|
|
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{kaivos-YVA-raportti}}
| | #REDIRECT [[Vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan#Vaikutukset maaperään]] |
| | |
| Ilmalaskeuman ohella kaivosalueelta suotautuvat ja kulkeutuvat vedet ovat mahdollinen kontaminaation kulkeutumisreitti. Kaivostoiminnan vaikutuksia maaperään voidaan arvioida tarkastelemalla kaivosvesien ja pohjaveden reittejä ja niissä kulkeutuvaksi arvioituja haitta-ainemääriä. Uusien kaivosten suunnittelussa lähdetään siitä, ettei haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön tapahdu vesien välityksellä, mutta muutettavan toiminnan tapauksessa voi olla jo havaintoja pohjavesien kontaminoitumisesta. Useissa tapauksissa maaperän pitoisuusmuutoksia ympäristössä ei ole mahdollista arvioida määrällisesti etukäteen vaan voidaan ainoastaan osoittaa alueita, joissa muutokset olisivat mahdollisia. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa voidaan tarkastella tiettyjen kohteiden lähiympäristöjä sekä poikkeuksellisista sääoloista johtuvia mekanismeja:
| |
| *Passiiviset vesienkäsittelyrakenteet
| |
| *Maanpoistomaiden varastointialueet
| |
| *Tiiviiden pohjarakenteiden alueet (tihkuminen)
| |
| *Poikkeusjuoksutusreitit
| |
| *Sulamis- ja sadevesien reitit
| |
| *Tihkupinnat ja lähteiset kohteet alueella
| |
| | |
| | |
| Pölylaskeuman sekä pohja- ja pintaveden aiheuttamat vaikutukset ovat riippuvaisia maaperän ominaisuuksista kuten maalajista (etenkin orgaanisen aineksen määrästä), raekoosta (hienoaineksen määrästä), pH-olosuhteista, kosteudesta ja lämpötilasta, hapetusoloista sekä pohjaveden korkeudesta ja sen vaihtelusta.
| |
| Maaperäpitoisuuksien vertailuaineistoksi on saatavilla GTK:n keräämää tutkimusaineistoa eri maalajien alkuaineiden taustapitoisuuksista (esim. Koljonen 1992, Salminen 1995, Salminen et al. 2007). Maaperästä kerätty aineisto on ollut pohjana GTK:n ja SYKE:n toteuttamassa valtakunnallisessa taustapitoisuusrekisterissä (http:// gtkdata.gtk.fi/tapir ).
| |