Ero sivun ”Kuopion ilmastopolitiikka ja terveys” versioiden välillä

Nykyinen versio 2. lokakuuta 2015 kello 11.22

Pääviesti

Mitkä ovat kansanterveyden kannalta parhaat keinot vähentää kasvihuonekaasuja Kuopiossa?

40 % kasvuhuonekaasujen vähennystavoite näyttää realistiselta Haapaniemen voimalan parannustöiden ansiosta, olettaen, että puuperäisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Haapaniemen voimala on aiemmin toiminut pääasiassa turpeella, mutta nyt puuperäisten polttoaineiden osuutta on lisätty ja voidaan edelleen lisätä esim. 70 prosenttiin. Elinkaaritarkasteluja tarvittaisiin puuperäisten polttoaineiden päästöille, mutta tällaisia ei ole vielä saatavilla.

Rajaus

Kysymys

Mitkä ovat potentiaaliset ilmastopolitiikat, jotka saavuttavat Kuopiossa asetetut kasvihuonekaasujen päästötavoitteet 2010-2030? Mitkä ovat niiden vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, ja mitä suosituksia voidaan tämän perusteella antaa? Kansallinen päästötavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuosien 1990 ja 2020 välillä; Kuopiolla on oma, kunnianhimoisempi tavoite vähentää kasvihuonekaasuja 40 % vuosien 2009 ja 2020 välillä.

Vastaus

Yksityiskohtainen kuvaus ja perustelut löytyvät englanninkielisestä Opasnetistä sivulta Climate change policies and health in Kuopio.

Tuloksia arviointimallista

Päätelmät

40 % kasvuhuonekaasujen vähennystavoite näyttää realistiselta Haapaniemen voimalan parannustöiden ansiosta, olettaen, että puuperäisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Haapaniemen voimala on aiemmin toiminut pääasiassa turpeella, mutta nyt puuperäisten polttoaineiden osuutta on lisätty ja voidaan edelleen lisätä esim. 70 prosenttiin. Elinkaaritarkasteluja tarvittaisiin puuperäisten polttoaineiden päästöille, mutta tällaisia ei ole vielä saatavilla.

Perustelut

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi4151
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi4151}}

Arviointi liittyy Urgenche-hankkeeseen, ja siitä on pidetty esitelmiä esimerkiksi projektikokouksissa ja Harvardin yliopistossa. Kalvot löytyvät linkistä: op_en:File:Buildings_and_health.ppt ja tiedosto:Ilmastonmuutos rakennukset ja terveys.ppt.

Kuopion kaupunki ja THL ovat yhdessä tehneet vaikutusarviointia kaupungin ilmastopolitiikasta. Kohteena on ollut erityisesti kaukolämpö ja sen polttoaineratkaisut. Olennaista on ollut tarkastella kahta asiaa yhdessä: kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta pienhiukkaspäästöjä. Pienhiukkaset ovat Suomen suurin ympäristöterveysongelma. Polttoainekysymys on Kuopiolle tärkeä, koska aiempi polttoaine oli lähes yksinomaan turvetta, ja nyt laitoksen uusimisen jälkeen on mahdollista polttaa myös pääasiassa puuta, jos se on järkevää.

Vaikutusarvioinnissa THL katsoi eri polttoainevaihtoehtojen aiheuttamia päästöjä, niiden leviämistä ympäristöön, väestön altistumista lähellä ja kaukana sekä terveysvaikutuksia. Yleispäätelmä oli, että puun käytön lisääminen on tehokas ja itse asiassa ainoa riittävä keino vähentää kaupungin fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 40 %, joka on Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman asettama tavoite. Terveyden kannalta vaihtoehdot olivat neutraaleja, koska päästöt, altistuminen ja terveyshaitat näin suuresta laitoksesta ovat joka tapauksessa pienet.

Jatkon kannalta olennaista on tarkastella kasvihuonekaasupäästöjä myös elinkaarinäkökulmasta. Päätelmien kannalta on nimittäin ratkaisevaa, tarkastellaanko fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä, suoria piippupäästöjä vai koko elinkaaren aikaisia päästöjä verrattuna puun muihin mahdollisiin käyttökohteisiin. Projektin loppuaikana tästä käydään lisää keskusteluja tutkijoiden ja kaupungin päättäjien kesken.

Koko työ on tehty avoimilla malleilla Opasnet-verkkotyötilassa avoimen datan periaatteita noudattaen. Tällä toimintatavalla on useita tavoitteita. Se mahdollistaa jatkuvan perehtymisen työn sisältöön ja malleissa käytettyihin lukuarvoihin. Muut kunnat tai kiinnostuneet tahot voivat kopioida haluamansa osat ja muokata niitä omaan käyttötarpeeseen sopivaksi. Virheet löytyvät nopeammin, kun kuka tahansa voi tarkistaa käytetyt arvot. Ja neljänneksi, ulkopuolisten asiantuntijoiden on mahdollista helpommin osallistua työn tekemiseen, kun sisältö on jäsennetty asiaperusteisesti ja korjaukset yhdessä osassa välittyvät suoraan koko malliin.

Sanni Väisänen: Greenhouse gas emissions from peat and biomass-derived fuels, electricity and heat — Estimation of various production chains by using LCA methodology ----#: . Tähän työhön pitäisi tutustua tarkemmin. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 13.24 (EET) (type: truth; paradigms: science: comment)
Kuopion kaupunginhallitus 8.10.2012: Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma
Laskureita hiilijalanjäljen arviointiin ja seurantaan (Carbon footprint calculators): SYNERGIA, JUHILAS, Ilmastodieetti, KASVENER, KUHILAS, Y-HIILARI
Millaisen tiekarten avulla hiilineutraaliin Suomeen 2050
Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009 - 2020

Viitteet

Avainsanat

Ilmastonmuutos, Kuopio, kasvihuonekaasupäästöt, terveys, energia

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 [[Luokka:Kuopio]]
 [[Luokka:Ilmastonmuutos]]
-{{arviointi|moderaattori=Jouni}}
 {{tiivistelmä
 |kysymys = Mitkä ovat kansanterveyden kannalta parhaat keinot vähentää kasvihuonekaasuja Kuopiossa?
-|vastaus = 40 % kasvuhuonekaasujen vähennystavoite näyttää realistiselta Haapaniemen voimalan parannustöiden ansiosta, olettaen, että puuperäisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Elinkaaritarkasteluja tarvittaisiin puuperäisten polttoaineiden päästöille, mutta tällaisia ei ole vielä saatavilla.}}
+|vastaus = 40 % kasvuhuonekaasujen vähennystavoite näyttää realistiselta Haapaniemen voimalan parannustöiden ansiosta, olettaen, että puuperäisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Haapaniemen voimala on aiemmin toiminut pääasiassa turpeella, mutta nyt puuperäisten polttoaineiden osuutta on lisätty ja voidaan edelleen lisätä esim. 70 prosenttiin. Elinkaaritarkasteluja tarvittaisiin puuperäisten polttoaineiden päästöille, mutta tällaisia ei ole vielä saatavilla.}}
 {{#display_map:
@@ Rivi 27: / Rivi 25: @@
 ===Päätelmät===
-% kasvuhuonekaasujen vähennystavoite näyttää realistiselta Haapaniemen voimalan parannustöiden ansiosta, olettaen, että puuperäisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Elinkaaritarkasteluja tarvittaisiin puuperäisten polttoaineiden päästöille, mutta tällaisia ei ole vielä saatavilla.
+% kasvuhuonekaasujen vähennystavoite näyttää realistiselta Haapaniemen voimalan parannustöiden ansiosta, olettaen, että puuperäisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Haapaniemen voimala on aiemmin toiminut pääasiassa turpeella, mutta nyt puuperäisten polttoaineiden osuutta on lisätty ja voidaan edelleen lisätä esim. 70 prosenttiin. Elinkaaritarkasteluja tarvittaisiin puuperäisten polttoaineiden päästöille, mutta tällaisia ei ole vielä saatavilla.
 ==Perustelut==
+{{arviointi|moderaattori=Jouni}}
+[[op_en:Climate change policies and health in Kuopio]]
+Arviointi liittyy [[:op_en:Urgenche|Urgenche]]-hankkeeseen, ja siitä on pidetty esitelmiä esimerkiksi projektikokouksissa ja Harvardin yliopistossa. Kalvot löytyvät linkistä: [[:op_en:File:Buildings_and_health.ppt]] ja [[:tiedosto:Ilmastonmuutos rakennukset ja terveys.ppt]].
+Kuopion kaupunki ja THL ovat yhdessä tehneet vaikutusarviointia kaupungin ilmastopolitiikasta. Kohteena on ollut erityisesti kaukolämpö ja sen polttoaineratkaisut. Olennaista on ollut tarkastella kahta asiaa yhdessä: kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta pienhiukkaspäästöjä. Pienhiukkaset ovat Suomen suurin ympäristöterveysongelma. Polttoainekysymys on Kuopiolle tärkeä, koska aiempi polttoaine oli lähes yksinomaan turvetta, ja nyt laitoksen uusimisen jälkeen on mahdollista polttaa myös pääasiassa puuta, jos se on järkevää.
+Vaikutusarvioinnissa THL katsoi eri polttoainevaihtoehtojen aiheuttamia päästöjä, niiden leviämistä ympäristöön, väestön altistumista lähellä ja kaukana sekä terveysvaikutuksia. Yleispäätelmä oli, että puun käytön lisääminen on tehokas ja itse asiassa ainoa riittävä keino vähentää kaupungin fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 40 %, joka on Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman asettama tavoite. Terveyden kannalta vaihtoehdot olivat neutraaleja, koska päästöt, altistuminen ja terveyshaitat näin suuresta laitoksesta ovat joka tapauksessa pienet.
+Jatkon kannalta olennaista on tarkastella kasvihuonekaasupäästöjä myös elinkaarinäkökulmasta. Päätelmien kannalta on nimittäin ratkaisevaa, tarkastellaanko fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä, suoria piippupäästöjä vai koko elinkaaren aikaisia päästöjä verrattuna puun muihin mahdollisiin käyttökohteisiin. Projektin loppuaikana tästä käydään lisää keskusteluja tutkijoiden ja kaupungin päättäjien kesken.
+Koko työ on tehty avoimilla malleilla Opasnet-verkkotyötilassa avoimen datan periaatteita noudattaen. Tällä toimintatavalla on useita tavoitteita. Se mahdollistaa jatkuvan perehtymisen työn sisältöön ja malleissa käytettyihin lukuarvoihin. Muut kunnat tai kiinnostuneet tahot voivat kopioida haluamansa osat ja muokata niitä omaan käyttötarpeeseen sopivaksi. Virheet löytyvät nopeammin, kun kuka tahansa voi tarkistaa käytetyt arvot. Ja neljänneksi, ulkopuolisten asiantuntijoiden on mahdollista helpommin osallistua työn tekemiseen, kun sisältö on jäsennetty asiaperusteisesti ja korjaukset yhdessä osassa välittyvät suoraan koko malliin.
+* [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94404/isbn9789522655578.pdf?sequence=2 Sanni Väisänen]: Greenhouse gas emissions from peat and biomass-derived fuels, electricity and heat — Estimation of various production chains by using LCA methodology {{comment|# |Tähän työhön pitäisi tutustua tarkemmin.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 20. maaliskuuta 2014 kello 13.24 (EET)}}
 * [http://kuopio02.hosting.documenta.fi/kokous/2012209757-4.HTM Kuopion kaupunginhallitus 8.10.2012: Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikennesuunnitelma]
 * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=423217&lan=FI Laskureita hiilijalanjäljen arviointiin ja seurantaan] ([http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=423217&lan=EN Carbon footprint calculators]): SYNERGIA, JUHILAS, Ilmastodieetti, KASVENER, KUHILAS, Y-HIILARI