|
|
| (5 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{kaivos-YVA-raportti}}
| | #REDIRECT [[Vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen#Vaikutukset vesieliöihin]] |
| | |
| Mikäli ohjearvovertailut viittaavat mahdolliseen metallien haitallisuuteen vesistöissä hankkeen seurauksena, voidaan tarkastella metallien esiintymismuotoja ja biosaatavuutta arvion tarkentamiseksi. {{comment|# |Lisäsin tällaisen. ok? sanotaan kyllä viimeisessä lauseessakin.|--[[Käyttäjä:Tommi Kauppila|Tommi Kauppila]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tommi Kauppila|keskustelu]]) 1. lokakuuta 2015 kello 08.55 (UTC)}}Vedenlaatutekijät vaikuttavat merkittävästi metallien biosaatavuuteen ja myrkyllisyyteen. Liuennut orgaaninen hiili (DOC) sitoo metalli-ioneja, ja toisaalta veden vapaat protonit (H+), kalsium ja magnesium kilpailevat metalli-ionien kanssa sitoutumisesta eliöön. Ilmiöitä käytetään hyväksi bioligandimalleissa (BLM), joiden avulla voidaan määrittää paikallinen haitallinen tai haitaton pitoisuus, joka perustuu vapaan metalli-ionin eli biosaatavan määrän laskemiseen.{{comment|# |Minusta tämä ei ole näin: vapaa metalli-ioni voi olla 'haitaton' jos kilpailevat kationit estävät sen oton.|--[[Käyttäjä:Tommi Kauppila|Tommi Kauppila]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tommi Kauppila|keskustelu]]) 1. lokakuuta 2015 kello 08.55 (UTC)}} Uusimmassa ympäristölaatunormidirektiivissä (2013/39/EY) nikkelin ja lyijyn vuosikeskiarvot (AA-EQS) on ilmoitettu biosaatavana metallina. Nikkelille onkin kehitetty yksinkertainen BLM-malli direktiivin soveltamiseksi{{comment|# |viite?|--[[Käyttäjä:Tommi Kauppila|Tommi Kauppila]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tommi Kauppila|keskustelu]]) 1. lokakuuta 2015 kello 08.55 (UTC)}}. Lyijyllä määritys perustuu DOC-korjaukseen (EU 2014), joka periaatteeltaan vastaa kadmiumin kovuuskorjausta. Helppokäyttöisiä BLM-malleja on saataville useille metalleille, esimerkiksi Bio-Met -malli sisältää myös kuparin ja sinkin paikallisen kroonisen EQS-arvon laskualgoritmin. Akuuteille vasteille kehitetty HydroQual-yhtiön täydellisempi BLM-malli laskee kadmiumille, sinkille, kuparille ja lyijylle vesipitoisuuden, jossa puolet mallilajeista kuolee. Sitä voidaan siis käyttää arvioimaan hetkellisten, korkeiden päästöjen haitallisuutta. Tieteellisestä kirjallisuudesta löytyy myös muita lajikohtaisia ns. "full” BLM-malleja monille metalleille, ja niiden soveltamisessa tarvitaan usein laajaa vedenlaatuaineistoa sekä mahdollisesti myös spesiaatiomallien (esim. WHAM) käyttöä (esim. Schlekat ym. 2010). Koska vedenlaadulla on suuri merkitys metallien sitoutumiseen ja myrkyllisyyteen, jo YVA-vaiheessa on syytä selvittää paikallisen vedenlaadun vaikutus metallien jakautumiseen vedessä ja sitä kautta vaikutus paikalliseen ympäristölaatunormiin, etenkin tapauksissa, joissa laatunormien epäillään ylittyvän.
| |
| | |
| {{comment|# |Sopisiko tähän kappaleeseen lisätietolaatikko vaikka noista BLM:istä?|--[[Käyttäjä:Tommi Kauppila|Tommi Kauppila]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tommi Kauppila|keskustelu]]) 1. lokakuuta 2015 kello 08.55 (UTC)}}
| |