Keskustelu:Yhtäköyttä

Tarpeellisia linkkejä

• Tarkempi toimeenpanosuunnitelma
• Yhtäköyttä-hajatuksia
• Palaverimuistiot (nämä pitäisi siirtää Opasnettiin arkistoon)

VNK-blogi tammikuu 2016

Tähän luonnosteltiin lokakuussa 2015 julkaistavaksi suunniteltu lehdistötiedote. [1] Sitä ei kuitenkaan julkaistu, vaan kehiteltiin muita julkastavia sisältöjä.

VN-TEAS tukee avointa, perusteltua kritiikkiä

Tämä tekstiluonnos on ajateltu mielipidekirjoitukseksi Hesariin vastineena käydystä keskustelusta VN-TEAS-hankkeiden laadusta.

Valtioneuvoston tutkimushanke maahanmuutosta ja turvallisuudesta joutui valokeilaan, kun Helsingin yliopiston tutkijat moittivat loppuraporttia huonosta lähdekritiikistä (Image 24.2.). Kritiikki on aina tervetullutta, koska se on tieteen edistymisen tärkeimpiä välineitä. Hyvä kritiikki on täsmällistä ja yksityiskohtaista ja kohdistuu sisältöön. Toistaiseksi on jääty väittelemään siitä, ovatko tutkimus ja tutkijat "oikeita". Tämä latistaa tilanteen ulkopuolisen silmissä auktoriteettiriidaksi eikä auta ymmärtämään itse asiaa.

On myös asetettu kyseenalaiseksi, voiko valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta (VN-TEAS) ylipäänsä tuottaa laadukkaita tutkimustuloksia tavallista selvästi nopeammalla aikataululla ja pienillä rahoituksilla (HS 27.2. Kotimaa A16). Kysymys on tärkeä, ja nyt päättyvien hankkeiden kokemuksista on opittava.

VN-TEAS-toiminta käynnistettiin 2014, koska nähtiin tutkimustiedon tarve päätöksenteossa. Nytkään tarvetta ei ole kyseenalaistettu. Kyse siitä, miten nykykäytännöt varmistavat hyödyllisyyden, ajantasaisuuden ja laadun, ja miten toimintaa voisi kehittää.

Toinen VN-TEAS-hanke Yhtäköyttä tarjoaa laadunvarmistukseen avoimen, joukkoistetun verkkotyötilan, jossa asiantuntijat voivat käydä kriittistä, yksityiskohtiin menevää keskustelua sisällöstä ja yhdessä parantaa niitä huomioimaan kaiken tutkimustiedon.

Tämä työtila on nyt otettu käyttöön Maahanmuutto ja turvallisuus -raportin sisällön arvioimiseksi ja parantamiseksi (fi.opasnet.org/fi/Maahanmuutto). Toivomme aktiivista osallistumista niiltä, joilla on tieteellisesti perusteltua annettavaa tähän aihepiiriin. Näin uskomme raportissa mahdollisesti olevien virheiden löytyvän, valtioneuvostolle päätyvän tilannekuvan paranevan ja kokemuksen karttuvan siitä, miten nykyajassa voidaan tuottaa avoimesti kritiikinkestävää, hyödyllistä tieteellistä sisältöä.

Kun etsitään parasta tietoa, kriitikot ovat tärkeimpiä ystäviämme.

Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Yhtäköyttä-hankkeen koordinaattori, johtava tutkija

Tietokristallit helpottavat tiedon jäsentämistä

Luonnos VNK-blogista. Tätä versiota ei ole vielä kierrätetty kommenteilla.

Tutkijoiden mielestä tutkimustieto ei tavoita päättäjiä helposti. Moni päättäjäkin on samaa mieltä, koska on perustettu VN-TEAS-toiminnan tapaista, tiedonkulkua parantavia toimintaa. Yhdeksi ongelmaksi on todettu, että on vaikea saada tietoa juuri päätösten kannalta tärkeistä asioista, ja siksi tutkimusrahoitusta pyritäänkin kohdentamaan näihin kysymyksiin.

Toinen päätöksentekoon tarvittavan tiedon ongelma on yhteenvedon vaikeus, varsinkin jos julkisuudessa korostuu 'se toinen näkökulma'. Päättäjän taustatiedot ja aika eivät riitä asiantuntijoiden erimielisyyksien ymmärtämiseen, eikä kansalaistenkaan näkemystä voi sivuuttaa vaikka tutkijat niin tekisivät. On vaikea päätellä, kuka on oikeassa ja mikä painoarvo eri näkemyksille pitäisi antaa.

Kolmas yleinen ongelma on, että vastausten etsiminen tutkimuksen avulla on liian hidasta päätöksenteon tarpeisiin.

Onneksi kaikki nämä ongelmat ovat sellaisia, että paremmat, nykyteknologian tukemat käytännöt voivat helpottaa tilannetta merkittävästi. Näitä kolmea ongelmaa ratkaisemaan on kehitetty uusi menetelmä nimeltä tietokristalli eli tietokide. Siinä etsitään joukkoistetusti olennainen ja täsmällinen kysymys, johon tuotetaan parhaaseen tietoon nojaava perusteltu vastaus.

Tutkijoita voi ohjata vastaamaan konkreettisempiin, päätöksentekoa paremmin tukeviin kysymyksiin, jos yhteistyössä mietittään, mitä nämä kysymykset tarkalleen ottaen ovat. Sekä asiantuntijoiden että päättäjien piirissä on tavanomainen harha, että vain he itse - eivät ne toiset puutteellisine taustatietoineen - pystyvät tunnistamaan olennaiset kysymykset. Kuitenkin lähes aina taidetaan tarvita molempien osaamista. Lisäselvityksiä on helpompi vaatia, kuin määritellä ne kysymykset, jotka tilanteen ratkaisisivat ja joihin on löydettävissä vastaus tutkimuksen avulla. Niinpä tätä on harjoiteltava yhdessä päättäjien, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Asiantuntijoiden ei pidä lähteä mediassa kilpalaulantaan 'toisen näkökulman' kanssa. Sen sijaan heidän tehtävänsä on ymmärtää vastakkainen näkemys niin hyvin, että sen pätevyyttä voidaan arvioida tieteen kriteerein eli sen perusteella, onko se yhteensopiva havaintojen kanssa. Jos on, pitää olla nöyryyttä myöntää, että näkemys voi olla oikea, vaikka asiantuntija itse pitäisi toista vastausta todennäköisempänä. Yhteenvetona tästä pohdinnasta syntyy mahdollisten vastausten joukko epävarmuuksineen.

Onko tämä epävarmuus ongelma päättäjän tukemisen ja tutkijan arvovallan kannalta? Tilanne on sama kuin sudokussa, jossa ei saada selville ruutuun tulevaa numeroa mutta selviää, mikä se ei voi olla. Kaikki sudokua pelanneet tietävät, että usein tällainen tieto ratkaisee pulman. Ei epävarmuus sinänsä ole ongelma, jos ymmärretään, mitä asioita voidaan hylätä jatkotarkastelusta.

Lisäksi yhteinen synteesi 'toisen näkökulman' kanssa antaa vain hetkeksi julkisuuteen pääsevälle asiantuntijalle selkeän viestin kerrottavaksi: "Tuo vastapuolen väite on jo osana meidän synteesiämme eikä tuo uutta siihen mitä sanoin." On siis pyrittävä jaettuun ymmärrykseen pikemminkin kuin näkyvyystaisteluun mediassa eri näkökulmien välillä.

Kolmanteen ongelmaan eli tutkimuksen hitauteen on tarjolla useitakin lääkkeitä, joita ei vielä tehokkaasti käytetä. Päätösten taustalla on usein peruskysymyksiä, jotka toistuvat kerrasta toiseen. Näihin vastaaminen on asiantuntijuuden tehokäyttöä, koska tiedosta saadaan hyötyä toistuvasti.

Tietokristalleissa alustava vastaus pyritään saamaan nopeasti, mutta työ on iteratiivista ja vastaus paranee vähitellen kerätyn tiedon lisääntyessä. Päättäjä ei välttämättä tarvitse kaikissa tilanteissa kaikkein täsmällisintä vastausta vaan osviitta suuruusluokasta voi riittää, ja tällä tarkkuudella tieto voi löytyä nopeasti. Päättäjien ja asiantuntijoiden vuoropuhelu siis auttaa melko nopeasti ymmärtämään, mitä ja kuinka tarkasti asia pitää saada selville.

Avoimuus voi nopeuttaa tätä prosessia merkittävästi. Asiantuntijoita on maailmassa paljon, ja joukkoistamalla voidaan löytää vastaus ehkä paljon nopeammin kuin odottamalla yksittäisen kiireisen asiantuntijan panosta.

Tässä ehdotettuja toimintamalleja on kehitetty ja testattu viime vuosina ahkerasti erilaisissa hankkeissa. Pienessä mittakaavassa ja laboratio-olosuhteissa ne ovat toimineet toivotusti. Myös joillakin erityisaloilla kuten Yhdysvaltain patenttilainsäädännössä niitä on onnistuneesti käytetty laajasti. Nyt olisi aika kokeilla, kuinka hyvin niillä pystytään ohjaamaan ja tehostamaan tiedontuotantoa päätöksenteon käyttöön todellisessa suomalaisessa päätöksenteossa. VN-TEAS-hanke Yhtäköyttä tekee useita kokeiluja ja tarvekartoitusta näistä asioista. Kokemuksia saadaan kevään 2016 aikana.

Kaikkille VN-TEAS-hankkeille voisi suositella, että tutkimuskysymykset, vastausehdotukset ja perustelut julkaistaan jossain verkkotyötilassa jo hankkeen alkuvaiheessa. Näin hankkeiden tavoitteet saataisiin nopeasti laajasti tiedoksi, ja tämä toivottavasti innostaisi hankkeen ulkopuolisia asiantuntijoita tuomaan omat tietonsa hankkeen käyttöön. Näin tiedot saataisiin nopeasti käyttöön tietokristalleina ja opittaisiin tämänkaltaista työskentelyä. Samalla nähtäisiin, miten tietokristalleja pitäisi kehittää käytännöllisemmiksi, miten mahdollinen epäasiallinen osallistuminen pidetään kurissa ja miten toimintamallia kannattaa levittää.

Tutkimusvilppi vaikeutuu avoimessa tieteessä

Tämä on vaihtoehtoinen blogi, joka ehkä soveltuu paremmin julkaistavaksi OKFFIn blogissa.

• VTT:n tutkimusvilppiepäilyt nousivat skuupiksi sunnuntain Helsingin Sanomissa (HS 7.2. C1-5). Metabolomiikan(?) tutkimusryhmää epäillään tutkimustulosten liioittellusta tulkinnasta.
• Taustalla on myös henkilösuhteiden ongelmia useiden vuosien ajalta.
• Tutkimusvilppiä tai tarkoitushakuisia tulkintoja on nimettömien ryhmän tutkijoiden mukaan tehty useiden vuosien ajan, kun tutkimusryhmän johtaja on itse halunnut tehdä lopulliset analyysit.
• Asia konkretisoituu yhteen tieteelliseen artikkeliin, jossa on esitetty edustavaksi väitetty rasvahappokuva diabetekseen myöhemmin sairastuneen lapsen verestä. Näiden muutosten tulkittiin ennustavan tulevaa diabetestä. Kontrollikuvaa ei artikkelissa ole, ja nämä nimettömät tutkijat ovat pitäneet tätä tarkoitushakuisena valintana, koska kontrolli olisi osoittanut, että samanlaisia muutoksia on niilläkin, jotke eivät diabetekseen sairastu eivätkä ne siten ennusta sairastumista.
• VTT:n sisällä asiasta on keskusteltu ainakin vuodesta 2013 asti, ja siellä on myös käynnistetty sisäinen tutkinta asiasta. Tutkimusraportti on kuitenkin salattu, ja laitoksen johto on päätynyt tulkintaan, että vilppiä ei ole tapahtunut.
• Onko tästä jälkiviisaasti jotain opittavissa?
• Onko artikkeli päätynyt tähän (keskinkertaiseksi mainittuun) lehteen huonon vertaisarvioinnin jälkeen, koska kontrolliin vertaamista kuitenkin pidetään keskeisenä tieteen menetelmänä?
• Kun vertailukuva nyt on käytettävissä, mikä on päätelmä datan perusteella?
• Kuinka paljon dataa on oikeastaan olemassa, ja mikä olisi päätelmä, jos se kaikki käytettäisiin päätelmän tekemiseen?
• Onko tilastoajot kuvattu ja voiko ne toistaa julkaistusta aineistosta? Miksi ei?
• Olisiko mahdollista julkaista aineiston metadata sillä tarkkuudella, että kuka tahansa voisi suunnitella oman tilastoanalyysin, joka tuottaisi tulkinnan tästä kiistanalaisesta kysymyksestä? Itse dataahan ei voi julkaista potilassalaisuuden takia. Mutta datan omistaja VTT voisi sitoutua ajamaan kaikki dataa varten suunnitellut analyysit (jotka eivät vaaranna potilassalaisuutta) ja julkaisemaan niiden tulokset netissä. Näin ulkopuolisetkin asiantuntijat voisivat paneutua asiaan tarkasti eivätkä vain journalistin tulkintojen perusteella.
• Olisiko korkea aika Suomessakin järjestelmällisesti kehittää menetelmiä, jossa tällainen avoimen koodauksen käytäntö olisi mahdollista?
• Jos näin tehtäisiin, pitäisi myös luoda käytäntöjä sille, että tieteellistä meriittiä saisivat sekä ne, jotka ovat dataa tuottaneet vaikkeivät he itse tekisi analyysejä, ja analyysien ja tulkintojen tekijät vaikka he käyttäisivät muiden dataa? Nythän tällaista tutkimussyklin vaiheittaista jakoa ei tunneta, vaan jokainen mainetta saava tutkija sitoutuu vastaamaan koko julkaisun sisällöstä.
• Uuden käytännön luulisi olevan tehokas siksikin, että uuden datan tuottajat eivät useinkaan ole parhaita tilastotieteiljöitä, eivätkä tilastotieteilijät välttämättä osaa toteuttaa aineistonkeruuta. Jos tutkimuslaitoksessa ei ole omasta takaa riittävästi joka alan osaamista, asiantuntemuksen joukkoistaminen voisi auttaa.

Tiede voisi raivata oman tilan someen

Uusi blogi-idea. Tai pitäisikö tätä käyttää jossain muussa yhteydessä?

Tieteellinen julkaiseminen perustuu sata vuotta vanhoihin käytäntöihin ja periaatteisiin. Uskomushoitajat, rasistit ja agitaattorit sen sijaan käyttävät moderneja tietonvälityksen keinoja ja peittoavat tutkijat 6-0.

Ratkaisuna ei ole nykyään muodikas ehdotus että tutkijoidenkin on ruvettava tviittamaan ja osallistumaan MV-lehden tai enkelihoitoja esittelevien sivujen keskusteluun. Sen sijaan olisi kiireesti otettava käyttöön some-sivusto, joka perustuu tieteen menetelmään.

Tieteen ydin on yksinkertainen mutta hankala toteuttaa käytännössä, koska se tuntuu menevän vastoin ihmislajin intuitiota. Kun ihminen vakuuttuu jostain asiasta, hän yrittää vakuuttaa myös muut osoittamalla sen todeksi.

Kuitenkin tieteen menetelmän nerokkuus on yksinkertainen oivallus että tämä on mahdotonta - paitsi matematiikassa. Sen sijaan on pyrittävä todistamaan väitteitä vääräksi. Tämä onnistuu sen takia, että mielekkäät tieteelliset väitteet selittävät mekanismeja ja näin ennustavat mitä tietynlaisessa tilanteessa tapahtuu.

Huonot väitteet on helppo kumota, koska vähäiselläkin kokeilemisella tai havainnoinnilla voidaan todeta, että tapahtuu jotain aivan muuta kuin väitteen mukaan pitäisi. Hankalampia ovat väitteet, jotka ovat aika lähellä totuutta. Silloin usein tarvitaan todella lahjakas tutkija suunnittelemaan tutkimus, jolla on voimaa osoittaa väitteen kuitenkin poikkeavan havainnoista. Tätä ei usein ymmärretä.

Tutkijoiden pitäisi perustaa oma sivusto, jossa tätä periaatetta sovelletaan tiukasti. Kuka tahansa saa esittää mekanistisia väitteitä, ja toistaiseksi voimassa pidetään ne, joita ei ole pystytty havainnoin kumoamaan.

Jos tämä on näin yksinkertaista, miksei sitä ole jo tehty? Itse asiassa tällainen sivusto on olemassa. Sen nimi in Opasnet, ja se on ollut käytössä vuodesta 2006. Mutta harvat tutkijat käyttävät sitä. Sen sijaan useimmat pitävät sitä huonona ideana. ⇤--#: . Yhteiskuntatieteissä tapahtui niin kutsuttu kielellinen käänne 1960-80 -luvuilta alkaen ainakin Jürgen Habermasin Julkisuuden rakennemuutos ja Kommunikatiivisen toiminnan teoria -teosten vaikutuksesta. Ne esittelivät julkisuuspiirin käsitteen ja diskurssietiikan, jotka ovat vaikutaneet vahvasti demokratiateoriaan ja nk. deliberatiivseen käänteeseen. Niiden kantavina ajatuksina on kaikille avoin julkinen tila, jossa käydyssä keskustelussa paras argumentti voittaa, ja tuottaa parhaan tiedon yhteisiin ongelmiin. Vain julkisuusperiaate, tai verkkoaikana avoimuus, tuo oikeutuksen, legitimaation vallankäytölle ja päätöksenteolle. 2000-luvulla mediatutkijat ovat kiistäneet yhden julkisuuspiirin olemassaolon (mm. Herkman 2011 Politiikka ja mediajulkisuus, 155-160). Enää ei ole yhtä eheää kaikille yhteistä julkisuutta niin kuin Habermasin kuvauksessa valistusajalla porvarilliset ja kulttuuripiirit sen muodostivat. Nykyään julkisuus hajoaa ja pirstoutuu osajulkisuuksi, monien pienten erilaisten yhteisöjen omiksi julkisuuspiiriksi. Edelleen julkisuus ja avoimuus kuitenkin oikeuttavat vallankäytön ja auttavat löytämään parhaat vastaukset ongelmiin, mutta ei enää yhden yhteisen välineen kautta. Juuri verkon, sen foorumien, laitteiden ja käyttötapojen moninaisuus on todiste siitä, ettei yhtä kaikille kaikkiin eri tarkoituksiin käypää välinettä ole. Vuosituhannen vaihteessa puhuttiin vielä konvergenssista, kaikkien medioiden (laitteina ja laajemmin) sulautumisesta yhteen mutta tämä ajatus on hylätty ja korvattu intermediaalisuudella. Medioita yhdistävät avoimet teknologiat, rajapinnat ja data, ja juuri avoimuusperiaatteet ja menetelmä sinällään ovat ne mitkä yhdistävät ja voivat auttaa suurempaan yhteiseen hyvään. --Raimom (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 13.02 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Tutkijatkin noudattavat pääasiassa tavallista epätieteellistä päättelyä muualla kuin oman kapean tutkimusaiheensa puitteissa. Muuten he kai olisivat jo vuosia sitten hyökänneet sivuston kimppuun osallistumalla aktiivisesti sen tutkimushypoteesien tarkasteluun ja osoittaneet, että sivuston omasta toiminnastaan esittämät mekanistiset ennusteet ovat pötyä. Eli että ennusteen vastaisesti väitteiden ja havaintojen kerääminen yhteen paikkaan avoimesti ei todellakaan tuota mitään hyödyllistä tieteellistä synteesiä tai ainakaan millään järkevällä työpanoksella.

Avoimen tutkimuksen idea tuottaa ennusteen, joka olisi helppo kumota eli falsifioida aktiivisella osallistumisella ja kokeilulla. Mutta tutkijoiden kiinnostus ei suuntaudu tähän vaan oman alan tutkimuskysymyksiin, joihin on hankittu vuosien kokemus ja saatu rahoitus. Opasnetin falsifiointi ei kuulu kenellekään. Itse olen kymmenen vuotta työskennellyt avoimesti verkkotyötilassa, mutta en ole saanut osoitettua sitä mahdottomaksi; tarvittaisiin ehkä kriittisempiä osallistujia.

Entäpä jos väite onkin totta? Jos tällaisella avoimella nettityöskentelyllä saataisiin sittenkin aikaan pätevää tieteellistä päättelyä ja tietoa? Onhan siinä ainakin teoriassa kaikki kohdallaan: avoimuus ja datan jakaminen, sisällön kritiikki perustuen havaintoihin ja päättelyyn sekä rakenne, joka ohjaa samasta asiasta puhuvat ihmiset yhteen paikkaan ja näin estää usean ristiriitaisen päätelmän syntymisen. Toimiessaan toimintamalli johtaisi siihen, että vastaus kysymyksiin löytyisi yhdestä helposta paikasta aivan kuin Wikipediassa, mutta sisällöltään se olisi tarkka ja luotettava - siinä määrin kuin tutkimustieto ylipäänsä on.

Eikö tämä olisi jokaisen järkevän päättäjän toive? Ainakin tavoite on juuri sama kuin mihin valtioneuvoston VN-TEAS-selvitystoiminta pyrkii.

Somessa tieteen ehdoilla

Jos keskustelun vuoksi oletetaan, että tiedettä pystyisi tekemään netissä joukkoistamalla, mikä muuttuisi? Tekstiä syntyisi varmaan paljon vähemmän, koska yhdestä asiasta kirjoitetaan verkkotyötilaan vain yksi sivu ja siihen yksi johdanto ja pohdinta. Nythän johdanto ja pohdinta kirjoitetaan jokaiseen artikkeliin, joita yhdestä aiheesta on helposti kymmeniä. Jos datan avaaminen muuttuisi oletusarvoksi, lisääntyisivät myös useista erillisistä aineistoista yhdistetyt laajat tilastoanalyysit. Tutkimus siis teollistuisi, eivätkä analyysejä enää pääasiassa tekisi väitöskirjatutkijat, jotka ovat omalla urallaan tilastotieteen kisällejä.

Edistyisikö tutkimuksen näkyvyys somessa? Ainakin se loisi paikan perustellulle, harkitsevalle keskustelulle eli Daniel Kahnemanin kuvaamalle kakkostyypin hitaalle ajattelulle. Ykköstyypin nopealle, tunteisiin ja intuitioon vetoavalle keskustelulle on kyllä nettisivuja riittämiin.

Tutkijat viihtyvät omanlaistensa joukossa, kuten ihmiset yleensäkin. Sieltä käsin he yrittävät heitellä tiedonjyviä muualle yhteiskuntaan siinä toivossa, että tieteen auktoriteetti sataisi jyvien päälle ja riittäisi auttamaan ne kasvuun. Tämä on turha toive, koska jos kuulija ei tunnusta tätä auktoriteettia, ei jyväkään ala kasvaa hänen mielessään.

Onneksi on muitakin vaihtoehtoja kuin todeta someosallistuminen joko turhaksi tai pakolliseksi taisteluksi tuulimyllyjä vastaan. Jokaisen osallistujan vakuuttaminen ei onneksi ole tarpeen. Riittää, että pystytään vakuuttamaan ne kriittiset ihmiset, jotka oikeasti haluavat ymmärtää miten asiat maailmassa ovat ja mitä pitäisi tehdä mutta joilla ei ole itsellä tietämystä ja osaamista tehdä oikeita päätelmiä. Näitä tolkun ihmisiä ovat suurin osa niin päättäjistä, virkamiehistä kuin kansalaisistakin.

Hitaan ajattelun verkkotyötilalla on eräs huonosti ymmärretty etu. Se voi ja sen nimenomaan pitäisi sisällyttää myös nopeaa ajattelua, kuvitelmia, harhakäsityksiä ja ennakkoluuloja omiin keskusteluihinsa. Koska tieteen voima nimenomaan on virheellisten väitteiden alasampuminen, sitä pitäisi tehdä verkkotyötilassa, jossa tieteen menetelmät eli avoimuus, kritiikki, havaintoihin perustuva päättely ja hidas ajattelu toimivat. Tavallisella somefoorumilla jokainen asiantuntija on vain "toinen tyyppi, jolla on mielipide".

Tämä ero on tärkeää huomata, koska sillä on iso vaikutus päätelmien käyttökelpoisuuteen. Journalismin yksi perusperiaatteista on tasapuolisuus, joka voidaan myös kuvata "toisen näkökulman" etsimisenä. Haetaan näkökulmia ja kuvataan asiaa monipuolisesti, jotta lukija voi tehdä omat päätelmänsä. Näin toimivat sanomalehdet ja myös Wikipedia. Tutkimus voi monissa asioissa mennä tästä pidemmälle ja osoittaa, että jotkin näkökulmat eivät nyt vain kestä kriittistä tarkastelua. Ratkaiseva parannus kuitenkin on se, että se toinenkin näkökulma on hyväksytty tarkasteluun siinä kuin asiantuntijoidenkin esittämät näkökulmat, ja kaikkia on tarkasteltu samojen tieteellisten kriteerien valossa. Tätä eivät tee sanomalehdet tai Wikipedia, eivätkä tätä tee tieteelliset lehdet. Ja kuitenkin juuri tätä kipeästi tarvittaisiin, jotta yhteiskunnallinen keskustelu etenisi järkiperäiseen suuntaan.

Lopputuloksena tällaisesta tieteellisestä verkkotyöskentelystä on päätelmä, joka on suoraan käytettävissä sanomalehteen tai Wikipediaan, koska se jo sisältää kaikki ne toiset näkökulmat. Myös tutkijalle tämä tuo helpotuksen julkisuuden tilanteeseen, jossa on se kuuluisa 15 sekuntia aikaa sanoa oma kantansa: "Nuo muiden väitteet ovat kaikki sisällytettynä julkaisemaamme yhteenvetoon ja vaikuttavat päätelmään ansaitsemallaan painoarvolla."

Toki on huomattava muutama asia. Ensinnäkin tutkimuksen tuottamat päätelmät ovat aina luonnostaan epävarmoja, ja niiden viestintä voi olla vaikeaa. Tutkijoita voi myös ahdistaa se, että äärevät ja amatöörien esittämät väitteetkin täytyy hyväksyä, ellei niitä pystytä sulkemaan pois, vaikka oma näppituntuma pitäisi niitä epäuskottavina. Ja kolmanneksi, omaa työaikaa täytyy käyttää entistä enemmän paneutumalla kaikenlaisten "hörhöjen" ajatteluun; pitävää kritiikkiä kun on vaikea rakentaa, ellei toisen väitteitä tunne kunnolla.

Toisaalta etujakin on näköpiirissä. Kun kaikki ohjataan työskentelemään samaan verkkotyötilaan, päällekkäinen työ vähenee. Monet työvaiheet voidaan myös joukkoistaa ja jakaa muille kuin asian pienelle avainryhmälle. Näinhän toimii esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän kehitys, jossa kuka tahansa voi kirjoittaa koodia, ja monivaiheisen seulonnan ja yhteistyön kautta parhaat ideat suodattuvat osaksi lopullista ohjelmaa.

Tutkijat eivät hurraa

⇤--#: . Tämä osio ei ehkä ole lainkaan tarpeen. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 09.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Tutkijan kannalta tilanne voi olla vaarallinen, koska tuleva rahoitus perustuu menneisiin ansioihin, jotka taas perustuvat julkaistuihin tieteellisiin artikkeleihin. Opasnet-hypoteesi ei sisällä artikkeleita tai tieteellisiä lehtiä ollenkaan, vaan ne näyttäytyvät katoavana kansanperinteenä. Opasnetissä ansiot pitää arvioida suoraan tutkijan tuottamien väitteiden eli hypoteesien, havaintoaineistojen ja näistä tehtyjen päätelmien mukaan. Käsissä on siis tutkimushypoteesi toimintamallista, joka vääräksi osoittautuessaan vie aikaa oman alan tutkimukselta, mutta uhkaa jopa koko tieteellistä ansioitumiskehitystä, jos sitä ei saada osoitettua vääräksi. Ei siis mikään houkutteleva aihe omakohtaisten käytännön vaikutusten kannalta.

Toisaalta luulisi että jos joku julkeaa esittää noin radikaalin hypoteesin, kaatajia ilmaantuisi nopeasti. Ainakin kylmäfuusion, Marsin kanavien ja monien muiden radikaalien hypoteesien ympärillä käy kova kohu, ja mainetta saavat ne, jotka osoittavat nämä vääräksi. Mutta olisiko niin, että tutkijat eivät näe itseään koehiirinä, joiden omaa pujahtelua tutkimuksen labyrinteissä ja sen tehokkuutta voisi tarkastella ulkopuolisen silmin?

On ehkä pelottavakin ajatus että ansioita ei mitattaisi artikkeleina vaan datana ja ideoina. Puhumattakaan, että vastausten käyttöä yhteiskunnan toiminnassa voitaisiin mitata yksityiskohtaisesti ja reaaliajassa tulosten latauksia laskemalla. Artikkelit ovat sikäli turvallisia, että keskinkertaisesta sisällöstäkin pystyy puristamaan julkaisukelpoisen artikkelin, joka näkyy julkaisuluettelossa yhden yksikön suuruisena ansiona. Mutta jos tuotat aineiston, jonka lisäarvo tietyn kysymyksen vastaukseen on nolla, onko jaossa muuta kuin säälipisteitä? Tai jos rakas hypoteesisi kumotaan julkisessa taistossa?

Kannattaa muistaa että suurin osa tutkijoista lienee keskinkertaista huonompia tutkijoita. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että jos kuvitellaan ihanteellinen tieteellisten ansioiden mittari jatkuvalle asteikolle, täytyy tutkijoita kuvaavan jakauman olla vahvasti vino oikealle. Eli on pieni joukko tutkijoita, joiden ansiot ovat yksinkertaisesti ällistyttävän suuret muihin verrattuna. Nämä nostavat keskiarvoa vaikuttamatta paljoakaan siihen, missä mediaani eli keskimmäinen suoriutuja on. Niinpä monet keskimmäistä suoriutujaa paremmatkin päätyvät keskiarvon huonommalle puolelle.

Rohkenen jopa väittää, että tutkijoissa on paljon sellaisiakin joiden ansiot todellisuudessa ovat negatiiviset eli jotka häiritsevät muiden työtä joko viemällä työaikaa tai sotkemalla heidän ajatuksiaan. Sanottakoon kuitenkin heti, että mielestäni hypoteesien keksiminen ei ole hyödytöntä, vaikka ne osoittautuisivat myöhemmin vääriksi, vaan nimenomaan se on tapa kirkastaa ajatuksia.

VN-TEAS-hankkeiden toiminnan kokeilut

Tämä on idea kehiteltäväksi kohti käytännön kokeiluja VN-TEAS-toiminnan parantamiseksi.

VN-TEAS-haut arvotaan kahteen ryhmään. Toisessa on perinteinen hakukuulutus. Toisessa tietokiteiden käyttö on työn olennaisena osana. Ongelma: kovin erilainen porukka valikoituu vastaamaan hakuun, jos tietokiteet ovat vaatimuksena. Toisaalta: onko tämä VN-TEAS-toiminnan kannalta ongelma, koska olennaistahan ei ole saadaanko sama porukka tuottamaan parempaa tietoa vaan saadaanko samaan kysymykseen parempi vastaus. Eli perinteisen hakukuulutuksen sijasta alusta saakka avoin arviointi pystyyn. Ensimmäinen vaihe ei olisikaan hakemuksen kirjoittaminen vaan tutkimussuunnitelman, jonka toteuttamiseen saa kuka tahansa osallistua. Myös tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen saa. Kumpaankin vaiheeseen varataan oma rahoitus, suunnitelman tekemiseen luonnollisesti pienempi. Rahat jaetaan osallistumisen perusteella tai joukkoistetusti osallistujien itsensä toimesta.

Arviointikriteerit pitäisi pystyä määrittämään niin, että ne ovat sekä uuden että perinteisen toimintamallin kannalta mielekkäät. Muuten ei jälkikäteen voida arvioida, tuottaako toinen toimintamalli parempia tuloksia tai tehokkaammin.

Hankesopimus

VNK/1144/48/2015

Asia Sopimus selvitys- ja tutkimustoiminnan asiantuntijapalvelusta (Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa [YHTÄKÖYTTÄ])

Sopimusehdot

1. Sopijapuolet

Valtioneuvoston kanslia (jäljempänä asiakas) PL 23 00023 Valtioneuvosto

sekä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (jäljempänä toimittaja) PL 30 00271 Helsinki

2. Sopimuksen tarkoitus

Valtioneuvoston kanslia julisti 31.3.2015 haettavaksi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahat. Määrärahoilla toteutetaan vuoden 2015 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa (12.3.2015), jonka tavoitteena on luoda perusta tutkimustiedon systemaattiselle ja laaja-alaiselle käyttämiselle päätöksenteossa, tiedolla johtamisessa ja toimintakäytännöissä. Sopimuksen kohteena on toteuttaa edellä mainittua hankesuunnitelmaa.

Sopimuksen tarkoituksena on sopia hankkeen "Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa (YHTÄKÖYTTÄ)" toteutuksesta seuraavin ehdoin.

Hanketta ohjaa valtioneuvoston kanslian osoittama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Sari Löytökorpi, valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslialla on oikeus vaihtaa ohjausryhmän puheenjohtaja ilmoittamalla siitä kirjallisesti toimittajalle. Hankkeen vastuullinen johtaja toimittajan puolelta on Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hankkeen toteuttajien työnjako ja tehtävät määritellään hankesuunnitelmassa ja konsortion kyseessä ollessa hankkeen toteuttajien välisessä sopimuksessa (liite 4). Osapuolten vastuut ja velvollisuudet on esitetty valtioneuvoton tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnan (VN-TEAS -toiminta) yleisissä ehdoissa 2015 (liite 1) ja raportointiohjeessa (liite 2).

3. Sopimuksen syntyminen ja sopimusehdot

Tämän sopimuksen kohteena on selvitys- ja tutkimustoimintaa koskeva asiantuntijapalvelu. Hankkeen ja hankittavan palvelun tarkempi kuvaus on esitetty tässä sopimuksessa ja sen liitteissä.

Sitova sopimus syntyy molempien sopijapuolten allekirjoitettua sopimuksen. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei nimenomaisesti ole toisin sovittu, sopimukseen sovelletaan yleisinä sopimusehtoina JYSE 2014 PALVELUT -ehtoja.

Tämän sopimuksen liitteitä ovat:

1. VN-TEAS -toiminnan yleiset ehdot 2015

2. Raportointiohje

3. Hakemus liitteineen

4. Konsortiosopimus

5. JYSE 2014 PALVELUT -ehdot

Sopimuksen liitteet ovat sopimusasiakirjojen tulkintajärjestyksen mukaisessa järjestyksessä siten, että aiempi liite on ensisijainen.

4. Toimituksen alkaminen, hankkeen aikataulu ja hankkeesta tiedottaminen

Lopputulosten tulee olla asiakkaan käytössä viimeistään 31.12.2016. Tarkempi aikataulu, sekä hankkeen kuluessa tapahtuva tiedonvaihto, vuorovaikutus ja raportointi määräytyvät liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa (llite 3). Sopimus päättyy sopijapuolten suoritettua hankkeeseen liittyvät tehtävät ohjausryhmän hyväksymällä tavalla loppuun.

Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimuksen tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei toisin päätetä. Hankkeen tulokset julkistetaan viimeistään hankkeen päättyessä VN-TEAS -toiminnan yleisisissä ehdoissa sekä raportointiohjeessa esitetyllä tavalla.

Toimittaja sitoutuu suorittamaan vastuulleen kuuluvat tehtävät huolellisesti ja ammattitaitoisesti sekä sovitun aikataulun mukaisesti alan ammattistandardeja ja -ohjeita sekä hyvää tapaa noudattaen.

Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanosta ja raportoinnista sekä tiedon avoimesta hallinnasta annetaan tarkempia määräyksiä VN-TEAS -toiminnan yleisissä ehdoissa (liite 1) sekä sopimuksen liitteenä olevassa raportointohjeessa (liite 2). Asiakas tarkastaa lopputulokset ilman aiheetonta viivästystä, kun toimittaja on luovuttanut lopputulokset asiakkaalle tarkastusta varten. Toimitus katsotaan hyväksytyksi, kun lopputulokset on tarkastettu ja hyväksytty ja toimittaja on täyttänyt kaikki sopimuksen mukaiset velvollisuutensa.

5. Konsortio ja alihankinnat

Toimittaja vastaa hakemuksessa ilmoittamiensa yhteistyökumppanien ja käyttämiensä alihankkijoiden vastuista ja velvoitteista kuin omistaan. Toimittaja on ilmoittanut käyttämänsä alihankkijat hakemuksessaan. Asiakkaalla on oikeus perustellusta syystä kieltää toimittajaa käyttämästä tiettyä alihankkijaa. Toimittajalla ei ole oikeus ilman ohjausryhmän suostumusta käyttää muita kuin sopimuksessa mainittuja alihankkijoita tai tahoja.

6. Hinnoittelu ja maksuehdot

Suunnitelmassa eritellyt kustannukset ovat hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ja niiden tulee olla VN-TEAS -toiminnan yleisten ehtojen mukaisia. Muita kustannuseriä ei ole hyväksyttävää lukea hankkeen kustannuksiin. Toimittajalla ei ole oikeus ryhtyä toimiin, joita ei ole mainittu hankesuunnitelmassa. Hankkeen budjettia ei saa ylittää. Jos kustannusarvio näyttää ylittyvän, tulee asiaan saada erillinen kirjallinen hyväksyntä asiakkaalta. Arvonlisäverokohtelu on esitetty VN-TEAS -toiminnan yleisissä ehdoissa 2015 (liite 1).

Hakemuksessa on määritelty veloitettavat kustannukset ja esitetty hinnat, joiden tulee olla kiinteitä sopimuskauden ajan. Hankittavasta palvelusta maksetaan hankesuunnitelmassa tarkennetun toteutussuunnitelman mukaisesti. Asiakas suorittaa toimittajalle palkkion ohjausryhmässä sovittujen hankkeen vaiheiden tultua hyväksytysti suoritetuksi ohjausryhmän hyväksymällä tavalla. Viimeinen maksuerä, jonka tulee olla vähintään 20 % hankkeen kokonaissummasta, suoritetaan vasta, kun ohjausryhmä on tarkastanut ja hyväksynyt hankkeen lopputulokset ja toimittaja on täyttänyt kaikki sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. Maksuehto on 30 pv netto. Kulujen maksatuksessa, talousseurannassa ja raportoinnissa noudatetaan VN-TEAS -toiminnan yleisissä ehdoissa annettua ohjeistusta.

7. Luottamuksellisuus ja salassapito

Asiakas noudattaa toiminnassaan viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia sekä muussa lainsäädännössä annettuja salassapitoa ja julkisuutta koskevia säännöksiä.

Sopijapuolet pitävät toisiltaan saamansa salassa pidettäväksi tai muuten luottamukselliseksi tai liikesalaisuudeksi katsottavan aineiston salassa eivätkä käytä tietoja muuhun kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Asiakkaalla on kuitenkin velvollisuus noudattaa edellä mainittuja julkisuutta ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Toimittaja vastaa siitä, että kaikki hankkeeseen osallistuvat henkilöt sekä mahdolliset alihankkijat ovat sitoutuneet salassapitoa koskeviin velvoitteisiin. Salassapitoa ja luottamuksellisuutta koskevat määräykset ovat voimassa sopimuksen päättymisen jälkeenkin.

8. Asiantuntijaresurssien käytettävyys

Toimittajan vastuulliset asiantuntijat on nimetty hakemuksessa. Muiden asiantuntijoiden käyttämisestä tulee sopia erikseen asiakkaan kanssa. Toimittaja huolehtii siitä, että tehtävien suorittamiseen käytetään aina pätevyydeltään ja kokemukseltaan tehtäviin soveltuvia henkilöitä. Jos asiakas ei ole tyytyväinen toimittajan käyttämään asiantuntijaan, toimittaja sitoutuu asiakkaan perustellusta vaatimuksesta vaihtamaan viivytyksettä asiantuntijan, jolta puuttuu riittävä ammattitaito tai joka muutoin ei asiakkaan perustellun näkemyksen mukaan ole sopiva kyseiseen tehtävään.

Toimittajalla ei ole oikeutta vaihtaa tarjouksessaan nimeämiä asiantuntijoita ilman asiakkaan suostumusta. Mikäli nimetty asiantuntija ei ole toimittajasta riippumattomista syistä käytettävissä toimeksiannon suorittamiseen sopimuksen mukaisesti, toimittaja on velvollinen osoittamaan hänen tilalleen toisen asiantuntijan, jolla on vastaava pätevyys ja ammattitaito. Jos toimittaja ei kykene osoittamaan asiakkaan käyttöön tämän hyväksymää asiantuntijaa, asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus välittömästi toimittamatta olevan työn osalta.

9. Omistus- ja immateriaalioikeudet

Viestintä- ja hyödyntämissuunnitelmassa/Tiedonhallintasuunnitelmassa (liite 3) on kuvattu hankkeen aineistot ja niiden hallinnointi. Tavoitteena on aineistojen avoimuus ja uudelleenkäytön mahdollistaminen avoimen tiedon periaatteiden mukaisesti. Hankkeen tulosten julkaisemisessa, taitossa, painatuksessa, kääntämisessä ja hankkeen viestinnässä noudatetaan VN-TEAS -toiminnan yleissä ehdoissa ja raportointiohjeessa annettua ohjeistusta (liitteet 1 ja 2). Raportointi- ja käännöskuluista vastaa toteuttaja. Raportointi tapahtuu VNK:n verkkojulkaisusarjassa.

Omistusoikeus ja immateriaalioikeudet asiakkaan aineistoon kuuluvat asiakkaalle tai kolmannelle osapuolelle.

Toimittajalla on oikeus käyttää asiakkaan aineistoa sopimuksen mukaisesti palvelun suorittamiseen asiakkaalle.

Toimittajan tekijän- ja muiden immateriaalioikeuksien rajoittamatta asiakkaalla on vapaa käyttö-, muokkaus- ja levitysoikeus hankkeen lopputuloksiin rajoittamattoman ajan. Asiakkaalla on oikeus luovuttaa edellä mainitut oikeutensa edelleen kolmannelle osapuolelle. Hankkeen lopputulosten omistusoikeus säilyy tekijällä. Muilta osin sovelletaan JYSE-ehtoja.

10. Toimituksen viivästyminen

Jos hankkeeseen kuuluvien tehtävien suorittaminen viivästyy muusta kuin asiakkaasta tai ylivoimaisesta esteestä johtuvasta syystä, toimittaja on velvollinen suorittamaan viivästyssakkoa. Viivästyssakon suuruus on 1 % sopimuksen kokonaishinnasta kultakin alkavalta viikolta (seitsemän vuorokauden jaksolta), minkä tehtävien suorittaminen viivästyy. Sakkoa voidaan periä enintään 15 viikolta. Sakon suuruuteen ei vaikuta viivästyksen aiheuttaman vahingon suuruus. Asiakkaalla on oikeus vähentää sopimussakko toimittajalle suoritettavista maksuista.

11. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Jos sopijapuoli joutuu saneerausmenettelyyn, konkurssiin, selvitystilaan tai muutoin sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, että on syytä olettaa sopimusvelvoitteiden täyttämisen vaarantuvan, toisella sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus välittömästi joko kokonaan tai määrätyiltä osin.

Asiakkaalla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömästi ilman irtisanomisaikaa, jos perustellusti voidaan olettaa, ettei toimittaja pysty suoriutumaan sille asetetuista velvoitteista sovitussa ajassa tai sovitun mukaisesti toimittajan oleellisesti myöhästyessä suorituksestaan tai suorituksen oltua toistuvasti virheellinen muusta kuin toimittajasta tai ylivoimaisesta esteestä johtuvasta syystä. Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus välittömin vaikutuksin, jos toimittajan olosuhteissa tapahtuu muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttavat toimittajan suoritukseen, ja tällä seikalla on asiakkaalle oleellinen merkitys ja toimittaja tämän tiesi. Asiakkaalla on myös oikeus irtisanoa sopimus välittömästi, jos toimittajan johtohenkilö-, edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö tuomitaan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 53 §:ssä tarkoittamista rikoksista. Irtisanomisen edellytyksenä on, että tuomio on tullut lainvoimaiseksi.

Kumpikin sopijapuoli voi purkaa sopimuksen, jos toinen sopijapuoli rikkoo olennaisesti sopimusta, eikä korjaa rikkomustaan 30 vuorokauden kuluessa kirjallisesta huomautuksesta. Maksujen vähäistä myöhästymistä ei pidetä olennaisena sopimusrikkomuksena. Jos sopimus irtisanotaan tai puretaan toimittajasta johtuvasta syystä, asiakas on velvollinen suorittamaan toimittajalle toimeksiannon päättymishetkellä vain sellaiset maksut, joita vastaavaa työsuoritusta asiakas voi käyttää hyväkseen. Toimittaja on velvollinen palauttamaan asiakkaalle sellaiset jo maksetut maksut, joita vastaavaa työsuoritusta asiakas ei voi käyttää hyväkseen irtisanomisesta tai purkamisesta johtuen.

Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen on tehtävä kirjallisesti.

Muita ehtoja

12. Vahingonkorvaus

Asiakkaalla on oikeus saada vahingonkorvausta viivästyksestä tai muusta toimittajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta siltä osin kuin vahingon määrä ylittää mahdollisen maksettavan sopimussakon tai muun mahdollisesti sovitun korvauksen. Vahingonkorvauksen enimmäismäärä on rikkomuksen kohteena olevien palveluiden kokonaishinta.

13. Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

14. Sopimuskappaleet, päiväys ja allekirjoitukset

Tästä sopimuksesta on tehty kaksi yhtäpitävää ja samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Valtioneuvoston kanslia Taina Kulmala Yksikön päällikkö, neuvotteleva virkamies Sari Löytökorpi projektipäällikkö Helsingissä __. _____kuuta 2015

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terhi Kilpi osastonjohtaja _________ __. _____kuuta 2015

Liitteet

1. VN-TEAS -toiminnan yleiset ehdot 2015

2. Raportointiohje

3. Hakemus liitteineen

4. Konsortiosopimus

5. JYSE 2014 PALVELUT -ehdot

Konsortiosopimus

KONSORTIOSOPIMUS

1 Sopijapuolet

(1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

(2) Open Knowledge Finland ry

(3) Oxford Research Oy

Jäljempänä yhdessä "Sopijapuolet" ja yksin "Sopijapuoli".

Sopijapuolet toteuttavat Valtioneuvoston kanslialle ("Asiakas") yhdessä konsortiona Yhtäköyttä-hankkeen, jonka tavoitteena on tukea parempaa päätöksenteon tietopohjan kokonaiskuvaa. Jokainen Sopijapuoli on vastuussa hankkeen toteuttamisesta siten kuin tutkimussuunnitelmassa (liite 3) kuvataan. Teemana hankkeessa on: "Millaisia välineitä ja toimintamalleja tarvitaan julkisen sektorin kokonaisvaltaiseen tiedolla johtamiseen? (1 välineet ja toimintatavat)".

Hankkeen nimi

Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa (YHTÄKÖYTTÄ). Yhtäköyttä-hanke on osa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitys- ja tutkimustoimintaa (VNK/414/48/2015).

2 Sopimuksen kohde

Tämän sopimuksen kohteena on Yhtäköyttä-hanke (jäljempänä "Projekti"), joka on kuvattu tarkemmin hakemukseen kuuluvassa tutkimussuunnitelmassa (liite 3).

Projekti ja Projektissa käytetty tietämys perustuu muun muassa Sopijapuolten omistamiin tai muuten käytössä oleviin menetelmiin, malleihin ja patentteihin, sekä aiemmin julkistettuihin tutkimustuloksiin.

Tutkimus- ja selvitystyö jaetaan Sopijapuolten kesken Yhtäköyttä-hankkeen tutkimussuunnitelman (liite 3) mukaisesti. Sopijapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja täyttämään tämän sopimuksen ja sen liitteiden edellyttämät, niissä Sopijapuolille erikseen ja yhteisesti asetetut velvoitteet.

3 Projektin ohjausryhmä

Työ suoritetaan Sopijapuolten muodostamassa projektiorganisaatiossa. Työn suoritusta ohjaa valtioneuvoston kanslian osoittama ohjausryhmä, jonka sihteerinä toimii Sopijapuolten edustaja.

4 Projektin rahoitus

Yhtäköyttä-hankkeelle myönnetty rahoitus 150000 € on Projektin kokonaisbudjetti.

Projektin rahoitus jakautuu Sopijapuolten kesken liitteessä 3 olevan budjettierittelyn mukaisesti. Sopijapuolten 2 ja 3 rahoitusosuudet sisältävät myös mahdollisten muiden kulujen arvonlisäveron. Sopijapuolten 2 ja 3 osuus toteutetaan alihankintana.

Kulujen maksatuksessa, talousseurannassa ja raportoinnissa noudatetaan VN-TEAS -toiminnan yleisissä ehdoissa (liite 1) annettua ohjeistusta. Lisäksi näiden asioiden yksityiskohdista tehdään erillinen alihankintasopimus.

Sopijapuolten 2 ja 3 rahoitusosuudet kulkevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimittaa Valtioneuvoston kanslialta saadut maksut ilman aiheetonta viivytystä Sopijapuolille. Sopijapuolet 2 ja 3 sitoutuvat toimittamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tarvittavat tiedot ja tositteet toteutuneista kustannuksista sekä pankkiyhteystietonsa.

5 Viestintä

Projektin viestintä on kuvattu pääpiirteittäin hankehakemuksen liitteenä toimitetussa viestintä- ja hyödyntämissuunnitelmassa (liite 3), jota tarkennetaan Projektin alussa ja kuluessa yhdessä ohjausryhmän kanssa. Projektin tulosten julkaisemisessa, taitossa, painatuksessa, kääntämisessä ja viestinnässä noudatetaan VN-TEAS -toiminnan yleisissä ehdoissa ja raportointiohjeessa annettua ohjeistusta (liitteet 1 ja 2). Projektin raportointi tapahtuu Asiakkaan verkkojulkaisusarjassa.

6 Asiantuntijaresurssien käytettävyys

Sopijapuolten vastuulliset asiantuntijat on nimetty hakemuksessa. Muiden asiantuntijoiden käyttämisestä tulee sopia Asiakkaan kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välityksellä.

7 Tulosaineiston julkisuus

Työn aikana noudatetaan avoimuusperiaatetta ja toimitaan siten, että Asiakas ja muut kiinnostuneet pystyvät hyödyntämään tuloksia mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimustyön tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia projektin kuluessa. Tulokset julkaistaan avoimella lisenssillä, pääsääntöisesti Creative Commons CC-BY-SA 3.0 -lisenssillä.

8 Tulos- ja tausta-aineiston käyttöoikeus

Omistus- ja Immateriaalioikeudet tausta-aineistoon kuuluvat sille Sopijapuolelle, joka luovuttaa Tausta-aineistoa toisille Sopijapuolille Projektin aikana. Sopijapuolet saavat käyttää projektin suorittamista varten käyttöönsä saamaa toisen Sopijapuolen Tausta-aineistoa vain Projektin suorittamista varten. Käyttöoikeutta ei saa luovuttaa edelleen eikä käyttöoikeuden nojalla saa myöntää käyttölupia (alilisenssejä) kolmansille osapuolille. Käyttöoikeus on voimassa Projektin ajan.

Sopijapuolten tekijän- ja muiden immateriaalioikeuksien rajoittamatta Asiakkaalla on vapaa käyttö-, muokkaus- ja levitysoikeus hankkeen lopputuloksiin rajoittamattoman ajan. Asiakkaalla on oikeus luovuttaa edellä mainitut oikeutensa edelleen kolmannelle osapuolelle. Hankkeen lopputulosten omistusoikeus säilyy tekijällä. Muilta osin sovelletaan JYSE-ehtoja (liite 4).

9 Vastuu

Kukin Sopijapuoli tekee Projektiin liittyvän työn tarvittavalla huolellisuudella ja ammattitaitoista henkilökuntaa käyttäen. Tietoa, materiaalia tai oikeuksia Projektin Tulosaineistoon tai Tausta-aineistoon luovuttaessaan sopijapuolen on pyrittävä siihen, että luovutettava aineisto on mahdollisimman virheetöntä. Sopijapuoli ei kuitenkaan ole velvollinen antamaan luovutuksen kohteelle mitään takuuta ja luovutettujen oikeuksien, tiedon ja materiaalin käyttö tapahtuu yksin luovutuksensaajan vastuulla.

Sopijapuoli vastaa toisille Sopijapuolille ja kolmansille osapuolille aiheuttamastaan vahingosta. Sopijapuoli ei kuitenkaan ole vastuussa toiselle Sopijapuolelle aiheuttamastaan epäsuorasta tai välillisestä vahingosta. Sopijapuolen vastuun ylärajana toista Sopijapuolta kohtaan on kaikissa tapauksissa vastaavan Sopijapuolen budjettiosuus tässä hankkeessa. Edellä mainitut vastuunrajoitukset eivät sovellu, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Vahingonkorvausvaatimukset toista Sopijapuolta vastaan on esitettävä yhden (1) vuoden kuluessa vahingon syntymishetkestä tai hetkestä, jolloin vahinko tuli korvausta hakevan Sopijapuolen tietoon. Kaikki vahingonkorvausvaatimukset on kuitenkin esitettävä viimeistään yhden (1) vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimassaolon päättymisestä.

Mikäli hanke viivästyy muusta kuin Asiakkaasta tai ylivoimaisesta esteestä johtuvasta syystä on viivästyksen aiheuttanut Sopijapuoli velvollinen suorittamaan Asiakkaalle viivästyssakkoa, jonka suuruus on 1 % sopimuksen kokonaishinnasta kultakin alkavalta viikolta (seitsemän vuorokauden jaksolta), minkä tehtävien suorittaminen viivästyy. Asiakas voi periä sakkoa enintään 15 viikolta. Mikäli viivästyksen on aiheuttanut useampi kuin yksi Sopijapuoli, vastaavat ne viivästyssakosta rahoitusosuuksiensa suhteessa.

Ylivoimaisena esteenä pidetään tapahtumaa, joka estää tai tekee kohtuuttoman vaikeaksi Projektin toteuttamisen määräajassa. Tällaisia ovat sota, kapina, luonnonmullistus, yleinen energianjakelun tai tiedonsiirron keskeytyminen, terroriteko, tulipalo, valtion talousarvion tai valtioneuvoston asettama oleellinen rajoitus Sopijapuolen tai julkisen rahoittajan toiminnalle, lakko, saarto tai muu yhtä merkittävä ja epätavallinen Sopijapuolista riippumaton syy.

Sopijapuolet eivät vastaa toisen Sopijapuolen tai ylivoimaisen esteen aiheuttamista virheistä tai viivästyksistä eivätkä alihankkijan virheestä tai viivästyksestä.

Sopijapuolella on oikeus lykätä suoritustaan tai purkaa sopimus ylivoimaisen esteen aiheuttaman viivästyksen vuoksi. Tällöin viivästyksen on kuitenkin oltava olennainen.

Muita ehtoja

10 Sopimuksen päättyminen

Yhden Sopijapuolen rikkoessa tämän Sopimuksen ehtoja merkittävällä tavalla, on muilla Sopijapuolilla yhdessä oikeus purkaa Sopimus, mikäli sopimusrikkomukseen syyllistynyt Sopijapuoli ei korjaa rikkomustaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun on saanut tätä koskevan kirjallisen ilmoituksen.

11 Sopimuksen tai sen osan siirtäminen

Sopijapuoli ei saa ilman kaikkien muiden Sopijapuolten kirjallista suostumusta siirtää sopimusta tai sen osaa kolmannelle. Sopimus siirtyy edellä mainitusta huolimatta samaan konserniin kuuluvalle organisaatiolle silloin kun Sopijapuolen sellainen toiminta, johon Projekti liittyy, on siirretty tai siirretään vastaavasti. Alihankkijoita ei ole sallittua käyttää ilman ohjausryhmän suostumusta.

12 Erimielisyydet ja sovellettava laki

Sopijapuolet pyrkivät sopimaan erimielisyytensä. Jollei erimielisyyttä saada sovittua, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa lukuun ottamatta asioita, jotka on säädetty Markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

13 Sopimuksen voimassaolo

Sopimus tulee yksittäisen Sopijapuolen osalta voimaan, kun tämä on allekirjoittanut sopimuksen. Sopimuksen voimassaolo lakkaa Projektin päättymishetkellä lukuunottamatta niitä sopimuskohtia, joiden on tarkoitettu jäävän voimaan Projektin päättymisen jälkeen.

Sopimus päättyy, kun sopimuksen kohteena oleva Projekti on valmistunut, sekä talous- ja toimintaraportoinnille saatu hyväksyntä.

14 Sopimus ja muutokset siihen

Sopimus syrjäyttää kyseistä Projektia koskevat aiemmat neuvottelut, sitoumukset ja kirjoitukset.

Kaikki lisäykset ja/tai muutokset tähän sopimukseen on tehtävä kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun kaikki Sopijapuolet ovat ne allekirjoituksellaan vahvistaneet. Tarvittaessa tarkennettavat tutkimussuunnitelma ja kustannusarvio liitetään osaksi tätä sopimusta ohjausryhmän asiasta tekemän päätöksen jälkeen.

15 Sopimuskappaleet, päiväys ja allekirjoitukset

Tästä sopimuksesta on tehty kolme (3) yhtäpitävää ja samasanaista kappaletta, yksi kullekin Sopijapuolelle.

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Paikka ja aika Allekirjoitus

___________________________________ ___________________________________

Terhi Kilpi Osastonjohtaja

2) Open Knowledge Finland ry

Paikka ja aika Allekirjoitus

___________________________________ ___________________________________

Nimi Titteli

3) Oxford Research

Paikka ja aika Allekirjoitus

___________________________________ ___________________________________

Nimi Titteli

LIITTEET:

• Liite 1 VN TEAS -toiminnan yleiset ehdot 2015
• Liite 2 VN TEAS -toiminnan raportointiohje
• Liite 3 Hankehakemus (mukaanlukien hankesuunnitelma, budjetti ja viestintäsuunnitelma)
• Liite 4 JYSE 2014 -ehdot

Alihankintasopimus

ALIHANKINTASOPIMUS

1 Sopijapuolet

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (myöhemmin "THL")

Y-tunnus: 2229500-6

Osoite: PL 30, 00271 Helsinki

Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto

ja

2) Open Knowledge Finland ry (myöhemmin "OKFFI")

Y-tunnus: 2520401-8

Osoite: Caloniuksenkatu 9 d 64, 00100 Helsinki

Yhteyshenkilö: Teemu Ropponen

ja

3) Oxford Reasearch Oy (myöhemmin "OR")

Y-tunnus: 2488698-5

Osoite: Fredrikinkatu 61 A, 00100, Helsinki

Toimiala: TOL: 70220, Muu liikkeenjohdon konsultointi

Yhteyshenkilö: Jussi Nissilä

Jäljempänä yhdessä "Sopijapuolet" ja yksin "Sopijapuoli".

2 Sopimuksen kohde

Sopijapuolet toteuttavat Valtioneuvoston kanslialle ("Asiakas") yhdessä Yhtäköyttä-hankkeen (Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa, jäljempänä "Projekti"), jonka tavoitteena on tukea parempaa päätöksenteon tietopohjan kokonaiskuvaa. Yhtäköyttä-hanke on osa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitys- ja tutkimustoimintaa (VNK/414/48/2015). Projektin sisältöä on kuvattu tarkemmin hakemukseen kuuluvassa hankesuunnitelmassa (liite 1) ja toteutusta konsortiosopimuksessa (liite 2). Tällä sopimuksella sovitaan tarkemmasta työnjaosta, maksatuksesta ja aikataulusta.

3 Projektin rahoitus

Yhtäköyttä-hankkeelle valtioneuvoston kanslian myöntämä rahoitus 150000 € on Projektin kokonaisbudjetti.

Projektin budjetti Sopijapuolten kesken perustuu liitteessä 1 olevan hakemuksen budjettiin. Sitä on tällä sopimuksella täsmennetty siten, että sopijapuolikohtaiset sivukulu- ja yleiskustannuskertoimet on huomioitu ja sisällytetty taulukon summiin. Sopijapuolten rahoitusosuus sisältää myös arvonlisäveron. Oxford Research Oy on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, joten voimassaoleva arvonlisävero sisältyy laskutettaviin summiin, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa.

Muiden sopijapuolten rahoitusosuudet kulkevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kautta. Laskutettaessa on käytettävä viitettä 5610H-00302.Yhtäköyttä. THL maksaa sopijapuolten osuuden alla olevan taulukon mukaisesti, kun sovittu tuotos on hyväksyttävästi toimitettu THL:een. THL pyrkii koordinaattorina varmistamaan, että mahdolliset ongelmat tuotosten sisällössä tai laadussa saadaan korjattua hyvissä ajoin ennen maksatuksia. Viimeistä erää ei kuitenkaan makseta, jos ongelmat jatkuvat eivätkä sopijapuolen tuotokset valmistu hyväksyttävästi.

Laskuttaja	Tuotos	Vastuut	Valmis laskutettavaksi	Laskutettava summa (€, sis alv 24 %)
OR	Tarkennettu tarvekartoitussuunnitelma: täsmennetään i) aiheen rajaus ja ii) tunnistetaan haastateltavat kolmen asian suhteen: a) kehitysprosessit, b) toimintatapojen mallintaminen ja c) tarvekartoitus.	OR vastaa.	15.10.2015	12419.35 € (sis 2980.65 € alv 24 %), yht. 15400
OR	Tarvekartoitusraportin luonnos. Sisältää käyttäjähaastattelut a) kehitysprosesseista, b) toimintatavoista ja c) sidosryhmätarpeista. Lisäksi luonnokset käyttötilanteista tiettyjen roolien näkökulmasta. Projektin aloituskokouksen järjestäminen.	OR vastaa. THL ja OKFFI kommentoivat suunnitelmaa ennen tarvekartoitusta ja raportin luonnosta sekä osallistuvat kokoukseen.	15.2.2016	15967.74 (sis 3832.26 € alv 24 %), yht. 19800
OR	Lopullinen tarvekartoitusraportti (korjattu käyttäjäpalautteen perusteella). Projektin loppuseminaarin järjestäminen ja tuotosten markkinointi. Loppuraportin kirjoittamiseen osallistuminen.	OR vastaa. THL ja OKFFI kommentoivat tarvekartoitusraporttia.	30.9.2016	7096.77 (sis 1703.23 € alv 24 %), yht. 8800
Yhteensä				35483.87 (sis 8516.13 € alv 24 %), yht. 44000
OKFFI	Ketterät kokeilut: Kuvataan yksi tai useampi kokeilusuunnitelma keskustelujen perusteella Opasnettiin. Kokeilujen markkinointi sidosryhmille.	OKFFI vastaa. THL ja OR kommentoivat suunnitelmia.	15.10.2015	15400
OKFFI	Ketterien kokeilujen tarkempi suunnittelu ja toteuttaminen: sidosryhmätapaaminen, kokeilujen tarkempi markkinointi, suunnittelu ja sopiminen sekä näiden dokumentointi.	OKFFI vastaa. THL osallistuu suunnitteluun ja markkinointiin sekä viestintään valtioneuvoston kanslian suuntaan. OR tuo suunnitteluun tarvekartoituksessa opitun.	15.2.2016	19800
OKFFI	Ketterien kokeilujen toteutus (2-3 kpl), tuki, fasilitointi ja jälkiseuranta Ketterien kokeilujen loppuraportointi. Loppuraportin kirjoittamiseen osallistuminen.	OKFFI vastaa. THL osallistuu seurantaan ja päätelmien tekoon. Kaikki kommentoivat kokeilujen loppuraporttia.	30.9.2016	8800
Yhteensä				44000
THL	Kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan menetelmiä ja työkaluja tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Opasnetin päätöstukimateriaalin jäsentäminen.	THL vastaa. OR ja OKFFI tarjoavat listauksen tiedossa olevista asioista, jotka pitäisi sisällyttää, sekä kommentoivat katsauksen sisältöä.	Luonnos 31.10.2015, lopullinen raportti 31.1.2016.	-
THL	Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma, joka sisältää konkreettiset askelmerkit hankkeessa tunnistettujen hyvien menetelmien ja työkalujen käyttöönottoon valtioneuvoston työssä. Suunnitelman valmistumiseen liittyen järjestetään työpaja keskeisille asiakkaille.	THL vastaa. OKFFI ja OR kommentoivat suunnitelmaa ja osallistuvat työpajaan.	Luonnos 31.12.2015, lopullinen suunnitelma 30.6.2016.	-
THL	Viestintä ja vaikuttaminen: THL ylläpitää Yhtäköyttä-nettisivustoa Opasnetissä ja kirjoittaa kolme blogia VN-TEAS-blogiin maaliskuuhun 2016 mennessä. THL järjestää asiakkaan kanssa tarpeen mukaan hanketapaamisia, joista ensimmäinen on 9.10.2016. THL vastaa hankkeen yleistiedotuksesta.	THL vastaa. OR ja OKFFI kommentoivat luonnoksia. OR ja OKFFI osallistuvat hanketapaamisiin, jos niin sovitaan. OR ja OKFFI viestittävät omien kanaviensa ja sosiaalisen median kautta hankkeesta ja sen keskeisistä tuloksista.	Kestää koko hankkeen ajan.	-
THL	Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti	THL vastaa. OR ja OKFFI toimittavat materiaalin omilta vastuualueiltaan ja kommentoivat kokonaisuutta.	Luonnos 30.6.2016, lopullinen raportti 30.9.2016.	-

4 Salassapito ja tulosaineiston julkisuus

Sekä työssä käytettävä että siinä tuotettava aineisto on lähtökohtaisesti julkista ja avoimella lisenssillä (pääsääntöisesti Creative Commons CC-BY-SA 3.0) kaikkien käytettävissä. Jos kuitenkin Sopijapuolella on jotain työssä tarvittavaa salaista tai käyttöoikeudeltaan rajoitettua tausta-aineistoa, Sopijapuolen on tuotava nämä rajoitukset Projektin muiden toimijoiden tietoon aineistoa luovuttaessaan, jolloin nämä rajoitukset on huomioitava. Sama koskee vastaavanlaista tulosaineistoa, jos sellaista Projektissa tuotetaan.

Muita ehtoja

5 Sopimus ja muutokset siihen

Tämä sopimus täydentää aiempaa Konsortiosopimusta ja on sille alisteinen.

Sopimuksen voimassaolosta, siirtymisestä ja päättymisestä on voimassa, mitä Konsortiosopimuksessa on sovittu.

Kaikki lisäykset ja/tai muutokset tähän sopimukseen on tehtävä kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun kaikki Sopijapuolet ovat ne allekirjoituksellaan vahvistaneet. Tarvittaessa tarkennettavat tutkimussuunnitelma ja kustannusarvio liitetään osaksi tätä sopimusta ohjausryhmän asiasta tekemän päätöksen jälkeen.

6 Erimielisyydet ja sovellettava laki

Sopijapuolet pyrkivät sopimaan erimielisyytensä. Jollei erimielisyyttä saada sovittua, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa lukuun ottamatta asioita, jotka on säädetty Markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

7 Sopimuksen voimassaolo

Sopimus tulee yksittäisen Sopijapuolen osalta voimaan, kun tämä on allekirjoittanut sopimuksen. Sopimuksen voimassaolo lakkaa Projektin päättymishetkellä 31.12.2016 lukuunottamatta niitä sopimuskohtia, joiden on tarkoitettu jäävän voimaan Projektin päättymisen jälkeen.

Sopimus päättyy, kun sopimuksen kohteena oleva Projekti on valmistunut, sekä talous- ja toimintaraportoinnille saatu hyväksyntä.

8 Sopimuskappaleet, päiväys ja allekirjoitukset

Tästä sopimuksesta on tehty kaksi (2) yhtäpitävää ja samasanaista kappaletta, yksi kullekin Sopijapuolelle.

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Paikka ja aika	Allekirjoitus
___________________________________	___________________________________
	Terhi Kilpi Osaston johtaja

Paikka ja aika	Allekirjoitus
___________________________________	___________________________________
	Jukka Jokinen Yksikönpäällikkö

2) Open Knowledge Finland ry

2) Oxford Research

Paikka ja aika	Allekirjoitus
___________________________________	___________________________________
	Nimi Titteli

Paikka ja aika	Allekirjoitus
___________________________________	___________________________________
	Nimi Titteli

LIITTEET:

• Liite 1 Hankehakemus (mukaanlukien hankesuunnitelma, budjetti ja viestintäsuunnitelma)
• Liite 2 Konsortiosopimus