Ero sivun ”Vesien hallinta, vedenhankinta ja vesitase” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{kaivos-YVA-opas}} Kaivostoiminnassa käytetään vettä kiven porauksessa, malmikiven jauhatuksessa ja rikastuksessa sekä mahdollisessa jatkojalostuksessa, erilaisten laitteide...) |
(redirect) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
#REDIRECT [[Kaivoshankkeen elinkaari#Kaivoksen tuotantovaihe]] | |||
Kaivostoiminnassa käytetään vettä kiven porauksessa, malmikiven jauhatuksessa ja rikastuksessa sekä mahdollisessa jatkojalostuksessa, erilaisten laitteiden tiivistevetenä, kemikaalien valmistuksessa, laitteiden ja lattioiden huuhtelu- ja pesuvesinä ja talousvetenä (juomavesi, saniteettitilat). Kaivosalueen vesien hallinta jakaantuu neljään pääosaan: tuorevesi (syöttö prosessiin), prosessivesi, louhoksen kuivatusvesi ja kaivosalueen valumavedet. | Kaivostoiminnassa käytetään vettä kiven porauksessa, malmikiven jauhatuksessa ja rikastuksessa sekä mahdollisessa jatkojalostuksessa, erilaisten laitteiden tiivistevetenä, kemikaalien valmistuksessa, laitteiden ja lattioiden huuhtelu- ja pesuvesinä ja talousvetenä (juomavesi, saniteettitilat). Kaivosalueen vesien hallinta jakaantuu neljään pääosaan: tuorevesi (syöttö prosessiin), prosessivesi, louhoksen kuivatusvesi ja kaivosalueen valumavedet. Valumavedet koostuvat rakennetun alueen valumavesistä, kaivannaisjätealueiden valumavesistä ja mahdollisesti kaivosalueelle laskevista luonnon vesistä. Yleensä rajoitetaan kaivosalueelle laskevien luonnon vesien määrää ohjaamalla niitä ojituksin kiertämään kaivosalue ja kaivosalueen vaikutuspiiri.{{comment|# |Voisiko tässä yhteydessä ehdottaa myös kuvaamaan, miten pidetään erillään erilaiset vesijakeet (esim. sadevesi, joka on kerättävä joltakin alueelta ja joka ei sisällä haitallisia aineita ja toisaalta ehkä haitallisia pitoisuuksia sisältävä kuivatusvesi tai vesi prosesseista). Vai onko tämä nykyisin jo itsestään selvää? |--[[Käyttäjä:Sari Kauppi|Sari Kauppi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Sari Kauppi|keskustelu]]) 3. heinäkuuta 2014 kello 10.49 (UTC)}} Prosessin tuorevettä otetaan luonnon vesistöstä, yleensä joko järvestä tai joesta. Joissakin tapauksissa osa prosessin tuorevedestä voidaan korvata louhoksen kuivatusvedellä tai takaisin kierrättämällä vettä prosesseihin joko eri prosessivaiheista tai vesien puhdistusaltailta tai -puhdistamoilta. Kierrätysveden käyttöä voivat rajoittaa sen sisältämät kemikaalijäämät tai kierrätyksestä aiheutuva veden väkevöityminen prosessin käyttöä haittaavien alkuaineiden osalta. Talousvesi voidaan joko ostaa ulkopuoliselta toimittajalta tai pumpata kaivosalueelle perustetusta omasta vedenottamosta. | ||
Tässä osassa kuvataan yleistasolla lyhyesti veden otto, käyttökohteet, takaisinkierrätys käyttöön, valumavesien hallinta ja puhdistetun veden ulosjuoksutusta sekä kaivosalueelle tulevien luonnonvesien hallintaa. Kuvaus voi sisältää | Tässä osassa kuvataan yleistasolla lyhyesti veden otto, käyttökohteet, takaisinkierrätys käyttöön, valumavesien hallinta ja puhdistetun veden ulosjuoksutusta sekä kaivosalueelle tulevien luonnonvesien hallintaa. Kuvaus voi sisältää tekstiä selventävän vesitasekaavion, jossa esitetään kohdekohtaiset arviot vuosittaisesta veden käyttö- ja muodostumismäärästä, veden takaisinkierrätysmäärästä sekä ulosjuoksutusmäärästä puhdistamattomana ja/tai puhdistuksen jälkeen. Lisäksi kuvataan mahdollisesti karttaesityksillä vesivarastoaltaiden sijainnit ja kuvataan tekstinä lyhyesti altaiden pohja-, penger- ja patorakenteet sekä allasalueen hydrogeologiset ominaisuudet (maalajirakenne, veden johtavuus, pohjaveden virtaussuunta). | ||
Vesien hallinnan kuvauksessa voidaan esittää esimerkiksi luettelona tai taulukkona niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla vähennetään tuoreveden ottoa luonnon vesistöstä ja kaivosalueelta ulosjuoksutettavien vesien määrää sekä edesautetaan vesien takaisinkiertoa. Tässä oleellista on luetella suunnitellut menettelyt, joilla oletetaan olevan merkitystä vesipäästöjen ympäristövaikutusten vähentämiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. | Vesien hallinnan kuvauksessa voidaan esittää esimerkiksi luettelona tai taulukkona niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla vähennetään tuoreveden ottoa luonnon vesistöstä ja kaivosalueelta ulosjuoksutettavien vesien määrää sekä edesautetaan vesien takaisinkiertoa. Tässä oleellista on luetella suunnitellut menettelyt, joilla oletetaan olevan merkitystä vesipäästöjen ympäristövaikutusten vähentämiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. | ||
Nykyinen versio 12. toukokuuta 2016 kello 06.48
Ohjaus sivulle:
Kaivostoiminnassa käytetään vettä kiven porauksessa, malmikiven jauhatuksessa ja rikastuksessa sekä mahdollisessa jatkojalostuksessa, erilaisten laitteiden tiivistevetenä, kemikaalien valmistuksessa, laitteiden ja lattioiden huuhtelu- ja pesuvesinä ja talousvetenä (juomavesi, saniteettitilat). Kaivosalueen vesien hallinta jakaantuu neljään pääosaan: tuorevesi (syöttö prosessiin), prosessivesi, louhoksen kuivatusvesi ja kaivosalueen valumavedet. Valumavedet koostuvat rakennetun alueen valumavesistä, kaivannaisjätealueiden valumavesistä ja mahdollisesti kaivosalueelle laskevista luonnon vesistä. Yleensä rajoitetaan kaivosalueelle laskevien luonnon vesien määrää ohjaamalla niitä ojituksin kiertämään kaivosalue ja kaivosalueen vaikutuspiiri.----#: . Voisiko tässä yhteydessä ehdottaa myös kuvaamaan, miten pidetään erillään erilaiset vesijakeet (esim. sadevesi, joka on kerättävä joltakin alueelta ja joka ei sisällä haitallisia aineita ja toisaalta ehkä haitallisia pitoisuuksia sisältävä kuivatusvesi tai vesi prosesseista). Vai onko tämä nykyisin jo itsestään selvää? --Sari Kauppi (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 10.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Prosessin tuorevettä otetaan luonnon vesistöstä, yleensä joko järvestä tai joesta. Joissakin tapauksissa osa prosessin tuorevedestä voidaan korvata louhoksen kuivatusvedellä tai takaisin kierrättämällä vettä prosesseihin joko eri prosessivaiheista tai vesien puhdistusaltailta tai -puhdistamoilta. Kierrätysveden käyttöä voivat rajoittaa sen sisältämät kemikaalijäämät tai kierrätyksestä aiheutuva veden väkevöityminen prosessin käyttöä haittaavien alkuaineiden osalta. Talousvesi voidaan joko ostaa ulkopuoliselta toimittajalta tai pumpata kaivosalueelle perustetusta omasta vedenottamosta.
Tässä osassa kuvataan yleistasolla lyhyesti veden otto, käyttökohteet, takaisinkierrätys käyttöön, valumavesien hallinta ja puhdistetun veden ulosjuoksutusta sekä kaivosalueelle tulevien luonnonvesien hallintaa. Kuvaus voi sisältää tekstiä selventävän vesitasekaavion, jossa esitetään kohdekohtaiset arviot vuosittaisesta veden käyttö- ja muodostumismäärästä, veden takaisinkierrätysmäärästä sekä ulosjuoksutusmäärästä puhdistamattomana ja/tai puhdistuksen jälkeen. Lisäksi kuvataan mahdollisesti karttaesityksillä vesivarastoaltaiden sijainnit ja kuvataan tekstinä lyhyesti altaiden pohja-, penger- ja patorakenteet sekä allasalueen hydrogeologiset ominaisuudet (maalajirakenne, veden johtavuus, pohjaveden virtaussuunta).
Vesien hallinnan kuvauksessa voidaan esittää esimerkiksi luettelona tai taulukkona niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla vähennetään tuoreveden ottoa luonnon vesistöstä ja kaivosalueelta ulosjuoksutettavien vesien määrää sekä edesautetaan vesien takaisinkiertoa. Tässä oleellista on luetella suunnitellut menettelyt, joilla oletetaan olevan merkitystä vesipäästöjen ympäristövaikutusten vähentämiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.