Ohje:Wiki-muokkaus

Koska Opasnet toimii samalla wiki-pohjalla, kuin Wikipedia, myös sen Ohje-sivuilta voi katsoa ohjeita Opasnetin muokkaamiseen. Wikipedian Ohje-sivut ovat myös paljon Opasnetin sivuja kattavammat ja ylsityiskohtaisemmat, joten ellet löydä hakemaasi asiaa täältä, se mitä todennäköisimmin lötyy kuitenkin sieltä.

Muotoiluohjeet löytyvät myös näppärässä taulukossa sivulla Ohje:Kuinka sivuja muokataan

Näkymä muokkaustilassa

Yllä olevasta kuvasta näkee, miltä Opasnet näyttää muokkaustilassa. Toisen rivin (napit 9-29) saa näkyvin painamalla ylemmän rivin kohtaa "Laajennettu". Yläreunassa eri toiminnallisuuksien napit on merkattu numeroilla. Huomaathan, että muotoiltu teksti ei välttämättä näytä muotoillulta muokkaus-tilassa, vaan sivun todellisen ulkonäön näkee vasta esikatselussa tai sivun tallennettuaan. Napit siis tuottavat sivulle wikikoodin pätkän, joka luo muotoilun varsinaiselle sivulle. Koodin voi myös kirjoittaa oikeaan kohtaan itse (ohjeita alla) sen sijaan, että toisi sen napin avulla.

1. Lihavointi, lisää tietoa alla.
2. Kursivoiti, lisää tietoa alla.
3. Tätä nappia painamalla kursorin kohtaan ilmestyy merkkijono --~~~~, jonka paikalle tallentuu muokkaajan käyttäjätunnus ja tallennuksen aikaleima.
4. Linkin lisäys sivulle, lisää tietoa alla.
5. Tekee sivulle kuvan, lisää tietoa alla.
6. Luo sivulle viitteen. Avaa samantapaisen ikkunan kuin linkkiä lisättäessä. Opasnetissä on hyvä tapa antaa kaikelle tiedolle viitteet. Viite näkyy pienenä numerona siinä kohdassa, johon viite on laitettu, ja kaikki sivun viitetekstit tulevat näkyviin </references> -koodin kohdalla.
7. Suora linkki Opasnetissä olevaan tiedostoon, lisää tietoa alla.
8. Tiedostojen lataus, lisää tietoa alla.
9. Otsikot, lisää tietoa alla.
10. Luettelo, lisää tietoa alla.
11. Numeroitu luettelo, lisää tietoa alla.
12. Sisennetty rivi, lisää tietoa alla.
13. Tekee tekstin, jossa ei ole wikimuotoiluja, eli tekstin, joka näyttää muokkaustilassa ja sivua lukiessa samalta riippumatta siitä, onko tekstissä muotoilun tuottavia merkkijonoja.
14. Luo rivinvaihdon, myös keskelle tekstiä (rivinvaihto ei näy muokkauksessa). Normaali rivinvaihto tulkitaan lopullisella sivulla välilyönniksi, ja kappaleiden väliin pitääkin laittaa kaksi rivinvaihtoa, jotta rivi todellisudessa vaihtuu. Tämä luo hieman suuremman raon kappaleiden väliin kuin rivinvaihto-nappulasta tuleva koodi.
15. Tekstin yliviivaus..
16. Luo koko sivun levyisen vaakaviivan.
17. Tekstin alleviivaus, lisää tietoa alla.
18. Tekstin keskitys keskelle sivua.
19. Luo hyökkäyksen. Hyökkäystä käytetään, kun halutaan jättää sivun jonkin kohdan sisältöä vastustava tai sen kanssa ristiriidassa oleva kommentti, jotta sivun sitä kohtaa voidaan parantaa. Käytetään myös jäsennetyssä keskustelussa.
20. Puolustus. Käytetään samoin kuin hyökkäystä, mutta asioiden puolustamiseen tai tukemiseen.
21. Kommentointi. Toimii samoin kuin hyökkäys ja puolustus, mutta on neutraali suhteessa asiaan, jota kommentoi.
22. Suurta tekstiä.
23. Pientä tekstiä.
24. Luo yläindeksin.
25. Luo alaindeksin.
26. Virhenumero, tässä kohtaa ei ole nappulaa.
27. Luo kuvagallerian, johon voi samaan ryppääseen liittää useita samaan siaan liittyviä kuvia yhdeksi kokonaisuudeksi.
28. Luo ohjauksen, jolloin kyseistä sivua avattaessa Opasnet ohjaa käyttäjän suoraan ohjatulle sivulle, eikä näytä sivua lainkaan sivua, jolla ohjaus on.
29. Luo taulukon pohjan, lisää tietoa alla.

Muotoilu

Tekstin oikeanlainen muotoilu on tärkeää selkeän luettavuuden ja artikkelin “pääpointin” selviämiseksi.

Otsikot

Otsikot selkeyttävät tekstin rakennetta ja ne tekevät tekstistä helppolukuisempaa.

Otsikon saat luotua esimerkkikuvan napista 9 tai lisäämällä yhtäsuuruusmerkit (==) halutun otsikon kummallekkin puolelle.

==Otsikko==

Jos haluat pienemmän otsikon lisää enemmän yhtäsuuruusmerkkejä.

===Otsikko===

====Pienempi otsikko====

Tekstin ulkoasu

Lihavointi

Lihavointi tuo hyvin esille avainsanan, tai muuten vaan tärkeän asian tekstistä. Lihavointia ei kuitenkaan kannata käyttää liikaa, sillä sen liikakäyttö huonontaa tekstin selkeyttä ja luettavuutta. Lihavoinnin saa esimerkkikuvan napista 1'. Mikäli jokin osa tekstistä on valittuna nappia painettaessa, se tulee lihavoiduksi. Itse kirjoittamalla lihavoinnin saa näin:

Esimerkki:

Lihavoitu teksti

'''Lihavoitu teksti'''

Kursivointi

Kursivointi on myös hyvä huomion herätyskeino. Sitä käytetään usein lainausten yhteydessä, tai teosten nimissä. Sen saa esimerkkikuvan napista 2.

Esimerkki:

Kursivoitu teksti

''Kursivoitu teksti''

Alleviivaus

Alleviivaus on kolmas vaihtoehto tekstinkohdan, lauseen tai sanan korostamiseen. Sen saa esimerkkikuvan napista 17.

HUOM! Alleviivaus ei ole suositeltavaa, sillä se huonontaa tekstin luettavuutta huomattavasti.

Esimerkki:

Alleviivattu teksti

<u>Alleviivattu teksti</u>

Sisennykset

Sisennykset selkeyttävät tekstin luettavuutta ja selkeyttää sen rakennetta esimerkiksi kappalejaon osalta. Sisennyksiä voidaan käyttää myös vaikkapa kuten edellä, korostamaan ja selkeyttämään asioita. Sen saa myös esimerkkikuvan napista 12.

Esimerkki:

Tämä on normaalia tekstiä.

Tämä taas on sisennetty.

Tämä on tuplasisennys.

->> merkitään:

Tämä on normaalia tekstiä.
:Tämä taas on sisennetty.
::Tämä on tuplasisennys.

Luettelot

Luetteloihin on helppo luetteloida tiedot järjestyksessä. Myös ilman järjestystä voidaan ilmoittaa esim. artikkelin aiheeseen tai kappaleen aiheeseen liittyviä asioita.

Luettelointi onnistuu seuraavasti:

Tavallinen luettelo

• tämä on luetteloitava asia
• tämä on toinen
  • tämä on tarkennus tai erittely edelliseen.

koodi:

*tämä on luetteloitava asia
*tämä on toinen
**tämä on tarkennus tai erittely edelliseen.

Tavallisen luettelon saa myös esimerkkikuvan napista 10. Jos valittuna on pitempi osa tekstiä, tästä napista palluran saa kerralla jokaisen rivinvaihdon jälkeisen rivin alkuun tuossa osassa tekstiä.

Numeroitu luettelo

1. Tämä on ensimmäinen asia
2. Tämä on toinen asia
   1. Tämä on toisen asian tarkennus numero 1

koodi:

#Tämä on ensimmäinen asia
#Tämä on toinen asia
##Tämä on toisen asian tarkennus numero 1

Numeroidun luettelon saa esimerkkikuvan napista 11.

Luetteloita voidaan myös yhdistellä esimerkiksi näin

• tämä on yksi asia
  1. tämä sen ensimmäinen tarkennus
     • tämä taas tarkennuksen ensimmäisen kohdan tarkennus

koodi:

*tämä on yksi asia
*#tämä sen ensimmäinen tarkennus
*#*tämä taas tarkennuksen ensimmäisen kohdan tarkennus

Taulukot

Normaali taulukko

Normaali taulukko tai “pretty table” on taulukko, jonka tarkoituksena on esittää selkeästi halutut asiat taulukoituna. Tällaiset taulukot eivät sisällä muita ominaisuuksia kuin ulkonäön, ja ne sopivat ainoastaan asioiden esitykseen. Painamalla muokkausruudun Table-nappia saat auki Table generator:in, jonka avulla voit säätää taulukon rivien (row) ja sarakkeiden (column) määrää sekä reunaviivojen paksuutta (size of border). Painamalla Insert table code ohjelma luo sivulle taulukon koodin:

{|{{prettytable}}
! Column title 0
! Column title 1
|-----
| element 0.1
| element 1.1
|-----
| element 0.2
| element 1.2
|}

Column title 0	Column title 1
element 0.1	element 1.1
element 0.2	element 1.2

• Column title = Rivin otsikko
• Element = Sarakkeen teksti

Jos PrettyTable-style otetaan pois päältä taulukko näyttää tältä:

Table topic

Column title 0	Column title 1
element 0.1	element 1.1
element 0.2	element 1.2

Jälkeenpäin taulukon tyyliä voi muuttaa PrettyTablesta normaaliksi korvaamalla taulukon alusta löytyvän "{{prettytable}}":n tekstillä "border=x", jossa x= kokonaisluku. Luvun normaaliarvo on 1. Sama toimii myös toisin päin.

Taulukon saa lisättyä myös esimerkkikuvan napista 29.

Erikoiset taulukot

Datataulukko on taulukko, joka näyttää normaalilta taulukolta, mutta sillä on erityisiä ominaisuuksia. Datataulukkoa voidaan käyttää ennusteiden pohjatietona, niistä voidaan laskea todennäköisyyksiä ja monenlaisia muita tietoja.

Ero sivun ”Ohje:Wiki-muokkaus” versioiden välillä(nro)

Obs	Location0	Location1	Location2
1	Location0.1	Location1.1	Location2.1
2	Location0.2	Location1.2	Location2.2

Datataulukon koodi:

<t2b  index="index1" Locations="Location0,Location1,Location2" unit="nro">
Location0.1|Location1.1|Location2.1
Location0.2|Location1.2|Location2.2
</t2b>

Idea datataulukossa menee näin: on selitesarakkeita, jotka listataan parametrilla index ja joista viimeinen on yleensä "Observation" tai jokin muu yhteisnimi kaikille havaintosarakkeille (se ei näy taulukossa mutta tallentuu tietokantaan). Sitten on havaintosarakkeita, jotka listataan parametrilla locations. Jos havaintosarakkeita on vain yksi, se nimetään parametrilla obs, ja tällöin ei tarvita sitä piiloon jäävää selitesaraketta (yleensä Observation), joka toimii yhteisnimenä kaikille havaintosarakkeille.

Lisäksi tarvitaan pakollinen parametri unit, joka kertoo havaintojen yksikön. Sillä ei ole mitään mielekästä käyttöä, jos yksikkö vaihtelee eri riveillä ja sillä on oma sarakee. Hämäävää kyllä, sarakkeet Unit ja Description listataan tyypillisesti havaintosarakkeiden joukkoon, vaikka ne eivät oikeastaan ole havaintosarakkeita. Hämäävää on myös se, että tavallisille sarakkeille Unit, Result ja Description käytetään englanninkielisiä nimiä, jotta niitä käsiteltäisiin laskennassa oikealla tavalla. t2b:n kehittäminen tolkullisemmaksi on työn alla, ja ehdotukset ovat tervetulleita.

Katso lisätietoja op_en:Table2Base

Linkit

Linkkien tarkoitus on helpottaa ulkoisten tietolähteiden integrointia jo olemassa olevaan opasnet-artikkeliin. Linkin takana olevaa sivua tai sivustoa ei tarvitse siis kirjoittaa uudelleen, vaan sen sisältämä tieto on helppo linkittää aiheen yhteyteen.

Sivuston sisäiset linkit

Sivuston sisäiset linkit ohjaavat Opasnetin sivulle:

Avoimia tehtäviä

Sisäisten linkkien koodi:

[[Sivun nimi]]
esim. [[Avoimia tehtäviä]]

Linkit sivuston ulkopuolelle

Linkit sivuston ulkopuolelle vievät Opasnetin ulkopuoliselle sivulle tai sivustolle:

esim. http://www.wikipedia.fi

Ulkopuolisten linkkien koodi:

 [Sivun URL Sivun nimi] tai [Sivun URL]
 [http://www.wikipedia.fi Wikipedia] tai [http://www.wikipedia.com]
 
Wikipedia tai [1]

Linkin voit lisätä myös kirjoittamalla sivun nettiosoitteen (URL):

esim. http://www.wikipedia.fi
http://www.wikipedia.fi

Linkkien teossa auttaa myös esimerrkikuvan nappi 4.

Tiedostot

Opasnettiin voidaan liittää erilaisia tiedostoja artikkelin sanoman selkeyttämiseksi. Tiedostojen lataus onnistuu esimerkkikuvan napilla 8. Tästä painamalla omalta koneelta saa valittua (yhdestä kansiosta) niin monta tiedostoa tai kuvaa kuin haluaa, ja ne saa ladattua kaikki kerralla Opasnettiin, ellei samannimistä tiedostoa ole jo olemassa. Linkit näihin tiedostoihin ja kuvat saa myös lisättyä näppärästi niiden lataamisen jälkeen.

Tiedoston voi ladata sivulle myös lisäämällä sivulle tiedostoon menevän linkin valmiiksi, jonka jälkeen sen paikalle tulevaa linkkiä (ks. esimerkki alla) seuraamalla pääsee lataamaan tiedoston sivustolle. Kuvaa varten tällaisen linkin saa aikaan myös esimerkkikuvan napista 5. Avautuvaan ikkunaan kirjoitetaan kuvatiedoston nimi ja sen kuvateksti, ja sivulle syntyy linkki tähän kuvaan, joka myös (mikäli ladattu Opasnettiin) näkyy sivulla.

Tiedosto:Esimerkki.jpg

[[Tiedosto:Esimerkki.jpg]]

Esimerkkikuvan napista 7 saa luotua myös suoran linkin tiedostoon tiedostosivun sijaan.

Muokkaustilan muut välilehdet

Kuvassa muokkauspaneelissa näkyy myös kohdat "Erikoismerkit" ja "Ohje". Näistä kuvat alla.

Erikoismerkit-välilehdestä löytyy kaikenlaisia erikoisempia merkkejä, joita Opasnetiä muokatessa saattaa tarvita. Ne on lajiteltu 18 eri kategoriaan löytämisen helpottamiseksi.

Ohjeestä löytyy lyhyet ohjeet siitä, kuinka sivulle saa tehtyä perusmuotoiluja ja esimerkiksi lisäämään linkkejä. Sieltä myös näkee, miltä sivulla näkyvä moutoilu tai muu näyttää muokkaustilassa.

Luokittelu

Luokittelu helpottaa artikkelin löytämistä. Luokka tehdään sijoittamalla sivu haluttuun luokkaan. Luokan nimeä klikkaamalla artikkelin lopusta pääsee automaattisesti päivittyvälle luokka-sivulle, joka listaa kaikki luokkaan kuuluvat artikkelit. Luokka-sivulle kirjoitetaan lyhyt ja ytimekäs kuvaus luokan sisällöstä, ja mahdolliset pääluokat, jonka alaluokaksi luokka halutaan sijoittaa.

[[Luokka:Luokan nimi]]

Jos artikkeli sijoittuu useampaan luokkaan, kirjoitetaan luokat allekkain kukin erikseen:

[[Luokka:Luokan nimi]]
[[Luokka:Luokan nimi]]

[[:Luokka:Luokan nimi]] 

on normaali linkki luokkaan, ja sen voi sijoittaa tekstin sekaan.

Arvostelupalkki

Arvostelupalkki on tärkeä osa artikkelia, sillä sen avulla on helppo havainnoida tai arvostella artikkelin tiedon laatua.

Katso myös

• M-files