Ero sivun ”Keskustelu:Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos” versioiden välillä

Nykyinen versio 27. helmikuuta 2007 kello 13.59

Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle. Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät täältä.

Jätteenpolttolaitoksen dioksiinipäästöt

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .

Aloitusväite:

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Dioksiinipäästöt jätteenpoltossa ja kaatopaikoilla

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .

Aloitusväite:

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

PVC-muovin polttamisen dioksiinipäästöt

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .

Aloitusväite:

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Jäteraaka-aineen riittävyys

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .

Aloitusväite:

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Jätteenpoltto ja pohjavesialue

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .

Aloitusväite:

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Aamulehden nettisivusto 9.2.2007

Jätteenpoltto | Polttava kiista jätteestä 09.02.2007 - 16:47

Hämeenkyrön valtuusto päättää ensi viikon maanantaina, ryhdytäänkö kuntaan kaavoittamaan Pirkanmaan kipeästi kaipaamaa jätelaitosta. Kansanäänestys jakoi paikalliset kyllä- ja ei-ihmisiin. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jätettä pitää tehdä vähemmän. Kaikesta muusta Aulis Järviniemi ja Jarmo Kalliola sitten kiistelevätkin. Jarmo Kalliola ja Aulis Järviniemi asuvat molemmat lähellä suunniteltua jätteenpolttolaitosta. He ovat suunnitelmista täysin eri mieltä. Jarmo Kalliolan (oik) elämä ei muutu, jos jätteenpolttolaitos rakennetaan. Järviniemi miettisi sitten uudelleen, haluaa enää asua kunnassa. Pakkanen narskuu kenkien alla ja kirpaisee hengitystä. Eteen aukeaa laskevan auringon kultaama perihämäläinen maisema: peltoa, koivikkoa ja metsää. Ihan vieressä kohoavat paperitehtaan piiput. Hämeenkyröläiset Aulis Järviniemi ja Jarmo Kalliola kävelevät rinnakkain Timinsaarentietä paikkaan, johon Vapo haluaisi rakentaa Suomen toiseksi suurimman jätteenpolttolaitoksen. Kumpikin heistä asuu lähellä: Kalliola kahden ja Järviniemi reilun puolentoista kilometrin päässä.

Maisema herättää miehissä ristiriitaisia tunteita.

Järviniemi kertoo, miten hyvät ladut läheisellä harjulla on ja miten monet ovat rakentaneet talonsa lähistölle aivan äskettäin. Harjun asukkaita suunnitelmat eivät hymyilytä.

Jätteenpolttolaitos on puhujasta riippuen joko katastrofi tai mahdollisuus. Siihen vaikuttavat taustatkin: paperityöntekijä Kalliola saa leipänsä viereisestä M-realin tehtaasta. Hänen näkökulmastaan tehtaan tarpeita on kuunneltava. Vaikka M-real juuri ilmoitti raskaista tappioista, 600 henkilön vähennyksestä ja yt-neuvotteluista, Kalliola uskoo, että energiakysymyksen ratkaisu turvaisi tehtaan tulevaisuutta.

Järviniemi muutti perheineen Hämeenkyröön luontoarvojen ja maiseman vuoksi kymmenen vuotta sitten. Hän on Puolustusvoimien koeampumalaitoksen laatupäällikkö ja ajaa päivittäin töihin Niinisaloon. Järviniemen mielestä hanke on kestämätön: päästöt kyllästävät asukkaat myrkyillä ja polttolaitos tuhoaa luomukunnan imagon.

Kalliola ja Järviniemi eivät ole mielipiteineen yksin. Jätteenpolttolaitos on herättänyt Hämeenkyrössä valtavia intohimoja vuodesta 2005 lähtien. Laineet ovat lyöneet korkealle, kunnassa on julkaistu Jätekyrön sanomia ja järjestetty tiedotustilaisuuksia. On lobattu puolesta ja vastaan.

Jotkut naapurit ja ystävykset ovat lakanneet puhumasta toisilleen, jos mielipiteet ovat olleet vastakkaiset.

Viime vuoden marraskuussa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys. Sen tulos kertoo tiukasti jakautuneesta kunnasta. Vastaan äänesti 2 159 kuntalaista, 2 029 oli jätteenpolttolaitoksen kannalla. Uurnilla kävi 55 prosenttia kunnan asukkaista. Kalliola huomauttaa äänestykseen tuloksesta, että vaikeneminen on myöntymisen merkki. Järviniemi esittelee puolestaan mielipidemittausta, jonka mukaan 75 prosenttia vastustaa laitosta.

Kunnanhallitus taipui 22. tammikuuta 2007 kansan niukan enemmistön tahtoon, ja ehdotti kaavan tekemistä jätteenpolttolaitoksen sijaan biopolttolaitokselle.

Helmikuun 19. päivänä valtuusto päättää, millaista asemakaavaa alueelle aletaan tehdä. Valtuuston ratkaistavaksi jää, kaataako se kunnanhallituksen esityksen ja näyttää jätteenpolttolaitokselle vihreää valoa.

Parhaimmillaan kaavan saa aikaiseksi noin vuodessa, jos kaikki ovat asioista yhtä mieltä.

Jätteenpolttolaitos poikii vuorenvarmasti valituskierteen. Näppituntumalla voi sanoa, että silloin kaavan käsittelyyn kuluu vuosia. Lisäksi laitos tarvitsee ympäristöluvan, mutta se onkin kokonaan toinen juttu.

Päästetään miehet väittelemään ja kertomaan, mitä mieltä eri osapuolet jätteenpoltosta ovat. Siirrymme toiseen perihämeenkyröläiseen maisemaan - valtatie kolmen varteen Paussikahvilaan. Miehet ottavat tiskiltä pullakahvit ja käyvät suoraan asian ytimeen.

Kalliola aloittaa.

- Olen ollut vapaapalokunnassa kauan ja sammuttamassa aikoinani sen verran montaa kaatopaikkapaloa, että minusta hallittu jätteenpoltto on aina parempi kuin hallitsematon. Kaatopaikoilla jäte palaa pitkään. Toinen asia on, että jos M-real saa halpaa energiaa, se on positiivinen asia tehtaan kannalta. Tehdas ja saha työllistävät yhteensä 400 henkeä, mutta se pitää kertoa kolmella, sillä vaikutus ulottuu esimerkiksi kuljetuksiin, metallialalle, sähkötöihin ja moneen muuhun. Haluammeko olla teollisuuskunta vai asumalähiö? Kalliola kysyy.

Järviniemi kuuntelee tyynesti. Häntä arveluttaa, että suunnitelmassa edetään talouden ehdoilla, jolloin tavalliselle kuntalaiselle voi jäädä kovin vähän käteen.

Suunnitelmissa ilmoitettujen 60-70 työpaikan syntyyn hän ei usko. Kyro Powerilla on nyt töissä 25 henkilöä, jotka voivat jäädä työtä vaille, jos jätteenpolttolaitos korvaa maakaasuvoimalan. Jätekysymyksen Järviniemi ratkaisisi ihan muulla tavalla, jätelain henkeen.

- Jätteenpoltto ei saisi olla ensimmäinen ratkaisu. Jätteiden syntyä pitäisi ehkäistä, niitä pitäisi kierrättää ja vasta kolmanneksi tulee muu hyötykäyttö. Jätestrategian mukaan jätteet pitäisi käsitellä siellä, missä niitä syntyy. Nyt Hämeenkyrössä käsiteltäisiin puolen miljoonan ihmisen jätteet: sehän on kunnan kokoon nähden megalomaaninen hanke. Pirkanmaan jätehuolto ei kykene tuottamaan kuin 130 000 tonnia, mistä ne loput sitten tulisivat, Venäjältäkö?

Järviniemi ei myönnä, että ne hämeenkyröläiset olisivat itsekkäitä, jotka eivät halua jätteenpolttolaitosta kuntaansa.

- Lielahdessakin älähdettiin, kun sitä suunniteltiin sinne. Kuka haluaa jätteenpolttolaitoksen takapihalleen ja sanoo, että laita siihen, tässä on tontti.

Kalliola on samaa mieltä siitä, että jätteiden syntyä pitäisi vähentää - tietenkin. Jostakin on kuitenkin aloitettava, ja jätteenpolttolaitos voisi aluksi polttaa jätettä ja myöhemmin vaikka biopolttoainetta, kun jätettä ei kertyisi tarpeeksi.

- Jätteenpolttolaitoksen säädökset ovat paljon tiukemmat kuin biopolttolaitoksen. Jätteenpolttolaitoksessa biopolttoainettakin poltettaisiin puhtaammin. Nykytekniikalla poltetun jätteen päästöt eivät minua huoleta.

Sitä paitsi Kalliola muistaa ajan, jolloin tehtaalla oli kivihiilivoimala. Jos sen piippu oli nuohottu, niin yövuoron jälkeen piti lähteä pesemään autoa, ettei maalipinta kärsi.

Jätteenpoltossa on kolme heikkoa kohtaa, ainakin jos Järviniemeltä kysytään. Poltosta syntyvä tuhka on hankala sijoittaa ja se on osittain ongelmajätettä. Sitä kertyy Järviniemen mukaan kolmen Hämeenkyrön jäähallin verran. Pahinta ovat savukaasuista vuosien mittaan kertyvät myrkylliset päästöt: elohopea, furaani ja dioksiini.

- Syntypistelajitellun jätteen koostumusta on tutkittu, ja siinä on kaksi milligrammaa elohopeaa kiloa kohden. Kun tehdään kertolasku saadaan 200 kiloa elohopeaa vuodessa. Tuhkaan sitoutuu 150 kiloa. Loppu tulee piipusta ulos ja jakaantuu kymmenen kilometrin vaikutusalueelle. Se on suurin yksittäinen haitta. Vaikka Kyrösjärven hauet eivät enää loistakaan pimeässä, niin polttolaitoksen pitkän ajan vaikutukset arveluttavat.

Järviniemi viittaa aikaan, jolloin Kyrösjärvessä oli paljon elohopeaa. Miehillä on vastakkainen näkemys siitäkin, mistä jo järvessä oleva elohopea on peräisin.

Järviniemen syyttävä sormi osoittaa tehdasta, Kalliolan Parkanon turvesoita, sillä elohopea ei tehtaalta voi nousta vastavirtaan. Niin tai näin, pitoisuudet ovat Kyrösjärvessä laskeneet vuosien mittaan.

Kalliola ei malta olla kertomatta tarinaa taatastaan, joka kalasti ikänsä Kirkkojärvestä, Kyrösjärven alapuolelta. Hän eli 92-vuotiaaksi.

- Kun taatasta otettiin hänen eläessään hiusnäyte, niin ihmeteltiin, onko mies hengissä, kun elohopeapitoisuus on niin korkea. Taataa tultiin sitten haastattelemaan, ja kysyttiin, miten elohopea on miehessä vaikuttanut. Taata vastasi, että pakkasella pelaa alapää ja helteellä yläpää.

- Keskimäärin siis hyvin, Järviniemi naurahtaa.

Mutta palataan varsinaiseen asiaan. Järviniemeä eivät vuosittaisten päästöjen alhaiset pitoisuudet vakuuta.

- Aina jos päästöt kasvavat, se on huono asia. Kun Vapon edustaja tulee takki levällään kertomaan asioita tyhmille maalaisille, silloin minä alan laskea asioita itse. Vapon logiikalla keskioluestakaan ei tule humalaan, kun pitoisuus on niin pieni. Savukaasujen pitoisuudet ovat kyllä pieniä, mutta entä sitten vuosien mittaan.

Kalliola vastaa, että esitetyt luvut ovat maksimilukuja, jotka eivät kenties koskaan toteudu.

Biopolttoaineellakin on haittansa ja turpeenpoltostakin voi tulla elohopeapäästöjä.

- Turve tai muu biopolttoaine ei ole puhdas ratkaisu sekään. Maakaasu taas on ehtyvä luonnonvara, ja venäläiset voivat panna raanan kiinni koska vain, Kalliola huolehtii.

Väittelyssä ei päästä ratkaisuun ja kumpikin pysyy kannassaan. Jos Järviniemi saisi päättää, kaikki jatkuisi nykyisellään. Maakaasuvoimalan jatkuminen on nyt esillä olleista vaihtoehdoista puhtain. Järviniemen mielestä laskelmat ovat tarkoitushakuisia, sillä mukaan pitäisi laskea se, että jätteenpoltto tuottaa vähemmän sähköä kuin nykyinen maakaasuvoimala. Puuttuva sähkö on tuotettava jossakin, eikä se tapahdu ilman päästöjä. Mukaan olisi myös laskettava kasvavan rekkarallin päästöt.

Jos Kalliolalta kysytään, jätteet alkaisivat palaa Hämeenkyrössä. Hänen puolestaan tuhkatkin voisi sijoittaa kuntaan, jos määräykset täyttävä paikka jostakin löytyisi.

Toistaiseksi miehet odottavat rauhallisin mielin. Jos valtuusto ensi viikon maanantaina ottaa jätteenpolttolaitokseen myönteisen kannan, Järviniemi on yksi heistä, jotka aikovat valittaa ja kamppailla vastaan loppuun asti.

Jos laitos sittenkin kuntaan tulee, Järviniemi miettii uudelleen, haluaako enää asua kunnassa ollenkaan.

- Minä jatkan elämääni entiseen malliin, oli päätös mikä tahansa, Kalliola sanoo.

Teksti: Sari Sainio Kuvat: Tomi Vuokola

Kommentteja lehtikirjoitukseen

Kyröskoskki jonne laitosta kaavaillaan on ollut teollisuus paikkakunta jo vuosisatojen ajan ja se on ollut aina asukklaiden tiedossa ja se tuo mukanaa tiettyjä asioita. On erheellistä väittää alueella olevan kovinkaan maaseutumaisia piirteitä. Ikävä kyllä tuollaiset laitokset pitää sijoittaa mahdollisimman lähelle kulutusta. Savukaasuja syntyy aina poltetaan mitä tahansa ja Suomessa on pakko lämmittää ja tuottaa energiaa jollain tavalla. Tässä vaihtoehdossa päästään eroon myös jätteistä hallitusti . Lähettäjä: Arto Moisio | su 11.2 klo 15:15

Hämeenkyrön jätteiden poltto. Tampereella sauhuttelee monta monituista polttolaitosta. Naistenlahden piiputkin sauhuttelevat noin puolen kilometrin päässä Tampellan alueessta ja näyttää silti asuntojen hinnoista päätellen etteivät nokihiutaleet haittaa. Aikaisemmin ainakin poltettiin turvetta monta junalastia vuorokaudessa kylmimpinä aikoina eikä sekään niitä parhaita poltettavia ole. Mielestäni suurin haitta kyseisestä laitoksesta Hämeenkyrössä tulisi olemaan lisääntyvä liikenteen määrä. Kuinka se hoidetaan, se ratkaisee paljon. Lähettäjä: MV | su 11.2 klo 15:17

jos ja kun valtuutetut äänestävät polttolaitoksen puolesta ja kävelevät suuntaa-antavan kansan äänestyksen yli antaen mallia demokraattisen "kansanvallan" alasajosta!juuri ennen maalisvaaleja.kiinnostaa varmaan lähteä taas äänestämään! Lähettäjä: tep | ma 12.2 klo 09:00

Koska polttolaitos tuo kaikkea hyvää ja kaunista, sekä rajattoman määrän lähes ilmaista energiaa kuntaan ilman haittoja, niin onko Tampereella varaa päästää tällainen kultakaivos naapurikuntaan? Naistenlahden epävarmaan kaasun toimitukseen perustuvan voimalan voisi helposti korvata luotettavalla jätevoimalalla, kun polttoainekin olisi läheltä löydettävissä. Siitä sitä sähköä ja kaukolämpöä tulisi kaupunkilaisten riemuksi. Harmittomasta tuhkastakin voisi vaikka puristaa lapsille leluja, ellei sitten siitärakennettaisi muistomerkkiä edesmenneille merkkimiehille. Matkailukin saisi uutta potkua rotan- ja lokinmetsästyssafareista. Ja maailma pelastuisi, eikö totta. Lähettäjä: Aulis Järviniemi | ma 12.2 klo 09:00

Hei Sari Sainio ja Tomi Vuokola, Lämmin kiitos perusteellisesta artikkelistanne "Polttava kiista jätteestä". On erinomaista, että jaatte tietoa meille suomalaisille asiassa, joka on pakko ajan mittaan hoitaa järkevästi. Olen itse koulutukseltani biologi. Nykytouhu on järjetöntä! Keväisin terveisin Kangasalta. Lähettäjä: Aira Aarnio | ma 12.2 klo 13:17

Hämeenkyrön suunnitellussa jätteenpoltossa näkisin suurimpana haittana lisääntyvän liikenteen. Tampereella Naistenlahden voimalaitos tupruttelee sakeat savut ympäristöön ja siitä huolimatta esim Tampellan alueen asuntojen hinnat hipovat pilviä. Ei näytä tuprutukset häiritsevän. Lähettäjä: Mauri Vanharatlo | ma 12.2 klo 13:17

Syntypaikkalajiteltu jäte kuulostaa hienolta,mutta se on tasan sitä mitä me laitamme roskapusseihimme.Jätebunkkeriin ja arinalle pitäisi joutua vain sellaista ,jota ei voida kierrättää tai kompostoida. Miten tähän päästään? Eikö pitäisi ensin harjoitella. Lähettäjä: TL | to 15.2 klo 12:08

M-Real, lähiympäristö ja jätteenpoltto

Aikanaan Kyröskosken paperi-/kartonkitehtaan omistajana oli Kyro oy. Se huolehti esimerkillisesti ympäristönsä hyvinvoinnista ja siitä, ettei tehtaan toiminta aiheuttanut lähiympäristössään vihamielisyyttä. Isännöitsijällä oli aikaa ja halua jutella ja vaihtaa mielipiteitä ympäristön ihmisten (myös lasten) kanssa.

Myöhemmin tehtaan omistajaksi tuli M-Real ja muutosten aika oli edessä. Yhtiö kielsi esim. veneiden pitämisen Pappilanjoen yläjuoksun rannoilla, jopa niin, että kielto koski myös seurakunnan ja yksityisten omistamia maa-alueita. Joutuivat siinä sentään pakon edessä joustamaan. Myös erittäin suosittu ulkoilureitti joen varressa pantiin kulkukieltoon ja saha-alueen läpikulku suljettiin puomein. Kun tämäkään ei estänyt ulkoilijoita käyttämästä jokivarren, saha-alueen, Mannanmäen rinteen ja Järvenkyläntien käsittävää suosittua ulkoilureittiään, suljettiin sahan ja kuorimon alue täydellisesti. Eikä tilalle tietenkään järjestetty minkäänlaista ohitusmahdollisuutta. Myös isojen veneiden kuljettaminen Kauhtuan satamaan sitä kautta kävi mahdottomaksi. Kolmostielle ei huvita mennä traktorilla kymmenmetrinen vene trailerilla, vaan se on yritettävä laskea jokisuun kivien välistä.

Ymmärrettävästi ympäristön vihamielisyys yhtiötä kohtaan kasvoi.

Seuraavaksi M-Realin johto osti Euroopasta konkurssikypsiä paperiyrityksiä suuria velkoja vastaan ja näkivät ne visioissaan ”kultakaivoksina”. Vanha sivistyssanakirja kertoo vision olevan ”juoppohulluuden tai uskonnollisen hurmostilan aiheuttama harhanäky”. Kummasta lie ollut kysymys, kun kultakaivoksia ei syntynyt, vaan jäljelle jäivät vain suuret velat.

Nyt edes korot maksaakseen M-Real on yrittämässä pienentää tuotantokulujaan mahdollisimman tehokkaasti. Taas täysin ympäristöstään välittämättä yhtiö painostaa Hämeenkyröläisiä sallimaan jätteenpolttolaitoksen rakentamisen sille täysin sopimattomaan paikkaan. Puhdasvetisen järven rantaan, pohjavedenottamon (yli 5000 ihmisen juomavesi) ja kaavoitetun asutuksen viereen, keskelle vilkasta ulkoilualuetta ja lähelle kouluja ja päiväkoteja. He vielä odottavat, että eteläsuomesta yli 500 000 henkilöä maksaisivat heidän energiakulunsa jätemaksuissaan.

Ei todellakaan vähennä jo aiemmin syntynyttä vihamielisyyttä.

Jätteenpoltto ei ole ollenkaan niin ongelmatonta, kuin hankkeen vetäjät vakuuttavat. Esimerkiksi Turun Orikedon nykyaikaistettu laitos tuotti vuonna 2005 dioksiineja reilusti yli sallitun. Dioksiinien kokonaismäärästä ei kyetä erottelemaan miten iso osa siinä on kokonaismäärän toksisuutta voimakkaasti kohottavia dioksiinityyppejä (supermyrkkyjä). Kokonaismäärälle on olemassa summittainen toksisuusarvio ja kokonaismäärää mitataan vain kahdesti vuodessa.

Jätteenpoltossa ongelmana on polttoon joutuvat klooriyhdisteet. Niiden polttaminen tuottaa väistämättä dioksiineja ja furaaneja. Suurin osa dioksiineista syntyy ruokajätteen suolasta (natriumkloridi) ja rakennusmuoveista, elintarvikepakkausmuoveista yms. Pvc-muoveista (polyvinyylikloridi). Vain erittäin kehittyneellä savukaasujen puhdistuksella dioksiinipäästöjä voidaan vähentää. Tämäntasoista savukaasujen puhdistusta ei Hämeenkyröön ole suunnitteilla. Se kun on liian kallis maksimivoittoihin pyrkivälle bisnekselle.

Dioksiinit eivät ole juurikaan ongelma ikäisilleni ihmisille, mutta koskaan häviämättömänä ja ravintoketjussa kertautuvana se on ongelma lastenlapsillemme ja heidän jälkeläisilleen. En todellakaan halua olla sallimassa heidän elämäänsä sikiöiden kehityshäiriöitä, hormonitoimintahäiriöitä, syöpäsairauksia yms. ikävyyksiä.

Mielestäni hyödyllisiä linkkejä aiheesta:

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1005074

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/jatepolitiikka/poltto/ppaastot

http://www.replan.org/downloadsfi/gradu/kirsiusvagradu.pdf

Esko Lehtinen Lähettäjä: Esko Lehtinen | to 15.2 klo 18:04

"Järki käteen"

Hämmästyttää miten eri tavoin ihmiset yrittävät puoltaa jätteenpolttolaitoksen kannattavuutta. Mihin kukin asiassa oman fokuksensa asettaa tarkastelussaan ja torjuu mielestään muut näkökohdat aivan kuin niitä ei olisi olemasssakaan. Faktahan kaiken tiedon mukaan on, että haittaa ja muutoksia ilmastolle on. Kommentit ovat vain kielellä "ilmastolle vähäisiä lisäkuormituksia". Haluammeko kuntalaisina vähäisiäkään negatiivisia muutoksia. Mitä vähäinen todella tarkoittaa. Vähäinen koskee sitä osuuttä mikä on mainittu koskien polton osuutta, mutta entäpä muut haitat ja päästöt kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon runsaasti lisääntyvä rekkaliikenne ja niiden aiheuttamat melu-ja päästöhaitat. Rekkaliikennettä on Vaasantiellä muutenkin jo paljon. Rauhallinen ja puhdas ympäristömme on menossa sellaiseen suuntaan, mitä emme tulleet hakemaan muuttaessamme Hämeenkyröön. Kiitosta ja arvostusta saanut kansallismaisemamme muuttuu, jos kunnan "isät" myyvät itsensä ja samalla meidät muut ja antavat "pahalle pikkusormensa". Taatusti seuraavaksi muuttoliike loppuu. Perheet, jotka ovat rakentaneet kotinsa Hämeenkyröön muiden arvojen mukaan kuin mistä eniten revitään rahaa ja ylläpidetäään jonkun tehtaan kannattavuutta, joutuvat karvaasti pettymään ja voivat jopa kokea, että Hämeenkyrössä asumiseen liittyvät positiiviset puolet kärsivät niin paljon, että haluavat pois. Nuoremmat polvet eivät tule jäämään tai palaamaan kotiseuduilleen.

Kunta on alkanut kasvaa. Nuoria perheitä on muuttanut ja rakentanut kotinsa Hämeenkyröön sellaisten arvojen vuoksi kuin puhtaus, turvallisuus, rauhallisuus, luonnonläheisyys, yhteisöllisyys ym. Vanhemmat ovat olleet valmiita pitkiinkin työmatkoihin satsatakseen asumisen laatuun ja tuovat veromarkkansa tähän kuntaan. Jätteenpolttolaitoksen tuomat työpaikat eivät kuntaa paljon todennäköisesti rikastuta, jos ja kun veromarkat kulkeutuvat aivan muualle. Ihmisten perustarpeet elämiseen ovat samat kuin vuosisatoja sitten. Perheille on tärkeää kasvattaa lapsensa puhtaassa, turvallisessa, rauhallisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä. Hämeenkyrö menettää imagonsa eikä vedä enää puoleensa. Niin on voinut jo tapahtua kaiken kuohunnan seurauksena. Ihmiset pelästyvät ja muistavat. Eli onko odotetut tulot kuntaan lopulta plus miinus nolla jätteenpolttolaitoksen osalta.

Näyttäisi siltä kaiken tosiseikkojen jälkeen, että miinuksia jäteenpolttolaitoksesta koituisi enemmän kuin plussia. Fakta on se, että haittaa on ilmastolle nykyisiä haittoja enemmän (ja mikä onkaan todellinen lopputulos ajan saatossa) eli haluammeko todella ottaa tämän askeleen. Toivon, että valtuutetut asiasta päättäessään eivät toimi sokeasti ja ottavat vastuuta luonnosta ja ihmisten elinympäristöstä ja säilyttävät muita arvoja elämisen suhteen kuin rahan merkityksen. Suomesta löytyy varmasti tyhjää tilaa enemmän muualta kyseiselle laitokselle kuin pienestä kansalliskultturikunnastamme. Ei tuhota sitä. Lähettäjä: Huolestunut | ma 19.2 klo 10:40

Ero sivun ”Keskustelu:Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos” versioiden välillä

Nykyinen versio 27. helmikuuta 2007 kello 13.59

Sisällys

Jätteenpolttolaitoksen dioksiinipäästöt

Dioksiinipäästöt jätteenpoltossa ja kaatopaikoilla

PVC-muovin polttamisen dioksiinipäästöt

Jäteraaka-aineen riittävyys

Jätteenpoltto ja pohjavesialue

Aamulehden nettisivusto 9.2.2007

Navigointivalikko

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-'''Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle.''' Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy.
+'''Kirjoita Hämeenkyrön jätteenpolttolaitokseen liittyviä tekijöitä koskevat kommenttisi tälle sivulle.''' Suositeltavaa on, että kommentit otsikoidaan sen mukaan, mihin tekijään/tekijöihin kommentti liittyy. Aiempia kommentteja on lyhennetty ja järjestetty siten, että perustelut ja päätelmät nousevat paremmin esiin. Alkuperäiset kommentit löytyvät [http://www.pyrkilo.fi/tyjak/index.php?title=Keskustelu:H%C3%A4meenkyr%C3%B6n_j%C3%A4tteenpolttolaitos&oldid=1573 täältä].
-== Dioksiinipäästöt ==
+==Jätteenpolttolaitoksen dioksiinipäästöt==
-Miten on mahdollista, että Hämeenkyrössä jättenpoltto olisi saasteettomampaa, kuin muualla. Esim. Turun Orikedon nykyaikaistettu laitos tuottaa dioksiineja reilusti yli suurimman sallitun.
+{{Keskustelu|
+Kiista = Dioksiinipäästöt Hämeenkyrön mahdollisesta jätteenpolttolaitoksesta ovat epäselvät, ja erilaisia arvioita on esitetty:
+#Päästöt ovat suuruusluokkaa 9.6 kg vuodessa.
+#Päästöt ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa.
+|Lopputulos = Dioksiinipäästöt ilmaan Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoksesta ovat suuruusluokkaa 0.5 g vuodessa ilmoitettuna myrkyllisyyden mukaan korjattuna dioksiinisummana ([[Toxic equivalency factor|I-TEq]]).
+|Väittely =
+{{Attack invalid|#1|Väite 2) on mahdoton mutta väite 1) totta. Turun jätteenpolttolaitos poltti 50 000 jätetonnia ja tuotti 2.4 kg dioksiinia vuonna 2005 (Turun Sanomat). Hämeenkyrössä poltettaisiin nelinkertainen määrä jätettä, joten dioksiinipäästöt nykytekniikalla olisivat 9,6 kg/vuosi.|Pitäisikö tässä johonkin uskoa?}}
-Turun sanomissa uutisoitiin seuraavaa:
+:{{Vastusta|#2|Väite 2 on oikein. Oriketoon suunnitellun uuden jätteenpolttolaitoksen 15.11.2006 annetussa ympäristölupapäätöksessä  ilmoitetaan Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen ilmaan olleen 86 mg vuonna 2005 (luvut ilmoitettu ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina, I-TEQ). Orikedon nykyisen voimalan tuoreimmassa, 28.3.2006 annetussa, ympäristölupapäätöksessä  ilmoitetaan vuoden 2003 vastaavaksi luvuksi 34 mg/vuosi. Yllämainittu Orikedon jätevoimalan päästömäärä vuonna 2005 vastaa noin 1,7 g I-TEQ dioksiinipäästöä ilmaan miljoonaa jätetonnia kohden. Tämä luku on hieman yli kolminkertainen verrattuna esim. Hämeenkyrön laitokselle laskettuun, EU-direktiivin mukaiseen sallittuun maksimipäästöön. EU-direktiivin mukainen kiristetty päästöraja astui voimaan vanhoille laitoksille 29.12.2005, jonka vuoksi on mahdollista, että vielä vuonna 2005 Orikedon jätevoimalan dioksiinipäästöt ovat olleet nykyisin sallittua suuremmat. Voimassa olevan direktiivin mukaan (siis vanhoille laitoksille vuodesta 2006 alkaen) 50000 tonnia jätteitä polttavan laitoksen, kuten Orikedon jätevoimalan, maksimaaliset sallitut dioksiinipäästöt ovat n. 25 mg I-TEQ/vuosi. | [[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
+[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59153&lan=fi]
+[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]
-"Esimerkiksi lentotuhkan dioksiiniyhdisteille asetettu ongelmajäteraja-arvo ylittyi viime vuoden aikana selvästi. Vuonna 2005 polttolaitoksen yhteenlasketut dioksiinipäästöt olivat 2,4 kiloa, mutta päästöjä maaperään ei ole tutkittu."
+{{Puolusta|#4|Väite 1) on myös oikein, mutta mittayksikkö on eri kuin väitteessää 2). 28.3.2006 Orikedon nykyiselle voimalalle annetun ympäristölupapäätöksen  määräyksen 14 perusteluissa kerrotaan vuonna 2005 kertyneessä pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä olleen dioksiinia yhteensä 2,4 kg. Siitä siis tuo sinänsä oikea, mutta hieman harhaanjohtava, luku on tullut. Alla hieman selvennystä, miksi yllämainitut luvut vaikuttavat ristiriitaisilta:<br>
+a) ''Dioksiinit'' on kemiallinen ryhmä, johon kuuluu useita samankaltaisia yhdisteitä, joilla on samankaltaisia, mutta eri voimakkuuksisia terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi dioksiinit ilmoitetaan useimmiten ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina (I-TEQ), eli erilaisten dioksiineihin kuuluvien yhdisteiden myrkyllisyydet muunnetaan eräänlaiseksi yhteenlasketuksi kokonaismyrkyllisyydeksi. Toksisuuskertoimella korjattuna yllämainittu 2,4 kg on alle 40 g I-TEQ.<br>
+b) Dioksiinien terveysvaikutuksen kannalta ilmapäästöt ovat ratkaisevia. Mikäli pohjakuonan, lentotuhkan ja savukaasunpuhdistusjätteen käsittely hoidetaan asianmukaisesti, dioksiinit eivät pääse kulkeutumaan läjitetystä voimalajätteestä. Tosin, kuten Orikedon jätevoimalan ympäristölupapäätöksessä todetaan, dioksiinipitoisuudet pohjakuonassa, lentotuhkassa ja savukaasunpuhdistusjätteessä ovat siinä määrin korkeat, että voimalan prosessijäte on luokiteltava ongelmajätteeksi ja käsiteltävä sen edellyttämällä tavalla.
+|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 31. tammikuuta 2007 kello 10.37 (EET)}}
+[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48901&lan=FI]
-Ei ihme, etteivät saaneet ympäristölupaa uudelle laitokselle.
+}}
-,4 kg dioksiineja maks. 50 000 jätetonnin polttamisesta. Hämeenkyrössä poltettaisiin nelinkertainen määrä jätettä, joten dioksiinipäästöt nykytekniikalla olisivat 9,6 kg/vuosi.
+==Dioksiinipäästöt jätteenpoltossa ja kaatopaikoilla==
-Akatemiatutkija Jouni Tuomiston mukaan miljoonan jätetonnin polttaminen jätteenpolttolaitoksessa tuottaisi dioksiineja vain 0,5 grammaa.
+{{Keskustelu
+|Kiista = Väite: Dioksiinipäästöt ilmaan ovat pienemmät jätteenpoltossa kuin kaatopaikalle vietäessä.
+|Lopputulos = Dioksiinipäästöt ilmaan ovat arviointitarkkuuden rajoissa samaa luokkaa kuin syntyy kaatopaikkapaloissa, jos jäte läjitetään kaatopaikalle.
+|Väittely =
-'''Pitäisikö tässä johonkin uskoa?'''
+{{Attack_invalid|#5|Toksisuuskertoimella korjattuna Orikedon laitos tuotti alle 40 g I-TEQ dioksiineja/50 000 tonnia jätettä vuonna 2005, mutta hallitsemattomissa kaatopaikkapaloissa miljoonan jätetonnin palaminen tuottaisi niitä vain 1,2 g.|Esko Lehtinen}}
+:{{Vastusta|#13|Kaatopaikkapalojen aiheuttama dioksiinipäästö on arvioitu miljoonaa kaatopaikalle vietyä jätetonnia kohti, ei miljoonaa palannutta jätetonnia kohti. Tämä siksi, että olisi helpompaa vertailla jätteenpolton ja kaatopaikkaläjityksen dioksiinipästöjä kokonaisjätemäärää kohti. Arviomme mukaan kaatopaikkapaloissa palaa yhteensä n. 25000 tonnia jätettä vuosittain. Arviomamme kaatopaikkapalojen dioksiinipäästö voitaisiin siis ilmoittaa myös muodossa 1,2 g I-TEQ/25000 kaatopaikkapaloissa palanutta jätetonnia vuosittain.|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}
-=== Vastine kommenttiin: Dioksiinipäästöt ===
+{{Puolusta|#6|Tuo 40 g I-TEQ dioksiineja/50000 tonnia jätettä on siis Orikedon voimalassa vuonna 2005 kertynyt pohjakuonaan, lentotuhkaan ja savukaasunpuhdistusjätteeseen. Tarkastelussamme olemme keskittyneet dioksiinipäästöihin ilmaan, koska ilmapäästöt ovat ne, joilla pääasiassa on käytännön merkitystä niin ihmisten kuin luonnonkin terveydelle (edellyttäen toki niin jätteiden kuin voimalakuonien, -tuhkien ym. asianmukaista käsittelyä). Tuo kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöjen arvio on siis arvio ilmaan pääsevistä dioksiineista (1,2 g I-TEQ) ja näin ollen luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kuten ylempänä mainittiin, Orikedon voimalan päästöt ilmaan vuonna 2005 olivat 86 mg I-TEQ. |[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 11.57 (EET)}}
-Turun seudun jätehuollon vuosikertomuksessa vuodelta 2005 kerrotaan Orikedon jätevoimalan dioksiinipäästöiksi ilmaan 86 mg/vuosi [http://www.turunseudunjatehuolto.fi/file/2e4ac8a60b3610d55191550e44acf625]. Samaan lukuun (8,6*10<sup>-8</sup> = 86 mg) viitataan myös esim. Oriketoon suunnitellun uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupapäätöksessä [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59153&lan=fi]. Pyrin selvittämään pian, mistä tuo tieto 2,4 kg dioksiinipäästöistä on saatu, mutta vaikuttaa siltä, että luku on selvästi virheellinen.
+:{{Attack_invalid|#7|OK. Siis miljoonan jätetonnin poltto tuottaa Orikedon toteutuman (ei arvio) mukaan ilmaan 3,44g I-TEQ dioksiinimäärän ja kaatopaikoille sijoitettuna sama määrä tuottaa 1,2g. Vieläkin ihmettelen, miten jätteenpoltto on dioksiinien osalta parempi vaihtoehto.|Esko Lehtinen}}
-Yllämainitun Orikedon jätevoimalan päästömäärä vuonna 2005 vastaa noin 1,7 g dioksiinipäästöä ilmaan miljoonaa jätetonnia kohden. Tämä luku on hieman yli kolminkertainen verrattuna esim. Hämeenkyrön laitokselle laskettuun, EU-direktiivin mukaiseen, sallittuun maksimipäästöön. EU-direktiivin mukainen kiristetty päästöraja astui voimaan vanhoille laitoksille 29.12.2005, jonka vuoksi on mahdollista, että vielä vuonna 2005 Orikedon voimalan dioksiinipäästöt ovat olleet nykyisin sallittua suuremmat. Voimassa olevan direktiivin mukaan, vuodesta 2006 alkaen 50000 tonnia jätteitä polttavan laitoksen, kuten Orikedon jätevoimalan, maksimaaliset sallitut dioksiinipäästöt ovat n. 25 mg/vuosi. Valitettavasti en löytänyt vielä mistään julkaistuja vuoden 2006 tietoja, joista ilmenisi laitoksen nykyaikaistuksen jälkeiset dioksiinipäästötasot.
+::{{Vastusta|#8|Vuoden 2005 päästötasolla voitaisiin laskea Orikedon voimalan tuottavan miljoonaa jätetonnia kohden dioksiinipäästöjä ilmaan n. 20 * 0,086 g I-TEQ eli 1,72 g (20 * 50000 tonnia on miljoona tonnia). Tämä päästö olisi kieltämättä suurempi kuin varovaisen arviomme mukaiset kaatopaikkapalojen dioksiinipäästöt ilmaan vastaavaa jätemäärä kohden. On kuitenkin huomattava, että Orikedon voimalalle päti ns. vanhana laitoksena vielä vuonna 2005 vanhan direktiivin mukainen dioksiinien päästöraja (1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja). 29.12.2005 alkaen kaikki, niin uudet kuin vanhatkin, jätevoimalat ovat saman tiukan päästörajoituksen (0,1 ng I-TEQ/m<sup>3</sup> savukaasuja) piirissä ja vuodesta 2006 alkaen Orikedon voimalan dioksiinipäästöjen on pitänyt olla selvästi pienemmät kuin 2005. Jatkuvilla sallituilla maksimipäästöillä nykydirektiivin mukaisen laitoksen dioksiinipäästöt olisivat 0,5 g I-TEQ miljoonaa jätetonnia kohden, eli Orikedon voimalan nykyinen sallittu maksimipäästö olisi 0,025 g I-TEQ vuodessa (50000 tonnia poltettua jätettä).|[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
-[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 30. tammikuuta 2007 kello 14.35 (EET)
+}}
-== Pohjavesialueen suojavyöhyke ==
+==PVC-muovin polttamisen dioksiinipäästöt==
-Erittäin tärkeän Mannanmäen pohjavesialueen suojavyöhyke ulottuu aivan ko. pellon reunaan. Siis pellon, jolle jätteenpolttolaitos halutaan sijoittaa.
+{{Keskustelu
+|Kiista = PVC-muovin eli polyvinyylikloridin polttaminen tuottaa suuria määriä dioksiineja, erityisesti myrkyllistä TCDD:tä.
+|Lopputulos = Laajamittaisessa jätteenpoltossa dioksiinien syntyminen riippuu lähinnä polttotekniikasta ja savukaasujen puhdistuksesta. PVC-muovien polttaminen ei ole erityinen ongelma tässä yhteydessä.
+|Väittely =
+{{Defend_invalid|#9| Kyetäänkö kokonaisdioksiinimäärästä mittaamaan miten iso osa niistä on esim. 2,3,7-TCDD dioksiinia, sehän vaikuttaa kokonaismäärän toksisuuteen ratkaisevasti, ja sen määrä riippuu siitä, miten paljon poltossa on esim. PVC-muoveja. Käsittääkseni juuri polyvinyylicloridi tuottaa poltettaessa runsaasti TCDD-Dioksiineja, Furaaneja ja klooria. Pientaloalueilla kun kaikki rakennusmuovit pakkausmuovit yms. (PVC) laitetaan samaan jäteastiaan ja sitä kautta jätteenpolttoon.|Esko Lehtinen}}
+:{{Kommentti|#14|Kyllä, dioksiineja mitattaessa tutkitaan kaikki 17 myrkyllistä johdosta, myös TCDD. |[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 20. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}
-Eikö tällainen ole aivan sairasta riskinottoa.
+:{{Vastusta|#10|Kaikki materiaali, jossa on klooria (mm. polyvinyylikloridi), voi tuottaa palaessaan erilaisia dioksiineihin kuuluvia yhdisteitä. Mitä dioksiineja syntyy ja kuinka paljon, riippuu käsittääkseni pääasiassa palamisolosuhteista (mm. lämpotila ja viipymäaika). Päästömittaukset tehdään savukaasuista kokonaisdioksiinimääränä ja muunnetaan toksisuusekvivalenteiksi (I-TEQ) kutakin dioksiinityyppiä vastaavan toksisuuskertoimen mukaan. Näin ollen mittaustulokset ovat keskenään vertailukelpoisia nimenomaan päästön kokonaismyrkyllisyyden suhteen. En kuitenkaan ole polttotekniikan asiantuntija, joten toivoisinkin jonkun asiaa paremmin tuntevan myös kommentoivan asiaa. |[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 1. helmikuuta 2007 kello 17.38 (EET)}}
+:{{Vastusta|#11|Täydennyksenä voi sanoa, että PVC:n polttaminen toki tuottaa helposti dioksiineja. Mutta niin tuottaa muussakin muodossa olevan kloorin lisääminen polttoprosessiin. Kun poltetaan jätettä, suurin osa kloorista tulee yleensä ruokajätteen ruokasuolasta eli natriumkloridista. Jätteenpolttolaitoksen palokaasut ovat niin kuumia, että PVC:n sidokset joka tapauksessa hajoavat, eikä dioksiinien synnyn kannalta ole merkitystä sillä pistetäänkö palotilaan PVC:tä vai suolaa. Dioksiinit syntyvät pääasiassa savukaasujen jäähtyessä, ja polttotekniikka ja toisaalta puhdistustekniikat ovatkin avainasemassa dioksiinipäästöjen pienentämisessä. On syytä huomata, ettei tämä sama päde pienimuotoiseen polttamiseen. Jos kotona polttaa PVC:tä, osa savukaasuista ei koskaan kuumene niin kuumiksi että muovin hiili-kloorisidokset purkautuisivat, ja tämmöinen polttaminen tuottaa erityisen runsaasti dioksiineja ja muita myrkkyjä kuten PAH-yhdisteitä.|[[Käyttäjä:Jouni|Jouni]] 2. helmikuuta 2007 kello 16.34 (EET)}}
+}}
+==Jäteraaka-aineen riittävyys==
+{{Keskustelu
+|Kiista = Jätepolttoainetta ei ole riittävästi nykyisiin jätteenpolton suunnitelmiin Suomessa.
+|Lopputulos = Keskustelun alla
+|Väittely =
+{{Puolusta|#11|Ruotsissa on tultu tilanteeseen, jossa jätettä ei omasta maasta saada riittävästi poltettavaksi. Joutuvat hakemaan jätteet Ahvenanmaalta ja osan myös Norjasta. Joudutaankohan Suomeen tuomaan jatkossa vielä Pietarinkin jätteet (muuta suuntaahan ei ole), että teollisuus saisi halpaa energiaa. Näinollen kokonaistalouden ja päästöjen kannalta olisi mielestäni järkevintä sijoittaa laitokset lähemmäksi itärajaa.|Esko Lehtinen}}
+}}
+==Jätteenpoltto ja pohjavesialue==
+{{Keskustelu
+|Kiista = Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos vaarantaa pohjavesialueen suojavyöhykkeen
+|Lopputulos = Keskustelun alla
+|Väittely =
+{{Puolusta|#12|Erittäin tärkeän Mannanmäen pohjavesialueen (juomavesi yli 5000 asukkaalle) suojavyöhyke ulottuu aivan ko. pellon reunaan. Siis pellon, jolle jätteenpolttolaitos halutaan sijoittaa. Eikö tällainen ole aivan sairasta riskinottoa.|Tuntematon}}
+}}
+==Aamulehden nettisivusto 9.2.2007==
+Jätteenpoltto | Polttava kiista jätteestä
+.02.2007 - 16:47
+Hämeenkyrön valtuusto päättää ensi viikon maanantaina, ryhdytäänkö kuntaan kaavoittamaan Pirkanmaan kipeästi kaipaamaa jätelaitosta. Kansanäänestys jakoi paikalliset kyllä- ja ei-ihmisiin. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jätettä pitää tehdä vähemmän. Kaikesta muusta Aulis Järviniemi ja Jarmo Kalliola sitten kiistelevätkin.
+Jarmo Kalliola ja Aulis Järviniemi asuvat molemmat lähellä suunniteltua jätteenpolttolaitosta. He ovat suunnitelmista täysin eri mieltä.
+Jarmo Kalliolan (oik) elämä ei muutu, jos jätteenpolttolaitos rakennetaan. Järviniemi miettisi sitten uudelleen, haluaa enää asua kunnassa.
+Pakkanen narskuu kenkien alla ja kirpaisee hengitystä. Eteen aukeaa laskevan auringon kultaama perihämäläinen maisema: peltoa, koivikkoa ja metsää. Ihan vieressä kohoavat paperitehtaan piiput. Hämeenkyröläiset Aulis Järviniemi ja Jarmo Kalliola kävelevät rinnakkain Timinsaarentietä paikkaan, johon Vapo haluaisi rakentaa Suomen toiseksi suurimman jätteenpolttolaitoksen. Kumpikin heistä asuu lähellä: Kalliola kahden ja Järviniemi reilun puolentoista kilometrin päässä.
+Maisema herättää miehissä ristiriitaisia tunteita.
+Järviniemi kertoo, miten hyvät ladut läheisellä harjulla on ja miten monet ovat rakentaneet talonsa lähistölle aivan äskettäin. Harjun asukkaita suunnitelmat eivät hymyilytä.
+Jätteenpolttolaitos on puhujasta riippuen joko katastrofi tai mahdollisuus. Siihen vaikuttavat taustatkin: paperityöntekijä Kalliola saa leipänsä viereisestä M-realin tehtaasta. Hänen näkökulmastaan tehtaan tarpeita on kuunneltava. Vaikka M-real juuri ilmoitti raskaista tappioista, 600 henkilön vähennyksestä ja yt-neuvotteluista, Kalliola uskoo, että energiakysymyksen ratkaisu turvaisi tehtaan tulevaisuutta.
+Järviniemi muutti perheineen Hämeenkyröön luontoarvojen ja maiseman vuoksi kymmenen vuotta sitten. Hän on Puolustusvoimien koeampumalaitoksen laatupäällikkö ja ajaa päivittäin töihin Niinisaloon. Järviniemen mielestä hanke on kestämätön: päästöt kyllästävät asukkaat myrkyillä ja polttolaitos tuhoaa luomukunnan imagon.
+Kalliola ja Järviniemi eivät ole mielipiteineen yksin. Jätteenpolttolaitos on herättänyt Hämeenkyrössä valtavia intohimoja vuodesta 2005 lähtien. Laineet ovat lyöneet korkealle, kunnassa on julkaistu Jätekyrön sanomia ja järjestetty tiedotustilaisuuksia. On lobattu puolesta ja vastaan.
+Jotkut naapurit ja ystävykset ovat lakanneet puhumasta toisilleen, jos mielipiteet ovat olleet vastakkaiset.
+Viime vuoden marraskuussa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys. Sen tulos kertoo tiukasti jakautuneesta kunnasta. Vastaan äänesti 2 159 kuntalaista, 2 029 oli jätteenpolttolaitoksen kannalla. Uurnilla kävi 55 prosenttia kunnan asukkaista. Kalliola huomauttaa äänestykseen tuloksesta, että vaikeneminen on myöntymisen merkki. Järviniemi esittelee puolestaan mielipidemittausta, jonka mukaan 75 prosenttia vastustaa laitosta.
+Kunnanhallitus taipui 22. tammikuuta 2007 kansan niukan enemmistön tahtoon, ja ehdotti kaavan tekemistä jätteenpolttolaitoksen sijaan biopolttolaitokselle.
+Helmikuun 19. päivänä valtuusto päättää, millaista asemakaavaa alueelle aletaan tehdä. Valtuuston ratkaistavaksi jää, kaataako se kunnanhallituksen esityksen ja näyttää jätteenpolttolaitokselle vihreää valoa.
+Parhaimmillaan kaavan saa aikaiseksi noin vuodessa, jos kaikki ovat asioista yhtä mieltä.
+Jätteenpolttolaitos poikii vuorenvarmasti valituskierteen. Näppituntumalla voi sanoa, että silloin kaavan käsittelyyn kuluu vuosia. Lisäksi laitos tarvitsee ympäristöluvan, mutta se onkin kokonaan toinen juttu.
+Päästetään miehet väittelemään ja kertomaan, mitä mieltä eri osapuolet jätteenpoltosta ovat. Siirrymme toiseen perihämeenkyröläiseen maisemaan - valtatie kolmen varteen Paussikahvilaan. Miehet ottavat tiskiltä pullakahvit ja käyvät suoraan asian ytimeen.
+Kalliola aloittaa.
+- Olen ollut vapaapalokunnassa kauan ja sammuttamassa aikoinani sen verran montaa kaatopaikkapaloa, että minusta hallittu jätteenpoltto on aina parempi kuin hallitsematon. Kaatopaikoilla jäte palaa pitkään. Toinen asia on, että jos M-real saa halpaa energiaa, se on positiivinen asia tehtaan kannalta. Tehdas ja saha työllistävät yhteensä 400 henkeä, mutta se pitää kertoa kolmella, sillä vaikutus ulottuu esimerkiksi kuljetuksiin, metallialalle, sähkötöihin ja moneen muuhun. Haluammeko olla teollisuuskunta vai asumalähiö? Kalliola kysyy.
+Järviniemi kuuntelee tyynesti. Häntä arveluttaa, että suunnitelmassa edetään talouden ehdoilla, jolloin tavalliselle kuntalaiselle voi jäädä kovin vähän käteen.
+Suunnitelmissa ilmoitettujen 60-70 työpaikan syntyyn hän ei usko. Kyro Powerilla on nyt töissä 25 henkilöä, jotka voivat jäädä työtä vaille, jos jätteenpolttolaitos korvaa maakaasuvoimalan. Jätekysymyksen Järviniemi ratkaisisi ihan muulla tavalla, jätelain henkeen.
+- Jätteenpoltto ei saisi olla ensimmäinen ratkaisu. Jätteiden syntyä pitäisi ehkäistä, niitä pitäisi kierrättää ja vasta kolmanneksi tulee muu hyötykäyttö. Jätestrategian mukaan jätteet pitäisi käsitellä siellä, missä niitä syntyy. Nyt Hämeenkyrössä käsiteltäisiin puolen miljoonan ihmisen jätteet: sehän on kunnan kokoon nähden megalomaaninen hanke. Pirkanmaan jätehuolto ei kykene tuottamaan kuin 130 000 tonnia, mistä ne loput sitten tulisivat, Venäjältäkö?
+Järviniemi ei myönnä, että ne hämeenkyröläiset olisivat itsekkäitä, jotka eivät halua jätteenpolttolaitosta kuntaansa.
+- Lielahdessakin älähdettiin, kun sitä suunniteltiin sinne. Kuka haluaa jätteenpolttolaitoksen takapihalleen ja sanoo, että laita siihen, tässä on tontti.
+Kalliola on samaa mieltä siitä, että jätteiden syntyä pitäisi vähentää - tietenkin. Jostakin on kuitenkin aloitettava, ja jätteenpolttolaitos voisi aluksi polttaa jätettä ja myöhemmin vaikka biopolttoainetta, kun jätettä ei kertyisi tarpeeksi.
+- Jätteenpolttolaitoksen säädökset ovat paljon tiukemmat kuin biopolttolaitoksen. Jätteenpolttolaitoksessa biopolttoainettakin poltettaisiin puhtaammin. Nykytekniikalla poltetun jätteen päästöt eivät minua huoleta.
+Sitä paitsi Kalliola muistaa ajan, jolloin tehtaalla oli kivihiilivoimala. Jos sen piippu oli nuohottu, niin yövuoron jälkeen piti lähteä pesemään autoa, ettei maalipinta kärsi.
+Jätteenpoltossa on kolme heikkoa kohtaa, ainakin jos Järviniemeltä kysytään. Poltosta syntyvä tuhka on hankala sijoittaa ja se on osittain ongelmajätettä. Sitä kertyy Järviniemen mukaan kolmen Hämeenkyrön jäähallin verran. Pahinta ovat savukaasuista vuosien mittaan kertyvät myrkylliset päästöt: elohopea, furaani ja dioksiini.
+- Syntypistelajitellun jätteen koostumusta on tutkittu, ja siinä on kaksi milligrammaa elohopeaa kiloa kohden. Kun tehdään kertolasku saadaan 200 kiloa elohopeaa vuodessa. Tuhkaan sitoutuu 150 kiloa. Loppu tulee piipusta ulos ja jakaantuu kymmenen kilometrin vaikutusalueelle. Se on suurin yksittäinen haitta. Vaikka Kyrösjärven hauet eivät enää loistakaan pimeässä, niin polttolaitoksen pitkän ajan vaikutukset arveluttavat.
+Järviniemi viittaa aikaan, jolloin Kyrösjärvessä oli paljon elohopeaa. Miehillä on vastakkainen näkemys siitäkin, mistä jo järvessä oleva elohopea on peräisin.
+Järviniemen syyttävä sormi osoittaa tehdasta, Kalliolan Parkanon turvesoita, sillä elohopea ei tehtaalta voi nousta vastavirtaan. Niin tai näin, pitoisuudet ovat Kyrösjärvessä laskeneet vuosien mittaan.
+Kalliola ei malta olla kertomatta tarinaa taatastaan, joka kalasti ikänsä Kirkkojärvestä, Kyrösjärven alapuolelta. Hän eli 92-vuotiaaksi.
+- Kun taatasta otettiin hänen eläessään hiusnäyte, niin ihmeteltiin, onko mies hengissä, kun elohopeapitoisuus on niin korkea. Taataa tultiin sitten haastattelemaan, ja kysyttiin, miten elohopea on miehessä vaikuttanut. Taata vastasi, että pakkasella pelaa alapää ja helteellä yläpää.
+- Keskimäärin siis hyvin, Järviniemi naurahtaa.
+Mutta palataan varsinaiseen asiaan. Järviniemeä eivät vuosittaisten päästöjen alhaiset pitoisuudet vakuuta.
+- Aina jos päästöt kasvavat, se on huono asia. Kun Vapon edustaja tulee takki levällään kertomaan asioita tyhmille maalaisille, silloin minä alan laskea asioita itse. Vapon logiikalla keskioluestakaan ei tule humalaan, kun pitoisuus on niin pieni. Savukaasujen pitoisuudet ovat kyllä pieniä, mutta entä sitten vuosien mittaan.
+Kalliola vastaa, että esitetyt luvut ovat maksimilukuja, jotka eivät kenties koskaan toteudu.
+Biopolttoaineellakin on haittansa ja turpeenpoltostakin voi tulla elohopeapäästöjä.
+- Turve tai muu biopolttoaine ei ole puhdas ratkaisu sekään. Maakaasu taas on ehtyvä luonnonvara, ja venäläiset voivat panna raanan kiinni koska vain, Kalliola huolehtii.
+Väittelyssä ei päästä ratkaisuun ja kumpikin pysyy kannassaan. Jos Järviniemi saisi päättää, kaikki jatkuisi nykyisellään. Maakaasuvoimalan jatkuminen on nyt esillä olleista vaihtoehdoista puhtain. Järviniemen mielestä laskelmat ovat tarkoitushakuisia, sillä mukaan pitäisi laskea se, että jätteenpoltto tuottaa vähemmän sähköä kuin nykyinen maakaasuvoimala. Puuttuva sähkö on tuotettava jossakin, eikä se tapahdu ilman päästöjä. Mukaan olisi myös laskettava kasvavan rekkarallin päästöt.
+Jos Kalliolalta kysytään, jätteet alkaisivat palaa Hämeenkyrössä. Hänen puolestaan tuhkatkin voisi sijoittaa kuntaan, jos määräykset täyttävä paikka jostakin löytyisi.
+Toistaiseksi miehet odottavat rauhallisin mielin. Jos valtuusto ensi viikon maanantaina ottaa jätteenpolttolaitokseen myönteisen kannan, Järviniemi on yksi heistä, jotka aikovat valittaa ja kamppailla vastaan loppuun asti.
+Jos laitos sittenkin kuntaan tulee, Järviniemi miettii uudelleen, haluaako enää asua kunnassa ollenkaan.
+- Minä jatkan elämääni entiseen malliin, oli päätös mikä tahansa, Kalliola sanoo.
+Teksti: Sari Sainio
+Kuvat: Tomi Vuokola
+'''Kommentteja lehtikirjoitukseen'''
+Kyröskoskki jonne laitosta kaavaillaan on ollut teollisuus paikkakunta jo vuosisatojen ajan ja se on ollut aina asukklaiden tiedossa ja se tuo mukanaa tiettyjä asioita. On erheellistä väittää alueella olevan kovinkaan maaseutumaisia piirteitä. Ikävä kyllä tuollaiset laitokset pitää sijoittaa mahdollisimman lähelle kulutusta. Savukaasuja syntyy aina poltetaan mitä tahansa ja Suomessa on pakko lämmittää ja tuottaa energiaa jollain tavalla. Tässä vaihtoehdossa päästään eroon myös jätteistä hallitusti .
+Lähettäjä: Arto Moisio | su 11.2 klo 15:15
+Hämeenkyrön jätteiden poltto.
+Tampereella sauhuttelee monta monituista polttolaitosta. Naistenlahden piiputkin sauhuttelevat noin puolen kilometrin päässä Tampellan alueessta ja näyttää silti asuntojen hinnoista päätellen etteivät nokihiutaleet haittaa. Aikaisemmin ainakin poltettiin turvetta monta junalastia vuorokaudessa kylmimpinä aikoina eikä sekään niitä parhaita poltettavia ole. Mielestäni suurin haitta kyseisestä laitoksesta Hämeenkyrössä tulisi olemaan lisääntyvä liikenteen määrä. Kuinka se hoidetaan, se ratkaisee paljon.
+Lähettäjä: MV | su 11.2 klo 15:17
+jos ja kun valtuutetut äänestävät polttolaitoksen puolesta ja kävelevät suuntaa-antavan kansan äänestyksen yli antaen mallia demokraattisen "kansanvallan" alasajosta!juuri ennen maalisvaaleja.kiinnostaa varmaan lähteä taas äänestämään!
+Lähettäjä: tep | ma 12.2 klo 09:00
+Koska polttolaitos tuo kaikkea hyvää ja kaunista, sekä rajattoman määrän lähes ilmaista energiaa kuntaan ilman haittoja, niin onko Tampereella varaa päästää tällainen kultakaivos naapurikuntaan? Naistenlahden epävarmaan kaasun toimitukseen perustuvan voimalan voisi helposti korvata luotettavalla jätevoimalalla, kun polttoainekin olisi läheltä löydettävissä. Siitä sitä sähköä ja kaukolämpöä tulisi kaupunkilaisten riemuksi. Harmittomasta tuhkastakin voisi vaikka puristaa lapsille leluja, ellei sitten siitärakennettaisi muistomerkkiä edesmenneille merkkimiehille. Matkailukin saisi uutta potkua rotan- ja lokinmetsästyssafareista. Ja maailma pelastuisi, eikö totta.
+Lähettäjä: Aulis Järviniemi | ma 12.2 klo 09:00
+Hei Sari Sainio ja Tomi Vuokola,
+Lämmin kiitos perusteellisesta artikkelistanne "Polttava kiista jätteestä". On erinomaista, että jaatte tietoa meille suomalaisille asiassa, joka on pakko ajan mittaan hoitaa järkevästi. Olen itse koulutukseltani biologi. Nykytouhu on järjetöntä!
+Keväisin terveisin Kangasalta.
+Lähettäjä: Aira Aarnio | ma 12.2 klo 13:17
+Hämeenkyrön suunnitellussa jätteenpoltossa näkisin suurimpana haittana lisääntyvän liikenteen. Tampereella Naistenlahden voimalaitos tupruttelee sakeat savut ympäristöön ja siitä huolimatta esim Tampellan alueen asuntojen hinnat hipovat pilviä. Ei näytä tuprutukset häiritsevän.
+Lähettäjä: Mauri Vanharatlo | ma 12.2 klo 13:17
+Syntypaikkalajiteltu jäte kuulostaa hienolta,mutta se on tasan sitä mitä me laitamme roskapusseihimme.Jätebunkkeriin ja arinalle pitäisi joutua vain sellaista ,jota ei voida kierrättää tai kompostoida. Miten tähän päästään? Eikö pitäisi ensin harjoitella.
+Lähettäjä: TL | to 15.2 klo 12:08
+M-Real, lähiympäristö ja jätteenpoltto
+Aikanaan Kyröskosken paperi-/kartonkitehtaan omistajana oli Kyro oy. Se huolehti esimerkillisesti ympäristönsä hyvinvoinnista ja siitä, ettei tehtaan toiminta aiheuttanut lähiympäristössään vihamielisyyttä. Isännöitsijällä oli aikaa ja halua jutella ja vaihtaa mielipiteitä ympäristön ihmisten (myös lasten) kanssa.
+Myöhemmin tehtaan omistajaksi tuli M-Real ja muutosten aika oli edessä. Yhtiö kielsi esim. veneiden pitämisen Pappilanjoen yläjuoksun rannoilla, jopa niin, että kielto koski myös seurakunnan ja yksityisten omistamia maa-alueita. Joutuivat siinä sentään pakon edessä joustamaan. Myös erittäin suosittu ulkoilureitti joen varressa pantiin kulkukieltoon ja saha-alueen läpikulku suljettiin puomein. Kun tämäkään ei estänyt ulkoilijoita käyttämästä jokivarren, saha-alueen, Mannanmäen rinteen ja Järvenkyläntien käsittävää suosittua ulkoilureittiään, suljettiin sahan ja kuorimon alue täydellisesti. Eikä tilalle tietenkään järjestetty minkäänlaista ohitusmahdollisuutta. Myös isojen veneiden kuljettaminen Kauhtuan satamaan sitä kautta kävi mahdottomaksi. Kolmostielle ei huvita mennä traktorilla kymmenmetrinen vene trailerilla, vaan se on yritettävä laskea jokisuun kivien välistä.
+Ymmärrettävästi ympäristön vihamielisyys yhtiötä kohtaan kasvoi.
+Seuraavaksi M-Realin johto osti Euroopasta konkurssikypsiä paperiyrityksiä suuria velkoja vastaan ja näkivät ne visioissaan ”kultakaivoksina”. Vanha sivistyssanakirja kertoo vision olevan ”juoppohulluuden tai uskonnollisen hurmostilan aiheuttama harhanäky”. Kummasta lie ollut kysymys, kun kultakaivoksia ei syntynyt, vaan jäljelle jäivät vain suuret velat.
+Nyt edes korot maksaakseen M-Real on yrittämässä pienentää tuotantokulujaan mahdollisimman tehokkaasti. Taas täysin ympäristöstään välittämättä yhtiö painostaa Hämeenkyröläisiä sallimaan jätteenpolttolaitoksen rakentamisen sille täysin sopimattomaan paikkaan. Puhdasvetisen järven rantaan, pohjavedenottamon (yli 5000 ihmisen juomavesi) ja kaavoitetun asutuksen viereen, keskelle vilkasta ulkoilualuetta ja lähelle kouluja ja päiväkoteja. He vielä odottavat, että eteläsuomesta yli 500 000 henkilöä maksaisivat heidän energiakulunsa jätemaksuissaan.
+Ei todellakaan vähennä jo aiemmin syntynyttä vihamielisyyttä.
+Jätteenpoltto ei ole ollenkaan niin ongelmatonta, kuin hankkeen vetäjät vakuuttavat. Esimerkiksi Turun Orikedon nykyaikaistettu laitos tuotti vuonna 2005 dioksiineja reilusti yli sallitun. Dioksiinien kokonaismäärästä ei kyetä erottelemaan miten iso osa siinä on kokonaismäärän toksisuutta voimakkaasti kohottavia dioksiinityyppejä (supermyrkkyjä).
+Kokonaismäärälle on olemassa summittainen toksisuusarvio ja kokonaismäärää mitataan vain kahdesti vuodessa.
+Jätteenpoltossa ongelmana on polttoon joutuvat klooriyhdisteet. Niiden polttaminen tuottaa väistämättä dioksiineja ja furaaneja. Suurin osa dioksiineista syntyy ruokajätteen suolasta (natriumkloridi) ja rakennusmuoveista, elintarvikepakkausmuoveista yms. Pvc-muoveista (polyvinyylikloridi). Vain erittäin kehittyneellä savukaasujen puhdistuksella dioksiinipäästöjä voidaan vähentää. Tämäntasoista savukaasujen puhdistusta ei Hämeenkyröön ole suunnitteilla. Se kun on liian kallis maksimivoittoihin pyrkivälle bisnekselle.
+Dioksiinit eivät ole juurikaan ongelma ikäisilleni ihmisille, mutta koskaan häviämättömänä ja ravintoketjussa kertautuvana se on ongelma lastenlapsillemme ja heidän jälkeläisilleen. En todellakaan halua olla sallimassa heidän elämäänsä sikiöiden kehityshäiriöitä, hormonitoimintahäiriöitä, syöpäsairauksia yms. ikävyyksiä.
+Mielestäni hyödyllisiä linkkejä aiheesta:
+http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1005074
+http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/jatepolitiikka/poltto/ppaastot
+http://www.replan.org/downloadsfi/gradu/kirsiusvagradu.pdf
+Esko Lehtinen
+Lähettäjä: Esko Lehtinen | to 15.2 klo 18:04
+"Järki käteen"
+Hämmästyttää miten eri tavoin ihmiset yrittävät puoltaa jätteenpolttolaitoksen kannattavuutta. Mihin kukin asiassa oman fokuksensa asettaa tarkastelussaan ja torjuu mielestään muut näkökohdat aivan kuin niitä ei olisi olemasssakaan. Faktahan kaiken tiedon mukaan on, että haittaa ja muutoksia ilmastolle on. Kommentit ovat vain kielellä "ilmastolle vähäisiä lisäkuormituksia". Haluammeko kuntalaisina vähäisiäkään negatiivisia muutoksia. Mitä vähäinen todella tarkoittaa. Vähäinen koskee sitä osuuttä mikä on mainittu koskien polton osuutta, mutta entäpä muut haitat ja päästöt kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon runsaasti lisääntyvä rekkaliikenne ja niiden aiheuttamat melu-ja päästöhaitat. Rekkaliikennettä on Vaasantiellä muutenkin jo paljon. Rauhallinen ja puhdas ympäristömme on menossa sellaiseen suuntaan, mitä emme tulleet hakemaan muuttaessamme Hämeenkyröön. Kiitosta ja arvostusta saanut kansallismaisemamme muuttuu, jos kunnan "isät" myyvät itsensä ja samalla meidät muut ja antavat "pahalle pikkusormensa". Taatusti seuraavaksi muuttoliike loppuu. Perheet, jotka ovat rakentaneet kotinsa Hämeenkyröön muiden arvojen mukaan kuin mistä eniten revitään rahaa ja ylläpidetäään jonkun tehtaan kannattavuutta, joutuvat karvaasti pettymään ja voivat jopa kokea, että Hämeenkyrössä asumiseen liittyvät positiiviset puolet kärsivät niin paljon, että haluavat pois. Nuoremmat polvet eivät tule jäämään tai palaamaan kotiseuduilleen.
+Kunta on alkanut kasvaa. Nuoria perheitä on muuttanut ja rakentanut kotinsa Hämeenkyröön sellaisten arvojen vuoksi kuin puhtaus, turvallisuus, rauhallisuus, luonnonläheisyys, yhteisöllisyys ym. Vanhemmat ovat olleet valmiita pitkiinkin työmatkoihin satsatakseen asumisen laatuun ja tuovat veromarkkansa tähän kuntaan. Jätteenpolttolaitoksen tuomat työpaikat eivät kuntaa paljon todennäköisesti rikastuta, jos ja kun veromarkat kulkeutuvat aivan muualle. Ihmisten perustarpeet elämiseen ovat samat kuin vuosisatoja sitten. Perheille on tärkeää kasvattaa lapsensa puhtaassa, turvallisessa, rauhallisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä. Hämeenkyrö menettää imagonsa eikä vedä enää puoleensa. Niin on voinut jo tapahtua kaiken kuohunnan seurauksena. Ihmiset pelästyvät ja muistavat. Eli onko odotetut tulot kuntaan lopulta plus miinus nolla jätteenpolttolaitoksen osalta.
+Näyttäisi siltä kaiken tosiseikkojen jälkeen, että miinuksia jäteenpolttolaitoksesta koituisi enemmän kuin plussia. Fakta on se, että haittaa on ilmastolle nykyisiä haittoja enemmän (ja mikä onkaan todellinen lopputulos ajan saatossa) eli haluammeko todella ottaa tämän askeleen. Toivon, että valtuutetut asiasta päättäessään eivät toimi sokeasti ja ottavat vastuuta luonnosta ja ihmisten elinympäristöstä ja säilyttävät muita arvoja elämisen suhteen kuin rahan merkityksen. Suomesta löytyy varmasti tyhjää tilaa enemmän muualta kyseiselle laitokselle kuin pienestä kansalliskultturikunnastamme. Ei tuhota sitä.
+Lähettäjä: Huolestunut | ma 19.2 klo 10:40