Ero sivun ”YVAR Kaivosvesien vaikutus pintamaahan” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{kaivos-YVA-raportti}}
#REDIRECT [[Vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan#Vaikutukset maaperään]]
 
Ilmalaskeuman ohella kaivosalueelta suotautuvat ja kulkeutuvat vedet ovat mahdollinen kontaminaation kulkeutumisreitti. Kaivostoiminnan vaikutuksia maaperään voidaan arvioida tarkastelemalla kaivosvesien ja pohjaveden reittejä ja niissä kulkeutuvaksi arvioituja haitta-ainemääriä. Uusien kaivosten suunnittelussa lähdetään siitä, ettei haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön tapahdu vesien välityksellä, mutta ympäristövaikutuksia arvioitaessa voidaan tarkastella tiettyjen kohteiden lähiympäristöjä sekä poikkeuksellisista sääoloista johtuvia mekanismeja tämän seikan suhteen:
*Passiiviset vesienkäsittelyrakenteet
*Maanpoistomaiden varastointialueet
*Tiiviiden pohjarakenteiden alueet (tihkuminen)
*Poikkeusjuoksutusreitit
*Sulamis- ja sadevesien reitit
*Tihkupinnat ja lähteiset kohteet alueella
 
 
Pölylaskeuman sekä pohja- ja pintaveden aiheuttamat vaikutukset ovat riippuvaisia maaperän ominaisuuksista kuten maalajista (etenkin orgaanisen aineksen määrästä), raekoosta (hienoaineksen määrästä),  pH-olosuhteista, kosteudesta ja lämpötilasta, hapetusoloista sekä pohjaveden korkeudesta ja sen vaihtelusta.
Maaperäpitoisuuksien vertailuaineistoksi on saatavilla GTK:n keräämää tutkimusaineistoa eri maalajien alkuaineiden taustapitoisuuksista (esim. Koljonen 1992, Salminen 1995, Salminen et al. 2007). Maaperästä kerätty aineisto on ollut pohjana GTK:n ja SYKE:n toteuttamassa valtakunnallisessa taustapitoisuusrekisterissä (http:// gtkdata.gtk.fi/tapir ).

Nykyinen versio 9. toukokuuta 2016 kello 10.08