Ero sivun ”Ympäristömelun vaikutuslaskentatiedot Suomi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(58 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[category:Seturi]]
[[Category:Seturi altisteet THL]]
[[category:Melu]]
{{muuttuja|moderator=Erkki Kuusisto}}
{{muuttuja|moderator=Erkki Kuusisto}}
<font color=green>
Tälle sivulle on koottu tausta- ja lisätiedot, joita käytettiin '''SETURI'''-hankkeen '''ympäristömelun vaikutuslaskentaan'''.
Vaikutuslaskennan tulokset julkaistiin [http://www.ymparistojaterveys.fi/www/ytlehti/sisallot/vuosi-2010/ Ympäristö ja Terveys] -lehden numerossa 3/2010.
</font>


= Altistuminen  =
= Altistuminen  =


== Altisteen mittasuure ja yksikkö ==
== Altistumisen mittasuureet ja yksiköt ==


Mittasuure: Vuorokausimelutaso (Lden)
Mittasuureet:
: Huom. Kirj.lähteissä on käytetty useita muitakin mittasuureita. Näitä vastaavat luokkarajat on muunnettu Lden-luokkarajoiksi käyttäen muunnoskaavoja (aikapainotus- ja laskentakorkeustermit).
* kiusallisuus ja sydäninfarktit: '''Päivä-ilta-yömelutaso (L<sub>den</sub>)''', yksikkö = dB
* unihäiriöt: '''Yömelutaso (L<sub>n</sub>)''', yksikkö = dB


Yksikkö: dB
Huom. Kirj.lähteissä on käytetty useita muitakin mittasuureita. Näitä vastaavat luokkarajat on muunnettu L<sub>den</sub>- tai L<sub>n</sub>-luokkarajoiksi käyttäen alla lueteltuja muunnoskaavoja (aikapainotus- ja laskentakorkeustermit).
 
==='''Muunnoskaavat'''===
 
Näissä kaavoissa käytetyt <u>aikapainotustermit</u> on suurimmaksi osaksi arvioitu olettamalla kullekin melulähteelle tietty sille ominainen vuorokausiprofiili (ts. päivän, illan ja yön suhteelliset dB-tasot), laskemalla sitten tätä vuorokausiprofiilia vastaavat L<sub>den</sub>-indikaattorin sekä alkuperäisen indikaattorin (esim. L<sub>Aeq 07-22</sub>) dB-arvot ja lopuksi näiden erotus.
 
'''Likimääräiset muunnokset L<sub>den</sub>:ksi:'''
 
*Maantiemelu:
::L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 24h</sub> + 4 dB
::(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki>Lahti T, Gouatarbès B, Markula T. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, s. 10</ref> ja 2.5 dB aikapainotuksista<ref name="EK">E.K. (Aikapainotus-dB-laskelmia perustuen oletuksiin eri liikennemelulähteiden melupäästöjen tyypillisistä vuorokausijakaumista)</ref>
 
*Katumelu:
::L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 07-22</sub> + 3 dB
::(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> ja 1.5 dB aikapainotuksista<ref name="EK"/> )
 
*Rautatiemelu:
::L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 07-22</sub> + 7.5 dB
::(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> ja 6 dB aikapainotuksista<ref name="EK"/> )
 
*Muut melulähteet:
::oletetaan, että näille L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 07-22</sub> + 1.5 dB
::(korjaustermi johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> )
 
'''Likimääräiset muunnokset L<sub>n</sub>:ksi:'''
 
* Maantiemelu:
::L<sub>n</sub> = L<sub>Aeq24h</sub> - 4.5 dB
::(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> ja -6 dB aikapainotuksista<ref name="EK"/> )
 
* Katumelu:
::L<sub>n</sub> = L<sub>Aeq 07-22</sub> - 6 dB
::(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> ja -7.5 dB aikapainotuksista<ref name="EK"/><ref name=Tampere/><ref name=Babisch27/> )
 
* Rautatiemelu:
::L<sub>n</sub> = L<sub>Aeq 22-07</sub> + 1.5 dB
::(korjaustermi johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/>)


== Altistumisreitit ja rajaukset  ==
== Altistumisreitit ja rajaukset  ==
Rivi 15: Rivi 61:


Altistumisluokat:
Altistumisluokat:
:(Epälineaaristen altistusvastefunktioiden vuoksi käytetään altistumisluokittaista laskentaa.)
* epälineaaristen altistusvastefunktioiden vuoksi käytetään altistumisluokittaista laskentaa
* pääsääntöisesti 5 dB:n välein
* luokat pääsääntöisesti 5 dB:n välein
* alimman altistumisluokan alarajat:
** melun erittäin kiusalliseksi kokeminen: L<sub>den</sub>= 45 dB
** sydäninfarktit: L<sub>den</sub> = 59 dB (altistusvastekäyrä leikkaa x-akselin noin kohdassa L<sub>den</sub> = 59 dB, eli riski alkaa kohota vasta tässä kohden). Ref. Babisch, 2008<ref name=Babisch/>.


Tarkasteluajankohta: arvio vuodelle 2006.
Tarkasteluajankohta: arvio vuodelle 2006.
* Altistustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (raideliikenteelle 2001).
* Altistustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (2001-2006).
* Altistumisen muutos välillä 2003-2006 jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin (esim. ajoneuvotiheyden kasvu vs. keskinopeuksien madaltuminen, meluesteiden rakentaminen ja hiljaisten päällysteiden käyttöönotto). Joka tapauksessa muutos jäänee SETURIn tarkoituksen kannalta vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle em. kolmen vuoden aikana. Tämä vastaisi vain n. 5 prosentin kokonaiskasvua melun erittäin kiusalliseksi kokevien lukumäärässä.
* Altistumisen muutos tarkasteluajankohtaan nähden jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin (esim. ajoneuvotiheyden kasvu vs. keskinopeuksien madaltuminen ja meluesteiden rakentaminen). Joka tapauksessa muutos jäänee SETURI-arviointien tarkoituksen kannalta vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle kolmen vuoden aikana. Esim. melun suuresti kiusalliseksi kokevien lukumäärässä tämä altistumismuutos tarkoittaisi vain n. 5 prosentin kokonaiskasvua.


== Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä  ==
== Altistuneen väestön kuvaus ==


Valtaenemmistö suomalaisista asuu (liikenne)melun kuuluvuusalueella, joten altistuvana väestönä on koko Suomen väestö. Enemmän tai vähemmän altistuvia tässä mielessä oli 5 277 284 (Tilastokeskus, väkilukuarvio 31.12.2006).
Valtaenemmistö suomalaisista asuu (liikenne)melun kuuluvuusalueella. Tässä mielessä altistuvana väestönä on koko Suomen väestö, ts. miltei 5.3 miljoonaa vuonna 2006 (Tilastokeskuksen väkilukuarvio 31.12.2006 oli 5 277 284).


'''Kiusallisuusvaikutuksen''' osalta terveysvaikutustarkastelu rajoitetaan kuitenkin koskemaan vain niitä, joille '''L<sub>den</sub> on vähintään 45 dB''', koska ko. altistusvastefunktio on määritelty vain välille 45...75 dB L<sub>den</sub>. Koska käytettävissä on vain niukasti julkaistua dataa suhteellisen hiljaiselle vuorokausimelulle (45-55 dB) altistumisesta, osa näin matalille melutasoille altistuneiden lukumääristä joudutaan approksimoimaan käyttäen oletusta, että altistumisjakauman vasen (ts. "hiljaisempi") reuna on muodoltaan tasajakauman kaltainen. Tämä on järkevä oletus muissa tutkimuksissa mallinnettujen melualtistusjakaumien perusteella.
'''Vaikutuslaskenta''' rajoitetaan kuitenkin vain tietyn raja-altistustason (kts. alempana) ylittäviin, koska arviointiin soveltamamme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa ja/tai ko. terveysvaikutusta ei tilastollisesti ole pystytty toteamaan tietyn tason alapuolella.


Vastaavasti '''sydäninfarktien''' osalta terveysvaikutukset lasketaan vain '''vähintään 59 dB:n L<sub>den</sub>'''-melulle altistuneille.
* '''Kiusallisuusvaikutuksen''' osalta laskenta rajataan niihin, joille '''L<sub>den</sub> on vähintään 45 dB''', koska ko. altistusvastefunktio on määritelty vain välille 45...75 dB L<sub>den</sub>.  


Huom. Käytettävissä olevissa altistumistietolähteissä (kts. alla) ylin ilmoitettu altistumisluokka (päivä-/vrk-melun osalta) on ">65 dB". Tätä ylempien altistumisluokkien erittelyn puuttuminen voi johtaa altistumisen ja siten myös terveysvaikutusten aliarviointiin, koska sekä kiusallisuuden että sydäninfarktien altistusvastefunktiot ovat kasvavia ja alaspäin kuperia (ts. jyrkkenevät huomattavasti oikealle päin mentäessä).
* '''Unenhäirinnän''' osalta laskennassa rajoitutaan niihin, joille '''L<sub>n</sub> on 40-70 dB''', koska vastefunktio on määritelty vain em. dB-välille<ref name=RoadRail/>.


== Altistuvia melulähteittäin ja -vyöhykkeittäin  ==
* '''Sydäninfarktien''' osalta vaikutuslaskenta tehdään vain '''vähintään 59 dB L<sub>den</sub>''' altistuneille, koska suhteellinen riski alkaa kohota vasta tällä altistumistasolla.


=== Paras arvio ===
Lisäksi laskenta rajattiin iän perusteella eli '''vähintään 18-vuotiaisiin''', koska vastefunktiot ovat peräisin aikuisväestölle tehdyistä tutkimuksista.
SETURIn '''parhaaseen arvioon''' hyödynnetään altistumisen tietolähteinä seuraavia Ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja YTV:n raportteja: <ref name=A>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=200868 J. Tervonen, P. Jylänki: Meluntorjunnan valtakunnallisten linjausten hyödyt ja kustannukset. Suomen ympäristö 821.] Taulukko 4.9</ref> <ref>Tiehallinto. Yleisten teiden liikennemelu 2003. Tiehallinnon selvityksiä 47-2004</ref> <ref>Liikonen L, Leppänen P. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus 2005. Suomen ympäristö 809. Taulukot 15-17 ja kpl 3.1.2</ref> <ref>Mikkonen K, Tuominen HT. Valtakunnallinen rautatieliikenteen melun suuruusluokkaselvitys. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 14/2001</ref> <ref>Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2001-2020. YTV ja Ratahallintokeskus 2001</ref>


Arviointimenetelmä ja oletukset:
==Altistumisen arviointimenetelmä ja oletukset==


* em. lähteistä on ensin poimittu niissä ilmoitetut altistuneiden määrät melulähteittäin ja -vyöyhykkeittäin (indikaattorina L<sub>Aeq24h</sub>, L<sub>Aeq07-22</sub> tai L<sub>den</sub>)
SETURIn '''parhaaseen arvioon''' hyödynnettiin altistumisen tietolähteinä seuraavia Ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Finavian ja Ratahallintokeskuksen raportteja:
:: kaikki altistumisarviot ovat '''valtakunnallisia''' ja kuvaavat pääosin vuoden '''2003''' tilannetta <ref name=A/>, rautatieliikenteen osalta kuitenkin lähinnä vuotta 2001
<ref name=Liikonen>Liikonen L, Leppänen P. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus 2005. Suomen ympäristö 809.</ref>  
* '''vähämeluiset vyöhykkeet''': koska lähteistä ei löytynyt tietoa 45-55 dB:n päivä-/vrk-meluvyöhykkeillä altistuvien lukumääristä, nämä tiedot approksimoitiin (kiusallisuusvaikutusten laskentaa varten) käyttäen oletusta, että altistuneita luokissa 45-50, 50-55 dB ja 55-60 dB on yhtä paljon. Tämä on karkea yksinkertaistus, mutta soveltuu alustavaksi arvioksi (ainakin tiemelulle) eräissä muissa tutkimuksissa mallinnettujen altistusjakaumien perusteella.
<ref name=Tervonen>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=200868 J. Tervonen, P. Jylänki: Meluntorjunnan valtakunnallisten linjausten hyödyt ja kustannukset. Suomen ympäristö 821.]</ref>  
* "muiden melulähteiden" jakauman muodoksi oletetaan  sama kuin katumelulla, koska lähteessä ei eritelty vyöhykkeittäin
<ref name=Tiehallinto>Tiehallinto. Yleisten teiden liikennemelu 2003. Tiehallinnon selvityksiä 47-2004</ref>  
* jos lähteessä käytetty '''indikaattori''' ("Lxxx") on muu kuin Lden, meluvyöhykkeiden ala- ja ylärajat on ensin allaolevia kaavoja käyttäen muunnettu Lxxx-indikaattorin mukaisista arvoista Lden-indikaattorin mukaisiksi arvoiksi
<ref name=Finavia>Finavia (2007): Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. Ilmailulaitos Finavia, A4/2007</ref>
:: kaavat on saatu olettamalla kullekin melulähteelle tietty sille ominainen vuorokausiprofiili (ts. päivän, illan ja yön suhteelliset dB-tasot), laskemalla sitten tätä vuorokausiprofiilia vastaavat Lden-indikaattorin sekä alkuperäisen indikaattorin (esim. LAeq 07-22) dB-arvot ja lopuksi näiden erotus
<ref name=RHK>Ratahallintokeskus (2007): Rautateiden meluselvitys 2007. Ramboll Finland Oy</ref>


===='''Indikaattorien muunnoskaavat'''====
Seuraavassa on kuvattu altistumisarvioinnin vaiheittainen eteneminen kirjallisuuslähteistä L<sub>den</sub>- ja L<sub>n</sub>-perustaisiin luokkiin:
# Kirjallisuuslähteistä poimittiin ensin niissä ilmoitetut altistuneiden määrät melulähteittäin ja -vyöyhykkeittäin. Taulukkoon 1 on koottu kirjallisuuslähteiden tarkasteluvuodet ja mittasuureet.
# Puttuneiden tietojen (koskien altistumisluokkia, -aikoja tai -lähteitä) osalta jouduttiin tekemään joukko karkeistavia oletuksia, jotka on myös esitetty Taulukossa 1.
# Vähämeluisten vyöhykkeiden altistujamäärät arvioitiin tasajakaumaoletuksella (kts. jäljempänä).
# Alkuperäiset altistumisluokat muunnettiin mittasuureiden L<sub>den</sub> ja L<sub>n</sub> mukaisiksi käyttäen edellä lueteltuja muunnoskaavoja.


Tiemelu


*approksimaatio maantiemelulle L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 24h</sub> + 4 dB


:(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki>Lahti T, Gouatarbès B, Markula T. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, s. 10</ref> ja 2.5 dB aikapainotuksista<ref name="EK">E.K. (Aikapainotus-dB-laskelmia perustuen järkeviin oletuksiin eri liikennemelulähteiden vuorokausijakaumista)</ref>  
{| {{prettytable}}
|+ '''Taulukko 1.''' Tietolähteet ja melulajikohtaiset lisäoletukset.
! rowspan=3 |melulähde
! colspan=8 |vaikutuslaskentaan käytettävä mittasuure
|----
! colspan=4 | Lden
! colspan=4 | Ln
|----
| kirj.lähde
| tarkasteluvuosi
| kirj.lähteessä käytetty mittasuure
| lisäoletukset
| kirj.lähde
| tarkasteluvuosi
| kirj.lähteessä käytetty mittasuure
| lisäoletukset
|----
| Maantieliikenne
| <ref name=Tiehallinto/> <ref name=Liikonen/>  
| 2003
| LAeq24h
| -
| -
| -
| -
| arvioitu ympärivuorokautisesta melutasosta (kts. muunnoskaavat)
|----
| Katuliikenne
| <ref name=Liikonen/>, <ref name=Tervonen/>
| 2003
| LAeq07-22
| -
| -
| -
| -
| arvioitu päivämelutasosta (kts. muunnoskaavat)
|----
| Raideliikenne
| <ref name=Liikonen/>
| 2001
| LAeq07-22
| -
| <ref name=RHK/>, <ref name=Liikonen/>  
| 2001 (muu Suomi), 2006 (YTV-alue)
| LAeq 22-07,  Ln (YTV-alue)
| muun Suomen luokka 50-55 arvioitu olettaen, että altistumisjakauma välillä 50-60 dB on samanmuotoinen kuin YTV-alueella.
|----
| Siviili-ilmailu
| <ref name=Liikonen/>
| 2003
| Lden
| -
| <ref name=Finavia/>
| 2006
| LAeq 22-07
| Muiden kuin Helsinki-Vantaan meluselvityksissä ei ole arvioitu yömelulle altistuneita [14], joten ne oletettiin nollaksi
|----
| Sotilasilmailu
| <ref name=Liikonen/>
| 2003
| Lden
| -
| -
| -
| -
| oletettu nollaksi
|----
| Muut lähteet
| <ref name=Tervonen/>
| 2003
| LAeq07-22
| jakauman muodoksi oletetaan sama kuin katumelulla
| -
| -
| -
| oletetaan nollaksi, koska myös päiväaikainen altistuminen vähäistä
|----
|}


*approksimaatio katumelulle L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 07-22</sub> + 2.5 dB
Alla on käsitelty altisumisarviointiin liittyviä '''oletuksia''' yksityiskohtaisemmin:
:(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> ja 1 dB aikapainotuksista<ref name="EK"/> )


Rautatiemelu
'''Vähämeluiset vyöhykkeet:'''
Koska kirjallisuuslähteistä ei löydetty tietoja suhteellisen hiljaiselle eli alle 55 dB:n päivä- (L<sub>Aeq07-22</sub>), ympärivuorokautiselle (L<sub>Aeq24h</sub>) tai päivä-ilta-yö-melutasoille (L<sub>den</sub>) altistuneiden lukumääristä, ne jouduttiin approksimoimaan käyttäen oletusta, että altistumisjakauma on tasainen 55 dB:n alapuolella.
* Tämä on karkea yksinkertaistus, mutta ainakin tiemelun osalta melko osuva oletus – eräissä muissa tutkimuksissa mallinnettujen altistumisjakaumien perusteella.


*approksimaatio L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 07-22</sub> + 7.5 dB
'''Meluisimmat vyöhykkeet:'''
Tietolähteissä ylin ilmoitettu altistumisluokka oli päivä- ja ympärivuorokautisten melujen osalta ">65 dB". Tätä korkeampien altistumisluokkien erittelyn puuttuminen voi johtaa altistumisen ja siten myös terveysvaikutusten lievään aliarviointiin, koska sekä kiusallisuuden että sydäninfarktien vastefunktiot jyrkkenevät huomattavasti oikealle päin mentäessä.
* Tämän ylhäältä rajoittamattoman luokan luokkakeskiarvoksi kuitenkin valitiin laskennoissa konservatiivisesti 67.5 dB.


:(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> ja 6 dB aikapainotuksista<ref name="EK"/> )
'''Yömelulle altistuminen:'''
Yömelulle altistumista on kansainvälisestikin arvioitu vain vähän, eikä SETURI-arvioijaryhmän tiedossa ole myöskään Suomen osalta järjestelmällistä valtakunnanlaajuista arviota yömelulle altistumisesta, raidemelu poislukien. Muiden yömelulähteiden osalta joudutiiin nojautumaan järkeviin oletuksiin.
* Merkittävimpien altistumislähteiden eli maanteiden ja katujen osalta käytettiin nyrkkisääntöä, jonka mukaan tiemelun yöaikaisen keskiäänitason ero päiväaikaiseen on liikenteen vuorokausijakaumasta johtuen noin 7.5 dB <ref name=Tampere>SCC Viatek. LIIKENNEMELUSELVITYS TAMPEREEN KANTAKAUPUNKIALUEELLE. 30.9.2003. (s. 15)</ref><ref name=Babisch27>Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10: 27-33.</ref>


Muut melulähteet
'''Altistumistilanteen muutos:'''
Kirjallisuuslähteiden altistumistiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (2001-2006). Muutokset SETURIn tarkasteluvuoteen 2006 nähden jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin.
* Tulosten kannalta muutos jäänee joka tapauksessa vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle kolmen vuoden aikana. Esim. suuresti kiusaantuneiden määrässä tämä tarkoittaisi vain n. 5 prosentin kasvua.


*oletetaan, että muille melulähteille L<sub>den</sub> = L<sub>Aeq 07-22</sub> + 1.5 dB
== Arviot altistuneiden lukumääristä  ==
:(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta<ref name=Helsinki/> ja 0 dB aikapainotuksista<ref name="EK"/> )


=== Paras arvio ===


Arviot altistuneiden lukumääristä vaikutuslaskelmineen ovat kiusallisuusvaikutuksen osalta SETURIn yhteisessä Excel-taulukossa. Sydäninfarktien osalta altistumistietojen tarkempi erittely vaikutuslaskentoineen on erillisessä Excel-taulukossa.
'''L<sub>den</sub> vähintään 45 dB''' (kiusallisuusvaikutukset): Altistuneita noin '''2&nbsp;600&nbsp;000''', joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.


=== Vähimmäis- ja enimmäisarviot ===
'''L<sub>den</sub> vähintään 59 dB''' (sydäninfarktiriski): Altistuneita noin '''780&nbsp;000''', joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.
* ei arvioida


== Tausta- tai kynnysaltistus ==
'''L<sub>n</sub> vähintään 40 dB''' (unenhäirintävaikutukset): Altistuneita noin '''2&nbsp;100&nbsp;000''', joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.


'''Tausta-altistus'''
=== Vähimmäis- ja enimmäisarviot ===
* ...tarkoittaisi ei-ihmisperäisiä eli luonnonympäristön ääniä. Niitä ei voi pitää meluna, koska ne eivät ole terveydelle haitallisia eikä niitä (yleensä) pidetä myöskään ei-toivottuina. Taustaa ei tämän vuoksi oteta laskuissa huomioon.
Altistumistietoihin sisältyvän epävarmuuden haarukoimiseksi kaikkiin altistumistasoihin on vähimmäis- ja enimmäisarvioita laskettaessa lisätty '''korjaustermi +/- 3 dB'''.


'''Kynnysaltistuksen''' (ts. taso, jonka alapuolella haittoja ei aiheutuisi) olemassaolo ja sijainti riippuvat vaikutuksesta:
= Arvioitavien vaikutusten valinta  =
* '''Häiritsevyysvaikutuksille''' (kiusallisuus, unenhäirintä) ei määritellä varsinaista kynnysaltistusta, mutta vaikutuslaskennat rajoitetaan vähintään 45 dB:n vuorokausimelulle (kiusallisuus) tai 40 dB:n yömelulle (unenhäirintä) altistuneisiin, koska käyttämämme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa hiljaisemmille meluille.
* '''Sydäninfarkteille''' kynnystasoksi on havaittu n. 60 dB L<sub>day 06-22</sub><ref>Babisch W. Transportation Noise and Cardiovascular Risk. Review and Synthesis of Epidemiological Studies. Dose-effect Curve and Risk Estimation. UmweltBundesAmt, WaBoLu-Hefte 01-2006</ref><ref name=Babisch/>.
::SETURIssa kynnystasoksi otetaan hieman alempi '''59 dB L<sub>den</sub>''', koska altistusvastekäyrä leikkaa x-akselin näillä kohden.
 
= Annosvastefunktiot  =
 
== Tärkeimpien vaikutusten valinta  ==


'''Arvioidaan''' seuraavat melun haitat:
'''Arvioidaan''' seuraavat melun haitat:
# melun <u>hyvin</u> kiusalliseksi kokeminen (''high annoyance'') -> vallitsevuus (% koko väestöstä)
# melun vuoksi <u>suuresti kiusaantuneet</u> (''highly annoyed'') => vallitsevuus (% koko väestöstä)
# melun lisäämät sydäninfarktit -> ilmaantuvuus (tapauksia/vuosi, koko väestössä)
# melun vuoksi <u>suuresti unihäiriöiset</u> (''highly sleep disturbed'')) => vallitsevuus (% koko väestöstä)
 
# melun lisäämät <u>sydäninfarktit</u> -> ilmaantuvuus (tapauksia/vuosi, koko väestössä)
Unihäiriöt: kts. [[Altistuminen ulkomelulle Suomessa '''yömelutason''' mukaan]]


'''Ei arvioida''' melun (seuraus)vaikutuksia esim.
'''Ei arvioida''' melun (seuraus)vaikutuksia esim.
Rivi 101: Rivi 220:
* oppimiseen ja työsuoritukseen
* oppimiseen ja työsuoritukseen
* kuuloon (kuulovauriot)
* kuuloon (kuulovauriot)
* mielenterveyteen
* mielenterveyteen ja/tai päihdekäyttöön
* päihteiden käyttöön
* tapaturma-alttiuteen / liikenneonnettomuuksiin (esim. Tanskassa arvioitu, että [http://www.endseurope.com/9905?referrer=search 200-500 tanskalaista] kuolee vuosittain liikennemelun aiheuttaman stressin ja sydänongelmien seurauksena )
* tapaturma-alttiuteen (esim. Tanskassa arvioitu, että [http://www.endseurope.com/9905?referrer=search 200-500 tanskalaista] kuolee vuosittain liikennemelun aiheuttaman stressin ja sydänongelmien seurauksena )


== Riskinarviointimenetelmän kuvaus (epidemiologinen, eläinkoe- tai rekisteriperustainen) ==
= Vaikutusarviointimenetelmän kuvaus =
Vaikutusten arviointi perustuu <u>väestötutkimuksista</u> johdettuihin altistusvastekäyriin, joissa altistumisen mittasuureena käytetään asunnon meluisimmalle ulkoseinälle mallinnettua pitkän ajan keskiäänitasoa. Vaikutuksesta riippuen keskiäänitasona käytetään joko vuorokaudenajan mukaan painotettua eli päivä-ilta-yömelutasoa (L<sub>den</sub>) tai yömelutasoa L<sub>n</sub>). Vastemuuttujat ilmaisevat unihäiriöiden ja kiusallisuuden osalta <u>absoluuttisen vallitsevuuden</u>, sydäninfarktien osalta <u>suhteelliseen ilmaantuvuuden</u>.


Epidemiologinen:
Laskentaan käytettiin kunkin altistumisluokan luokkakeskiarvoa.


* unihäiriöiden ja kiusallisuuden osalta '''absoluuttiseen prevalenssiin''' perustuva laskenta
= Altistusvastefunktiot =


* sydäninfarktien osalta '''suhteelliseen insidenssiin''' perustuva laskenta
== Tausta- ja kynnysaltistustasot ==


== Altistusvastefunktiot ==
'''Tausta-altistus''' tarkoittaisi ei-ihmisperäisiä eli luonnonympäristön ääniä. Niitä ei voi pitää meluna, koska ne eivät ole terveydelle haitallisia eikä niitä (yleensä) pidetä myöskään ei-toivottuina. Taustaa ei sen vuoksi ole tarvittu ottaa vastefunkioita johdettaessa huomioon, ei myöskään tässä arvioinnissa.
 
'''Kynnysaltistuksen''' (ts. taso, jonka alapuolella haittoja ei aiheutuisi) olemassaolo ja sijainti riippuvat vaikutuksesta:
* '''Häiritsevyysvaikutuksille''' (kiusallisuus, unenhäirintä) kynnysaltistuksen määritteleminen olisi yksilöllisen kokemisen vuoksi ongelmallista, mutta vaikutuslaskennat rajoitetaan vähintään 45 dB:n L<sub>den</sub>-melulle (kiusallisuus) tai 40 dB:n L<sub>n</sub>-melulle (unenhäirintä) altistuneisiin, koska soveltamamme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa hiljaisemmille meluille.
* '''Sydäninfarkteille''' kynnystasoksi on havaittu n. 60 dB L<sub>day 06-22</sub><ref>Babisch W. Transportation Noise and Cardiovascular Risk. Review and Synthesis of Epidemiological Studies. Dose-effect Curve and Risk Estimation. UmweltBundesAmt, WaBoLu-Hefte 01-2006</ref><ref name=Babisch/>.
::SETURIssa kynnystasoksi otetaan '''59 dB L<sub>den</sub>''', koska L<sub>den</sub>-asteikolla vastekäyrä leikkaa x-akselin näillä kohden.


===Melun '''hyvin kiusalliseksi kokeminen'''===
==Melun vuoksi '''suuresti kiusaantuneet'''==


Paras arvio: <ref name=Annoyance>Miedema, H. M. E. and C. G. M. Oudshoorn (2001). "Annoyance from transportation noise: Relationships with exposure metrics DNL and DENL and their confidence intervals." Environmental Health Perspectives 109(4): 409-416.</ref>
Paras arvio: Käytetään Miedeman ym. (2001) <ref name=Annoyance>Miedema, H. M. E. and C. G. M. Oudshoorn (2001). "Annoyance from transportation noise: Relationships with exposure metrics DNL and DENL and their confidence intervals." Environmental Health Perspectives 109(4): 409-416.</ref> johtamia vastefunktioita tie-, raide- ja lentomeluille.


P = %-osuus vuorokausimelutasolle Lden altistuneesta väestöstä, joka kokee melun erittäin kiusalliseksi:
P = %-osuus vuorokausimelutasolle L<sub>den</sub> altistuneesta väestöstä, joka kokee melun erittäin kiusalliseksi:


'''Tiemelu:'''
'''Tiemelu:'''
:P = 9.868 * 10<sup>-4</sup>  * (Lden - 42)<sup>3</sup> - 1.436 * 10<sup>-2</sup> * (Lden-42)<sup>2</sup> + 0.5118 * (Lden - 42)
:P = 9.868 * 10<sup>-4</sup>  * (L<sub>den</sub> - 42)<sup>3</sup> - 1.436 * 10<sup>-2</sup> * (L<sub>den</sub> -42)<sup>2</sup> + 0.5118 * (L<sub>den</sub> - 42)


'''Raidemelu:'''  
'''Raidemelu:'''  
:P = 7.239 * 10<sup>-4</sup> * (Lden - 42)<sup>3</sup> - 7.851 * 10<sup>-3</sup> * (Lden-42)<sup>2</sup> + 0.1695 * (Lden - 42)
:P = 7.239 * 10<sup>-4</sup> * (L<sub>den</sub> - 42)<sup>3</sup> - 7.851 * 10<sup>-3</sup> * (L<sub>den</sub> -42)<sup>2</sup> + 0.1695 * (L<sub>den</sub> - 42)


'''Lentomelu:'''  
'''Lentomelu:'''  
:P = -9.199 * 10<sup>-5</sup> * (Lden - 42)<sup>3</sup> + 3.932 * 10<sup>-2</sup> * (Lden-42)<sup>2</sup> + 0.2939 * (Lden - 42)
:P = -9.199 * 10<sup>-5</sup> * (L<sub>den</sub> - 42)<sup>3</sup> + 3.932 * 10<sup>-2</sup> * (L<sub>den</sub> -42)<sup>2</sup> + 0.2939 * (L<sub>den</sub> - 42)


Määrittelyjoukot ylläoleville funktioille: Lden välillä 45...75 dB (viite <ref name=Annoyance/>, s. 410).
Määrittelyjoukot ylläoleville funktioille: L<sub>den</sub> välillä 45...75 dB (viite <ref name=Annoyance/>, s. 410).


[[Image:ERF for Lden on high annoyance Octave curves.Png|500px|center]]
[[Image:ERF for Lden on high annoyance Octave curves.Png|500px|center]]


===Melun aiheuttamat '''sydäninfarktit'''===
==Melun vuoksi '''suuresti unihäiriöiset'''==


Paras arvio: Käytetään viitteestä <ref name=Babisch>Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10(38): 27-33.</ref> saatua käyrää "Exposure-response curve for '''road''' traffic noise level and incidence of myocardial infarction (polynomial fit weighted by number of subjects per noise category)":
Käytetään melulajikohtaisia, Miedeman ym. vastefunktioita <ref name=RoadRail>Miedema et al. Elements for a position paper on night-time transportation noise and sleep disturbance. TNO Inro report 2002-59. P.39</ref> <ref name=Aircraft>Miedema HME. Self-reported sleep disturbance caused by aircraft noise. TNO Inro report 2004-15</ref>, jotka kuvastavat itse arvioitujen meluperäisten unihäiriöiden yleisyyttä ja voimakkuutta.


OR(Lden) = vuorokausimelulle Lden altistuvien ristitulosuhde sydäninfarktille:
Paras arvio:  


'''Tiemelu:'''
P = unihäiriöistä suuresti kärsivien %-osuus yömelutasolle L<sub>n</sub> altistuneesta väestöstä:
:OR(Lden) = 1.629657 – 0.000613 × (Lden-2)<sup>2</sup> + 0.000007357 × ( Lden-2)<sup>3</sup>
 
:määrittelyjoukko: Lden välillä 57...82 dB Lden
'''Tiemelu:'''<ref name=RoadRail/>
:P = 20.8 – 1.05 L<sub>n</sub> + 0.01486 L<sub>n</sub><sup>2</sup>
 
'''Raidemelu:'''<ref name=RoadRail/>
:P = 11.3 – 0.55 L<sub>n</sub> +  0.00759 L<sub>n</sub><sup>2</sup>


[[Image:ERF Lden myocardial infarcts.Png|legend="ERF for road-noise Lden on myocardial infarcts"|500px|center]]
'''Lentomelu:'''<ref name=Aircraft/>


:Käytetään vaikutusarvioihin approksimaatiota, että RR = OR, koska sydäninfarktiriskin perustaso (vuotuinen insidenssi) on alle 0.01.
:P = 18.147 – 0.956 L<sub>n</sub> +  0.01482 L<sub>n</sub><sup>2</sup>


'''Raide- ja lentomelu:'''
'''Määrittelyjoukot: L<sub>n</sub> = 40....70 dB''' (Lainaus lähteestä <ref name=RoadRail/>: ''The curves are based on data in the L<sub>night</sub> range 45-65 dB(A). The polynomial functions are close approximations of the curves in this range and their extrapolations to lower exposure (40-45 dB(A)) and higher exposure (65-70 dB(A)).'')
:Yleistetään tiemelun altistusvastekäyrä koskemaan myös näitä melulähteitä, kunnes saatavilla on erityisesti raide- ja lentomelua koskevaa tietoa.


== Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä ==
[[Tiedosto:Highly sleep disturbed vs Ln.Png | 500 px | center]]


Kts. SETURIn yhteinen Excel-taulukko.
==Melun lisäämät '''sydäninfarktit'''==


== Kausaliteetti  ==
Käytetään Babischin (2008) vastekäyrää, joka yleistetään koskemaan paitsi tie- myös muita melulajeja.


=== Kiusallisuus ===
Paras arvio: Käytetään viitteestä <ref name=Babisch>Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10(38): 27-33.</ref> saatua käyrää "Exposure-response curve for '''road''' traffic noise level and incidence of myocardial infarction (polynomial fit weighted by number of subjects per noise category)".


Ylläolevia altistusvastefunktioita on ehdottanut '''Euroopan komission''' asettama, meluvaikutuksia selvittänyt työryhmä (EU's FUTURE NOISE POLICY, WG2 – Dose/Effect) <ref>EU's future noise policy, W. D. E. (2002). Position paper on dose response relationships between transportation noise and annoyance.</ref>
:Huom. alla on käytetty approksimaatiota, että RR = OR. Näin voidaan tehdä tuottamatta juurikaan virhettä, koska sydäninfarktiriskin perustaso (vuotuinen ilmaantuvuus yksikkönä tapausmäärä/väestö) on alle 0.01.


===Sydäninfarktit===
RR(L<sub>den</sub>) = vuorokausimelulle L<sub>den</sub> altistuvien ristitulosuhde sydäninfarktille:


Lainaus WHO:n raportista <ref name=WHO>WHO European Centre for Environment and Health: Report on the third meeting on night noise guidelines. Lisbon, 26–28 April 2005.</ref>:
'''Tiemelu:'''
:RR(L<sub>den</sub>) = 1.629657 – 0.000613 × (L<sub>den</sub> -2)<sup>2</sup> + 0.000007357 × (L<sub>den</sub> -2)<sup>3</sup>
:määrittelyjoukko: L<sub>den</sub> välillä 57...82 dB


<font color=green>'''Cardiovascular effects'''
[[Image:ERF Lden myocardial infarcts.Png|legend="ERF for road-noise L<sub>den</sub> on myocardial infarcts"|500px|center]]


Dr Babisch ... presented the comprehensive meta-analysis carried out, and added guideline values for the CVD effects.
'''Raide- ja lentomelu sekä muut melulähteet:'''
:Yleistetään tiemelun altistusvastekäyrä koskemaan myös näitä melulähteitä, kunnes saatavilla on erityisesti raide- ja lentomelua koskevaa tietoa.
'''Sufficient evidence''' existed for an association between '''community noise and ischaemic heart diseases'''; limited/sufficient evidence existed for an association between community noise and hypertension. Most information came from road traffic noise studies but there was normally little information regarding night noise in particular. But night time values could be extrapolated from day time results. 
Below 60 dB(A) for Lday there was no noticeable increase in MI risk to be detected. Therefore for the time-being, Lday = 60 dB(A) could be set as the NOAEL  (“no observed adverse effect level”) for road traffic noise and myocardial infarction (Babisch, 2002). For noise levels greater than 60 dB(A), the MI risk increased continuously, and was greater than 1.2 for noise levels of 70 dB(A).</font>


= DALY-laskentatiedot =
== Vaikutusten vähimmäis- ja enimmäisarviot ==
Altistusvastefunktioihin sisältyvien epävarmuuksien karkeaksi arvioimiseksi vastekäyrien '''jyrkkyydet''' korjattiin kertoimilla '''0.5 tai 1.5''' (infarkteille '''0 tai 2''') vähimmäis- ja enimmäisarvioita laskettaessa. Infarktien haarukka pitää siis sisällään myös "0-riskin", koska syy-yhteysnäyttö on vielä epävarma.


== Haittapainokertoimet ==
= Perustason sairastavuustiedot =


=== Kiusallisuus ===
Sydänifarktien osalta vaikutuslaskentaan tarvitaan yhtenä lähtötietona '''sydäninfarktien perustason ilmaantuvuus''', joka suomessa on n. '''25 000''' [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00086&p_teos=dlk&p_selaus=7839]. Samaan arvioon päädyttiin katsomalla Tilastokeskuksesta ja Terveydenhuollon Hoitoilmoitusrekisteristä [http://www.stakes.fi/FI/tilastot/tausta/Rekisteriselosteet/terveydenhuollonhoitoilmoitukset.htm] saatuja sairastavuustietoja ICD-luokille I21-I22 (akuutti/uusiva sydäninfarkti).


Kirjallisuudessa käytetyt haittapainokertoimet vaihtelevat: on käytetty mm. arvoja 0.01 (de Hollander et al, 1999) <ref>Hollander AEM de, Melse JM, Lebret E, Kramers PGN. An aggregate public health indicator to represent the impact of multiple environmental exposures. Epidemiology, vol. 10, p. 606-617, 1999.</ref> ja
= Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista =
0.12 (van Kempen, 1998)<ref>Kempen EEM van. Milieu-DALY’s: zieketelast die wordt veroorzaakt door blootstelling aan milieufactoren. Ontwikkeling van wegingsfactoren voor verschillende effecten van milieuverontreiniging en een schatting van de omvang van deze effecten. Universiteit van Maastricht, scriptie, 1998.</ref>. SETURIn "parhaassa arviossa" käytämme arvoa '''0.02''', kuten Knol ja Staatsen 2005 julkaistussa arvioinnissaan hollantilaisten ympäristötautitaakasta <ref name=Trends>Knol AB, Staatsen BAM: Trends in the environmental burden of disease in the Netherlands 1980 – 2020. RIVM 2005.</ref>. Lainaukset heidän raportistaan:


<font color=blue>
== Vaikutusten valinta ==
:For severe annoyance and sleep disturbance, we have slightly altered the estimate of De Hollander. These health outcomes are not often included in weighting exercises and the available weights vary considerably. We have chosen to use a weight factor of '''0.02''' and allow for the relatively great uncertainty by using 0.01 (weight as used in De Hollander, 1999) as a minimum value and 0.12/0.10 (for severe annoyance/ severe sleep disturbance respectively, as described in Van Kempen (1998)), as maximum values in our Monte Carlo analysis.


:...
Ympäristömelun koko kansanterveyshaittaa tarkasteltaessa on huomattava, että tähän arviointiin ei sisällytetty:
* koettujen haittojen osalta muita kuin <u>suuresti</u> kiusaantuneet/unihäiriöiset
* ympäristömelun mahdollisia muita suoria tai epäsuoria terveysvaikutuksia (esim. oppimiseen, mielenterveyteen ja tapaturma-alttiuteen). Tämänkaltaisten vaikutusten osalta nykyinen syy-yhteysnäyttö on heikko tai riittämätön, vaikka tutkimusta onkin tehty enenevässä määrin.


:Severe annoyance and sleep disturbance are hard to weigh, because there is little information on their relationship with quality of life measures. We have used a severity factor of '''0.02''', with a relatively large uncertainty interval (0.01-0.12  for annoyance, 0.01-0.10 for sleep disturbance). The minimum value (0.01) is based on De Hollander et al. (1999), who used a panel of environment-oriented physicians to attribute severity weights to various health states based on a protocol by Stouthard (1997). The maximum values (0.10 and 0.12) are based on Van Kempen (1998) who did a panel study with 13 medical experts, also based on a protocol by Stouthard. In that study, sleep disturbance and annoyance were weighted relatively high. 
== Altistumisarviot ==
</font>


Kirjallisuuslähteistä kootut altistumistiedot perustuvan enimmälti laskentamalleilla tehtyihin meluselvityksiin, joissa lähtötietojen kattavuus ja oikeellisuus sekä laskentaoletukset voivat vaikuttaa tuloksiin (altistuvien määriin) huomattavastikin. Esim. Helsingin kaupungin osalta on uudemmilla, ympäristödirektiivin mukaisilla arviointimenetelmillä päädytty selvästi aiempaa suurempiin altistujamääriin, mikä ei näytä selittyvän ainoastaan mittasuureiden eroilla. Tässä arvioinnissa altistumistasojen epävarmuutta pyrittiin karkeasti haarukoimaan korjaustermeillä +/- 3 dB, mutta todellinen arviointivirhe voi nousta tätä suuremmaksikin.


=== Sydäninfarktit ===
== Vastefunktiot ==


WHO:n GBD 2002 -arvioinneissa käytetty haittapainokerroin akuutille sydäninfarktille oli '''0.405''' (EUR A -alueella), alueellisena vaihteluvälinä 0.405–0.477. <ref name=GBD2002>Global Burden of Disease in 2002: data sources, methods and results. Colin D. Mathers, Christina Bernard, Kim Moesgaard Iburg, Mie Inoue, Doris Ma Fat, Kenji Shibuya, Claudia Stein, Niels Tomijima, Hongyi Xu. Global Programme on Evidence for Health Policy Discussion Paper No. 54. World Health Organization. December 2003 (revised February 2004),  Annex Table 5a</ref>
Vastefunktioiden oikeellisuus on (vaikutusten valinnan ohella) tämän arvioinnin suurimpia epävarmuuslähteitä. Tähän arviointiin sovelletut ulkomaiset vastefunktiot on johdettu nojautumalla useisiin ulkomaisiin alkuperäistutkimuksiin, joiden välillä nähdään suurehko hajonta, mikä puolestaan heijastelee mm. paikallisten melupäästö- ja altistumisolojen kirjavuutta (ääneneristys, tuuletusikkunoiden käyttö) sekä meluun asennoitumisen kulttuurieroja.


Em. arvoja on käytetty myös WHO:n GBD 2004 -päivityksessä <ref name=GBD2004>(World Health Organization. The Global Burden of Disease. 2004 Update. Geneva, 2008. Available from:
Ei ole tiedossa, kuinka hyvin tähän arviointiin käytetyt vastefunktiot soveltuvat Suomen oloihin. Koska vastefunktioiden altistusmuuttujana oli ulkomelutaso, suomalaisten asuinrakennusten verrattain hyvä ulkoäänieristys voi vaikuttaa siten, että samantasoinen ulkomelutaso aiheuttaa Suomessa keskimäärin pienemmän terveyshaittavasteen kuin  ilmastoltaan lämpimämmissä maissa.
http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/GBD_report_2004update_full.pdf)</ref>.


= Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista =
Sydäninfarktien osalta on (paikallisolojen eroavaisuuksien lisäksi) muistettava, että nykyistä ympäristömelun syy-yhteysnäyttöä ei vielä voida pitää riittävänä, koska tieliikenteen pienhiukkaspäästöt saattavat selittää osan oletetuista meluvaikutuksista (ja/tai toisinpäin).


Ei ole tiedossa, kuinka hyvin altistusvastefunktiot sopivat Suomen akustisiin oloihin (esim. rakennusten äänieristys; sääolot vs tuuletusikkunoista kantautuva melu).
= Yhteyshenkilö =


== Kiusallisuus ==
Lisätietoja antaa: [[User:Erkki Kuusisto | Erkki Kuusisto]]


* Haittapainokertointen valinnalla on suurin vaikutus tuloksiin, koska toimintakyky- ja elinvuosivähentymä on suoraan verrannollinen haittapainokertoimeen. SETURIn "parhaaseen arvioon" käytämme melko konservatiivista arvoa (0.02)<ref name=Trends/>. Vaihteluväli kirjallisuuden perusteella on ainakin 0.01-0.12.
==Katso myös==


= Katso myös  =
==Avainsanat==


= Viitteet =
==Viitteet==


<references />
<references/>


Kts. myös viitteiden tarkennukset keskustelusivulla: {{disclink|Tarkennetut viitteet}}.
Kts. myös viitteiden tarkennukset keskustelusivulla: {{disclink|Tarkennetut viitteet}}.


= Yhteyshenkilö =
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==


Lisätietoja antaa: [[User:Erkki Kuusisto | Erkki Kuusisto]]
{{mfiles}}


[[category:SETURI]]
{{julkaisu
[[Category:Seturi altisteet THL]]
| kirjoittajat  = Erkki Kuusisto
| nimi = Ympäristömelun vaikutuslaskentatiedot Suomi
| selite        =
| julkaisuvuosi = 2010
}}
[[Luokka:THL:n julkaisuja vuonna 2010]]

Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2012 kello 07.40




Tälle sivulle on koottu tausta- ja lisätiedot, joita käytettiin SETURI-hankkeen ympäristömelun vaikutuslaskentaan.

Vaikutuslaskennan tulokset julkaistiin Ympäristö ja Terveys -lehden numerossa 3/2010.

Altistuminen

Altistumisen mittasuureet ja yksiköt

Mittasuureet:

  • kiusallisuus ja sydäninfarktit: Päivä-ilta-yömelutaso (Lden), yksikkö = dB
  • unihäiriöt: Yömelutaso (Ln), yksikkö = dB

Huom. Kirj.lähteissä on käytetty useita muitakin mittasuureita. Näitä vastaavat luokkarajat on muunnettu Lden- tai Ln-luokkarajoiksi käyttäen alla lueteltuja muunnoskaavoja (aikapainotus- ja laskentakorkeustermit).

Muunnoskaavat

Näissä kaavoissa käytetyt aikapainotustermit on suurimmaksi osaksi arvioitu olettamalla kullekin melulähteelle tietty sille ominainen vuorokausiprofiili (ts. päivän, illan ja yön suhteelliset dB-tasot), laskemalla sitten tätä vuorokausiprofiilia vastaavat Lden-indikaattorin sekä alkuperäisen indikaattorin (esim. LAeq 07-22) dB-arvot ja lopuksi näiden erotus.

Likimääräiset muunnokset Lden:ksi:

  • Maantiemelu:
Lden = LAeq 24h + 4 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja 2.5 dB aikapainotuksista[2]
  • Katumelu:
Lden = LAeq 07-22 + 3 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja 1.5 dB aikapainotuksista[2] )
  • Rautatiemelu:
Lden = LAeq 07-22 + 7.5 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja 6 dB aikapainotuksista[2] )
  • Muut melulähteet:
oletetaan, että näille Lden = LAeq 07-22 + 1.5 dB
(korjaustermi johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] )

Likimääräiset muunnokset Ln:ksi:

  • Maantiemelu:
Ln = LAeq24h - 4.5 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja -6 dB aikapainotuksista[2] )
  • Katumelu:
Ln = LAeq 07-22 - 6 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja -7.5 dB aikapainotuksista[2][3][4] )
  • Rautatiemelu:
Ln = LAeq 22-07 + 1.5 dB
(korjaustermi johtuu laskentakorkeuksien erosta[1])

Altistumisreitit ja rajaukset

Altistumisreitti: Sensorinen (kuuloaisti).D↷

Altistumisluokat:

  • epälineaaristen altistusvastefunktioiden vuoksi käytetään altistumisluokittaista laskentaa
  • luokat pääsääntöisesti 5 dB:n välein

Tarkasteluajankohta: arvio vuodelle 2006.

  • Altistustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (2001-2006).
  • Altistumisen muutos tarkasteluajankohtaan nähden jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin (esim. ajoneuvotiheyden kasvu vs. keskinopeuksien madaltuminen ja meluesteiden rakentaminen). Joka tapauksessa muutos jäänee SETURI-arviointien tarkoituksen kannalta vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle kolmen vuoden aikana. Esim. melun suuresti kiusalliseksi kokevien lukumäärässä tämä altistumismuutos tarkoittaisi vain n. 5 prosentin kokonaiskasvua.

Altistuneen väestön kuvaus

Valtaenemmistö suomalaisista asuu (liikenne)melun kuuluvuusalueella. Tässä mielessä altistuvana väestönä on koko Suomen väestö, ts. miltei 5.3 miljoonaa vuonna 2006 (Tilastokeskuksen väkilukuarvio 31.12.2006 oli 5 277 284).

Vaikutuslaskenta rajoitetaan kuitenkin vain tietyn raja-altistustason (kts. alempana) ylittäviin, koska arviointiin soveltamamme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa ja/tai ko. terveysvaikutusta ei tilastollisesti ole pystytty toteamaan tietyn tason alapuolella.

  • Kiusallisuusvaikutuksen osalta laskenta rajataan niihin, joille Lden on vähintään 45 dB, koska ko. altistusvastefunktio on määritelty vain välille 45...75 dB Lden.
  • Unenhäirinnän osalta laskennassa rajoitutaan niihin, joille Ln on 40-70 dB, koska vastefunktio on määritelty vain em. dB-välille[5].
  • Sydäninfarktien osalta vaikutuslaskenta tehdään vain vähintään 59 dB Lden altistuneille, koska suhteellinen riski alkaa kohota vasta tällä altistumistasolla.

Lisäksi laskenta rajattiin iän perusteella eli vähintään 18-vuotiaisiin, koska vastefunktiot ovat peräisin aikuisväestölle tehdyistä tutkimuksista.

Altistumisen arviointimenetelmä ja oletukset

SETURIn parhaaseen arvioon hyödynnettiin altistumisen tietolähteinä seuraavia Ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Finavian ja Ratahallintokeskuksen raportteja: [6] [7] [8] [9] [10]

Seuraavassa on kuvattu altistumisarvioinnin vaiheittainen eteneminen kirjallisuuslähteistä Lden- ja Ln-perustaisiin luokkiin:

  1. Kirjallisuuslähteistä poimittiin ensin niissä ilmoitetut altistuneiden määrät melulähteittäin ja -vyöyhykkeittäin. Taulukkoon 1 on koottu kirjallisuuslähteiden tarkasteluvuodet ja mittasuureet.
  2. Puttuneiden tietojen (koskien altistumisluokkia, -aikoja tai -lähteitä) osalta jouduttiin tekemään joukko karkeistavia oletuksia, jotka on myös esitetty Taulukossa 1.
  3. Vähämeluisten vyöhykkeiden altistujamäärät arvioitiin tasajakaumaoletuksella (kts. jäljempänä).
  4. Alkuperäiset altistumisluokat muunnettiin mittasuureiden Lden ja Ln mukaisiksi käyttäen edellä lueteltuja muunnoskaavoja.


Taulukko 1. Tietolähteet ja melulajikohtaiset lisäoletukset.
melulähde vaikutuslaskentaan käytettävä mittasuure
Lden Ln
kirj.lähde tarkasteluvuosi kirj.lähteessä käytetty mittasuure lisäoletukset kirj.lähde tarkasteluvuosi kirj.lähteessä käytetty mittasuure lisäoletukset
Maantieliikenne [8] [6] 2003 LAeq24h - - - - arvioitu ympärivuorokautisesta melutasosta (kts. muunnoskaavat)
Katuliikenne [6], [7] 2003 LAeq07-22 - - - - arvioitu päivämelutasosta (kts. muunnoskaavat)
Raideliikenne [6] 2001 LAeq07-22 - [10], [6] 2001 (muu Suomi), 2006 (YTV-alue) LAeq 22-07, Ln (YTV-alue) muun Suomen luokka 50-55 arvioitu olettaen, että altistumisjakauma välillä 50-60 dB on samanmuotoinen kuin YTV-alueella.
Siviili-ilmailu [6] 2003 Lden - [9] 2006 LAeq 22-07 Muiden kuin Helsinki-Vantaan meluselvityksissä ei ole arvioitu yömelulle altistuneita [14], joten ne oletettiin nollaksi
Sotilasilmailu [6] 2003 Lden - - - - oletettu nollaksi
Muut lähteet [7] 2003 LAeq07-22 jakauman muodoksi oletetaan sama kuin katumelulla - - - oletetaan nollaksi, koska myös päiväaikainen altistuminen vähäistä

Alla on käsitelty altisumisarviointiin liittyviä oletuksia yksityiskohtaisemmin:

Vähämeluiset vyöhykkeet: Koska kirjallisuuslähteistä ei löydetty tietoja suhteellisen hiljaiselle eli alle 55 dB:n päivä- (LAeq07-22), ympärivuorokautiselle (LAeq24h) tai päivä-ilta-yö-melutasoille (Lden) altistuneiden lukumääristä, ne jouduttiin approksimoimaan käyttäen oletusta, että altistumisjakauma on tasainen 55 dB:n alapuolella.

  • Tämä on karkea yksinkertaistus, mutta ainakin tiemelun osalta melko osuva oletus – eräissä muissa tutkimuksissa mallinnettujen altistumisjakaumien perusteella.

Meluisimmat vyöhykkeet: Tietolähteissä ylin ilmoitettu altistumisluokka oli päivä- ja ympärivuorokautisten melujen osalta ">65 dB". Tätä korkeampien altistumisluokkien erittelyn puuttuminen voi johtaa altistumisen ja siten myös terveysvaikutusten lievään aliarviointiin, koska sekä kiusallisuuden että sydäninfarktien vastefunktiot jyrkkenevät huomattavasti oikealle päin mentäessä.

  • Tämän ylhäältä rajoittamattoman luokan luokkakeskiarvoksi kuitenkin valitiin laskennoissa konservatiivisesti 67.5 dB.

Yömelulle altistuminen: Yömelulle altistumista on kansainvälisestikin arvioitu vain vähän, eikä SETURI-arvioijaryhmän tiedossa ole myöskään Suomen osalta järjestelmällistä valtakunnanlaajuista arviota yömelulle altistumisesta, raidemelu poislukien. Muiden yömelulähteiden osalta joudutiiin nojautumaan järkeviin oletuksiin.

  • Merkittävimpien altistumislähteiden eli maanteiden ja katujen osalta käytettiin nyrkkisääntöä, jonka mukaan tiemelun yöaikaisen keskiäänitason ero päiväaikaiseen on liikenteen vuorokausijakaumasta johtuen noin 7.5 dB [3][4]

Altistumistilanteen muutos: Kirjallisuuslähteiden altistumistiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (2001-2006). Muutokset SETURIn tarkasteluvuoteen 2006 nähden jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin.

  • Tulosten kannalta muutos jäänee joka tapauksessa vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle kolmen vuoden aikana. Esim. suuresti kiusaantuneiden määrässä tämä tarkoittaisi vain n. 5 prosentin kasvua.

Arviot altistuneiden lukumääristä

Paras arvio

Lden vähintään 45 dB (kiusallisuusvaikutukset): Altistuneita noin 2 600 000, joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.

Lden vähintään 59 dB (sydäninfarktiriski): Altistuneita noin 780 000, joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.

Ln vähintään 40 dB (unenhäirintävaikutukset): Altistuneita noin 2 100 000, joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.

Vähimmäis- ja enimmäisarviot

Altistumistietoihin sisältyvän epävarmuuden haarukoimiseksi kaikkiin altistumistasoihin on vähimmäis- ja enimmäisarvioita laskettaessa lisätty korjaustermi +/- 3 dB.

Arvioitavien vaikutusten valinta

Arvioidaan seuraavat melun haitat:

  1. melun vuoksi suuresti kiusaantuneet (highly annoyed) => vallitsevuus (% koko väestöstä)
  2. melun vuoksi suuresti unihäiriöiset (highly sleep disturbed)) => vallitsevuus (% koko väestöstä)
  3. melun lisäämät sydäninfarktit -> ilmaantuvuus (tapauksia/vuosi, koko väestössä)

Ei arvioida melun (seuraus)vaikutuksia esim.

  • verenpaineeseen
  • oppimiseen ja työsuoritukseen
  • kuuloon (kuulovauriot)
  • mielenterveyteen ja/tai päihdekäyttöön
  • tapaturma-alttiuteen / liikenneonnettomuuksiin (esim. Tanskassa arvioitu, että 200-500 tanskalaista kuolee vuosittain liikennemelun aiheuttaman stressin ja sydänongelmien seurauksena )

Vaikutusarviointimenetelmän kuvaus

Vaikutusten arviointi perustuu väestötutkimuksista johdettuihin altistusvastekäyriin, joissa altistumisen mittasuureena käytetään asunnon meluisimmalle ulkoseinälle mallinnettua pitkän ajan keskiäänitasoa. Vaikutuksesta riippuen keskiäänitasona käytetään joko vuorokaudenajan mukaan painotettua eli päivä-ilta-yömelutasoa (Lden) tai yömelutasoa Ln). Vastemuuttujat ilmaisevat unihäiriöiden ja kiusallisuuden osalta absoluuttisen vallitsevuuden, sydäninfarktien osalta suhteelliseen ilmaantuvuuden.

Laskentaan käytettiin kunkin altistumisluokan luokkakeskiarvoa.

Altistusvastefunktiot

Tausta- ja kynnysaltistustasot

Tausta-altistus tarkoittaisi ei-ihmisperäisiä eli luonnonympäristön ääniä. Niitä ei voi pitää meluna, koska ne eivät ole terveydelle haitallisia eikä niitä (yleensä) pidetä myöskään ei-toivottuina. Taustaa ei sen vuoksi ole tarvittu ottaa vastefunkioita johdettaessa huomioon, ei myöskään tässä arvioinnissa.

Kynnysaltistuksen (ts. taso, jonka alapuolella haittoja ei aiheutuisi) olemassaolo ja sijainti riippuvat vaikutuksesta:

  • Häiritsevyysvaikutuksille (kiusallisuus, unenhäirintä) kynnysaltistuksen määritteleminen olisi yksilöllisen kokemisen vuoksi ongelmallista, mutta vaikutuslaskennat rajoitetaan vähintään 45 dB:n Lden-melulle (kiusallisuus) tai 40 dB:n Ln-melulle (unenhäirintä) altistuneisiin, koska soveltamamme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa hiljaisemmille meluille.
  • Sydäninfarkteille kynnystasoksi on havaittu n. 60 dB Lday 06-22[11][12].
SETURIssa kynnystasoksi otetaan 59 dB Lden, koska Lden-asteikolla vastekäyrä leikkaa x-akselin näillä kohden.

Melun vuoksi suuresti kiusaantuneet

Paras arvio: Käytetään Miedeman ym. (2001) [13] johtamia vastefunktioita tie-, raide- ja lentomeluille.

P = %-osuus vuorokausimelutasolle Lden altistuneesta väestöstä, joka kokee melun erittäin kiusalliseksi:

Tiemelu:

P = 9.868 * 10-4 * (Lden - 42)3 - 1.436 * 10-2 * (Lden -42)2 + 0.5118 * (Lden - 42)

Raidemelu:

P = 7.239 * 10-4 * (Lden - 42)3 - 7.851 * 10-3 * (Lden -42)2 + 0.1695 * (Lden - 42)

Lentomelu:

P = -9.199 * 10-5 * (Lden - 42)3 + 3.932 * 10-2 * (Lden -42)2 + 0.2939 * (Lden - 42)

Määrittelyjoukot ylläoleville funktioille: Lden välillä 45...75 dB (viite [13], s. 410).

Melun vuoksi suuresti unihäiriöiset

Käytetään melulajikohtaisia, Miedeman ym. vastefunktioita [5] [14], jotka kuvastavat itse arvioitujen meluperäisten unihäiriöiden yleisyyttä ja voimakkuutta.

Paras arvio:

P = unihäiriöistä suuresti kärsivien %-osuus yömelutasolle Ln altistuneesta väestöstä:

Tiemelu:[5]

P = 20.8 – 1.05 Ln + 0.01486 Ln2

Raidemelu:[5]

P = 11.3 – 0.55 Ln + 0.00759 Ln2

Lentomelu:[14]

P = 18.147 – 0.956 Ln + 0.01482 Ln2

Määrittelyjoukot: Ln = 40....70 dB (Lainaus lähteestä [5]: The curves are based on data in the Lnight range 45-65 dB(A). The polynomial functions are close approximations of the curves in this range and their extrapolations to lower exposure (40-45 dB(A)) and higher exposure (65-70 dB(A)).)

Melun lisäämät sydäninfarktit

Käytetään Babischin (2008) vastekäyrää, joka yleistetään koskemaan paitsi tie- myös muita melulajeja.

Paras arvio: Käytetään viitteestä [12] saatua käyrää "Exposure-response curve for road traffic noise level and incidence of myocardial infarction (polynomial fit weighted by number of subjects per noise category)".

Huom. alla on käytetty approksimaatiota, että RR = OR. Näin voidaan tehdä tuottamatta juurikaan virhettä, koska sydäninfarktiriskin perustaso (vuotuinen ilmaantuvuus yksikkönä tapausmäärä/väestö) on alle 0.01.

RR(Lden) = vuorokausimelulle Lden altistuvien ristitulosuhde sydäninfarktille:

Tiemelu:

RR(Lden) = 1.629657 – 0.000613 × (Lden -2)2 + 0.000007357 × (Lden -2)3
määrittelyjoukko: Lden välillä 57...82 dB
legend="ERF for road-noise Lden on myocardial infarcts"
legend="ERF for road-noise Lden on myocardial infarcts"

Raide- ja lentomelu sekä muut melulähteet:

Yleistetään tiemelun altistusvastekäyrä koskemaan myös näitä melulähteitä, kunnes saatavilla on erityisesti raide- ja lentomelua koskevaa tietoa.

Vaikutusten vähimmäis- ja enimmäisarviot

Altistusvastefunktioihin sisältyvien epävarmuuksien karkeaksi arvioimiseksi vastekäyrien jyrkkyydet korjattiin kertoimilla 0.5 tai 1.5 (infarkteille 0 tai 2) vähimmäis- ja enimmäisarvioita laskettaessa. Infarktien haarukka pitää siis sisällään myös "0-riskin", koska syy-yhteysnäyttö on vielä epävarma.

Perustason sairastavuustiedot

Sydänifarktien osalta vaikutuslaskentaan tarvitaan yhtenä lähtötietona sydäninfarktien perustason ilmaantuvuus, joka suomessa on n. 25 000 [1]. Samaan arvioon päädyttiin katsomalla Tilastokeskuksesta ja Terveydenhuollon Hoitoilmoitusrekisteristä [2] saatuja sairastavuustietoja ICD-luokille I21-I22 (akuutti/uusiva sydäninfarkti).

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Vaikutusten valinta

Ympäristömelun koko kansanterveyshaittaa tarkasteltaessa on huomattava, että tähän arviointiin ei sisällytetty:

  • koettujen haittojen osalta muita kuin suuresti kiusaantuneet/unihäiriöiset
  • ympäristömelun mahdollisia muita suoria tai epäsuoria terveysvaikutuksia (esim. oppimiseen, mielenterveyteen ja tapaturma-alttiuteen). Tämänkaltaisten vaikutusten osalta nykyinen syy-yhteysnäyttö on heikko tai riittämätön, vaikka tutkimusta onkin tehty enenevässä määrin.

Altistumisarviot

Kirjallisuuslähteistä kootut altistumistiedot perustuvan enimmälti laskentamalleilla tehtyihin meluselvityksiin, joissa lähtötietojen kattavuus ja oikeellisuus sekä laskentaoletukset voivat vaikuttaa tuloksiin (altistuvien määriin) huomattavastikin. Esim. Helsingin kaupungin osalta on uudemmilla, ympäristödirektiivin mukaisilla arviointimenetelmillä päädytty selvästi aiempaa suurempiin altistujamääriin, mikä ei näytä selittyvän ainoastaan mittasuureiden eroilla. Tässä arvioinnissa altistumistasojen epävarmuutta pyrittiin karkeasti haarukoimaan korjaustermeillä +/- 3 dB, mutta todellinen arviointivirhe voi nousta tätä suuremmaksikin.

Vastefunktiot

Vastefunktioiden oikeellisuus on (vaikutusten valinnan ohella) tämän arvioinnin suurimpia epävarmuuslähteitä. Tähän arviointiin sovelletut ulkomaiset vastefunktiot on johdettu nojautumalla useisiin ulkomaisiin alkuperäistutkimuksiin, joiden välillä nähdään suurehko hajonta, mikä puolestaan heijastelee mm. paikallisten melupäästö- ja altistumisolojen kirjavuutta (ääneneristys, tuuletusikkunoiden käyttö) sekä meluun asennoitumisen kulttuurieroja.

Ei ole tiedossa, kuinka hyvin tähän arviointiin käytetyt vastefunktiot soveltuvat Suomen oloihin. Koska vastefunktioiden altistusmuuttujana oli ulkomelutaso, suomalaisten asuinrakennusten verrattain hyvä ulkoäänieristys voi vaikuttaa siten, että samantasoinen ulkomelutaso aiheuttaa Suomessa keskimäärin pienemmän terveyshaittavasteen kuin ilmastoltaan lämpimämmissä maissa.

Sydäninfarktien osalta on (paikallisolojen eroavaisuuksien lisäksi) muistettava, että nykyistä ympäristömelun syy-yhteysnäyttöä ei vielä voida pitää riittävänä, koska tieliikenteen pienhiukkaspäästöt saattavat selittää osan oletetuista meluvaikutuksista (ja/tai toisinpäin).

Yhteyshenkilö

Lisätietoja antaa: Erkki Kuusisto

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Lahti T, Gouatarbès B, Markula T. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, s. 10
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 E.K. (Aikapainotus-dB-laskelmia perustuen oletuksiin eri liikennemelulähteiden melupäästöjen tyypillisistä vuorokausijakaumista)
  3. ↑ 3,0 3,1 SCC Viatek. LIIKENNEMELUSELVITYS TAMPEREEN KANTAKAUPUNKIALUEELLE. 30.9.2003. (s. 15)
  4. ↑ 4,0 4,1 Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10: 27-33.
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Miedema et al. Elements for a position paper on night-time transportation noise and sleep disturbance. TNO Inro report 2002-59. P.39
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 Liikonen L, Leppänen P. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus 2005. Suomen ympäristö 809.
  7. ↑ 7,0 7,1 7,2 J. Tervonen, P. Jylänki: Meluntorjunnan valtakunnallisten linjausten hyödyt ja kustannukset. Suomen ympäristö 821.
  8. ↑ 8,0 8,1 Tiehallinto. Yleisten teiden liikennemelu 2003. Tiehallinnon selvityksiä 47-2004
  9. ↑ 9,0 9,1 Finavia (2007): Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. Ilmailulaitos Finavia, A4/2007
  10. ↑ 10,0 10,1 Ratahallintokeskus (2007): Rautateiden meluselvitys 2007. Ramboll Finland Oy
  11. ↑ Babisch W. Transportation Noise and Cardiovascular Risk. Review and Synthesis of Epidemiological Studies. Dose-effect Curve and Risk Estimation. UmweltBundesAmt, WaBoLu-Hefte 01-2006
  12. ↑ 12,0 12,1 Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10(38): 27-33.
  13. ↑ 13,0 13,1 Miedema, H. M. E. and C. G. M. Oudshoorn (2001). "Annoyance from transportation noise: Relationships with exposure metrics DNL and DENL and their confidence intervals." Environmental Health Perspectives 109(4): 409-416.
  14. ↑ 14,0 14,1 Miedema HME. Self-reported sleep disturbance caused by aircraft noise. TNO Inro report 2004-15

Kts. myös viitteiden tarkennukset keskustelusivulla: D↷.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Erkki Kuusisto: Ympäristömelun vaikutuslaskentatiedot Suomi. Opasnet 2010. Viitattu 24.12.2024.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ympäristömelun_vaikutuslaskentatiedot_Suomi&oldid=14430”