Ero sivun ”Pienhiukkaset altistus Suomi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Sivu palautettu sisältämään vain altistustietoa)
 
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{muuttuja}}  
{{muuttuja}}  


==Tarkasteltavat terveysvaikutukset==
== Altistuminen  ==


Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.  


Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen, mutta näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.
=== Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus  ===


SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi
µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)<br>
* Kokonaiskuolleisuus
* Uudet kroonisen bronkiitin tapaukset
* Vakavien oirepäivien lukumäärä (RAD)


=== Annos-vaste funktiot ===
=== Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus  ===


Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion <ref>Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008</ref> alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta, joka perustuu epidemiologiseen tutkimukseen. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.
Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti<br>  


'''Risk ratio (RR)'''
=== Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä ===


Kuolleisuus (per 1 ug/m3)
Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.  
* 1.0062 (1.0014 - 1.011)


'''Yksikköriski (UR)'''
Best guess = 5307690


Krooninen bronkiitti
Min = 5307690
* 5.33E-05 (1.70E-05 - 1.13E-03) tapausta/a/1 µg m-3/henkilö


Vakava oirepäivä (RAD)
Max = 5307690<br>
* 0.0902 (0.0792 - 0.1013) d/a/1 µg m-3/henkilö


===Terveysvaikutusten taustatautikuorma ===
=== Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus ===


'''Tapausmäärät'''
Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.
* Kokonaiskuolleisuus vuonna 2006 = 48 106 tapausta <ref>http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp</ref> (SETURI tapaumäärälaskennessa käytetty)


* Kokonaiskuolleisuus vuonna 2010 = 50 910 tapausta <ref>tilastokeskus</ref> (aineisto ikäryhmittäin, tautitaakkapäivityksessä käytetty)


Seuraavia terveysvasteita ei raportoitu SETURI:n Y&T lehden julkaisussa, vaikka aineistoa laskentavaiheessa kerättiinkin.
Best guess = 8.5<br>  
* Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapausta vuodessa) = 2205 (2026 - 2386; 95 CI) <ref>[http://www.cancerregistry.fi/stats/fin/vfin0021i0.html]</ref>  


* Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapausta vuodessa) = 23 840 (ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34))<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref>
Min = 7.7 <br>  


'''Kokonaistautitaakka'''
Max = 9.4 <br>
* Kuolleisuus = 309 073 DALY/vuosi (laskettu WHO:n 3%:n diskonttauksella ja ikäpainotuksella, vuoden 2010 aineisto)


===Terveysvaikutusten haitt ja kesto===


'''Haittapainokerroin'''


* Uusi krooninen bronkiitti = 0.15 VIITE!
=== Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus  ===
* Vakava oirepäivä (RAD) = 0.099 VIITE!
 
'''Sairauden kesto'''
 
* Uusi krooninen bronkiitti = 8 vuotta
* Vakava oirepäivä (RAD) = 0.003 vuotta
 
== Altistuminen Suomessa ==
 
===Altistustasot===
 
Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia.  Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (<ref>de Leeuw and Horálek 2009</ref>) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.
 
* 8.5 ug/m3 (7.7 - 9.4)


PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.  
PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.  


'''Tausta- tai kynnysaltistus'''
Best guess = 3<br>
 
* 2 ug/m3
 
=== Altistuva väestö ===
 
Periaatteessa kaikki suomalaiset altistuvat pienhiukkasille (prevelenssi 1), mutta terveysvaikutukset näyvät pääasiassa vain aikuisväestössä. Tästä syystä SETURIn tapausmäärälaskenta kohdistettiin kroonisen bronkiitin ja oirepäivien osalta vain aikuisväestöön.
 
'''Kuolleisuus'''


* 5 307 690 henkilöä <ref>[Tilastokeskus, Toukokuu 2008]</ref>  
Min = 2 <br>  


'''Uusi krooninen bronkiitti'''
Max = 5


* Aikuiset >27 v. = 3 600 000 henkilöä
== <br> Annos-vaste <br> ==


'''Vakava oirepäivä'''
=== Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus ===


* 15-64 v. = 3 500 000 henkilöä
Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.


== Terveysvaikutusarvion tulokset==
=== Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri  ===


===Syyosuus lähdeväestössä (PAF)===
Epidemiologinen<br>


SETURIn Y&T lehdessä julkaistu arvio:
=== RR per altistusyksikkö kuvaus  ===
* Kuolleisuus = 4%


Terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:
Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion <ref>Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008</ref> alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.
* Kuolleisuus = 3.9% (Y&T lehden DALY jutussa raportoitu 4%)


===Tapausmäärä===
(koko väestö)
* Best guess = 1.0062
* alaraja = 1.0014
* yläraja = 1.011


'''SETURIn Y&T lehdessä julkaistut arviot:'''


* Kuolleisuus = 1 800 tapausta/vuosi
=== Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus  ===
* Uusi krooninen bronkiitti = 1 200 tapausta/vuosi
* Vakava oirepäivä = 2 100 000 päivää/vuosi


'''Terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:'''
Prevalenssi = 1.0


* Kuolleisuus  = 2 005 tapausta/vuosi
=== Muita laskentaan käytettyjä lukuarvoja ===
<br> 1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)<br>


=== Tautitaakka ===
*best guess = 2205 <ref>[http://www.cancerregistry.fi/stats/fin/vfin0021i0.html Tilastokeskus]</ref>
*minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
*maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)


'''PAF x BoD'''
<br> 2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)<br>


* Kuoleman aiheuttamat menetetyt elinvuodet 12 171 DALY/vuosi (Y&T lehden DALY jutussa raportoitu 12 363 DALY/vuosi, ero johtuu PAF:ista)
*best guess = 23840


'''Tapausmäärä x haittapainokerroin x kesto'''
ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref>


* Uusien kroonisten bronkiittitapausten aiheuttama terveiden elinvuosien menetys 1 024 DALY/vuosi (Y&T lehden DALY jutussa raportoitu 716 DALY/vuosi, ero johtuu virheellisesti ikäryhmiin jaetusta tapausmäärästä)
* Vakavien oirepäivien aiheuttama terveiden elinvuosien menetys 570 DALY/vuosi


== Keskeiset epävarmuudet ==
== <br> Kuvaus keskeiset epävarmuuksista==


Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).  
Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).  

Nykyinen versio 10. lokakuuta 2013 kello 10.53




Altistuminen

Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus

µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)

Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus

Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä

Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.

Best guess = 5307690

Min = 5307690

Max = 5307690

Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus

Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.


Best guess = 8.5

Min = 7.7

Max = 9.4


Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus

PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.

Best guess = 3

Min = 2

Max = 5


Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus

Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.


Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri

Epidemiologinen

RR per altistusyksikkö kuvaus

Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion [1] alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.

(koko väestö)

  • Best guess = 1.0062
  • alaraja = 1.0014
  • yläraja = 1.011


Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus

Prevalenssi = 1.0

Muita laskentaan käytettyjä lukuarvoja


1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

  • best guess = 2205 [2]
  • minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
  • maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)


2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)

  • best guess = 23840

ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)[3]



Kuvaus keskeiset epävarmuuksista

Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).


Viitteet

  1. ↑ Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008
  2. ↑ Tilastokeskus
  3. ↑ WHO mortality data
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Pienhiukkaset_altistus_Suomi&oldid=19858”