|
|
(3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) |
Rivi 1: |
Rivi 1: |
| {{kaivos-YVA-raportti}}
| | #REDIRECT [[Vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan#Vaikutukset maaperään]] |
| | |
| Ilmalaskeuman ohella kaivosalueelta suotautuvat ja kulkeutuvat vedet ovat mahdollinen kontaminaation kulkeutumisreitti. Kaivostoiminnan vaikutuksia maaperään voidaan arvioida tarkastelemalla kaivosvesien ja pohjaveden reittejä ja niissä kulkeutuvaksi arvioituja haitta-ainemääriä. Uusien kaivosten suunnittelussa lähdetään siitä, ettei haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön tapahdu vesien välityksellä, mutta muutettavan toiminnan tapauksessa voi olla jo havaintoja pohjavesien kontaminoitumisesta. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa voidaan tarkastella tiettyjen kohteiden lähiympäristöjä sekä poikkeuksellisista sääoloista johtuvia mekanismeja:
| |
| *Passiiviset vesienkäsittelyrakenteet
| |
| *Maanpoistomaiden varastointialueet
| |
| *Tiiviiden pohjarakenteiden alueet (tihkuminen)
| |
| *Poikkeusjuoksutusreitit
| |
| *Sulamis- ja sadevesien reitit
| |
| *Tihkupinnat ja lähteiset kohteet alueella
| |
| | |
| | |
| Pölylaskeuman sekä pohja- ja pintaveden aiheuttamat vaikutukset ovat riippuvaisia maaperän ominaisuuksista kuten maalajista (etenkin orgaanisen aineksen määrästä), raekoosta (hienoaineksen määrästä), pH-olosuhteista, kosteudesta ja lämpötilasta, hapetusoloista sekä pohjaveden korkeudesta ja sen vaihtelusta.
| |
| Maaperäpitoisuuksien vertailuaineistoksi on saatavilla GTK:n keräämää tutkimusaineistoa eri maalajien alkuaineiden taustapitoisuuksista (esim. Koljonen 1992, Salminen 1995, Salminen et al. 2007). Maaperästä kerätty aineisto on ollut pohjana GTK:n ja SYKE:n toteuttamassa valtakunnallisessa taustapitoisuusrekisterissä (http:// gtkdata.gtk.fi/tapir ).
| |