Avoin yhteiskunta

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2910
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2910}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille.

• Avoin yhteiskunta
• Open society

Avoimen yhteiskunnan teesit Suomelle

Avoimen Suomen teesit ovat ehdotuksia avoimen yhteiskunnan edistämiseksi. Monet niistä ovat sellaisia, jotka voidaan toteuttaa välittömästi tai ainakin nopeasti sen jälkeen kun asia on tärkeäksi ja kannattavaksi todettu.

• Kouluissa kielletään muiden kuin avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö ja opetus.
• Kouluihin hankitaan tabletit mutta ei iPad vaan kiinalaiset 50 dollarin Linux-koneet.
• Tehdään avoin vahvan tunnistamisen standardi jota Valtori tarjoaa ilmaiseksi käyttöön globaalisti. Tämän käyttö tehdään pakolliseksi kaikissa mainittavissa suomalaispalveluissa kuten pankeissa.
• Tehdään standardiin perustuva sähköinen henkilökortti, joka määrätään pakolliseksi kaikille suomalaisille ilmaisena. Sitä markkinoidaan globaalisti mutta ei ilmaisena ellei sitä anneta kehitysapuna.
• Valtion ja kuntien ICT-hankinnoissa lakisääteisesti ohjelmien lähdekoodin tekijänoikeudet muuttuvat public domainiin.
• Valtio ostaa peruskoulujen, ammattikoulujen ja lukioiden oppikirjat tekijänoikeuksineen. Kirjat jaetaan sähköisesti netissä ja niitä saa vapaasti muokata ja käyttää.
• Valtio ryhtyy aktiiviseksi toimijaksi silloin kun kansalaisen ja suuryritysten intressit ovat ristiriidassa ja tarjoaa kansalaisten etujen mukaisia palveluja. Palveluja kehitetään joukkoistamalla ja niitä tarjotaan käyttöön globaalimarkkinoille. Suomalaisille oalvelut ovat ilmaisia, ulkomailla voidaan periä maksuja jos se on välttämätöntä palvelun ylläpitämiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmaisten, avoimen lähdekoodin vakoilusuojattuja palveluja
  • Perusohjelmistojen kuten käyttöjärjestelmän, sähköpostin, toimistopaketin, virustorjunnan ja tietokantaohjelman osalta. (Tällaisethan on jo olemassa joten niitä vain annetaan helposti saataville.)
  • Peruspilvipalvelujen osalta tarjotaan esim. 5 GB tallennustilaa, ilmainen sähköpostiosoite (tämä automaattisesti kaikille kansalaisille), ja yhteiskirjoitustyökalut kuten Google Driven vastine.
  • Facebookin korvaava yhteisöpalvelu.
• Edellisen kohdan toteuttamiseksi kehitetään käytäntö jonka mukaisesti kyseisten ohjelmistojen kehittäjille voidaan maksaa työstä käypä korvaus. Olennaista käytännössä on työn pilkkominen hyvin pieniin osiin joiden arvo määräytyy vertaisarvioinnin avulla.
• Valtio perustaa käyttäytymistutkimuksen instituutin, joka hyödyntää palveluiden käyttötilastoja ja -kokeiluita tutkimusaineistona. Aineistot avataan tutkimukselle anonymisoinnin jälkeen.
• Valtio kieltää rahoittamiensa tutkimustulosten tekijänoikeuksien luovuttamisen tieteellisille lehdille kuten USAssa ja Iso-Britanniassa.
• Lakien valmistelu avataan ja toteutetaan avoimen päätöksentekoköytännön mukaisesti.
• Valtio ylläpitää avointa arkistoa, johon kerätään kaikki Suomen rahoittamien tutkimusten julkaisut. Tätä laajennetaan myöhemmin koskemaan myös dataa.
• Suomen Akatemian arviointiperusteita muutetaan siten että tutkimuksen aineistot edellytetään avattavaksi 6 kk kuluessa ellei niihin liity salassapitovelvollisuutta.
• Samanaikaisesti tutkimusvirkojen arvioinnissa annetaan suositus, että datan avaaminen on itsenäinen, tärkeä meriitti.
• Valtio ylläpitää tutkimuswikiä, johon kerätään keskustelu ja päätelmät vallitsevista tieteellisistä hypoteeseista ja teorioista. Tähän liittyvä data ja päätelmät jaetaan koneluettavassa muodossa.
• Valtio ylläpitää keskeisiä päätöksenteon kannalta tärkeitä laskentamalleja kuten SISU-mikrosimulointimallia, valtion ja kuntien budjettikokonaisuutta ja ilmastopäästömallia ja käyttää niitä päätösvalmistelun tukena. Mallit pohjataan äsken mainittuun tutkimushypoteesien kokonaisuuteen.
• Valtio tarjoaa anonymisointipalvelua eli ottaa arkaluontoista dataa arkistoon ja muokkaa siitä tutkimuksissa käytettäväksi tuottamalla siitä keinodataa tai tarjoamalla tutkijoille rajapinnan metadatan näkemiseen ja analyysikoodien kirjoittamiseen ilman suoraa näkymää itse dataan.
• Julkisessa liikenteessä on varauduttava sekä robottiautojen tuloon että matkojenyhdistelyn monopolia synnyttävään vaikutukseen. Matkojen tilaustiedot on lakisääteisesti julkaistava avoimena datana kuitenkin yksityisyys suojaten.

Katso myös

• Liike Nyt
• Arvostusteoria. Ehdotus markkinatalouden aiheuttaman riippuvuuden hoitoon
• 10 Projects to Liberate the Web
• Participatory Budgeting Gains Steam in San Francisco
• Open311
• GISPO Oy
• http://korja.us/
• Kauhanen-Simanainen: Avoin tieto
• Sami Paavola: Collaborative knowledge creation
• Mikrobilääkeresistenssityöryhmä
• Ilona Rauhala: Avoimet koulukirjat oppilaiden itsensä tekemänä
• Helsingin tietojärjestelmäluetteloita
• OKFestival
• Jyrki Kasvi: Presentations
• Avoin ministeriö
• Avoin kaupunki: Kommentteja julkishallinnon tietoluovutusten periaatteisiin
• Innovation Seeds: Maximising the value of environmental research
• Kansalaisyhteiskunta

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>