Ero sivun ”Prosessiolion rakenne” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p (korjattu linkki) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{ensyklopedia}} | |||
[[op_en:Process]] | [[op_en:Process]] | ||
=== Malli lukujen kirjoittamiseksi riskinarviointioppaaseen === | === Malli lukujen kirjoittamiseksi riskinarviointioppaaseen === | ||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
;Katso myös: Tähän tulee linkkejä sivuille (sekä raportin sisällä että ulkoisiin lähteisiin), jotka liittyvät työvaiheen sisältöön. Mitä tahansa aiheita jotka ovat tärkeitä tämän sivun tai luvun lukijoille voidaan linkata tähän. (maksimipituus 20 linkkiä) | ;Katso myös: Tähän tulee linkkejä sivuille (sekä raportin sisällä että ulkoisiin lähteisiin), jotka liittyvät työvaiheen sisältöön. Mitä tahansa aiheita jotka ovat tärkeitä tämän sivun tai luvun lukijoille voidaan linkata tähän. (maksimipituus 20 linkkiä) | ||
;Viitteet: Kaikki viitteet, joita on käytetty tämän luvun teksteissä (maksimipituus 30 viitettä) | ;Viitteet: Kaikki viitteet, joita on käytetty tämän luvun teksteissä (maksimipituus 30 viitettä) | ||
==Katso myös== | |||
* [[Prosessikuvaus]] | |||
==Viitteet== | |||
<References/> | |||
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja== | |||
{{mfiles}} | |||
Nykyinen versio 11. heinäkuuta 2012 kello 05.49
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi1580 |
|---|
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Malli lukujen kirjoittamiseksi riskinarviointioppaaseen
Prosessikuvaus eli työvaiheen kuvaus
Yleistä: Riskinarviointioppaan luvut ajatellaan erillisinä prosesseina eli työvaiheina. Riskinarviointityö koostuu siitä, että informaatiota käsitellään useiden peräkkäisten ja rinnakkaisten työvaiheiden kautta, ja lopputuloksena on riskinarviointiraportti. Niinpä opaskin kannattaa kirjoittaa siten, että nämä työvaiheet erotetaan omiksi kokonaisuuksikseen ja kuvataan erillään. Jos työvaiheen kuvaus uhka venyä kovin pitkäksi, kannattaa miettiä sen jakamista osavaiheisiin, jotka kuvataan erikseen. Kunkin työvaiheen kuvauksen rakenne on seuraava:
- Nimi
- Kullakin työvaiheella pitää olla yksilöllinen nimi, jotta siihen viittaaminen ei aiheuta epäselvyyttä. Samaa nimeä ei saa olla myöskään minkään työvaiheen lopputuotteella. Nimen pitäisi olla kuvaileva, yksiselitteinen ja helposti tunnistettava. (maksimipituus 20 sanaa)
- Yhteenveto
- Työvaiheen yhteenveto on lyhyt kuvaus tehtävästä työstä, ja se voi sisältää tiivistettynä mitä tahansa jäljempänä esiteltyjä asioita. (maksimipituus: 250 sanaa)
- Tarkoitus
- (Tämä on sama asia kuin Rajaus yleisolion määrittelyssä.) Jokaisen työvaiheen yleinen tarkoitus on työstää informaatiota ja tuottaa tietotuote. Jokaisella työvaiheella on myös oma nimenomainen tarkoituksensa tuottaa jokin nimenomainen, määritelty tietotuote. Tarkoitus kuvaa, mikä tuo nimenomainen tuote on. Tarkoituksen pitää sisältää kaikki tarvittava tieto, jotta tämä työvaihe voidaan tunnistaa ja erottaa kaikista muista työvaiheista. (maksimipituus: 400 sanaa)
- Työvaiheen rakenne
- (Tämä on sama kuin Tulos yleisolion määrittelyssä.) Rakenteessa on kolme osaa (maksimipituus 3000 sanaa).
- Syöttödatan rakenne
- Mitä dataa tai informaatiota työvaihe käsittelee? Syöttödatan rakenne, muuttujien tai parametrien tyypit, syntaksit ja muut tärkeät tiedot kuvataan tässä. Tässä ei siis kuvata datan varsinaista sisältöä vaan sen muoto.
- Menettelytapa
- Tässä kuvataan työvaiheen varsinaiset työtehtävät eli miten työ tehdään. Se voi sisältää esimerkiksi matemaattisen algoritmin tuloksen laskemiseksi. Eksplisiittisiä menetelmiä kuten algoritmejä käytetään, jos se on mahdollista.
- Prosessinhallinta
- Monimutkainen työvaihe (prosessi) voi edellyttää myös, että prosessin hallintaan käytettävä menetelmä kuvataan. Jos työvaihe on esimerkiksi matemaattinen algoritmi, silloin hallintaprosessi voi olla tietokoneohjelma, joka tekee algoritmin toteuttamisesta käyttäjälleen helpon tehtävän. Ilman hallintaprosessin kuvausta - no, onnea yritykselle taskulaskimen kanssa. Itse asiassa mallit ja tietokoneohjelmat ovat siis hallintaprosesseja, jotka on pakattu kätevästi jonkin varsinainen työvaiheen toteuttamiseksi. Toinen esimerkki hallintaprosessista on U.S.EPA:n ohjeistus sidosryhmätapaamisen järjestämisestä. Tässä tapauksessa se varsinainen työvaihe on tiedon ja palautteen kerääminen sidosryhmiltä, ja onnistuakseen se vaatii työvaiheen hallintaprosessin.
- Tuotteen rakenne
- Millainen on työvaiheen lopputulos? Tässä kuvataan lyhyesti työvaiheen lopputuotteen muoto (formaatti), jonka pitäisi toteuttaa yllä kuvattu tarkoitus. Tähän myös laitetaan linkki varsinaiseen lopputuotteeseen - jos se soveltuu tilanteeseen.
- Perustelut
- (Tämä on sama kuin Määritelmä yleisolion määrittelyssä.) Tämä attribuutti vastaa seuraavaan kysymykseen: Mitä tiedetään hyvästä menettelytavasta yllä kuvatun tarkoituksen toteuttamiseksi? Mistä tiedetään, että yllä kuvattu menettelytapa on hyvä? (maksimipituus 2000 sanaa)
- Katso myös
- Tähän tulee linkkejä sivuille (sekä raportin sisällä että ulkoisiin lähteisiin), jotka liittyvät työvaiheen sisältöön. Mitä tahansa aiheita jotka ovat tärkeitä tämän sivun tai luvun lukijoille voidaan linkata tähän. (maksimipituus 20 linkkiä)
- Viitteet
- Kaikki viitteet, joita on käytetty tämän luvun teksteissä (maksimipituus 30 viitettä)
Katso myös
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>