Ero sivun ”YVAR Rehevöitymisriskin arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{kaivos-YVA-raportti}}
#REDIRECT [[Vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan#Vaikutukset pintavesien laatuun]]
 
Tunnetuin kaivostoimintaan liittyvä ravinnekuormituksen lähde on räjähdysaineiden aiheuttamat typpipäästöt. Lisäksi mineraalien rikastuksessa on käytössä kemikaaleja, jotka sisältävät vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja (ditiofosfaatit). Tämän vuoksi koerikastuksen yhteydessä tehtäviin poistovesien ja rikastushiekan vesijakeen analyyseihin on hyvä sisällyttää myös fosforimääritykset. Aluksi tarkastellaan, aiheuttaako suunniteltu jätevesipäästö merkittävää fosforin pitoisuuslisäystä sekoittuessaan vastaanottavaan vesistöön. Mikäli lisäys on merkittävä suhteessa vesistön vertailutilaan, tarkastellaan syntyvää ravinteiden lisäkuormitusta vastaanottavassa vesistössä mittaushavaintojen ja ainetaselaskelmien avulla. Tällöin otetaan huomioon myös muu ravinnekuormitus esimerkiksi julkaistujen ominaiskuormituslukujen tai ympäristöhallinnon vedenlaatumallin avulla. Ainetaselaskelmissa tarkasteltavaan ravinteiden pidättymiseen ja vapautumiseen sedimenteistä vaikuttaa osaltaan myös sulfaatti, jota kaivoksen jätevesissä on usein runsaasti. Kuormituksen sietorajatarkastelujen avulla arvioidaan kestääkö vesistö suunniteltua jätevesikuormitusta rehevöitymättä.

Nykyinen versio 9. toukokuuta 2016 kello 10.11