Ero sivun ”Talvivaaran kaivoksen mittauksia” versioiden välillä
p (→Vastaus) |
(→Tulos: MyPlotKML siirretty sivulle op_en:OpasnetUtils/Drafts) |
||
(17 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Luokka:Minera]] | |||
{{tutkimus | |||
| moderaattori = Jouni | |||
| edistyminen = Luonnos | |||
}} | |||
:'''''Talvivaaran kaivoksen mittauksia''' esittelee mittaustuloksia ja havaintoja kaivoksen lähiympäristöstä. Talvivaaran kaivoksen onnettomuutta ja sen vaikutuksia sekä ehkäisytoimenpiteitä käsitellään sivulla '''[[Talvivaaran kaivos]]'''.'' | |||
{{talvivaara}} | {{talvivaara}} | ||
==Kysymys== | ==Kysymys== | ||
Rivi 9: | Rivi 16: | ||
==Vastaus== | ==Vastaus== | ||
:''Tällä sivulla oli aiemmin suuri taulukko tuloksista. Nyt se on luettavuussyistä poistettu, mutta voit nähdä tulokset eri tavoilla: | |||
* Piirrä karttoja ja kuvaajia haluamastasi altisteesta tämän sivun kohdassa [[#Laskenta|Laskenta]]. | |||
* Mene alla olevasta linkistä tietokantakäyttöliittymään ja katso uusinta 18.11.2012 ladattua dataa (series_id 7408). | |||
{{tuloslinkki}} | |||
* Katso tämän sivun [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Talvivaaran_kaivoksen_mittauksia&oldid=15845 aiempaa versiota], jossa taulukko vielä on. | |||
==Perustelut== | |||
===Data=== | |||
{|{{prettytable}} | {|{{prettytable}} | ||
|+Mittauspisteiden sijainnit leveys- ja pituusasteina | |||
! Name | ! Name | ||
! LA | ! LA | ||
Rivi 476: | Rivi 66: | ||
| 63.986605 | | 63.986605 | ||
| 27.971706 | | 27.971706 | ||
| Ei | | Ei selvää, mihin lampeen viittaa? Näissä koordinaateissa sijaitsee Haukilampi. | ||
|----- | |----- | ||
| Lampi kaivosalueen reunalla 2 | | Lampi kaivosalueen reunalla 2 | ||
| 63.992419 | | 63.992419 | ||
| 27.983251 | | 27.983251 | ||
| Ei | | Ei selvää, mihin lampeen viittaa? Näissä koordinaateissa sijaitsee Kärsälampi. | ||
|----- | |----- | ||
| Puro Kalliojärven ja Salmisen välillä | | Puro Kalliojärven ja Salmisen välillä | ||
Rivi 507: | Rivi 97: | ||
| 27.953897 | | 27.953897 | ||
| | | | ||
|----- | |||
| Kalliojärvi | |||
| 64.012646 | |||
| 28.001447 | |||
| Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa | |||
|----- | |||
| Kalliojoki | |||
| 64.018907 | |||
| 28.022261 | |||
| Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa | |||
|----- | |||
| Lumijoki | |||
| 63.935284 | |||
| 27.937717 | |||
| Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa | |||
|----- | |||
| Salmisenpuro | |||
| 64.003882 | |||
| 27.999601 | |||
| Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa | |||
|} | |} | ||
'''Huom: epäselvyys''' STUK:in kartassa näkyy kaksi lähekkäistä näytteenottopaikkaa, jotka ovat kaivospiirin reunalla ja niihin viittaa vain yhdessä nimike "Lampi". Voisi siis kuvitella, että ne ovat "Lampi kaivosalueen reunalla 1" ja "Lampi kaivosalueen reunalla 2". Pisteiden osoittamissa kohdissa ovat Haukilampi ja Kärsälampi, sivulla on kuitenkin myös mittaus, joka on nimetty Kärsälammeksi. Haukilampea ei löydy mittauksista. | |||
* Nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia lähialueen pintavesistä (Talvivaaran omia mittauksia) [http://paikanpaalla.fi/paivitys-14-kysymyksia-ja-vastauksia-kipsisakka-altaan-vuodosta/] [http://paikanpaalla.fi/wp-content/uploads/2012/11/Pitoisuudet-06.pdf] | * Nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia lähialueen pintavesistä (Talvivaaran omia mittauksia) [http://paikanpaalla.fi/paivitys-14-kysymyksia-ja-vastauksia-kipsisakka-altaan-vuodosta/] [http://paikanpaalla.fi/wp-content/uploads/2012/11/Pitoisuudet-06.pdf] | ||
* Uraanipitoisuuksia lähialueen vesistä ja pohjasedimenteistä ([[STUK]]:n mittauksia). [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/uraani/fi_FI/talvivaaran-kaivosalueen-vesistojen-uraani/] | * Uraanipitoisuuksia lähialueen vesistä ja pohjasedimenteistä ([[STUK]]:n mittauksia). [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/uraani/fi_FI/talvivaaran-kaivosalueen-vesistojen-uraani/] | ||
* [http://www.talvivaara.com/Kestava_kehitys/Ymparistovastuu/Ymparistoraportteja/ymparistotarkkailu Talvivaaran ympäristötarkkailuraportit 2008 - 2012] | |||
====Kivijärven ja Kalliojärven veden laatu==== | |||
Tässä Kivijärven (Kiv1) ja Kalliojärven (Kal1) veden laatua arvioidaan suhteessa talousvedelle asetettuihin vaatimuksiin Talvivaaran kaivoksen tarkkailun 2010 ja 2011 sekä 1-5/2012 tulosten perusteella niin, että tulokset ovat 1m syvyydestä otettujen näytteiden tuloksia. Lisäksi arvioinnissa on käytetty talousvesiasetuksen 461/2000 soveltamisoppaan tietoja laatutekijöistä ja raja-arvoista (STM:n opas) sekä Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) tutkimusprofessori Hannu Komulaisen asiantuntija-arviota (THL:n asiantuntija-arvio). [http://paikanpaalla.fi/wp-content/uploads/2012/07/kivijarvi_kalliojarvi14082012.doc] | |||
'''A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset | |||
''Mikrobiologiset laatuvaatimukset | |||
STM:n asetuksen mukaan mikrobiologiset laatuvaatimukset Escherichia colille ovat 0 pmy/100 ml ja suolistoperäisille enterokokeille 0 pmy/100 ml. Tutkimustuloksia mikrobiologisesta laadusta ei em. vesistötarkkailuun sisälly. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja pH-arvoja (laatusuositus on 6,5 – 9,5) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (pH) | |||
|5,4 | |||
|5,4 | |||
|6,4 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, max (pH) | |||
|6,0 | |||
|7,0 | |||
|6,8 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (pH) | |||
|4,3 | |||
|5,1 | |||
|5,9 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi,max (pH) | |||
|5,7 | |||
|6,4 | |||
|6,5 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan luonnontilaisten pohjavesien ja pintavesien pH-arvo on Suomessa yleensä lievästi hapan, alueella pH 6 – 7. Tästä johtuu, että vedenjakelulaitteissa käytetyt materiaalit, kuten valurauta, sinkitty teräs, kupari, betoni ja asbestisementti useimmiten syöpyvät, ellei vettä ole alkaloitu. Sopiva pH on alueella 7,0 – 8,8. pH-arvon ollessa alle 7,1, alkaa metallien liukeneminen putkista. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja sulfaattipitoisuuksia (laatusuositus on 250 mg/l) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (mg/l) | |||
|12 | |||
|670 | |||
|220 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, max (mg/l) | |||
|850 | |||
|1200 | |||
|540 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (mg/l) | |||
|11 | |||
|900 | |||
|420 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, max (mg/l) | |||
|2100 | |||
|2200 | |||
|990 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan sulfaateilla on suurina annoksina ulostava (laksatiivinen) vaikutus. Laksatiivinen vaikutus tulee esille kun juomaveden sisältämä sulfaattipitoisuus ylittää 500 mg/l. Sulfaattipitoisuuden ollessa 1 000 mg/l laksatiivinen vaikutus on yleinen (WHO, Sulfate in Drinking-water). Juomaveden sulfaatin ei tiedetä aiheuttavan muita haittavaikutuksia. Pintavedessä olevan sulfaatin (pesuvesi, uimavesi) ei tiedetä aiheuttaneen terveyshaittaa. Sulfaatti ei pääse ihon läpi elimistöön. | |||
Suuret sulfaattipitoisuudet vedessä lisäävät sen korroosiovaikutuksia vedenjakelulaitteistoihin. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja värilukuja (laatusuositus on 5 mg Pt/l) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (mg Pt/l) | |||
|60 | |||
|100 | |||
|120 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, max (mg Pt/l) | |||
|170 | |||
|200 | |||
|225 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (mg Pt/l) | |||
|20 | |||
|125 | |||
|140 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, max (mg Pt/l) | |||
|200 | |||
|300 | |||
|225 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä, kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Veden värillisyys on, paitsi esteettinen ongelma, myös tekninen haittatekijä. | |||
Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja sameusarvoja (laatusuositus on 1,0 NTU (FTU)) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (FTU) | |||
|0,79 | |||
|1,7 | |||
|1,5 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, max (FTU) | |||
|5,1 | |||
|3,12 | |||
|2,4 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (FTU) | |||
|0,68 | |||
|2,8 | |||
|0,91 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, max (FTU) | |||
|5,3 | |||
|7,6 | |||
|2,0 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan veden sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä, eikä sameudella sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja COD<sub>Mn</sub>-arvoja (laatusuositus on 5 mg/l) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (mg/l) | |||
|9,2 | |||
|6,9 | |||
|21 | |||
|- | |||
|Kivijärvi,max (mg/l) | |||
|25 | |||
|31 | |||
|28 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (mg/l) | |||
|5,2 | |||
|9,1 | |||
|21 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, max (mg/l) | |||
|33 | |||
|35 | |||
|29 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan hapettuvuus (COD<sub>Mn</sub>) perustuu kaliumpermanganaatin kykyyn hapettaa orgaanista ainesta ja sillä mitataankin talousveden orgaanisen aineksen määrää. | |||
Suomen vedenhankintakäytössä olevien pintavesien pitoisuus on yleensä COD<sub>Mn</sub> ~ 5 – 13 mg O<sub>2</sub>/l ja se aiheutuu pääosin luonnon humuksesta. Pilaantumattomien pohjavesien COD<sub>Mn</sub> on yleensä alle 1,3 mg, ellei maaperässä ole liukenevaa humusta, joka nostaa lukua. | |||
Veden humus sellaisenaan ei ole terveydelle haitallista, mutta se aiheuttaa veteen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja mangaanipitoisuuksia (laatusuositus on 50 µg/l) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (µg/l) | |||
|116 | |||
|2400 | |||
|934 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, max (µg/l) | |||
|20400 | |||
|16800 | |||
|2600 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (µg/l) | |||
|251 | |||
|660 | |||
|464 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, max (µg/l) | |||
|9700 | |||
|6710 | |||
|1200 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan mangaania esiintyy korkeina pitoisuuksina erityisesti pohjavesissä, mutta myös pintavesien pitoisuudet ovat toisinaan kohonneet. Pohjavesissä sitä esiintyy usein samanaikaisesti raudan kanssa. | |||
Mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista pintavedestä altistuttaessa (järvi- ja jokikivesi; pesu- ja uimavetenä) ei ole näyttöä (koska mangaani ei pääse niistä elimistöön), mutta useissa uusissa tutkimuksissa mangaanin juomavedessä on todettu olevan yhteydessä haitallisiin vaikutuksiin lapsilla. Lapsilla on todettu oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, kun pitoisuus juomavedessä ylittää 100 µg/l. Hyvin suurilla pitoisuuksilla mangaani on yhdistetty jopa älykkyysosamäärän laskuun. Suurilla pitoisuuksilla (satoja mikrogrammoja/l-milligrammoja/l) mangaani juomavedessä saattaa aiheuttaa terveyshaittaa (haitallisesti aivoihin) myös aikuisilla. Mangaani on neurotoksinen metalli. | |||
Liiallinen mangaani aiheuttaa veteen ja siitä valmistettuihin juomiin epämiellyttävää makua ja kerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin sekä tahraa pyykkiä. Jo hyvin pienetkin veden mangaanipitoisuudet (0,02 mg/l) voivat synnyttää kerrostumia vedenjakelulaitteisiin ja ns. mangaanibakteerit edesauttavat näiden saostumien synnyssä. | |||
Talousveden mangaanille on laatusuositus 50 µg/l (yksityiskaivoissa 100 µg/l) perustuen edellä kuvattuihin teknisiin ja esteettisiin haittoihin. Uusimman tiedon perusteella tämä on tavoiteltava enimmäispitoisuustaso talousvedessä myös terveysperusteisesti kun vettä käytetään juomavetenä. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja nikkelipitoisuuksia (terveysperusteiseksi raja-arvoksi talousvedessä on asetettu 20 µg/l) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (µg/l) | |||
|9,2 | |||
|12,4 | |||
|23,1 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, max (µg/l) | |||
|60,0 | |||
|48,3 | |||
|157 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (µg/l) | |||
|<5 | |||
|<5 | |||
|<5 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, max (µg/l) | |||
|4,9 | |||
|<5 | |||
|<5 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan raakavedessä nikkeliä esiintyy yleensä niukasti. Sitä voi kuitenkin esiintyä pohja- ja porakaivovesissä raja-arvon (20 µg/l) ylittävänä pitoisuutena alueilla, joissa maaperä sisältää nikkelipitoisia mineraaleja. | |||
Nikkeli on välttämätön hivenaine. Sen imeytyminen ruoansulatuskanavasta on vähäistä. Juomaveden suhteellisen suurenkaan nikkelipitoisuuden (5 mg/l) ei ole todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia. Nikkeli on kuitenkin erittäin yleinen ihoallergiaa aiheuttava aine (nikkeliä sisältävät korut, vyönsoljet). Juomavedessä saatu nikkeli ei aiheuta allergiaa, mutta saattaa aiheuttaa herkimmille nikkeliallergikoille hyvin suurina pitoisuuksina allergiaoireita. Pesu- ja uimavedestä nikkelin ei tiedetä aiheuttaneen allergiaa. Nikkelialtistus iholle jää vedestä tässä käytössä todennäköisesti kaikissa olosuhteissa vähäisemmäksi kuin tarvitaan allergiaoireiden ilmaantumiseen. | |||
{|{{prettytable}} | |||
|+Mitattuja rautapitoisuuksia (laatusuositus on 200 µg/l) | |||
!Järvi, mittaus | |||
!2010 | |||
!2011 | |||
!1-5/2012 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, min (µg/l) | |||
|427 | |||
|610 | |||
|530 | |||
|- | |||
|Kivijärvi, max (µg/l) | |||
|1590 | |||
|1240 | |||
|953 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, min (µg/l) | |||
|265 | |||
|1680 | |||
|965 | |||
|- | |||
|Kalliojärvi, max (µg/l) | |||
|1630 | |||
|2550 | |||
|1840 | |||
|} | |||
STM:n oppaan mukaan rautaa esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä ja humukseen sitoutuneena pintavesissä. | |||
Raudan aiheuttamat haitat talousvedessä ovat teknisiä ja esteettisiä: rauta synnyttää ruostekerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin, ruostetahroja pesuvaatteisiin ja aiheuttaa veteen ruosteen maun. Keskimäärin jo 50 µg/l rautapitoisuus voi synnyttää löysiä rautasaostumia. | |||
Raudan enimmäispitoisuus vesijohdosta saatavalle talousvedelle on annettu edellä kuvattujen teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Rauta ei aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. | |||
'''Uimaveden laadulle asetetut ohjearvot | |||
Pienille yleisille uimarantojen vesille on annettu veden laatuun liittyviä ohjearvoja mm. suolistoperäisille enterokokeille (400 pmy/mpn/100 ml) ja Escherichia colille (1000 pmy/mpn/100 ml). | |||
Tutkimustuloksia mikrobiologisesta laadusta ei em. vesistötarkkailuun sisälly. | |||
'''Yhteenveto | |||
Vesinäytteiden pH alittaa talousvedelle asetetun laatusuosituksen kaikissa Kalliojärven näytteissä, joten vesi on tavanomaista happamampaa. Kivijärven alkuvuoden näytteet alittavat laatusuosituksen ja loppuvuonna laatusuositus täyttyy. | |||
Sulfaatin pitoisuus ja sameus ylittävät suurimmassa osassa näytteitä talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Nikkelipitoisuus ylittää suurimmassa osassa Kivijärven näytteitä talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Kalliojärven näytteissä nikkelipitoisuus täyttää asetetun laatuvaatimuksen. Laatuvaatimukset on asetettu olettamuksella, että vettä juodaan. Siten ne eivät ole suora vertailukohta arvioitaessa veden muuhun käyttöön liittyviä riskejä. | |||
Väriluku, COD<sub>Mn</sub>, mangaani ja rauta ylittävät kaikissa näytteissä talousvedelle asetetut laatusuositukset. | |||
'''Veden käyttö talousvetenä, pesuvetenä, löylyvetenä ja uimavetenä | |||
Tutkimustulosten perusteella järvivesi ei täytä talousvedelle asetettuja vaatimuksia, joten sitä ei tule käyttää juomavetenä eikä ruuan valmistukseen. Pintaveden käyttö sellaisenaan näihin tarkoituksiin ei yleensäkään ole suotavaa. | |||
Pesu- ja löylyvedelle ei ole annettu terveydensuojelulain nojalla raja-arvoja. Myöskään uimaveden kemiallisille aineille ei ole annettu raja-arvoja. | |||
Tämän vuoksi pyydettiin THL:n arviota veden käyttökelpoisuudesta vuoden 2010 ja 2011 tutkimustuloksien perusteella em. tarkoituksiin. | |||
THL:n antaman asiantuntija-arvion mukaan epäorgaaniset aineet, mangaani mukaan lukien, eivät estä uimista järvissä. Metallit eivät mene ihon läpi ja suuhun päätyy uidessa niin vähän vettä, että sillä ei ole metallien kokonaissaannin kannalta merkitystä. Metallit vedessä eivät todennäköisesti (suoraan iholle joutuessaan) aiheuta tai pahenna myöskään allergiaa. Tämän perusteella järvivettä voi käyttää uimavetenä, myös lapset voivat uida siinä. | |||
Tutkittua tietoa siitä, miten löylyvedessä olevat epäorgaaniset aineet käyttäytyvät, mm. siitä kuinka paljon kehoon päätyy hengitettynä esim. kiukaalle heitetystä vedestä, ei ole. Koska talousvedelle asetetut kemialliset laatusuositukset ja -vaatimukset eivät täyty ja erityisesti huomioiden mangaanin korkean pitoisuuden, sen käyttöä pesuvetenä tai löylyvetenä ei suositella. | |||
Pesu- ja löylyvetenä tulisi käyttää muuta kuin järvivettä, mikäli sitä on saatavana. | |||
Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttöä pesu- ja löylyvetenä ei edelleenkään suositella, sillä vedenlaatu ei ole vuoden 2011 tutkimustulosten perusteella paljoakaan muuttunut verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. | |||
Tietoja on lisäksi täydennetty myös alkuvuoden (tammi-toukokuu) 2012 tutkimustuloksilla vertailun vuoksi. | |||
===Mittapisteet=== | |||
<t2b name="Mittapisteet" index="Paikka,LA,LO" obs="Tulos" unit="°"> | |||
Lumijärvi|63.942533|27.936602| | |||
Ylä-Lumijärvi|63.945662|27.971964| | |||
Kivijärvi|63.931893|27.907677| | |||
Lumijoki, Kivijärveä lähin piste|63.925618|27.929521| | |||
Lumijoki, keskimmäinen piste|63.936103|27.926474| | |||
Lumijoki, Lumijärveä lähin piste|63.945605|27.953424| | |||
Lampi kaivosalueen reunalla 1|63.986605|27.971706| | |||
Lampi kaivosalueen reunalla 2|63.992419|27.983251| | |||
Puro Kalliojärven ja Salmisen välillä|64.004996|28.002756| | |||
Tuhkajoki|64.044465|28.104916| | |||
Kortelampi|63.950091|27.984538| | |||
Kärsälampi|63.992843|27.984581| | |||
Rengaskaivo, Pappila|63.968536|27.953897| | |||
Kalliojärvi|64.012646|28.001447| | |||
Kalliojoki|64.018907|28.022261| | |||
Lumijoki|63.935284|27.937717| | |||
Salmisenpuro|64.003882|27.999601| | |||
</t2b> | |||
===Tulos=== | |||
<rcode | <rcode graphics=1 | ||
variables=" | variables=" | ||
name:altiste|description:Mitä altistetta tarkastellaan?|type:selection| | |||
options:'Ni';Nikkeli;'Zn';Sinkki;'Uraani';Uraani;'Happamuus';Happamuus| | |||
default:'Ni' | |||
"> | |||
" | |||
library(OpasnetUtils) | library(OpasnetUtils) | ||
library(ggplot2) | |||
library(OpasnetUtilsExt) | library(OpasnetUtilsExt) | ||
library(rgdal) | library(rgdal) | ||
library(maptools) | library(maptools) | ||
Rivi 595: | Rivi 463: | ||
library(classInt) | library(classInt) | ||
library(raster) | library(raster) | ||
data <- | objects.latest("Op_en6007", code_name = "answer") # [[OpasnetUtils/Drafts]]; we need MyPlotKML and ova2spat. | ||
objects.latest("Op_fi3280", code_name = "alusta") # Lataa mittausdata | |||
pitoisuus@data <- pitoisuus@data[pitoisuus@data$Altiste == altiste, ] | |||
pitoisuus <- EvalOutput(pitoisuus, N = 1) | |||
locs <- opbase.data("Op_fi3280.mittapisteet") # Mittapisteet kartalla | |||
locs$Obs <- NULL | |||
locs$Result <- 1 | |||
locs <- EvalOutput(Ovariable("locs", data = locs)) | |||
# Combine pitoisuus and locs into an ovariable. Then tell the coordinate indices and | |||
# turn it into a SpatialPointDataFrame. | |||
pitoisuus <- pitoisuus * locs | |||
shp <- ova2spat(pitoisuus, coords = c("LO", "LA"), proj4string = "+init=epsg:4326") | |||
cat(paste(altiste, " Talvivaaran läheisyydessä (", pitoisuus@output$Unit[1], ")\n", sep = "")) | |||
# | # Maximum concentrations on map | ||
MyPlotKML(shp, fun = max) | |||
# | # Concentrations per site | ||
# | ggplot(pitoisuus@output, aes(x = Paikka, y = Result, colour = Result)) + | ||
geom_point(size = 5) + # point size | |||
theme_grey(base_size = 24) + # font etc. http://sape.inf.usi.ch/quick-reference/ggplot2/themes | |||
labs( | |||
title = paste(altiste, "Talvivaaran läheisyydessä"), | |||
y = paste("Pitoisuus,", pitoisuus@output$Unit[1]), | |||
x = "Mittauspaikka" | |||
) | |||
# | # Concentrations in time | ||
ggplot(pitoisuus@output, aes(x = Aika, y = Result, colour = Paikka)) + | |||
geom_point(size = 5) + | |||
theme_grey(base_size = 24) + | |||
labs( | |||
title = paste(altiste, "Talvivaaran läheisyydessä"), | |||
y = paste("Pitoisuus,", pitoisuus@output$Unit[1]), | |||
x = "Aika" | |||
) | |||
</rcode> | |||
===Laskenta=== | |||
Tämä koodi luo muuttujan, jota voit myöhemmin tarkastella. | |||
<rcode label="Alusta muuttuja" name="alusta"> | |||
library(OpasnetUtils) | |||
dat <- tidy(opbase.data("Op_fi3280", series_id = 5509)) # Gets data and turns it into wide format. | |||
dat$Description <- NULL | |||
# | # Convert different time formats used to POSIXct time format. | ||
temp <- as.POSIXct(levels(dat$Aika), format = "%d.%m.%Y %H:%M") | |||
temp <- ifelse(is.na(temp), as.POSIXct(levels(dat$Aika), format = "%d.%m.%Y %H.%M"), temp) | |||
temp <- ifelse(is.na(temp), as.POSIXct(levels(dat$Aika), format = "%d.%m.%Y"), temp) | |||
temp <- as.POSIXct(temp, origin = "1970-01-01 02:00.00 UTC") | |||
levels(dat$Aika) <- temp | |||
pitoisuus <- Ovariable("pitoisuus", data = dat) | |||
objects.store(pitoisuus) | |||
cat("Muuttuja pitoisuus tallennettu.\n") | |||
</rcode> | </rcode> |
Nykyinen versio 26. joulukuuta 2013 kello 06.58
Tämä sivu on tutkimus.
Sivutunniste: Op_fi3280 |
---|
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
- Talvivaaran kaivoksen mittauksia esittelee mittaustuloksia ja havaintoja kaivoksen lähiympäristöstä. Talvivaaran kaivoksen onnettomuutta ja sen vaikutuksia sekä ehkäisytoimenpiteitä käsitellään sivulla Talvivaaran kaivos.
Vastuuvapautus: Tämä sivu käsittelee Talvivaaran kaivosta tai siihen liittyviä asioita. Sivustoa ylläpidetään joukkoistamalla tiettyjen sääntöjen mukaisesti (mm. keskustelusäännöt), eikä kukaan yksittäinen henkilö tai organisaatio vastaa sivujen sisällöstä. Sisällöstä vastaa jokainen kirjoittaja itse omien tekstiensä osalta. Sivut eivät myöskään edusta minkään valtion laitoksen tai organisaation virallista kantaa, vaan ne löytyvät kunkin laitoksen omilta sivuilta.
Kysymys
Mitä mittauksia on tehty ja mitä tuloksia saatu Talvivaaran ympäristössä?
Vastaus
- Tällä sivulla oli aiemmin suuri taulukko tuloksista. Nyt se on luettavuussyistä poistettu, mutta voit nähdä tulokset eri tavoilla:
- Piirrä karttoja ja kuvaajia haluamastasi altisteesta tämän sivun kohdassa Laskenta.
- Mene alla olevasta linkistä tietokantakäyttöliittymään ja katso uusinta 18.11.2012 ladattua dataa (series_id 7408).
{{#opasnet_base_link:Op_fi3280}}
- Katso tämän sivun aiempaa versiota, jossa taulukko vielä on.
Perustelut
Data
Name | LA | LO | Description |
---|---|---|---|
Lumijärvi | 63.942533 | 27.936602 | |
Ylä-Lumijärvi | 63.945662 | 27.971964 | |
Kivijärvi | 63.931893 | 27.907677 | |
Lumijoki, Kivijärveä lähin piste | 63.925618 | 27.929521 | |
Lumijoki, keskimmäinen piste | 63.936103 | 27.926474 | |
Lumijoki, Lumijärveä lähin piste | 63.945605 | 27.953424 | |
Lampi kaivosalueen reunalla 1 | 63.986605 | 27.971706 | Ei selvää, mihin lampeen viittaa? Näissä koordinaateissa sijaitsee Haukilampi. |
Lampi kaivosalueen reunalla 2 | 63.992419 | 27.983251 | Ei selvää, mihin lampeen viittaa? Näissä koordinaateissa sijaitsee Kärsälampi. |
Puro Kalliojärven ja Salmisen välillä | 64.004996 | 28.002756 | |
Tuhkajoki | 64.044465 | 28.104916 | |
Kortelampi | 63.950091 | 27.984538 | |
Kärsälampi | 63.992843 | 27.984581 | |
Rengaskaivo, Pappila | 63.968536 | 27.953897 | |
Kalliojärvi | 64.012646 | 28.001447 | Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa |
Kalliojoki | 64.018907 | 28.022261 | Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa |
Lumijoki | 63.935284 | 27.937717 | Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa |
Salmisenpuro | 64.003882 | 27.999601 | Tarkka näytteenottopaikka ei ole tiedossa |
Huom: epäselvyys STUK:in kartassa näkyy kaksi lähekkäistä näytteenottopaikkaa, jotka ovat kaivospiirin reunalla ja niihin viittaa vain yhdessä nimike "Lampi". Voisi siis kuvitella, että ne ovat "Lampi kaivosalueen reunalla 1" ja "Lampi kaivosalueen reunalla 2". Pisteiden osoittamissa kohdissa ovat Haukilampi ja Kärsälampi, sivulla on kuitenkin myös mittaus, joka on nimetty Kärsälammeksi. Haukilampea ei löydy mittauksista.
- Nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia lähialueen pintavesistä (Talvivaaran omia mittauksia) [1] [2]
- Uraanipitoisuuksia lähialueen vesistä ja pohjasedimenteistä (STUK:n mittauksia). [3]
- Talvivaaran ympäristötarkkailuraportit 2008 - 2012
Kivijärven ja Kalliojärven veden laatu
Tässä Kivijärven (Kiv1) ja Kalliojärven (Kal1) veden laatua arvioidaan suhteessa talousvedelle asetettuihin vaatimuksiin Talvivaaran kaivoksen tarkkailun 2010 ja 2011 sekä 1-5/2012 tulosten perusteella niin, että tulokset ovat 1m syvyydestä otettujen näytteiden tuloksia. Lisäksi arvioinnissa on käytetty talousvesiasetuksen 461/2000 soveltamisoppaan tietoja laatutekijöistä ja raja-arvoista (STM:n opas) sekä Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) tutkimusprofessori Hannu Komulaisen asiantuntija-arviota (THL:n asiantuntija-arvio). [4]
A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset
Mikrobiologiset laatuvaatimukset
STM:n asetuksen mukaan mikrobiologiset laatuvaatimukset Escherichia colille ovat 0 pmy/100 ml ja suolistoperäisille enterokokeille 0 pmy/100 ml. Tutkimustuloksia mikrobiologisesta laadusta ei em. vesistötarkkailuun sisälly.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (pH) | 5,4 | 5,4 | 6,4 |
Kivijärvi, max (pH) | 6,0 | 7,0 | 6,8 |
Kalliojärvi, min (pH) | 4,3 | 5,1 | 5,9 |
Kalliojärvi,max (pH) | 5,7 | 6,4 | 6,5 |
STM:n oppaan mukaan luonnontilaisten pohjavesien ja pintavesien pH-arvo on Suomessa yleensä lievästi hapan, alueella pH 6 – 7. Tästä johtuu, että vedenjakelulaitteissa käytetyt materiaalit, kuten valurauta, sinkitty teräs, kupari, betoni ja asbestisementti useimmiten syöpyvät, ellei vettä ole alkaloitu. Sopiva pH on alueella 7,0 – 8,8. pH-arvon ollessa alle 7,1, alkaa metallien liukeneminen putkista.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (mg/l) | 12 | 670 | 220 |
Kivijärvi, max (mg/l) | 850 | 1200 | 540 |
Kalliojärvi, min (mg/l) | 11 | 900 | 420 |
Kalliojärvi, max (mg/l) | 2100 | 2200 | 990 |
STM:n oppaan mukaan sulfaateilla on suurina annoksina ulostava (laksatiivinen) vaikutus. Laksatiivinen vaikutus tulee esille kun juomaveden sisältämä sulfaattipitoisuus ylittää 500 mg/l. Sulfaattipitoisuuden ollessa 1 000 mg/l laksatiivinen vaikutus on yleinen (WHO, Sulfate in Drinking-water). Juomaveden sulfaatin ei tiedetä aiheuttavan muita haittavaikutuksia. Pintavedessä olevan sulfaatin (pesuvesi, uimavesi) ei tiedetä aiheuttaneen terveyshaittaa. Sulfaatti ei pääse ihon läpi elimistöön.
Suuret sulfaattipitoisuudet vedessä lisäävät sen korroosiovaikutuksia vedenjakelulaitteistoihin.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (mg Pt/l) | 60 | 100 | 120 |
Kivijärvi, max (mg Pt/l) | 170 | 200 | 225 |
Kalliojärvi, min (mg Pt/l) | 20 | 125 | 140 |
Kalliojärvi, max (mg Pt/l) | 200 | 300 | 225 |
STM:n oppaan mukaan veden väri johtuu yleisesti värillisistä orgaanisista yhdisteistä, kuten humushapoista. Myös metallit, kuten rauta ja mangaani, aiheuttavat veden väriluvun kasvua. Veden värillisyys on, paitsi esteettinen ongelma, myös tekninen haittatekijä.
Väriluvulla ei ole suoraa yhteyttä talousveden terveydellisiin vaikutuksiin.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (FTU) | 0,79 | 1,7 | 1,5 |
Kivijärvi, max (FTU) | 5,1 | 3,12 | 2,4 |
Kalliojärvi, min (FTU) | 0,68 | 2,8 | 0,91 |
Kalliojärvi, max (FTU) | 5,3 | 7,6 | 2,0 |
STM:n oppaan mukaan veden sameus johtuu usein savesta, raudasta tai kolloidisista yhdisteistä, eikä sameudella sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (mg/l) | 9,2 | 6,9 | 21 |
Kivijärvi,max (mg/l) | 25 | 31 | 28 |
Kalliojärvi, min (mg/l) | 5,2 | 9,1 | 21 |
Kalliojärvi, max (mg/l) | 33 | 35 | 29 |
STM:n oppaan mukaan hapettuvuus (CODMn) perustuu kaliumpermanganaatin kykyyn hapettaa orgaanista ainesta ja sillä mitataankin talousveden orgaanisen aineksen määrää.
Suomen vedenhankintakäytössä olevien pintavesien pitoisuus on yleensä CODMn ~ 5 – 13 mg O2/l ja se aiheutuu pääosin luonnon humuksesta. Pilaantumattomien pohjavesien CODMn on yleensä alle 1,3 mg, ellei maaperässä ole liukenevaa humusta, joka nostaa lukua.
Veden humus sellaisenaan ei ole terveydelle haitallista, mutta se aiheuttaa veteen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (µg/l) | 116 | 2400 | 934 |
Kivijärvi, max (µg/l) | 20400 | 16800 | 2600 |
Kalliojärvi, min (µg/l) | 251 | 660 | 464 |
Kalliojärvi, max (µg/l) | 9700 | 6710 | 1200 |
STM:n oppaan mukaan mangaania esiintyy korkeina pitoisuuksina erityisesti pohjavesissä, mutta myös pintavesien pitoisuudet ovat toisinaan kohonneet. Pohjavesissä sitä esiintyy usein samanaikaisesti raudan kanssa.
Mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista pintavedestä altistuttaessa (järvi- ja jokikivesi; pesu- ja uimavetenä) ei ole näyttöä (koska mangaani ei pääse niistä elimistöön), mutta useissa uusissa tutkimuksissa mangaanin juomavedessä on todettu olevan yhteydessä haitallisiin vaikutuksiin lapsilla. Lapsilla on todettu oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, kun pitoisuus juomavedessä ylittää 100 µg/l. Hyvin suurilla pitoisuuksilla mangaani on yhdistetty jopa älykkyysosamäärän laskuun. Suurilla pitoisuuksilla (satoja mikrogrammoja/l-milligrammoja/l) mangaani juomavedessä saattaa aiheuttaa terveyshaittaa (haitallisesti aivoihin) myös aikuisilla. Mangaani on neurotoksinen metalli.
Liiallinen mangaani aiheuttaa veteen ja siitä valmistettuihin juomiin epämiellyttävää makua ja kerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin sekä tahraa pyykkiä. Jo hyvin pienetkin veden mangaanipitoisuudet (0,02 mg/l) voivat synnyttää kerrostumia vedenjakelulaitteisiin ja ns. mangaanibakteerit edesauttavat näiden saostumien synnyssä.
Talousveden mangaanille on laatusuositus 50 µg/l (yksityiskaivoissa 100 µg/l) perustuen edellä kuvattuihin teknisiin ja esteettisiin haittoihin. Uusimman tiedon perusteella tämä on tavoiteltava enimmäispitoisuustaso talousvedessä myös terveysperusteisesti kun vettä käytetään juomavetenä.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (µg/l) | 9,2 | 12,4 | 23,1 |
Kivijärvi, max (µg/l) | 60,0 | 48,3 | 157 |
Kalliojärvi, min (µg/l) | <5 | <5 | <5 |
Kalliojärvi, max (µg/l) | 4,9 | <5 | <5 |
STM:n oppaan mukaan raakavedessä nikkeliä esiintyy yleensä niukasti. Sitä voi kuitenkin esiintyä pohja- ja porakaivovesissä raja-arvon (20 µg/l) ylittävänä pitoisuutena alueilla, joissa maaperä sisältää nikkelipitoisia mineraaleja. Nikkeli on välttämätön hivenaine. Sen imeytyminen ruoansulatuskanavasta on vähäistä. Juomaveden suhteellisen suurenkaan nikkelipitoisuuden (5 mg/l) ei ole todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia. Nikkeli on kuitenkin erittäin yleinen ihoallergiaa aiheuttava aine (nikkeliä sisältävät korut, vyönsoljet). Juomavedessä saatu nikkeli ei aiheuta allergiaa, mutta saattaa aiheuttaa herkimmille nikkeliallergikoille hyvin suurina pitoisuuksina allergiaoireita. Pesu- ja uimavedestä nikkelin ei tiedetä aiheuttaneen allergiaa. Nikkelialtistus iholle jää vedestä tässä käytössä todennäköisesti kaikissa olosuhteissa vähäisemmäksi kuin tarvitaan allergiaoireiden ilmaantumiseen.
Järvi, mittaus | 2010 | 2011 | 1-5/2012 |
---|---|---|---|
Kivijärvi, min (µg/l) | 427 | 610 | 530 |
Kivijärvi, max (µg/l) | 1590 | 1240 | 953 |
Kalliojärvi, min (µg/l) | 265 | 1680 | 965 |
Kalliojärvi, max (µg/l) | 1630 | 2550 | 1840 |
STM:n oppaan mukaan rautaa esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä ja humukseen sitoutuneena pintavesissä.
Raudan aiheuttamat haitat talousvedessä ovat teknisiä ja esteettisiä: rauta synnyttää ruostekerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin, ruostetahroja pesuvaatteisiin ja aiheuttaa veteen ruosteen maun. Keskimäärin jo 50 µg/l rautapitoisuus voi synnyttää löysiä rautasaostumia.
Raudan enimmäispitoisuus vesijohdosta saatavalle talousvedelle on annettu edellä kuvattujen teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Rauta ei aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista.
Uimaveden laadulle asetetut ohjearvot
Pienille yleisille uimarantojen vesille on annettu veden laatuun liittyviä ohjearvoja mm. suolistoperäisille enterokokeille (400 pmy/mpn/100 ml) ja Escherichia colille (1000 pmy/mpn/100 ml).
Tutkimustuloksia mikrobiologisesta laadusta ei em. vesistötarkkailuun sisälly.
Yhteenveto
Vesinäytteiden pH alittaa talousvedelle asetetun laatusuosituksen kaikissa Kalliojärven näytteissä, joten vesi on tavanomaista happamampaa. Kivijärven alkuvuoden näytteet alittavat laatusuosituksen ja loppuvuonna laatusuositus täyttyy.
Sulfaatin pitoisuus ja sameus ylittävät suurimmassa osassa näytteitä talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Nikkelipitoisuus ylittää suurimmassa osassa Kivijärven näytteitä talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Kalliojärven näytteissä nikkelipitoisuus täyttää asetetun laatuvaatimuksen. Laatuvaatimukset on asetettu olettamuksella, että vettä juodaan. Siten ne eivät ole suora vertailukohta arvioitaessa veden muuhun käyttöön liittyviä riskejä.
Väriluku, CODMn, mangaani ja rauta ylittävät kaikissa näytteissä talousvedelle asetetut laatusuositukset.
Veden käyttö talousvetenä, pesuvetenä, löylyvetenä ja uimavetenä
Tutkimustulosten perusteella järvivesi ei täytä talousvedelle asetettuja vaatimuksia, joten sitä ei tule käyttää juomavetenä eikä ruuan valmistukseen. Pintaveden käyttö sellaisenaan näihin tarkoituksiin ei yleensäkään ole suotavaa.
Pesu- ja löylyvedelle ei ole annettu terveydensuojelulain nojalla raja-arvoja. Myöskään uimaveden kemiallisille aineille ei ole annettu raja-arvoja. Tämän vuoksi pyydettiin THL:n arviota veden käyttökelpoisuudesta vuoden 2010 ja 2011 tutkimustuloksien perusteella em. tarkoituksiin.
THL:n antaman asiantuntija-arvion mukaan epäorgaaniset aineet, mangaani mukaan lukien, eivät estä uimista järvissä. Metallit eivät mene ihon läpi ja suuhun päätyy uidessa niin vähän vettä, että sillä ei ole metallien kokonaissaannin kannalta merkitystä. Metallit vedessä eivät todennäköisesti (suoraan iholle joutuessaan) aiheuta tai pahenna myöskään allergiaa. Tämän perusteella järvivettä voi käyttää uimavetenä, myös lapset voivat uida siinä.
Tutkittua tietoa siitä, miten löylyvedessä olevat epäorgaaniset aineet käyttäytyvät, mm. siitä kuinka paljon kehoon päätyy hengitettynä esim. kiukaalle heitetystä vedestä, ei ole. Koska talousvedelle asetetut kemialliset laatusuositukset ja -vaatimukset eivät täyty ja erityisesti huomioiden mangaanin korkean pitoisuuden, sen käyttöä pesuvetenä tai löylyvetenä ei suositella. Pesu- ja löylyvetenä tulisi käyttää muuta kuin järvivettä, mikäli sitä on saatavana.
Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttöä pesu- ja löylyvetenä ei edelleenkään suositella, sillä vedenlaatu ei ole vuoden 2011 tutkimustulosten perusteella paljoakaan muuttunut verrattuna vuoden 2010 tuloksiin.
Tietoja on lisäksi täydennetty myös alkuvuoden (tammi-toukokuu) 2012 tutkimustuloksilla vertailun vuoksi.
Mittapisteet
Obs | Paikka | LA | LO | Tulos |
---|---|---|---|---|
1 | Lumijärvi | 63.942533 | 27.936602 | |
2 | Ylä-Lumijärvi | 63.945662 | 27.971964 | |
3 | Kivijärvi | 63.931893 | 27.907677 | |
4 | Lumijoki, Kivijärveä lähin piste | 63.925618 | 27.929521 | |
5 | Lumijoki, keskimmäinen piste | 63.936103 | 27.926474 | |
6 | Lumijoki, Lumijärveä lähin piste | 63.945605 | 27.953424 | |
7 | Lampi kaivosalueen reunalla 1 | 63.986605 | 27.971706 | |
8 | Lampi kaivosalueen reunalla 2 | 63.992419 | 27.983251 | |
9 | Puro Kalliojärven ja Salmisen välillä | 64.004996 | 28.002756 | |
10 | Tuhkajoki | 64.044465 | 28.104916 | |
11 | Kortelampi | 63.950091 | 27.984538 | |
12 | Kärsälampi | 63.992843 | 27.984581 | |
13 | Rengaskaivo, Pappila | 63.968536 | 27.953897 | |
14 | Kalliojärvi | 64.012646 | 28.001447 | |
15 | Kalliojoki | 64.018907 | 28.022261 | |
16 | Lumijoki | 63.935284 | 27.937717 | |
17 | Salmisenpuro | 64.003882 | 27.999601 |
Tulos
Laskenta
Tämä koodi luo muuttujan, jota voit myöhemmin tarkastella.
Katso myös
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>