Ero sivun ”Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Luokka:Metallimalmikaivostoiminta]] | |||
[[Luokka:Talvivaara]] | |||
[[Luokka:Katsastettavaa koodia]] | |||
[[Luokka:Minera]] | [[Luokka:Minera]] | ||
{{edistymisluokitus|edistyminen = Raakile}} | {{edistymisluokitus|edistyminen = Raakile}} | ||
Rivi 36: | Rivi 40: | ||
Voit laskea terveysvaikutukset alla olevalla laskentamallilla. Toistaiseksi malli laskee vasta joitakin päästöjä. | Voit laskea terveysvaikutukset alla olevalla laskentamallilla. Toistaiseksi malli laskee vasta joitakin päästöjä. | ||
<rcode include=" | <rcode include="page:Metallimalmin_murskausprosessin_pölypäästöt|name:answer" | ||
variables="name:A|description:Montako tuntia prosessit ovat käynnissä päivässä?|default:24 | variables="name:A|description:Montako tuntia prosessit ovat käynnissä päivässä?|default:24 | ||
"> | "> | ||
cat("Valmistellaan laskentaa.\n") | cat("Valmistellaan laskentaa.\n") | ||
library( | library(OpasnetUtils) | ||
akt <- tidy( | |||
akt <- tidy(opbase.data("Op_fi2811")) | |||
i <- 1:max(as.numeric(akt$Nro)) | i <- 1:max(as.numeric(akt$Nro)) | ||
M <- as.numeric(akt[akt$Havainto == " | M <- as.numeric(akt[akt$Havainto == "Määrä" & akt$Nro %in% i, "Result"]) | ||
kosteus <- akt[akt$Havainto == "Kosteus" & akt$Nro %in% i, "Result"] | kosteus <- akt[akt$Havainto == "Kosteus" & akt$Nro %in% i, "Result"] | ||
vaim <- c("Materiaalin kastelu", "Hihnan kotelointi, sykloni", "Hihnan kotelointi, harjaus", "Hihnan kotelointi, kangassuodattimet", "suljettu tai maanalainen", "Sähköstaattinen suodatus") | vaim <- c("Materiaalin kastelu", "Hihnan kotelointi, sykloni", "Hihnan kotelointi, harjaus", "Hihnan kotelointi, kangassuodattimet", "suljettu tai maanalainen", "Sähköstaattinen suodatus") | ||
temp <- akt[akt$Havainto == "Vaimennusprosessit" & akt$Nro %in% i, "Result"] | temp <- akt[akt$Havainto == "Vaimennusprosessit" & akt$Nro %in% i, "Result"] | ||
vaimennus <- list(i) | vaimennus <- list(i) | ||
Rivi 61: | Rivi 67: | ||
cat(paste("Pölypäästöt (kg/d) prosessista, kun prosessoidaan ", max(M * A), " tonnia päivässä.\n", sep="")) | cat(paste("Pölypäästöt (kg/d) prosessista, kun prosessoidaan ", max(M * A), " tonnia päivässä.\n", sep="")) | ||
oprint(out) | |||
oprint(as.data.frame(as.table(tapply(out$Result, out$Hiukkaskoko, sum)))) | |||
</rcode> | </rcode> | ||
==Perustelut== | ===Perustelut=== | ||
; [[Sidosryhmä]]t: | ; [[Sidosryhmä]]t: | ||
Rivi 84: | Rivi 90: | ||
Rikkivetyä käytetään kuparin, sinkin, nikkelin ja koboltin saostukseen. | Rikkivetyä käytetään kuparin, sinkin, nikkelin ja koboltin saostukseen. | ||
"Olemme huolissamme rikkivedyn annostuksesta. Lisäksi on löytynyt kaksi säiliötä, joisssa ei ollut hönkäkaasujen keräilyä, vaan kaasut pääsivät suoraan taivaalle", kertoo Tukesin laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja. Rikkivetypitoisuuden työturvallisuusraja on seitsemän milligrammaa ilmakuutiossa työskenneltäessä ilman suojaimia. Työntekijät ovat puhuneet jopa 300 milligramman rikkivetypitoisuuksista. Myös kaasuhälyttimet ovat piipanneet tämän tästä. Yhtiön prosessiliuosaltaasta löydettiin torstaina 26.4.12 noin 30 kuollutta vesilintua. Kuolinsyytä ei tiedetä. Kaivosalueella ei ilmeisesti ole aiemmin sattunut vasataavanlaisia lintukuolemia. | "Olemme huolissamme rikkivedyn annostuksesta. Lisäksi on löytynyt kaksi säiliötä, joisssa ei ollut hönkäkaasujen keräilyä, vaan kaasut pääsivät suoraan taivaalle", kertoo Tukesin laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja. Rikkivetypitoisuuden työturvallisuusraja on seitsemän milligrammaa ilmakuutiossa työskenneltäessä ilman suojaimia. Työntekijät ovat puhuneet jopa 300 milligramman rikkivetypitoisuuksista. Myös kaasuhälyttimet ovat piipanneet tämän tästä. Yhtiön prosessiliuosaltaasta löydettiin torstaina 26.4.12 noin 30 | ||
kuollutta vesilintua. Kuolinsyytä ei tiedetä. Kaivosalueella ei ilmeisesti ole aiemmin sattunut vasataavanlaisia lintukuolemia. | |||
===Käytetyt taulukot=== | |||
===Prosessitiedot=== | ===Prosessitiedot=== | ||
Rivi 122: | Rivi 131: | ||
{{mfiles}} | {{mfiles}} | ||
*[[Tiedosto:Liite_1_Tiedoksi._STM_n_lausunto_Talvivaara-Kaivoksen_laajennuksen_y.pdf]] |
Nykyinen versio 19. maaliskuuta 2014 kello 08.29
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Mitkä ovat Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset?
Vastaus
Nimi
Rajaus
Arviointi on tekninen harjoitelma arviointimenetelmän testaamiseen, eikä se sisällä mitään todellista tietoa Talvivaaran kaivoksesta (ainakaan vielä).
- Kysymys
- Rajat
- Ajateltu käyttö ja käyttäjät
- Osallistujat
- Päätökset
Vastaus
- Tulokset
- Päätelmät
Koodi
Voit laskea terveysvaikutukset alla olevalla laskentamallilla. Toistaiseksi malli laskee vasta joitakin päästöjä.
Perustelut
- Tavalliset muuttujat
- Arvomuuttujat
- Metodit
- Analyysit
- Indeksit
Rikkivetyä käytetään kuparin, sinkin, nikkelin ja koboltin saostukseen.
"Olemme huolissamme rikkivedyn annostuksesta. Lisäksi on löytynyt kaksi säiliötä, joisssa ei ollut hönkäkaasujen keräilyä, vaan kaasut pääsivät suoraan taivaalle", kertoo Tukesin laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja. Rikkivetypitoisuuden työturvallisuusraja on seitsemän milligrammaa ilmakuutiossa työskenneltäessä ilman suojaimia. Työntekijät ovat puhuneet jopa 300 milligramman rikkivetypitoisuuksista. Myös kaasuhälyttimet ovat piipanneet tämän tästä. Yhtiön prosessiliuosaltaasta löydettiin torstaina 26.4.12 noin 30
kuollutta vesilintua. Kuolinsyytä ei tiedetä. Kaivosalueella ei ilmeisesti ole aiemmin sattunut vasataavanlaisia lintukuolemia.
Käytetyt taulukot
Prosessitiedot
Kaivoksessa ovat käytössä seuraavat prosessit. Tiedot annetaan prosessoitavan syötteen määrinä per tunti tilanteessa, jossa prosessi on käynnissä. Aktiviteettituntien määrä kysytään erikseen.
Obs | Nro | Prosessi | Kosteus | Määrä | Vaimennusprosessit |
---|---|---|---|---|---|
1 | 1 | Esi/karkea murskaus | Kuiva | 100 | 1, 2 |
2 | 2 | Välimurskaus | Kostea | 200 | 3 |
3 | 3 | Hienomurskaus | Kostea | 100 | 3 |
4 | 4 | Materiaalin siirto ja kuljetus | Kostea | 100 | |
5 | 5 | Hihnalle lastaaminen ja hihnan vaihto | Kuiva | 100 | |
6 | 6 | Hihnalle lastaaminen ja hihnan vaihto | Kostea | 100 | |
7 | 7 | Hihnalta ajoneuvoon lastaaminen | Kuiva | 100 | |
8 | 8 | Märkäseulonta | Kostea | 100 | 1, 4 |
Mahdolliset päästön vaimennusprosessit. Ota kantaa jokaiseen vaimennusprosessiin: onko se käytössä vai ei kyseisessä toimintaprosessissa. Listaa kaikkien käytössä olevien vaimennusprosessien numerot taulukkoon, esim. "1, 3, 4" tarkoittaa että käytössä ovat materiaalin kastelu, hihnan kotelointi ja harjaus sekä hihnan kotelointi ja kangassuodattimet.
- Materiaalin kastelu
- Hihnan kotelointi, sykloni
- Hihnan kotelointi, harjaus
- Hihnan kotelointi, kangassuodattimet
- suljettu tai maanalainen
- Sähköstaattinen suodatus
Katso myös
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>