannusnäkökulmasta. Eli päätelmää siitä, että vain sellainen menetelmä, jossa tiedon kysynnän ja/tai hyödyntämisen muuttuva kustannus on nolla tai hyvin vähäinen, voi todellisuudessa olla käytännöllinen. Tämä perustuu paitsi maalaistalousjärkeen, siihen mitä Sari L sanoi aamukahveilla ja ohryssä.
Tässä on kuvattu olennaiset muutokset, jotka on tehty loppuraporttiin 2.2. - 4.2. klo 11.
* Raimon ehdotuksen mukaisesti Johdannon neljä viimeistä kappaletta siirrettiin pois. Nyt ne ovat menetelmien alussa ja odottavat sulauttamista menetelmätekstiin.
* Luku Hankkeen lähtökohdat ja oletukset siirrettiin Menetelmistä Johdantoon.
* Luku Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin. {{attack|# |Poistetut osiot pitäisi käydä läpi ja katsoa mitä viitteitä katosi samalla. Jos viite on muualla, pitää tarkistaa että viitetiedot ovat myös ja tarvittaessa palauttaa ne ao. kohtaan. Jos viite hävisi kokonaan, se palautetaan kohtaan Paikkaansa hakevia tekstejä ja myöhemmin mietitään, tarvitaanko sitä jossain. Sama koskee kaikkia poistettuja viitteitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC)}}
* Luku Kirjallisuuskatsaus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
* Luku Tarvekartoitus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
** Kuva 2-4 poistettiin. {{comment|# |Kuvien numerointi pitää tarkistaa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC)}}
* Sanamuotoja viilattiin avoimen päätöksentekokäytännön periaatteissa.
* Maahanmuuttoarvioinnin yksityiskohtaiset kysymykset poistettiin. {{comment|# |Tarkistettava, että ne löytyvät liitteestä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC)}}
::{{comment|# |Mietittävä mitä halutaan liitteeseen, vai pistetäänkö kaikki joko tuloksiin tai jätetään Opasnettiin.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC)}}
* Luku Seminaarit nimetty uudelleen Viestintä ja vuorovaikutus.
** Hyväksyttiin Raimon ehdottama laajennus, ja vanha teksti poistettiin.
* Päätöstuen viitekehyksiä nostettiin omaksi ylätason luvukseen ja sijoitettiin Menetelmien ja Tarpeet ja haasteet -luvun väliin.
* Luku Tutkimustiedon kysyntä uudelleennimettiin Tutkimustiedon kysyntä ja hyödyntäminen.
* Luku Tutkimustiedon tarjonta uudelleennimettiin Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta.
* Viitteet muokattu yhdenmukaisiksi: Sukunimi, E, Sukunimi, P. (2014). Artikkelin tai teoksen nimi. Lehti vol: issue: sivunrot (tai Julkaisija, Kaupunki.) Linkki jos on. Jos viite on pelkkä nettilinkki, kerrotaan myös milloin on ollut löydettävissä: "viitattu 2.2.2017".
* Kokeilujen tulokset nostetaan omaksi ylätason luvuksi ja joka kokeilulle alaluku.
* Taulukko Taulukko 3-5. Millaisen tiedon tarkasteluun päätösvalmistelun eri käytännöt yleensä painottuvat? poistettiin, koska se aiheutti ainoastaan ärtymystä ja hämminkiä.
* Valassafari: työkaluja päätösvalmisteluun uudelleennimetty Avoimen päätösvalmistelun alusta.
* Lisätty uusi luku Teknologia ratkaisuna. Raimo tuottaa tekstin aiempien luonnosten pohjalta.
* Suositukset ja päätelmät uudelleennimetty Toimenpidesuositukset.
* Toimenpidesuositukset numeroitu juoksevasti ja ehdotettu toimija häivytetty sulkeisiin ehdotuksen loppuun.
* Paikkaansa hakevia tekstejä: Kirjattu olennaisia ajatuksia, jotka toistaiseksi puuttuvat raportista.


</font>
Summa summarum: Nyt pitäisi olla toteutettuna 3.2.  pidetyn skypepalaverin mukaiset rakenteelliset muutokset.


=== 3.4. Päätöstuen viitekehyksiä ===


<font color=#003300>
'''''RM 31.1.-2.2.2017 yleisiä huomioita:'''''


Ehdotan, että tämän nykyisen luvun 3.4. Päätöstuen viitekehyksiä paikaksi vaihdetaan 3.1..
<big>'''Tarkista vielä nämä''' {{defend|# |Kaikki tarkistettu.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 21. helmikuuta 2017 kello 13.54 (UTC)}}</big>


Tekstissä esiteltävät teoreettisia malleja ei kytketä muuhun mitenkään: ei käytäntöön eikä avoimen päätöksentekokäytännön päivitykseen. Scholz, Pahl-Wostl, Franco et al 2010, von Winterfeldt. Teoreettisessa synteesissä (päivitetty apk) olisi varmaan hyvä viitata näihin niiden seikkojen osalta, joita on otettu synteesiin mukaan tai jätetty pois. Ja nämä teoreettisemmat esitykset olisi hyvä olla uudessa luvussa 3.1. selkeästi eroteltuna.
* [https://docs.google.com/presentation/d/1kytmxCJIzGhndqhYVBYfopQfqsJcG6Joy94akYrehLc/edit Yhtäköyttä-ratkaisujen asemointi]
 
* [https://yhtakoytta.hackpad.com/Ohry-2016-12-08-OigrvxQxOcY Ohry-kommentit 8.12.2016]
'''Asianhallintaa koskeva teksti (keskeneräinen)'''
* [https://docs.google.com/document/d/1ZHk7tyrGNXjL71p1t4hD8jjOzTEEKg5SbSCGSuPgf5I/edit Keinoäly-pohdintoja]
 
* [https://yhtakoytta.hackpad.com/Yhtkytt-raportin-sisllys-wM0B4GNfqi1 Raportin sisältösuunnitelma 13.12.2016] {{defend|# |Tämä on jo kokonaisuudessaan huomioitu.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 08.22 (UTC)}}
Asiakirja- ja asianhallinto (jatkossa yhdessä asianhallinta) ovat etenkin tietojohtamisen kannalta hallinnon keskeisiä osa-alueita. Niiden tehtävänä on dokumentoida hallinnon toimintaa sisäistä ja ulkoista käyttöä varten. Informaation aikakaudella asianhallinnassa on nähtävissä kehityskulku, jossa tiedon kytkentä irtautuu perinteisestä fyysisestä asiakirjaformaatista monenlaisiin digitaalisiin muotoihin: rakenteelliseen ja rakenteetomaan dataan ja tiedostoihin jotka sijaitsevat erilaisissa tietokannoissa, tietojärjestelmissä, pilvessä ja moninaisissa tallennusvälineissä.  
* [http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79171 Soininvaaran raportti], erityisesti tiedonvaihdon parantaminen
 
* Tippi-loppuraportti kunhan se ilmestyy
Asianhallinta uudistuu myös valtionhallinnossa. Eduskunta on uusinut 2010-luvun kuluessa tietojärjestelmäympäristöään. Uusi Vaski-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2015. Sen ansiosta aiempaa useammat asiankäsittelyprosessit tapahtuvat kokonaan sähköisinä ja Eduskunnan verkkosivuilla voidaan julkaista automaattisesti entistä enemmän valtiopäiväasioita koskevia tietoja. Vuoden 2016 lopulla Eduskunta avasi kehittäjille väliaikaiseen testikäyttöön avoimen datan rajapinnan, jonka kehitystyö jatkuu edelleen varsinaisen julkaisun valmistelemiseksi.
* [https://lucify.com/minard/ Lucify Minard]-palatejärjestelmä, ja muut visualisointimenetelmät
* Jussi Simpuran kommentit meilistä 20.1.2017.
* Tanja Sunin kommentit kahdesta meilistä 19.1.2017.
* Taulukko 3-3. Rakennettu ympäristö ja sen data on mainittava aiheena taulukon otsikossa. Taulukkoon on viitattava leipätekstissä.
* Tietokide lihavoitava kun esiintyy ensi kerran
* Kuva 3-11 kuvattava tekstissä.
* tutkijat ovat usein väärässä: viitteeksi why most research is wrong
* aktiivinen käyttäjäyhteisö mainitaan kahdesti, turhaan.


Asianhallinta kehittyy myös kuntakentässä, vaikka monet kunnat tukeutuvat vielä vanhoihin tietojärjestelmiin. Helsingin kaupunki on esimerkki omaehtoisesta kehitystyöstä. Sen yli 5000 käyttäjän Ahjo-tietojärjestelmä yhtenäisti lähes kaikki kaupungin virastot yhteiseen asianhallintaan ja edesauttaa tiedonkulkua yli hallinnon entisten sisäisten rajojen. Ahjoon kytketty myös avoimen datan rajapinta. Se on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja, ja sen dataa on hyödynnetty kymmenkunnan sovelluksen raaka-aineena. Helsingin lisäksi erityisesti jotkin suurista kunnista ovat uusineet tietojärjestelmiään viime vuosina, mutta valmiiden kaupallisten tuotepohjaisten ratkaisujen avulla.


Valtioneuvoston asianhallinnan kehittäminen
<big>Aiheeseen liittyvää luettavaa</big>


..nykytila, monen eri järjestelmän kirjo..
{| {{prettytable}}
..valmisteluhanke VNK006:00/2014
|+'''Taulukko. Kolme toimintamallia, joiden avulla puolueet voivat miettiä omaa rooliaan tulevaisuudessa.<ref name="apunen2016">Apunen, M, Jungner, M, Tujunen, T. (2016) Pelastakaa puolueet! Mitä politiikka voisi oppia Uberilta? EVA-pamfletti ISBN 978-951-628-664-1 [http://www.eva.fi/blog/2016/06/01/puolueiden-on-opittava-yrityksilta-eva-pamfletti-julkistettu/].</ref>.  
..Mahti/Vahva.. VNK006:00/2014
|---
..tavoitteena yksi yhtenäinen..
!
..Ketola Kohdearkkitehtuurikuvaus.. sisältää jo integraatiot, kuten lausuntopalvelu, kansalaisaloite ja otakantaa, mainittava, että oikeanlainen kehityssuunta, muttei teoreettisesti tarkasteltuna ideaali, koska raja-aita hallinnon virkamiesten ja muiden käyttäjien välillä on korkea..
! Me/He
..näyttää nähdäksämme oikeansuuntaiselta ja etäisesti päätöksenteon alustan esiasteelta..
! Uberisaatio
..huomattava myös virtuaalityöpöytä-hanke..
! Zappostuminen
|---
| '''Miksi  || Tunne  || Fakta  || Tekeminen
|---
| '''Mitä  || Kiistely  || Argumentaatio  || Dialogi
|---
| '''Miten || Manipulaatio  || Päätöksenteko ulkoistettu algoritmeille  || Luodaan vuorovaikutusta
|---
| '''Tavoite || Annettu maailma  || Todellinen maailma  || Haluttu maailma
|---
| '''Arvokasta || Uskollisuus  || Mielipide  || Oma-aloitteisuus
|---
| '''Tunnetila  || Aggressio  || Rationaalisuus  || Intohimo
|---
| '''Luonne || Vetoava  || Tehokas  || Luova
|}


(tämä teksti kuntoon -> RM)
Suomelta puuttuu kolme ketterän valtion edellytystä. Strategioiden ja ennakointityön yhteys poliittiseen päätöksentekoprosessiin on puutteellinen ja hajanainen eikä todellista integraatiota synny. Puuttuu yhteinen strateginen tavoitteenasettelu hallitusohjelman pohjaksi; tämä tarvittaisiin yhteisen sitoutumisen ja tarmon saavuttamiseksi. Puuttuu yksi yhteinen hallituksen lähestymistapa jaetun ja joustavan budjetin tekemiseksi<ref name="doz2014">Doz, Y, Kosonen, M. (2014) Governments for the Future: building the strategic and agile state. Sitra Studies 80, Helsinki. [http://www.sitra.fi/en/julkaisu/2014/governments-future]</ref>.


Yhtäköyttä-hankkeen policy brief -luonnoksessa annetaan seitsemän toimenpide-ehdotusta. Ne liittyvät kolmeen aihepiiriin: avoimien työtapojen ja työkalujen käyttöönottoon, avoimien tutkimuskäytäntöjen kannustamiseen ja ohjeistamiseen VN-TEAS-hankkeissa sekä jaetun ymmärryksen tavoitteluun<ref name="tuomisto2016">Tuomisto, JT, Ropponen, T, Nissilä, J. (2016) Miten tieto sidotaan päätöksentekoon? 7 ehdotusta päätöksenteon tietopohjan vahvistamiseksi. Policy brief -luonnos: [https://drive.google.com/open?id=13gQec2hGDidterfYVKe-vcDHQ-5D6_nonZ5qBCP7X2M] viitattu 21.2.2017
</ref>.
* Otetaan käyttöön verkkotyökaluja yhteiskirjoittamiseen ja tiedon jäsentämiseen.
* VN-TEASin tietotarpeet tuodaan avoimeen keskusteluun ennen hakua.
* Hankkeiden tulokset julkaistaan avoimessa osiossa Tietokäyttöön-sivuilla.
* VN-TEAS-toiminnan ohjeisiin lisätään ohjeet avoimista tutkimuskäytännöistä.
* Avoimet tutkimuskäytännöt otetaan osaksi valinta- ja maksatuskriteereitä.
* Jaetun ymmärryksen saavuttaminen asetetaan hankkeiden tavoitteeksi.
* Kaikille sidosryhmille annetaan sama informaatio ja työkalut kuin hankkeen ohjausryhmälle.


</font>
Scholz (2011)<ref name="scholz2011">Sholtz, RW (2011). Environmental Literacy in Science and Society. Cambridge University Press, Cambridge. ISBN 978-0-521-19271-2 [https://books.google.fi/books?id=ylPW3T06zZcC&printsec=frontcover&dq=isbn:0521183332&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjz5ef50ebPAhUCP5oKHahSDHkQ6AEIGzAA#v=onepage&q&f=false].</ref> korostaa, että keskustelu ja argumentaatio tutkimusalojen välillä on olennainen osa työtä ja oppimista. Mittelstrassin mukaan tieteidenvälisyys on tärkeä menetelmä, jonka avulla eri tieteenalojen menetelmät tulevat vedetyksi keskusteluun ja tieteelliseen tarkasteluun siinä kuin substanssiasiatkin.<ref name="mittelstrass2011">Mittelstrass, J. (2011) On transdisciplinarity. TRAMES 4: 329-338. [https://www.ceeol.com/search/article-detail?id=187806]</ref>.


=== 3.5. Avoin päätöksentekokäytäntö päivitettynä ===
Yksi tapa kytkeä tutkimustieto päätösvalmisteluun on käyttää tietotyössä tietokiteen rakennetta kysymys – vastaus – perustelut. Virkamiehet asettavat kysymyksen niin, että vastauksena voidaan antaa päätösesitys. Kysymyksen on hyvä palvella jotakin ääneenlausuttua, esimerkiksi hallitusohjelmasta juontuvaa tavoitetta. Siksi "miten" -muoto on käyttökelpoinen kysymyksenasettelu. Vastaus-osio on päätöksentekijöille tarkoitettu tiivis esitys, jonka puhtaaksikirjoitamisesta virkamiehet vastaavat. Perustelut-osiossa sijaitsevat aineistot, menetelmät, teoriat, vaihtoehoiset näkemykset ja keskustelu. Se on erityisesti tutkijoiden ja muiden osallistujien aluetta.  


<font color=#003300>
Tuhannet ihmiset Suomessakin osallistuvat Wikipedian kirjoittamiseen ainoana palkkionaan tieto siitä, että työllä on yhteiskunnallista merkitystä. Myös jaetun ymmärryksen synnyttäminen on samalla tavalla tärkeää. Vielä suurempaa joukkoa varmaankin motivoi osallistumaan se, että käsiteltävä asia on itselle tärkeä ja keskusteluun halutaan mukaan oma näkemys tukemaan mieleisiä päätöksiä. Ja yhteiskunnallisesti tärkeitä päätöksiä valmisteltaessa on varsin halpaa suoraan maksaa rahallista korvausta niille, jotka pystyvät tuomaan keskusteluun olennaista tietoa tai jäsentämään sitä. Puutteellisen tiedon varassa tehdyt virheelliset päätökset maksavat helposti satoja miljoonia, ja avoin valmistelu nimenomaan auttaa välttämään virheitä, ei niinkään löytämään ylivertaisia ratkaisuja.
'''''RM 2.2.2017'''
''
Ehdotan, että apk:n teorian päivitys pidetään hyvin tiiviinä osuutena. Nykyisestä 20 915 merkistä voisi tiivistää 1000-2000 merkkiin.  


Tämä muutos tehdään jotta vastaamme asiakastarpeeseen, jonka mukaan hankkeeltamme toivotaan käytännöllisiä ratkaisuja, ei teoreettisia. Siihen ei 20 000 merkin teorialuku sovellu. Tuollainen määrä sisältöä voisi olla parempi käyttää käytännöllisen vastauksen kuvailemiseen, toisin sanoen, toimenpidesuositusten taustoittamiseen.
Edettävä myös nykyjärjestelmän kritiikin kautta. Miksi luotetaan peer reviewhun vaikka sen ongelmat tiedetään. Miksi lähdetään keskustelupalstoille vaikka työ ei voi skaalautua.


Uudessa noin 1000-2000 merkin apk:n päivitystekstikappaleessa vain esiteltäisiin jaetun ymmärryksen merkityksen korostuminen (ja vaikka jatkokysymykset, voiko sitä mitata), tietokiteiden haasteellisuus, laadullinen avoimuus, ja Yhtäköyttä-periaatteiden suhde laajempaa päätöksenteon viitekehykseen (jossa ainakin hallintotieteelliseen, johtamista korostavan, enemmistödemokratiaan pohjautuvan näkökulman ero laajempaan, yhteiskuntatieteelliseen, konsensuaaliseen demokratiaan pohjautuvaan näkökulmaan).
Muutoksentekijät: 100-vuotias Suomi ansaitsee hyvän hallintonsa jatkossakin [https://muutoksentekijat.com/2017/01/17/100-vuotias-suomi-ansaitsee-hyvan-hallintonsa-jatkossakin/]


Tämän jälkeen päätöksentekoalustaa kuvaa luku (nyk 3.6. Valassafari) siirrettäisiin lukuun 4. "Johtopäätökset ja suositukset".
National Collaborating Centre for Methods and Tools. (2012). A Model for Evidence-Informed Decision-Making in Public Health. [fact sheet]. [http://www.nccmt.ca/pubs/FactSheet_EIDM_EN_WEB.pdf] viitattu 2.2.2017.
</font>


=== 3.6. Valassafari: työkaluja päätösvalmisteluun ===
'''Ehdotus tutkimuslaitosvetoisen päätösvalmistelun kokeiluista


<font color=#003300>
Esitämme kaksi ideaa siitä, millaisia kokeilut voisivat olla. Ensinnäkin alkoholipolitiikan valmistelu olisi yleisesti kiinnostava aihe, jossa on useita erilaisia ja joskus vastakkaisiakin perusteltuja mielipiteitä. Nykykeskustelu ei kuitenkaan haasta eri osapuolia perustelemaan argumenttejaan toisten näkökulmasta eli esimerkiksi panimoalaa suhteuttamaan yksilön valinnanvapautta kansanterveyshaittoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voisi fasilitoida tämän keskustelun, ja tarvittava lisärahoitus voisi tulla VN-TEAS-rahoituksena.
'''''RM 1.2.-2.2.2017'''''


Johtopäätöksissä meidän pitää esittää mielestämme kaksi rinnakkaista vastausta kysymykseen "miten tieto sidotaan päätöksentekoon". Se määrittelee myös johtopäätösluvun rakenteen. Ensimmäinen (tai toinen) vastauksista on apk:n teorian pohjalta avoimen päätöksenteon alusta ja yhteiskehittelyvälineet, eli se, mitä nykyisessä Valassafariluvussa on, mutta puhtaakisikirjoitettuna ja kytkettynä elävän elävän esimerkkehin. Toinen vastaus edustaa teknologia ratkaisuna -lähestymistapaa, jossa hallinnon paradigma (työn-, vastuun- ja vallanjako suhteessa ympäröivään kansalaisyhteiskuntaan) ei tule uudistetuksi samalla tavalla, vaan pysyy nykyisenkaltaisena. Ensin mainittu ratkaisutapa edustaa siten teknologia mahdollistajana -ajattelua. Nämä käsitteet voisivat näkyä luvun otsikoissa.
Kokeiluissa on eduksi, jos päästään satunnaistettuun kontrolloituun asetelmaan. Sote saattaa tarjota tällaisen tilanteen, kun jokainen maakunta joutuu miettimään osaltaan, miten potilaan valinnanvapaus toteutetaan sen hallinnoimalla alueella. Koska päätösprosessit etenevät samanaikaisesti, voidaan kaikki maakunnat satunnaistaa kahteen ryhmään, jossa toiselle ryhmälle järjestetään verkkokeskustelumahdollisuus ja fasilitointi sekä annetaan koulutusta osallistumiseen ja kertyvän tiedon hyödyntämiseen. Verrokkiryhmälle ei tätä tukea anneta.


Valassafari-nimitys pitäisi miettiä uusiksi. Itse olen käyttänyt "Avoimen päätöksenteon tietojärjestelmää". Hallinnon jargonissa käytetään nyt eri yhteyksissä paljon käsitettä "alusta", ja moni tarvekartoituksen haastateltu myös suoraan peräänkuulutti sitä. Se sointuisi myös ajatukseen "hallinto alustana".
Mainitut kaksi kokeilua ovat vain esimerkkejä, ja varsinainen ehdotus on, että tämänkaltaisia kokeiluja aletaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian (Kokeileva Suomi ja Tieto käyttöön) ja valtion tutkimuslaitosten (esim. THL) kanssa ajankohtaisista ja merkittävistä päätösasioista.  


Tämä sisältö voisi kuulua lukuun 4, ja se pitäisi nimetä esimerkiksi "Johtopäätökset ja suositukset". Tämä tasapainottaisi raportin rakennetta.
'''Poistettuja kohtia:


Luvun puhtaaksikirjoituksessa pitäisi huomioida
* Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Yht%C3%A4k%C3%B6ytt%C3%A4-hankkeen_loppuraportti&oldid=33618#Arvioitavana_Yhdysvaltain_presidentinvaalit_2016]
* Valtioneuvoston yhteisen asiakirjanhallinnan kehityssuunnitelma (Terja Ketola 2016 v.2.4., ja asianhallinnan kehityshankkeet VNK010/2015 ja VNK006/2014 sekä virtuaalityöpöytä-hanke). Asiakirjanhallinnan kehityksestä onkin osin valmiimpaa, osin raakatekstiä jo Päätöksenteon viitekehyksiä -luvun keskustelu-välilehdellä.
* Paikkaansa hakevia tekstejä, poistettu 21.2.2017 [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Yht%C3%A4k%C3%B6ytt%C3%A4-hankkeen_loppuraportti&oldid=34121#Katso_my.C3.B6s]
* allekirjoittaneen kirjoitukset avoimen päätöksenteon tietojärjestelmästä. [https://tampub.uta.fi/handle/10024/99217 Gradun viimeinen luku s.96-100] s. 96-100  ja [https://www.academia.edu/14896300/Kunnat_verkko-osallistumisalustoina_avoimen_p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteon_tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4 artikkeli academia.edu:ssa]).


Joko tässä kappaleessa tai aiemmassa, teorian päivityksen (tai siis sen, että yhteistä alustaa voidaan pitää tarvittavana ja käyttökelpoisena ratkaisuna) evidenssinä ehdottaisin käytettäväksi ainakin seuraavia caseja:
'''Viitteet


* Haastatteluiden tulokset
<references/>
* Avoimen tiedon / Julki-ICT:n Wiki
* Ilmastopaneelin Basecamp
* Otakantaa
* Innokylä
* Opasnet
* Kansalaisaloite
* GitHub
* Linux
* W3C avoimet standardit
* Open Knowledge Finland päätöksenteko Google Drive
* Tulevaisuusselonteko 2030 ennakointivaihe
* Maastoliikennelain joukkoistaminen
* Teoreettisesti myös tutkija Janne Matikaisen havainto "verkko vahvistaa nurkkakuntaisuutta/eriseuraisuuta" (yksi yhteinen järjestelmä pakottaisi erimielisyyksien ratkaisemiseen)


Nämä evidenssit pitää vähintään jo esitellä luvussa 3 ja sitten niihin vain viitataan tässä.


= 6 Ratkaisut ja päätelmät =


Luvun toinen osuus, teknologia ratkaisuna, on lyhyempi, ja kuvaa keinoälyn hyödyntämiskokeilun. Sen tueksi ja kysynnäksi myös esitetään vähemmän evidenssiä, koska sitä ei löydy. Lisäksi siinä myös huomautetaan kustannusnäkökulmasta.
{{defend|# |Raimon eilen illalla tähän kirjoittama uusi versio 6 hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi ja siirrettiin tästä pääsivulle. Vain taulukko 6-1 jätettiin vanhasta. Joitakin muutoksia on tulossa, ja ne tehdään pääsivulle.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 23. helmikuuta 2017 kello 08.32 (UTC)}}




</font>
''24.2.17 / RM''


== 4. Suositukset ja päätelmät ==
Esimerkiksi valtioneuvoston kehitteillä olevan asianhallinnan arkkitehtuuriperiaatteissa yhteiskäyttöisyydellä tarkoitetaan valtioneuvoston organisaatioiden, erityisesti ministeriöiden välistä tiedon yhteiskäyttöisyyttä<ref name="ketola2016"/>. Yhteiskäyttöisyyden rajaaminen vain valtioneuvostoon luo väistämättä vuorovaikutukselta suljetun tiedon alueen suhteessa sidosryhmiin, kuten tutkimuslaitoksiin. Aina, kun valtionhallinnon tietojärjestelmät eivät mahdollista organisaatiorajoja ylittävää yhteiskehittelyä, virkamiehille jää vastuu ja työtaakka tietojen manuaalisesta tuonnista tietojärjestelmiin. Tällöin tiedon välittämisen kustannukset kasvavat suhteessa tiedon tarpeen määrään. Näin myöskään tavoitteet saman tiedon tallentamisesta vain kerran tai moninkertaisen raportoinnin välttämisestä eivät toteudu, jos tarkastellaan koko julkista sektoria yhtenä kokonaisuutena.


== 5. Viitteet ==
Tilannetta voisi parantaa soveltamalla Yhtäköyttä-periaatteita suoraviivaisesti ja rohkeasti tietojärjestelmien toiminta- ja arkkitehtuuriperiaatteisiin. Käytännöllisiä ratkaisuja olisi joko modulaaristen ratkaisujen, kuten olemassaolevien Lausuntopalvelun tai Otakantaan systemaattinen hyödyntäminen kaikessa ei-salaisessa tietotyössä. Lausuntopalvelun ja Otakantantaan mukanaolo tulevaisuudessa asianhallintaan integroitavien palveluiden suunnitelmassa onkin hyvin potentiaalinen ratkaisu tutkitun tiedon välittämiseen. Mutta, jos erilliset tiedonvälitysmenetelmät vaativat ylimääräistä suunnittelua ja fasilitointia, niistä voi muodostua tarkoituksettoman raskaita prosesseja, eivätkä ne sovellu nopeatempoiseen tietotyöhön. Sen sijaan matalamman kynnyksen ratkaisut, kuten laadullisen avoimuuden mahdollistaminen yhteiskirjoitustyökaluilla, voisi tuoda hyvin vähäisellä lisäpanostuksella kaivattuja hyötyjä, kuten sisällöllistä asiantuntijaapua. Yhteiskirjoitustyökalujen käyttäminen toteuttaisi "hallinto alustana" -periaatetta asia kerrallaan, ja tarjoaisi kiinnostuneille ja halukkaille omaehtoisen osallistumismahdollisuuden. Sellainen toteuttaisi valtioneuvoston viestinnän avoimuusperiaatetta, hallinnon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, jotka kaikki ovat vahvoja tekijöitä lisäämään osallistumismotivaatiota. Tällainen mahdollisuus voisi siirtää osan valmistelun substantiaalisesta työtaakasta ulkopuolisille asiantuntijoille, mikä puolestaan myös saattaisi helpottaa kiireen ja kustannusten kanssa.
 
== 6. Liite 1. Yhtäköyttä-kokeilut ==
 
== 7. Liite 2. Yhtäköyttä-materiaalia netissä ==
 
== 8. Katso myös ==
 
== Lauran kommentit 1.2.2017 ==
 
* Raportti on parantunut selvästi ja alkaa olla oikein innostava.
* Virkamiesavoimuus on terminä epäselvä ja ärsyttävä. <-- Pitää vaihtaa.
* Taulukko jossa kuvataan eri toimintatapojen kykyä hyödyntää tietoja: ei näytä perustuvan dataan ja pelkkänä mielipiteenä ei ole vakuuttava. <-- Poistetaan, koska ärsytys ei ole tavoitteena.
* Raportti on raskas lukea kerralla ja paranisi tiivistämisestä (tai jos on pitkä, pitää jäsennyksen olla niin selkeä että lukija löytää helposti ydinkohdat ja voi harppoa).
** Voisi keskittyä niihin asioihin jotka perustuvat dataan ja jättää muita kuin ydinasioita vähemmälle.
* Hankkeen keskiössä oli tutkimustiedon hyödyntämisen parantaminen eivätkä päätösvalmisteluprosessit (joita ei edes tarkemmin tutkittu) tai avoimuus. Siksi painotuksen pitäisi myös olla sellainen.
* Painottumalla ydinviestiin raportin luettavuutta voisi edistää.
* Yhtäköyttä-periaatteet tuntuvat helpoilta hyväksyä, eikä niiden perustelemiseksi kaipaa mitään lisäaineistoa.
* Raportin fokus on paikoin epätasainen, lisää johdonmukaisuutta kaivataan. Samoin huomaa että on eri kirjoittajien tekstejä, välillä oikein sujuvaa, välillä tylsää teoretisointia.
* Suositukset ovat nyt hyviä ja innostavia.
** Houkuttelee testata ajatuksia ja Yhtäköyttä-periaatteita esim maa- ja rakennuslain uudistuksessa. --> Selvitä, missä vaiheessa tämmöinen uudistus on menossa ja onko siihen vaikutusmahdollisuuksia.
** Tutkimuslaitoksille voisi ajatella fasilitaattoreita ja co-designia.
** Joissakin VN-TEAS-hankkeissa olisi selvästi etua siinä, että niitä co-designattaisiin tutkimuslaitosten kanssa ennen hakujen avaamista. Tällöin tietysti jääviyskysymyksissä pitäisi olla tarkkana varsinaisessa haussa.
** Olisi myös kiinnostavaa nähdä VN-TEAS-hanke alustalla siten, että siihen kuuluisi vaikutusten arviointi, keskustelu ja fasilitointi.
** Myös esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesikysymykset voisivat olla tällaiseen työhön soveltuva aihe.
* Alustat ovat hyvä idea, ei se että perustetaan uusia putiikkeja johon rahat revitään vanhoilta organisaatioilta.
* Millaiset pysyvät roolit pitäisi synnyttää?
* Tiivistelmä olisi syytä käydä kriittisesti läpi ja huomioida siinä em. asiat, jotta se paremmin toistaisi raportin ydinviestiä.
 
== Tarkista vielä nämä ==
 
* [https://docs.google.com/presentation/d/1kytmxCJIzGhndqhYVBYfopQfqsJcG6Joy94akYrehLc/edit Yhtäköyttä-ratkaisujen asemointi]
* [https://yhtakoytta.hackpad.com/Ohry-2016-12-08-OigrvxQxOcY Ohry-kommentit 8.12.2016]
* [https://docs.google.com/document/d/1ZHk7tyrGNXjL71p1t4hD8jjOzTEEKg5SbSCGSuPgf5I/edit Keinoäly-pohdintoja]
* [https://yhtakoytta.hackpad.com/Yhtkytt-raportin-sisllys-wM0B4GNfqi1 Raportin sisältösuunnitelma 13.12.2016] {{defend|# |Tämä on jo kokonaisuudessaan huomioitu.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 08.22 (UTC)}}
* [http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79171 Soininvaaran raportti], erityisesti tiedonvaihdon parantaminen
* Tippi-loppuraportti kunhan se ilmestyy
* [https://lucify.com/minard/ Lucify Minard]-palatejärjestelmä, ja muut visualisointimenetelmät
* Jussi Simpuran kommentit meilistä 20.1.2017.
* Tanja Sunin kommentit kahdesta meilistä 19.1.2017.
* Taulukko 3-3. Rakennettu ympäristö ja sen data on mainittava aiheena taulukon otsikossa. Taulukkoon on viitattava leipätekstissä.
* Tietokide lihavoitava kun esiintyy ensi kerran
* Kuva 3-11 kuvattava tekstissä.
* tutkijat ovat usein väärässä: viitteeksi why most research is wrong
* aktiivinen käyttäjäyhteisö mainitaan kahdesti, turhaan.

Nykyinen versio 24. helmikuuta 2017 kello 12.45

Lukujen päivitystilanne

  • Versio, jossa on Lauran, Kaisan ja Raimon kommentit sisällä. [6]

Tähän voi merkata kun on käynyt jonkin luvun läpi. Samalla voi merkata kenen kommentit on huomioitu. Ainakin nämä olennaiset lähteet pitää katsoa läpi:

  • Raimo: Raimon kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Laura: Lauran kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ja tämän sivun alareunassa.
  • Kaisa: Kaisan kommentit docx:ssä 31.1. ←--#: . Kommentit lisätty tekstiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Keskustelu: Tämän sivun keskusteluissa olevat asiat
  • Simpura: Jussi Simpuran kommentit 20.1. meilin liitteessä ←--#: . Katsottu läpi ja otettu työn alle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 20.53 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • Tanja Sunin kommentit 20.1. ←--#: . Katsottu läpi ja otettu työn alle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

1 Johdanto

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Oikoluettu 16.2.17. Oman ajatteluni mukaan hyvän johdannon sisällöstä löytyvät ainakin: 1) aiheen ajankohtaisuus 2) aiempi tutkimus 3) tutkimuskysymykset 4) ehkä, harkinnan mukaan, jotakin mukaansatempaavaa, houkuttelevaa, erottuvaa tai persoonallista. Pitäisikö tässä johdannossa olla konkreettisempia kytkentöjä valtioneuvostoon? Ja mainita joitakin niistä? Ohra:n lisäksi esimerkiksi Tula-uudistus ja VN-TEAS-instrumentti? Maininta voisi olla yhteen lauseeseen tiivistettynä niistä saatuja kokemuksia ja niitä kohtaan esitettyä kritiikkiä; koulutusleikkaukset ja yliopistojen tilanne; valtioneuvoston yhteisen asianhallinnan kehittäminen sekä julkisen /verkkokeskustelun tilanne ja nk. postfaktuaalisuus? Näillä tätä raporttia saisi kytkettyä VN:n toimintaympäristössä meneillään oleviin ajankohtaisiin ilmiöihin.

Tuo on ok, että johdannossa avataan keskustelu tai "jännite" tutkitun tiedon ja muun tiedon väliltä. Hyvää ja välttämtön on myöskin tutkimuskysymysten esittely. Joku voisi sanoa, että johdannossa riittää alustava tai pintapuolinen esittely ja myöhemmin syvennytään tarkemmin niihin, mutta pienen harkinnan perusteella mielestäni on hyvä käydä niihin suoraan kiinni - ja toki samalla kertoa tuo oma tulkintamme kysymyksenasettelusta. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 15.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

1.1 Hankkeen lähtökohdat ja -oletukset

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Käyn seuraavassa läpi 1.1. sisällön:

Nämä kolme asiaa

  • hallinnon ja yhteiskunnan erilaiset demokratiatulkinnat.
  • yhteiskuntatieteellinen vs hallintotieteellinen näkökulma
  • virkamiesavoimuus vs "laaja avoimuus"

kuuluisivat mielestäni mieluumin Päätelmät -lukuun, koska ovat enemmän hankkeen aikana jalostunutta ajattelua kuin "Lähtökohtia ja (ennakko)oletuksia". Otan itselleni tehtäväksi niiden puhtaaksikirjoittamisen sinne.

  • välineiden ja ratkaisujen yleispätevyys eli eri ryhmien tasapuoliset mahdollisuudet: tämän oikea paikka on "APK lähtökohdaksi" -luku. Tässä se on turhaa toistoa ennen varsinaista esityspaikkaansa, jossa se jo on.
  • Lähtökohtainen riippumattomuus substanssista (mutta kokeiluja varten valittiin tietty substanssi, jotta päästiin kiinni konkretiaan). Tämä pointti on oleellista sanoa ääneen ja säilyttää. Oikea paikka voisi olla Johdannossa tai Menetelmät -luvussa, koska näiden ehdotusten yhteisvaikutuksesta nykyinen 1.1. -luku katoaa.
  • entinen infografiikka, uusi taulukko 1-1 tiivistää asioita hyvin, mutta jos nämä 1.1. koskevat muutosehdotukset hyväksytään, taulukon sijoituspaikkakin katoaa --jolloin jos se halutaan säilyttää, täytyy miettiä mikä olisi sen oikea paikka. Ja jos se säilytetään, pehmentäisin noita sanamuotoja ja lauseenasetteluita, jotka voivat aiheuttaa työn tilaajassa kulmien kohoamista. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.40 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

1.1.1. Kaikki tieto otetaan tarkasteluun

⇤--#: . Tämä on hyvää tekstiä ja tärkeä avata lukijalle. Mutta mikä tämän oikea paikka olisi? Nyt luvun 2.1. lopussa ollaan jo lähellä, kun käsitellään väitteiden tieteellisyysvaatimusta ja yhden-kahden lauseen verran sivutaan kaiken tiedon mukaanottamista. Koska 2.1. on jo pitkähkö, pitäisikö Menetelmät-lukuun tehdä uusi alaluku 2.2., johon nykyisen 1.1.1. sisällön siirtäisi? Luvun otsikko voisi olla "Tutkitun tiedon kerääminen edellyttää kaikkien lähteiden huomioimista" --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Rivinvaihto Ionnadis-osaan ja kansalaisten tuulivoimahuolia käsittelevään kappaleeseen.

Seuraava on ehdotus puhtaaksikirjoitetuksi tekstiksi:

"Erilaisten tietolähteiden hyödynnettävyys voi avautua vasta niiden vaihtoehtoisten tulkintojen kautta. Esimerkiksi väitteet tuulivoiman terveyshaitoista voivat tarjota päättäjille tärkeää tietoa kansalaisten huolista riippumatta siitä, kestävätkö itse väitteet tieteellistä kritiikkiä. Niinpä myös kansalaisen tuottama tieto otettiin tarkasteluun.

Erityyppisten tietolähteiden tasa-arvoinen huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikenlaiset väitteet otettaisiin kritiikittömästi huomioon, vaan päinvastoin, väitteitä kohdellaan yhtälaisella kriittisyydellä. Tasapuoliseen kohteluun kuuluu, että väitteet niin tieteellisistä lehdistä, kansalaisilta kuin julkisen hallinnon tai politiikan toimijoilta otetaan samalla tavalla avoimen, kriittisen ja havaintoihin perustuvan (eli sanalla sanoen tieteellisen) tarkastelun kohteeksi johdonmukaisten ja kestävien päätelmien tekemiseksi." --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 20.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

RM 16.2.177

  • huomio: pitäisikö tässä puhua tiedon politisoitumisesta? Alun huomio joidenkin preferoimista kokemusasiantuntijoista herätti tällaisen ajattelun:

Populistisessa poliittisessa suuntauksessa on kritisoitu tietolähteitä, jotka kytkeytyvät perinteisesti arvostettuihin asemiin. Syntyy eriseuraisuutta, kun eri osapuolet esittävät epäluottamusta toisen leirin esittämiä tietoja kohtaan juuri esittäjän aseman, henkilön, taustan tai organisaation perusteella. Sen vuoksi julkisen hallinnon vapaus pitää tutkittua tietoa riippuvaisena sen tuottajan asemasta voi johtaa siihen, että hallinnosta tulee osapuoli tiedon politisoitumisessa. Tämän välttämiseksi hallinnon ei ole syytä asettaa tutkitun tiedon muotovaatimukseksi sitä, kuka tai mistä organisaatiosta on tiedon tuottanut tai julkaissut.

RM 16.2.177

  • esimerkki: "Silloin tulee poliittisesti vaikeammaksi sivuuttaa nämä päätelmät väittämällä, että "päätöksessä pitää huomioida monia muitakin tekijöitä", jos muutkin tekijät ovat jo mukana tarkastelussa." on niin relevantti, että se hyötyisi, jos sitä voisi konkretisoida jonkin tosielämän esimerkkicasen kautta. Löytyisikö Kilpailukykysopimuksesta, Sotesta tai Liikennelain tai -verkon uudistuksesta. Onko esim parlamentaarisen selvitystyöryhmän asettaminen "kohun" seurauksena evidenssi?

RM 16.2.177

  • Ja vielä yksi pointti, yritän kaivaa Habermasilta viitteen siihen, että kaiken järkiperäisyyden pahin sudenkuoppa on sokea luottamus asiantuntijuuteen (siis joidenkin nostaminen jalustalle vain aseman perusteella) --ironista kyllä, tuo väite ei perustu mihinkään suoraan havaintoaineistoon, vaan vain muutaman kymmenen vuoden laadukkaaseen tutkijanuraan. Myös Pertti Lappalainen on kirjoittanut tästä, yritän tsekata senkin.

2 Menetelmät ja aineistot

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.1 Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Tietoruutu 2-1 on nyt kovin pitkä. Yleensä ne ovat parhaimmillaan lyhyinä. Voisiko määrää tiivistää yhdeksään tai kymmeneen , ja tehdä joistakin periaatteista ikään kuin toisille alisteisia ja kirjoittaa ne varsinaiseen luvun tekstiin? --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 21.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . Tietoruutu 2-2 on hyvä lisäys. Joskin jos ihan tarkkoja ollaan, kumpikin tekstikappale päättyy ihmis- ja koneluettavuuden mainitsemiseen, joista jomman kumman voisi jättää tarpeettomana toistona pois. Toisaalta, tässä tai päätelmissä voisi avata enemmänkin koneluettavuuden hyötyjä, koska se vastaa täsmällisesti yhteen tietotarvekuvauksen tutkimuskysymyksistä. Kolmanneksi, pitäisikö tietoruudun olla alempana tekstissä, siellä missä tietokiteitä käsitellään (sen jälkeen)? --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 21.58 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Oikoluettu ja kommentoitu. Joitakin suoria muutoksia tehty kirjoitusvirheisiin ja sisältöjä olennaisesti muuttamatta puhtaaksikirjoituksia. --Raimom (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 22.06 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

2.2 Kirjallisuuskatsaus

←--#: . OK. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Lopullinen --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.3 Tarvekartoitus

----#: . OK paitsi viitteitä ja numeroita puuttuu. Raimo, Laura. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 15.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . OK muuten paitsi yksi liite ja viite siihen puuttuu sekä yksi korjausehdotus ja yksi täydennysehdotus. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 11.29 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

  1. Numeroidun luettelon kohta

2.4 Kokeilut

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) ←--#: . Pientä puhtaaksikirjoitusta entisestään. Mun puolesta lopullinen tällaisenaan, mutta saa ehdottomasti oikolukea ja ehdottaa parannuksia. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 12.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

2.5 Viestintä ja vuorovaikutus

←--#: . Pientä puhtaaksikirjoitus. Mun puolesta lopullinen. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.14 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3 Päätöstuen viitekehyksiä

----#: . Koko luku vielä käytävä läpi kertaalleen kunhan on kokonaan kirjoitettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . OK, yksi muutosehdotus tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1 Tutkimuksen ja päätöksenteon rajapinta

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Pitäisikö tässä luvussa referoida tiedeneuvonantajakäytäntöjä? --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 11.22 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.1.1 Avoin yhteiskunta ja osallistuminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1.2 Kokonaisarkkitehtuuri

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, paitsi kaksi muutosehdotusta tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

3.1.3 Avoimen hallinnon kehittäminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . OK, yksi muutosehdotus tekstissä. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


3.1.4 Avoimen tieteen kehittäminen

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tässä alaluvussa ei esitellä oikein kunnolla mistä avoimessa tieteessä on kyse. Pitäisi kertoa open access + avoin data + avoimet tutkimusmenetelmät. Luvun lopussa sen sijaan on sellaista sisältöä, jotka eivät välttämättä istu hyvin otsikon alle, ellei niitä paremmin (konkreettisemmin, tarkemmin) sido siihen. --Raimom (keskustelu) 17. helmikuuta 2017 kello 15.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.2 Avoin data ja avoin valmistelu

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 11.16 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Tuo Tägikone & jaetietokanta saattaisi olla jotakin sellaista mitä meidän pitäisi suositella VNK:lle otsikon "teknologia ratkaisuna" alla. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.31 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Lausuntopalvelua ja Otakantaa (niiden tunnuslukuja ja laadullista analyysiä kokemuksista, hyödyistä ja haasteista pitäisi esitellä ainakin parilla lauseella enemmän, koska ne ovat avainasemassa ulkoisten sidosryhmäedustajien omaehtoiseksi tiedon sisääntuomiseksi VN:n tietopohjaan --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . RM oma huomio: tsekkaa voisiko tässä laajemmin esitellä evidenssejä. Nyt jää kovin kovin ohueksi avoimen valmistelun esittely. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

3.3 Fasilitoitu mallitus

←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tämä on varmaan usein kysytty kysymys, mutta eikö "mallinnus" olisi parempi termi? tarkoittaako eri vai samaa asiaa? Franco käyttää eng. modelling, kuulostaisi mallinnukselta. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Tämä luku pitäisi kytkeä esimerkkien kautta valtioneuvoston todellisuuteen. Ovatko esimerkiksi Suomen pankin tai Valtiovarainministeriön mallit käypiä esimerkkejä tästä aiheesta? Jollei niissä ole käytetty fasilitointia, niin voisiko luvun otsikkoa muuttaa muotoon "mallipohjainen päätöksenteko" -ja alentaa fasilitoitu mallitus yhdeksi alacaseksi, jotta luku aukeaisi elävän elämän esimerkkien kautta lukijoille paremmin? --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 09.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Lisää muotoilematon teksti tähän== 3.4 Tietotyö ja sen alustat == ←--#: . OK --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. helmikuuta 2017 kello 08.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tässä puhutaan paljon avoimesta lähdekoodista, jonka vuoksi otsikon vaihtaminen sen mukaiseksi kuvastaisi sisältöä paremmin. Kuitenkin, 3.1:stä alaluku "Kokonaisarkkitehtuuri", jossa kuvataan otsikon lisäksi asianhallintaa, sopisi paremmin tähän lukuun kuin "Päätöksenteon ja tutkimuksen rajapintoihin". Tämän muutoksen myötä luvun otsikko voisi olla jotakin tyyliin "Tietotyön infrastruktuuri". Tässä voisi myös mainita Digitaalinen valtioneuvosto / Virtuaalityöpöytähankkeen. --Raimom (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 11.21 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

4 Tarpeet ja haasteet

4.1 Tutkimustiedon kysyntä ja hyödyntäminen

4.2 Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta

⇤--#: . Kirjallisuuskatsaus on epätasapainoinen verrattuna muihin kappaleisiin, kun siihen on otettu niin paljon tavaraa teoriakirjallisuudesta. Osa teoriatavaratsta ei myös mene kovin hyvin tämän alle (tiedon tuotannon käytännön tarpeita ja haasteita), vaan ovat enemmän taustamateriaalia. Siksi itse olin ehdotuksessani lyhentänyt noita juttuja paljon ja poistanut monta kohtaa tästä, ne sopisivat paremmin muualle. Varsinkin avoimen datan asiat eivät omasta mielestä tähän istu täysin. Yhteiskirjoittaminenkin saattaisi olla parempi tiedon välitykseen lopulta. --Juho-Matti Paavola (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 15.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

4.3 Tutkimustiedon välitys

5 Kokeilujen tulokset

5.1 Informaatiomuotoilija talossa

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

5.2 Yhteiskirjoittaminen

←--#: . Muuten ok, mutta laadullisen avoimuuden voisi siirtä lukuun 6.. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

5.3 Avoin arviointi

5.4 Faktantarkistus

5.5 Toteuttamattomat kokeilut

←--#: . Ok, mun puolesta valmis ulkoista oikolukijaa varten. --Raimom (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 12.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

6 Ratkaisut ja päätelmät

6.1 Tietotyö on tärkeä osa poliittista prosessia

6.2 Jaettu ymmärrys on tärkeää

6.3 Tietokiteet tukevat tulkintoja päätösvalmistelussa

6.4 Yhtäköyttä-periaatteet päätöksenteon viitekehyksessä

6.5 Avoimen päätösvalmistelun alusta

6.6 Teknologia ratkaisuna

7 Toimenpidesuositukset

7.1 Paikkaansa hakevia tekstejä

8 Viitteet

9 Liite 1. Informaatiomuotoilut

10 Liite 2. Yhtäköyttä-materiaalia netissä

Raportin edistymiseen liittyvää

Isot tekstisiirrot 2.-4.2.2017

Tässä on kuvattu olennaiset muutokset, jotka on tehty loppuraporttiin 2.2. - 4.2. klo 11.

  • Raimon ehdotuksen mukaisesti Johdannon neljä viimeistä kappaletta siirrettiin pois. Nyt ne ovat menetelmien alussa ja odottavat sulauttamista menetelmätekstiin.
  • Luku Hankkeen lähtökohdat ja oletukset siirrettiin Menetelmistä Johdantoon.
  • Luku Avoin päätöksentekokäytäntö työn pohjaksi: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin. ⇤--#: . Poistetut osiot pitäisi käydä läpi ja katsoa mitä viitteitä katosi samalla. Jos viite on muualla, pitää tarkistaa että viitetiedot ovat myös ja tarvittaessa palauttaa ne ao. kohtaan. Jos viite hävisi kokonaan, se palautetaan kohtaan Paikkaansa hakevia tekstejä ja myöhemmin mietitään, tarvitaanko sitä jossain. Sama koskee kaikkia poistettuja viitteitä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  • Luku Kirjallisuuskatsaus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
  • Luku Tarvekartoitus: Hyväksyttiin Raimon ehdottama tiivistys, ja vanha teksti poistettiin.
    • Kuva 2-4 poistettiin. ----#: . Kuvien numerointi pitää tarkistaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Sanamuotoja viilattiin avoimen päätöksentekokäytännön periaatteissa.
  • Maahanmuuttoarvioinnin yksityiskohtaiset kysymykset poistettiin. ----#: . Tarkistettava, että ne löytyvät liitteestä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
----#: . Mietittävä mitä halutaan liitteeseen, vai pistetäänkö kaikki joko tuloksiin tai jätetään Opasnettiin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. helmikuuta 2017 kello 09.34 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Luku Seminaarit nimetty uudelleen Viestintä ja vuorovaikutus.
    • Hyväksyttiin Raimon ehdottama laajennus, ja vanha teksti poistettiin.
  • Päätöstuen viitekehyksiä nostettiin omaksi ylätason luvukseen ja sijoitettiin Menetelmien ja Tarpeet ja haasteet -luvun väliin.
  • Luku Tutkimustiedon kysyntä uudelleennimettiin Tutkimustiedon kysyntä ja hyödyntäminen.
  • Luku Tutkimustiedon tarjonta uudelleennimettiin Tutkimustiedon tuottaminen ja tarjonta.
  • Viitteet muokattu yhdenmukaisiksi: Sukunimi, E, Sukunimi, P. (2014). Artikkelin tai teoksen nimi. Lehti vol: issue: sivunrot (tai Julkaisija, Kaupunki.) Linkki jos on. Jos viite on pelkkä nettilinkki, kerrotaan myös milloin on ollut löydettävissä: "viitattu 2.2.2017".
  • Kokeilujen tulokset nostetaan omaksi ylätason luvuksi ja joka kokeilulle alaluku.
  • Taulukko Taulukko 3-5. Millaisen tiedon tarkasteluun päätösvalmistelun eri käytännöt yleensä painottuvat? poistettiin, koska se aiheutti ainoastaan ärtymystä ja hämminkiä.
  • Valassafari: työkaluja päätösvalmisteluun uudelleennimetty Avoimen päätösvalmistelun alusta.
  • Lisätty uusi luku Teknologia ratkaisuna. Raimo tuottaa tekstin aiempien luonnosten pohjalta.
  • Suositukset ja päätelmät uudelleennimetty Toimenpidesuositukset.
  • Toimenpidesuositukset numeroitu juoksevasti ja ehdotettu toimija häivytetty sulkeisiin ehdotuksen loppuun.
  • Paikkaansa hakevia tekstejä: Kirjattu olennaisia ajatuksia, jotka toistaiseksi puuttuvat raportista.

Summa summarum: Nyt pitäisi olla toteutettuna 3.2. pidetyn skypepalaverin mukaiset rakenteelliset muutokset.


Tarkista vielä nämä ←--#: . Kaikki tarkistettu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 13.54 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


Aiheeseen liittyvää luettavaa

Taulukko. Kolme toimintamallia, joiden avulla puolueet voivat miettiä omaa rooliaan tulevaisuudessa.[1].
Me/He Uberisaatio Zappostuminen
Miksi Tunne Fakta Tekeminen
Mitä Kiistely Argumentaatio Dialogi
Miten Manipulaatio Päätöksenteko ulkoistettu algoritmeille Luodaan vuorovaikutusta
Tavoite Annettu maailma Todellinen maailma Haluttu maailma
Arvokasta Uskollisuus Mielipide Oma-aloitteisuus
Tunnetila Aggressio Rationaalisuus Intohimo
Luonne Vetoava Tehokas Luova

Suomelta puuttuu kolme ketterän valtion edellytystä. Strategioiden ja ennakointityön yhteys poliittiseen päätöksentekoprosessiin on puutteellinen ja hajanainen eikä todellista integraatiota synny. Puuttuu yhteinen strateginen tavoitteenasettelu hallitusohjelman pohjaksi; tämä tarvittaisiin yhteisen sitoutumisen ja tarmon saavuttamiseksi. Puuttuu yksi yhteinen hallituksen lähestymistapa jaetun ja joustavan budjetin tekemiseksi[2].

Yhtäköyttä-hankkeen policy brief -luonnoksessa annetaan seitsemän toimenpide-ehdotusta. Ne liittyvät kolmeen aihepiiriin: avoimien työtapojen ja työkalujen käyttöönottoon, avoimien tutkimuskäytäntöjen kannustamiseen ja ohjeistamiseen VN-TEAS-hankkeissa sekä jaetun ymmärryksen tavoitteluun[3].

  • Otetaan käyttöön verkkotyökaluja yhteiskirjoittamiseen ja tiedon jäsentämiseen.
  • VN-TEASin tietotarpeet tuodaan avoimeen keskusteluun ennen hakua.
  • Hankkeiden tulokset julkaistaan avoimessa osiossa Tietokäyttöön-sivuilla.
  • VN-TEAS-toiminnan ohjeisiin lisätään ohjeet avoimista tutkimuskäytännöistä.
  • Avoimet tutkimuskäytännöt otetaan osaksi valinta- ja maksatuskriteereitä.
  • Jaetun ymmärryksen saavuttaminen asetetaan hankkeiden tavoitteeksi.
  • Kaikille sidosryhmille annetaan sama informaatio ja työkalut kuin hankkeen ohjausryhmälle.

Scholz (2011)[4] korostaa, että keskustelu ja argumentaatio tutkimusalojen välillä on olennainen osa työtä ja oppimista. Mittelstrassin mukaan tieteidenvälisyys on tärkeä menetelmä, jonka avulla eri tieteenalojen menetelmät tulevat vedetyksi keskusteluun ja tieteelliseen tarkasteluun siinä kuin substanssiasiatkin.[5].

Yksi tapa kytkeä tutkimustieto päätösvalmisteluun on käyttää tietotyössä tietokiteen rakennetta kysymys – vastaus – perustelut. Virkamiehet asettavat kysymyksen niin, että vastauksena voidaan antaa päätösesitys. Kysymyksen on hyvä palvella jotakin ääneenlausuttua, esimerkiksi hallitusohjelmasta juontuvaa tavoitetta. Siksi "miten" -muoto on käyttökelpoinen kysymyksenasettelu. Vastaus-osio on päätöksentekijöille tarkoitettu tiivis esitys, jonka puhtaaksikirjoitamisesta virkamiehet vastaavat. Perustelut-osiossa sijaitsevat aineistot, menetelmät, teoriat, vaihtoehoiset näkemykset ja keskustelu. Se on erityisesti tutkijoiden ja muiden osallistujien aluetta.

Tuhannet ihmiset Suomessakin osallistuvat Wikipedian kirjoittamiseen ainoana palkkionaan tieto siitä, että työllä on yhteiskunnallista merkitystä. Myös jaetun ymmärryksen synnyttäminen on samalla tavalla tärkeää. Vielä suurempaa joukkoa varmaankin motivoi osallistumaan se, että käsiteltävä asia on itselle tärkeä ja keskusteluun halutaan mukaan oma näkemys tukemaan mieleisiä päätöksiä. Ja yhteiskunnallisesti tärkeitä päätöksiä valmisteltaessa on varsin halpaa suoraan maksaa rahallista korvausta niille, jotka pystyvät tuomaan keskusteluun olennaista tietoa tai jäsentämään sitä. Puutteellisen tiedon varassa tehdyt virheelliset päätökset maksavat helposti satoja miljoonia, ja avoin valmistelu nimenomaan auttaa välttämään virheitä, ei niinkään löytämään ylivertaisia ratkaisuja.

Edettävä myös nykyjärjestelmän kritiikin kautta. Miksi luotetaan peer reviewhun vaikka sen ongelmat tiedetään. Miksi lähdetään keskustelupalstoille vaikka työ ei voi skaalautua.

Muutoksentekijät: 100-vuotias Suomi ansaitsee hyvän hallintonsa jatkossakin [7]

National Collaborating Centre for Methods and Tools. (2012). A Model for Evidence-Informed Decision-Making in Public Health. [fact sheet]. [8] viitattu 2.2.2017.

Ehdotus tutkimuslaitosvetoisen päätösvalmistelun kokeiluista

Esitämme kaksi ideaa siitä, millaisia kokeilut voisivat olla. Ensinnäkin alkoholipolitiikan valmistelu olisi yleisesti kiinnostava aihe, jossa on useita erilaisia ja joskus vastakkaisiakin perusteltuja mielipiteitä. Nykykeskustelu ei kuitenkaan haasta eri osapuolia perustelemaan argumenttejaan toisten näkökulmasta eli esimerkiksi panimoalaa suhteuttamaan yksilön valinnanvapautta kansanterveyshaittoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voisi fasilitoida tämän keskustelun, ja tarvittava lisärahoitus voisi tulla VN-TEAS-rahoituksena.

Kokeiluissa on eduksi, jos päästään satunnaistettuun kontrolloituun asetelmaan. Sote saattaa tarjota tällaisen tilanteen, kun jokainen maakunta joutuu miettimään osaltaan, miten potilaan valinnanvapaus toteutetaan sen hallinnoimalla alueella. Koska päätösprosessit etenevät samanaikaisesti, voidaan kaikki maakunnat satunnaistaa kahteen ryhmään, jossa toiselle ryhmälle järjestetään verkkokeskustelumahdollisuus ja fasilitointi sekä annetaan koulutusta osallistumiseen ja kertyvän tiedon hyödyntämiseen. Verrokkiryhmälle ei tätä tukea anneta.

Mainitut kaksi kokeilua ovat vain esimerkkejä, ja varsinainen ehdotus on, että tämänkaltaisia kokeiluja aletaan suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä valtioneuvoston kanslian (Kokeileva Suomi ja Tieto käyttöön) ja valtion tutkimuslaitosten (esim. THL) kanssa ajankohtaisista ja merkittävistä päätösasioista.

Poistettuja kohtia:

  • Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 [9]
  • Paikkaansa hakevia tekstejä, poistettu 21.2.2017 [10]

Viitteet

  1. ↑ Apunen, M, Jungner, M, Tujunen, T. (2016) Pelastakaa puolueet! Mitä politiikka voisi oppia Uberilta? EVA-pamfletti ISBN 978-951-628-664-1 [1].
  2. ↑ Doz, Y, Kosonen, M. (2014) Governments for the Future: building the strategic and agile state. Sitra Studies 80, Helsinki. [2]
  3. ↑ Tuomisto, JT, Ropponen, T, Nissilä, J. (2016) Miten tieto sidotaan päätöksentekoon? 7 ehdotusta päätöksenteon tietopohjan vahvistamiseksi. Policy brief -luonnos: [3] viitattu 21.2.2017
  4. ↑ Sholtz, RW (2011). Environmental Literacy in Science and Society. Cambridge University Press, Cambridge. ISBN 978-0-521-19271-2 [4].
  5. ↑ Mittelstrass, J. (2011) On transdisciplinarity. TRAMES 4: 329-338. [5]


6 Ratkaisut ja päätelmät

←--#: . Raimon eilen illalla tähän kirjoittama uusi versio 6 hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi ja siirrettiin tästä pääsivulle. Vain taulukko 6-1 jätettiin vanhasta. Joitakin muutoksia on tulossa, ja ne tehdään pääsivulle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. helmikuuta 2017 kello 08.32 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)


24.2.17 / RM

Esimerkiksi valtioneuvoston kehitteillä olevan asianhallinnan arkkitehtuuriperiaatteissa yhteiskäyttöisyydellä tarkoitetaan valtioneuvoston organisaatioiden, erityisesti ministeriöiden välistä tiedon yhteiskäyttöisyyttä[1]. Yhteiskäyttöisyyden rajaaminen vain valtioneuvostoon luo väistämättä vuorovaikutukselta suljetun tiedon alueen suhteessa sidosryhmiin, kuten tutkimuslaitoksiin. Aina, kun valtionhallinnon tietojärjestelmät eivät mahdollista organisaatiorajoja ylittävää yhteiskehittelyä, virkamiehille jää vastuu ja työtaakka tietojen manuaalisesta tuonnista tietojärjestelmiin. Tällöin tiedon välittämisen kustannukset kasvavat suhteessa tiedon tarpeen määrään. Näin myöskään tavoitteet saman tiedon tallentamisesta vain kerran tai moninkertaisen raportoinnin välttämisestä eivät toteudu, jos tarkastellaan koko julkista sektoria yhtenä kokonaisuutena.

Tilannetta voisi parantaa soveltamalla Yhtäköyttä-periaatteita suoraviivaisesti ja rohkeasti tietojärjestelmien toiminta- ja arkkitehtuuriperiaatteisiin. Käytännöllisiä ratkaisuja olisi joko modulaaristen ratkaisujen, kuten olemassaolevien Lausuntopalvelun tai Otakantaan systemaattinen hyödyntäminen kaikessa ei-salaisessa tietotyössä. Lausuntopalvelun ja Otakantantaan mukanaolo tulevaisuudessa asianhallintaan integroitavien palveluiden suunnitelmassa onkin hyvin potentiaalinen ratkaisu tutkitun tiedon välittämiseen. Mutta, jos erilliset tiedonvälitysmenetelmät vaativat ylimääräistä suunnittelua ja fasilitointia, niistä voi muodostua tarkoituksettoman raskaita prosesseja, eivätkä ne sovellu nopeatempoiseen tietotyöhön. Sen sijaan matalamman kynnyksen ratkaisut, kuten laadullisen avoimuuden mahdollistaminen yhteiskirjoitustyökaluilla, voisi tuoda hyvin vähäisellä lisäpanostuksella kaivattuja hyötyjä, kuten sisällöllistä asiantuntijaapua. Yhteiskirjoitustyökalujen käyttäminen toteuttaisi "hallinto alustana" -periaatetta asia kerrallaan, ja tarjoaisi kiinnostuneille ja halukkaille omaehtoisen osallistumismahdollisuuden. Sellainen toteuttaisi valtioneuvoston viestinnän avoimuusperiaatetta, hallinnon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, jotka kaikki ovat vahvoja tekijöitä lisäämään osallistumismotivaatiota. Tällainen mahdollisuus voisi siirtää osan valmistelun substantiaalisesta työtaakasta ulkopuolisille asiantuntijoille, mikä puolestaan myös saattaisi helpottaa kiireen ja kustannusten kanssa.

  1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ketola2016 ei löytynyt
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Yhtäköyttä-hankkeen_loppuraportti&oldid=34235”